47495 research outputs found
Sort by
Elixir-ohjelmointikieli ja Phoenix-ohjelmistokehys WWW-palvelinten toteutuksessa
No full textTämä kandidaatintyö käsittelee Elixir-ohjelmointikieltä, Phoenix-ohjelmistokehystä, sekä näi-den soveltuvuutta WWW-palvelinten toteutukseen. Aluksi käsitellään WWW-palvelinten merkitys, toiminta ja niiden kehittämisen haasteet. Tämä antaa tarvittavan kontekstin ymmärtämään miksi työn aihetta käsitellään.
Seuraavaksi esitellään Elixir-ohjelmointikieli. Osiossa käsitellään myös Elixirin edeltäjää Er-langia ja näiden molempien käyttämää virtuaalikonetta BEAMia. Lukijalle kerrotaan kielen omi-naisuuksista, taustoista ja vahvuuksista. Esittelyistä ohjaudutaan tutkimuskysymykseen seuraa-vassa osuudessa, jossa kerrotaan Elixirin WWW-palvelinten kehitykseen erikoistuneesta Phoe-nix-ohjelmistokehyksestä ja sen ominaisuuksista. Lopuksi esitellään kahta suurta olemassa ole-vaa Elixirillä kehitettyä ohjelmistoa: Pleromaa ja Discordia. Tämä osuus havainnollistaa, ettei kieli ole pelkästään kokeellisella tasolla vaan soveltuu reaalimaailman haasteisiin.
Tutkimuskysymykseen vastaaminen pohjautuu Phoenix-kehyksen käsittelyyn ja olemassa oleviin Elixir-projekteihin. Phoenix on suunniteltu nimenomaan helpottamaan WWW-palvelinten kehitystä Elixir-kielellä. Kehys kattaa tärkeimpiä tarpeita mitä WWW-palvelinten toteutuksessa yleensä tarvitaan, kuten WWW-protokollien tuki, tietokantaintegraatio, sekä HTML-näkymien luonti mallipohjien avulla. Esitellyistä ohjelmistoista Pleroma antaa esimerkin Elixirin ja Phoenixin onnistuneesta käytöstä haasteellisessa projektissa. Toinen esitelty ohjelmisto Discord taas kertoo Elixirin skaalautumisesta jopa miljoonien samanaikaisten käyttäjien palvelemiseen. Elixirin ja Phoenixin esittelyjen pohjalta sekä onnistuneiden ohjelmistojen perusteella voidaan siis todeta että Elixir-ohjelmointikieli ja Phoenix-ohjelmointikehys ovat varteenotettavia vaihtoehtoja WWW-palvelinten toteutuksessa
Tekninen velka:Lyhyen aikavälin hyödyt, pitkäkestoiset haitat
No full textTekninen velka kuvaa ohjelmistoprojektin budjetti- ja aikataulurajoitteiden, sekä muuttuvien vaatimusten seurauksena syntynyttä heikkoa laatua esimerkiksi ohjelmistokoodissa, dokumentaatiossa tai prosessissa, joka hidastaa ohjelmiston kehitystä sen kompleksisuuden kasvaessa. Tekninen velka on käsitteenä varsin huonosti määritelty ja se on ajan saatossa kasvanut käsittämään hyvin laajaa joukkoa ohjelmistoprojektien yleisimpiä ongelmia. Sillä voidaan tarkoittaa niin koodin laadullisia puutteita, kuten alhaista testikattavuutta tai tyylivirheitä, mutta toisaalta myös esimerkiksi puutteellista dokumentaatiota tai huonosti määriteltyjä prosesseja. Tekniselle velalle ei ole myöskään olemassa standardoituja mittareita, joka hankaloittaa sen havaitsemista, mittaamista ja hallintaa entisestään.
Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, mitä tarkoitetaan teknisellä velalla. Tämän lisäksi tutkitaan, mistä syistä teknistä velkaa kertyy tai otetaan, ja millaisia seurauksia teknisestä velasta on niin ohjelmistoprojektille, yritykselle kuin ohjelmistokehittäjällekin. Tutkielma on kirjallisuuskatsaus, jossa lähteenä on käytetty alan artikkeleita, tutkimuksia ja kirjallisuutta. Aihe on merkittävä, sillä jokainen ohjelmistoprojekti kerryttää teknistä velkaa ja velan vaikutukset projektin elinkaaressa ovat huomattavat. Teknistä velkaa voidaan käyttää tehokkaana strategisena työkaluna osana ketterää ohjelmistokehitystä. Tekninen velka voi auttaa selkeyttämään epäselviä vaatimuksia tai helpottaa parhaan teknisen toteutuksen löytämistä. Sen avulla ohjelmistokehitystä voidaan myös hetkellisesti nopeuttaa esimerkiksi liiketoiminnan sitä vaatiessa. Usein tekninen velka ei kuitenkaan ole harkittua, vaan se on seurausta esimerkiksi rajallisesta aikataulusta tai budjetista. Teknistä velkaa syntyy myös itsestään ajan kuluessa, sillä useimmat ohjelmistoprojektit vaativat ylläpitoa. Ohjelmistokehittäjä voi myös omalla kokemattomuudellaan, huolimattomuudellaan tai tietämättömyydellään luoda teknistä velkaa.
Kirjallisuudessa on kuitenkin yksimielisyys siitä, että tekninen velka täytyy maksaa takaisin, mikäli ohjelmistoprojektin kehitystä halutaan jatkaa. Maksamaton tekninen velka voi pahimmillaan johtaa koko ohjelmistokehitysprosessin huomattavaan hidastumiseen tai pysähtymiseen. Joissain tapauksissa koodipohja saatetaan joutua jopa kirjoittamaan kokonaan uudelleen. Pitkään maksamatta jätetty velka madaltaa tiimin työtehoa, motivaatiota ja työmoraalia
Social capital online and youth civic engagement: A case study of Korean youth online community
No full textCivic engagement is an indispensable part of life to live as a citizen in a democratic society. From the inclusive view, youth are apparently citizens. Unlike the past, it is noticeable that many youths these days have been raising their voice to political or social issues. Social capital has been understood as the integrated power based on people’s social network, it can be a useful resource for youth to fulfil civic engagement.
The aim of this study is to advance understanding on how youth online foster social capital in the context of youth civic engagement. As a case study, the research methods consisted of observing a Korean youth online community, Asunaro, which exists as a Facebook page, and interviewing Asunaro members and an administrator.
The findings show that three social capital factors: structural (social interaction ties), relational (trust), and cognitive (shared languages and vision) exist among youth members, and several civic engagement behaviours were observed in the online community, mainly passive type of civic behaviours. Active civic behaviours were hardly found due to the lack of high level of trust among members.
The main conclusion to be drawn from this study is that social capital among youth online is worth to be utilised as a resource to encourage youth civic engagement. Educational support, such as media literacy education, and societal support will help more to improve passive and active civic behaviour. This study may give some insights to educators and researchers for practical uses or the purpose of academic research
Langaton tiedonsiirto millimetriaaltotaajuuksilla
No full textTiedonsiirtojärjestelmiltä vaaditaan jatkuvasti entistä korkeampia siirtonopeuksia ja suurempaa kapasiteettia. Seuraavan sukupolven mobiilitekniikka 5G pyrkii tyydyttämään nämä tarpeet. Tällä hetkellä 5G on Euroopassa saatavilla vain alle 6 GHz:n taajuuksilla, mutta Yhdysvalloissa ja Aasiassa myös yli 20 GHz:n taajuuksilla. Taajuuksia välillä 20—300 GHz kutsutaan millimetriaaltotaajuuksiksi. Tässä työssä tarkastellaan millimetriaaltotaajuuksia yleisesti, niiden käyttöä ja kuinka niillä tapahtuva langaton tiedonsiirto saadaan toimimaan laitteistotasolla ilman ongelmia. Lisäksi tutkitaan kahden antenniryhmälaitteen ominaisuuksia ja toiminnallisuutta.
Millimetriaaltotaajuuksilla on mahdollista käyttää suurempia kaistanleveyksiä, koska käytettävissä on huomattavasti suurempi taajuusalue. Näin ollen saavutetaan myös suuremmat siirtonopeudet. Millimetriaallot kärsivät kuitenkin enemmän esteiden aiheuttamasta vaimenemisesta, eivätkä ne etene ilmassa pitkälle. Tyypillinen tukiaseman toimintaetäisyys millimetriaaltotaajuuksilla on vain noin 100 metriä. 5G:lle suunnitellaan jatkuvasti uusien taajuusalueiden käyttöä, mutta ne voivat vaihdella maittain. Taajuuskaistat voidaan luokitella operaattorien lisensoituihin ja vapaasti käytettäviin lisensoimattomiin kaistoihin. 5G:n millimetriaaltotaajuuksilla tullaan käyttämään taajuusjakoisen dupleksoinnin (FDD) sijasta dynaamista aikajakoista dupleksointia (TDD).
Laitteistolla tulee vastaan omat ongelmansa langattomassa tiedonsiirrossa millimetriaaltotaajuuksilla. Vaimenemisen lieventämiseksi tarvitaan antenniryhmiä, niillä tapahtuvaa keilanmuodostusta ja keilan ohjaamista. Vahvistimelle täytyy valita sopivin toimintaratkaisu, joka riippuu siitä millä toiminta-alueella operoidaan. Millimetriaaltotaajuuksilla toimivan suodattimen integrointi on hankalaa, jonka lisäksi sen sijoitus lähetin- tai vastaanottoketjuun täytyy valita huolella hyvän toiminnallisuuden takaamiseksi. Paikallisoskillaattorin vaihekohinaan ja sen tuottaman signaalin alhaiseen amplituditasoon voidaan käyttää ratkaisuna esimerkiksi vaihelukittua silmukkaa. Suuret kaistanleveydet ja siirtonopeudet vaativat DA- ja AD-muuntimilta suuria prosessointinopeuksia, mikä tarkoittaa suoraan suurempaa tehonkulutusta. Monissa alan tutkimuksissa on todettu rinnakkain toimivien muuntimien olevan hyvä ratkaisu tähän ongelmaan.
Anokiwave AWMF-0129 ja SiversIMA EVK06002/00 ovat käytännön esimerkkejä millimetriaaltotaajuuksilla toimivista antenniryhmistä. Molemmat tukevat keilanmuodostusta ja -ohjausta, mutta ne toimivat eri taajuusalueilla. AWMF-0129 tuottaa korkeamman keilan säteilytehon, mutta EVK06002/00 tukee korkeampia siirtonopeuksia.
Työssä huomataan, että langaton tiedonsiirto millimetriaaltotaajuuksilla tuo mukanaan hyviä ja huonoja puolia. Hyvät puolet täyttävät kuitenkin ennalta asetetut vaatimukset ja tarpeet. Huonojen puolien ongelmat puolestaan ovat yleensä ratkaistavissa
Opetuspelin asiakasvaatimukset ja markkinakatsaus
No full textOpetuksen pelillistäminen (gamification) on nouseva trendi, jonka myötä erilaisia opetuspelejä on viime vuosina saapunut markkinoille. Opetuspelien käyttöä on tutkittu kaikilla koulutusasteilla yliopistotasolle saakka ja niiden on huomattu parantavan oppimistuloksia. Opetuspelejä on tarjolla yksinkertaisista tietovisatyyppisistä monivalintapeleistä aina realistisiin videopeleihin saakka.
Tässä työssä määritellään asiakasvaatimukset opetuspelille Tampereen Yliopiston Hydrauliikan ja koneautomaation peruskurssin käyttöön. Luodun vaatimusmäärittelyn perusteella tehdään markkinakatsaus. Työn tavoitteena on selvittää, löytyykö markkinoilta peruskurssin vaatimukset täyttäviä opetuspelejä, vai onko perusteltavaa hankkia tai tuottaa vaatimukset täyttävä räätälöity sovellus peruskurssin käyttöön.
Vaatimusmäärittelyssä haastateltiin neljää laitoksen opettajaa lukuvuonna 2018-2019. Näiden haastatteluiden pohjalta luotiin ketterän kehityksen mukaiset käyttäjätarinat. Käyttäjätarinoita käytetään myöhemmin apuna markkinakatsauksessa, jossa markkinoilta löytyviä sovelluksia vertaillaan keskenään.
Markkinakatsaus suoritetaan kahdessa vaiheessa. Markkinakatsauksen esivallinnassa etsitään ja valitaan neljä varsinaiseen vertailuun sopivaa opetuspeliä. Varsinaisessa vertailussa sovellusten toimintaan perehdytään tarkemmin kirjallisuuden, sovellusten dokumentaatioiden, sekä käytön kautta.
Esivalinnan pohjalta vertailuun valittiin Kahoot!, H5P, Level up! ja Quizizz, joista kolme ensimmäistä vastasi yli 80% vaatimuksista. Markkinakatsauksen lopputuloksena todettiin, että markkinoilta löytyy valmiiksi varteenotettavia opetuspelejä, jotka vastaavat riittävän hyvin Hydrauliikan ja koneautomaation peruskurssin tarpeeseen. Räätälöidyn sovelluksen tuottaminen yksinomaan vaatimusten täyttämiseksi ei ole tarpeellista tai perusteltua
”One Sordid Fortnight with the Short-Skirted Sorceress”: Equivalence in the translation of tongue twisters in BoJack Horseman
No full textThe purpose of this thesis is to study the translation strategies used in translation of tongue twisters. Tongue twisters are words, phrases or sentences that are purposefully created to be difficult to say. I use passages from the television series BoJack Horseman to examine the translation of tongue twisters. The examination is guided by Eugene Nida’s theory of equivalence.
The topic of this study, tongue twisters, are words, phrases or sentences that utilize the limitations of the human mouth to create difficult utterances. A single tongue twister is commonly constructed by concentrating on one speech sound and alternating between it and other speech sounds. This repetitive nature of tongue twisters can be compared to the same sound patterning tools that are utilized in poetry. In this thesis, due to the small amount of research done on tongue twisters, I examine the sound patterning tools as poetic characteristics.
The theoretical framework for this thesis is the equivalence theory by Eugene Nida. Nida’s ideas are functionalist translation theories, which means that translations should focus on the function and purpose of the text, even if that means deviating from the source texts form and meaning. A translation is successful to Nida if the target text causes a similar response in the audience as the source does in its audience. Nida called the prioritized equivalence of function ‘dynamic equivalence’.
I studied tongue twisters from the television series BoJack Horseman. The series uses tongue twisters every few episodes as a comedic device by communicating simple thoughts as tongue twisters. There are 31 tongue twisters in the series’ five and a half seasons that had been aired when the material was chosen. I listed the tongue twisters and transcribed their translations. I analyzed them using Nida’s dynamic equivalence and categorized the tongue twisters by the translations’ utilized poetic characteristics. To assist the categorization, I evaluated the tongue twisters and created the main categories for successful, partly successful, and unsuccessful translations utilizing Nida’s idea of successful translations.
The results show that the successful translations either utilize the same poetic characteristics as the source text or replace them with other characteristics. The successful translations managed to communicate the messages behind the tongue twisters without many changes. Partly successful translations include the translations that utilized the same poetic characteristics but only in parts of the translations. The messages suffered in some occasions, leading to the categorization of partly successful. In the unsuccessful translations, the translations were omitted altogether, which caused problems in the communication of the message.
This thesis only examines the translation in one television series, which limits the generalizability of this study’s data to some degree. On the other hand, the material of the thesis is found over multiple seasons and different episodes, which means that the data is diverse regarding the number of translators. I hope that this thesis could inspire future studies on the translation of tongue twisters, which could benefit from this study’s data
Tieto- ja viestintäteknologian vaikutus etätietotyön tuottavuuteen
No full textTieto- ja viestintäteknologian kasvava käyttö muuttaa tapoja, joilla työtä tehdään. Samalla työympäristöjen kilpailu lisääntyy ja esimerkiksi tietotyön luonne muuttuu. Tietotyötä tehdään enenevässä määrin etänä, toisin sanoen ilman ajan ja paikan rajoituksia. Etätyöstä onkin tullut suosittu ja yleinen piirre työelämässä. Tieto- ja viestintäteknologia ei kuitenkaan pelkästään lisää työn tuottavuutta. Se saattaa vaikuttaa etätietotyöntekijöiden tuottavuuteen myös heikentävästi. Jotta tuottavuus voidaan pitää hyvällä tasolla tai sitä voidaan parantaa, täytyy ymmärtää, mitkä tekijät vaikuttavat etätietotyön tuottavuuteen. Työn tavoitteena on tutkia erilaisia tapoja, jolla tieto- ja viestintäteknologia vaikuttaa etätietotyön tuottavuuteen. Tarkoituksena on tunnistaa sekä haasteita että hyötyjä, joita kyseinen teknologia asettaa etätietotyölle. Tässä työssä etätietotyö tarkoittaa tietotyötä, jota voidaan tehdä ilman ajan ja paikan rajoituksia, esimerkiksi kotona, asiakkaiden luona tai matkustaessa.
Kandidaatintyö toteutettiin kirjallisuustutkimuksena. Tutkimusaineistoa etsittiin Andor-tietokannasta. Tutkimuskirjallisuus koostui erilaisista sähköisistä aineistoista, kuten tutkimuksista ja tieteellisistä artikkeleista. Aineiston valintaan vaikutti eniten se, miten julkaisu vastasi asetettuihin tutkimuskysymyksiin ja mitä aiheita se käsitteli. Valinnan jälkeen aineistoja luettiin ja yhdisteltiin, jonka tuloksena saatiin kokonaiskuva aiheesta. Työn keskeisiä käsitteitä ovat tietotyö, etätyö, tieto- ja viestintäteknologia sekä tuottavuus.
Tutkimuksen perusteella tunnistettiin tieto- ja viestintäteknologian aiheuttamia haasteita sekä sen tuomia hyötyjä etätietotyölle. Tunnistettuja haasteita olivat muun muassa teknostressi, tietoähky sekä työn tunkeutuminen vapaa-aikaan. Hyötyjä olivat esimerkiksi työskentely missä ja milloin vain, nopeampi ja helpompi pääsy tietoon sekä tehostunut kommunikaatio eri sidosryhmien kesken. Tutkimuksen perusteella havaittiin, että tieto- ja viestintäteknologia vaikuttaa etätietotyön tuottavuuteen sekä positiivisesti että negatiivisesti. Tarkemmin tämä tarkoittaa siis sitä, että kyseinen teknologia parantaa työn tuottavuutta, mutta myös heikentää sitä. Tieto- ja viestintäteknologian vaikutus etätietotyöntekijän tuottavuuteen riippuu monista tekijöistä, kuten iästä ja koulutustasosta. Lisäksi tutkimuksen perusteella havaittiin asioita, jotka eivät vaikuta työn tuottavuuteen suoraan. Näitä olivat muun muassa organisaatioiden ja yksilöiden erilaiset kustannukset, työn ja perhe-elämän tasapaino sekä työtyytyväisyys ja työhyvinvointi