47495 research outputs found
Sort by
Buy me it or buy it for me: Pronominal ditransitive verbs in the spoken BNCs 1994 & 2014
No full textTämän pro gradu -tutkielman aihe on datiivivaihtelu pronominaalisissa ditransitiivikonteksteissa puhutun kielen British National Corpus -korpuksissa vuosilta 1994 and 2014. Datiivivaihtelu viittaa ditransitiiviverbin kykyyn vaihdella kahden eri rakenteen, kaksoisobjektin ja prepositio-objektin välillä: esim. she gave it to him vrt. she gave him it. Näitä kahta rakennetta voidaan pitää semanttisesti samanarvoisena, jolloin valinta niiden välillä toimii tyylikeinona. Kolmas rakenne, vaihtoehtoinen kaksoisobjektirakenne, jossa objektien järjestys vaihtuu, on mahdollinen, kun molemmat objektit ovat pronomineja, esim. she gave it him. Aikaisempi tutkimus on keskittynyt tarkastelemaan kielijärjestelmän sisäisiä syitä, joilla ennakoida yhden rakenteen valinta toisen sijaan. Täten on jäänyt sijaa tutkimukselle, joka keskittyisi näiden rakenteiden esiintymiseen erilaisissa sosiolingvistisissä luokissa.
Tutkimusmateriaaliksi valittiin kaksi puhutun kielen British National Corpus -korpusta vuosilta 1994 and 2014. Molemmat korpukset sisältävät metadataa puhujien iästä, sukupuolesta ja murteesta. Tämä data mahdollistaa eri muuttujien vaikutuksen rakenteen valintaan. Valitut korpukset soveltuvat myös diakroniseen tutkimukseen, sillä vuoden 2014 korpus on toteutettu suorana jatkeena ja parannuksena vuoden 1994 korpukseen. 14 verbiä valittiin tutkimukseen: bring, buy, deny, give, hand, lend, offer, owe, pay, sell, send, show, teach ja tell, sillä kaikki nämä verbit voivat esiintyä sekä prepositio-objektin että kaksoisobjektin kanssa. Verbejä deny, hand ja pay ei käytetty toisella hakukierroksella, sillä niiden esiintyminen korpuksissa oli liian vähäistä. Vuosina 1994 ja 2014 havaittujen esiintymien välisen eron merkittävyyttä testattiin khiin neliöllä ja Fisherin tarkalla testillä silloin, kun khiin neliön käyttäminen ei ollut mahdollista.
Tutkielmassa löydettiin siirtymä kohti suurempaa prosentuaalista prepositio-objektin käyttöä, kun kaikkien verbien osumia tarkasteltiin yhdessä ja myös yksittäisten verbien buy, give ja show tapauksissa. Puhujan iällä ei ollut selvää vaikutusta rakenteen valintaan. Myöskään puhujan sukupuolella ei havaittu olevan vaikutusta rakenteen valintaan, mutta molemmissa sukupuolissa oli havaittavissa muutos suurempaan prosentuaaliseen prepositio-objektin käyttöön. Murredata osoitti, että kaksoisobjekti on yleisempi pohjois-Englannissa ja prepositio-objekti etelä-Englannissa. Vaihtoehtoisen kaksoisobjektin suurin prosentuaalinen osuus käytetyistä rakenteista havaittiin Midlandsin alueella ja pohjois-Englannissa. Prepositio-objektin prosentuaalinen osuus myös lisääntyi pohjois-Englannissa ja etelä-Englannissa.
Kaikki yllämainitut havainnot arvioitiin merkittäviksi tilastollisella testaamisella, mutta on mahdollista, että tulokseksi saadut matalat p-arvot ovat seurausta kielidatan sisäisesti riippuvuudesta, joka rikkoo khiin neliön testin perusolettamuksia, ja matalasta puhujalähteiden määrästä, josta korpusmateriaali on peräisin. Vaikka p-arvot jätettäisiinkin huolimatta, tutkimuksen tulokset vastaavat aiempaa tutkimustietoa pronominaalisten prepositio-objektien ja kaksoisobjektien esiintyvyydestä Englannin eri murrealueilla
Varjoista valoihin: Katsaus koulunkäynninohjaajan työhyvinvointiin
No full textTyö muodostaa merkittävän osan ihmisten arjesta. Työhyvinvointi on tärkeä osa työn kokonaisuutta, sillä se vaikuttaa muun muassa työn laatuun sekä tuottavuuteen. Koulunkäynninohjaajien osalta työhyvinvointia ei ole aiemmin juurikaan tutkittu. Aiempi tutkimustieto antaa kuitenkin viitteitä siitä, että koulunkäynninohjaajien työhön liittyy joitakin työhyvinvointiin vaikuttavia erityispiirteitä. Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa tietoa koulunkäynninohjaajien työhyvinvoinnin tekijöistä opetusalan johtajien käytettäväksi. Ensisijainen tutkimuskysymys esitetään tutkimuksessa muodossa: "mitä sellaisia erityispiirteitä koulunkäynninohjaajien työhön liittyy, jotka lisäävät koulunkäynninohjaajan työn kuormittavuutta?" Tutkimuksen toisena tutkimuskysymyksenä esitetään seuraava: "millaisin työn suunnitteluun liittyvin keinoin koulunkäynninohjaajien työhyvinvointia voitaisiin kohentaa?"
Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla Tampereen kaupungin palveluksessa työskenteleviä koulunkäynninohjaajia. Haastattelut toteutettiin keväällä 2020 puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Tutkimuksen ajankohtana vaikuttaneiden poikkeusolojen vuoksi haastattelut toteutettiin puhelimitse. Kirjalliseen muotoon muutetun aineiston analyysissä hyödynnettiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmää. Tutkimuksen taustateoria muodostui pääasiassa työn imun käsitteen, työn vaatimusten ja voimavarojen mallin sekä työhyvinvoinnin portaat -mallin pohjalta.
Tutkimuksen keskeisenä tuloksena esitellään koulunkäynninohjaajan työhön liittyvien vastuusuhteiden ongelmallisuutta, joka vaikuttaa työn kuormittavuuteen muun muassa luomalla rooliepäselvyyksiä koulunkäynninohjaajien työssä. Lisäksi tutkimuksen tulosten perusteella ehdotetaan sellaisia konkreettisia toimia, joiden avulla koulunkäynninohjaajien työhyvinvointiin voidaan vaikuttaa työhyvinvointia edistävällä tavalla. Tutkimuksen lopuksi esitetään tulosten perusteella muodostettuja jatkotutkimusehdotuksia aihepiirin tiedon syventämiseksi
Value stream mapping for dry docking projects
No full textThe purpose of this thesis was to study and enhance the processes of vessels propulsion system dry docking service projects from the project management perspective. The study focused on office processes before and after docking. The quality of the docking preparation processes has a significant effect on the quality of the work performed at the shipyard and the outcome of the whole project. The aim was to increase the efficiency of project operations so that the company could meet a growing demand profitably without compromising the quality of operations.
The aim was to create a clear process diagram of the projects, which was used to analyze and study the project processes in detail and to identify the process’ wastes. Based on the identified wastes, a future process model was created in which the wastes would not occur. To support the developed project model, a framework for project measurement and monitoring with key performance indicators was designed.
The research was done as a qualitative research which includes a literature research and empirical study. The methods used to visualize the current state and to create future project model was defined by literature research. The current state of the projects was defined as an empirical study based on the interviews and study of the documentation of the completed dry dockings. The current state was visualized using a Lean-philosophy’s tool: value stream mapping. Based on the mapping and interviews, wastes were identified, and their root causes analyzed. Value stream mapping and the Scrum-method were used to create a future state map for the docking projects.
During the research the most significant challenges of the projects were identified. Communication problems and unstable operating environment causes the greatest challenges to project operations. The future state map offers methods to eliminate problem or reduce their effects significantly. However, the future state map is not ready model for implementation but provides a direction and base line for the development actions.
There has not been such detailed and visual description of the project's processes and content. With the help of a visual model, the content of the project will be easy to perceive, and it provides a base line for the development activities of the project management department. The problems with the current operation model had been identified before this study, but their root causes had not been further analyzed. The developed operating model of the future offers one option for solving the root causes of the problems and make the operations more efficient.Diplomityön tarkoituksena oli tutkia ja tehostaa laivojen propulsiojärjestelmien kuivatelakointiprojektien prosesseja projektinhallinnan näkökulmasta. Tutkimus kohdistettiin toimiston prosesseihin telakointia ennen ja jälkeen. Telakoinnin valmistelun laatu vaikuttaa olennaisesti telakalla suoritettavan työn laatuun ja telakointiprojektin tulokseen. Projektien toimintaa haluttiin tehostaa, jotta myös tulevaisuudessa pystyttäisiin vastaamaan kasvavaan kysyntään kannattavasti toiminnan laatua heikentämättä.
Tavoitteena oli luoda projektin toiminnasta selkeä prosessikaavio, jonka avulla analysoitiin ja tutkittiin projektien toimintaa yksityiskohtaisesti ja tunnistettiin toiminnan hukat. Hukkien tunnistamisen perusteella luotiin tulevaisuuden prosessimalli, jossa tunnistetut hukat eivät esiintyisi. Kehitetyn mallin tueksi suunniteltiin viitekehys projektin mittaamiselle ja seuraamiselle keskeisen suorituskyvyn indikaattoreilla.
Työ toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, johon sisältyy kirjallisuuskatsaus ja empiirinen osuus. Kirjallisuuskatsauksen avulla selvitettiin käytettävät menetelmät nykytilan visualisoimiseen ja tulevaisuudentilan muodostamiseen. Nykytilanne selvitettiin haastatteluiden ja toteutettujen telakointien dokumentaation perusteella empiirisenä tutkimuksena. Nykytila visualisoitiin Lean-filosofiaan kuuluvan työkalun: arvovirtakartoituksen avulla. Kartoituksen ja haastattelujen pohjalta tunnistettiin projektien hukat ja analysoitiin niiden juurisyyt.
Työn avulla tunnistettiin nykyisten projektien suurimmat kipupisteet. Kommunikaatio-ongelmat ja epästabiili toimintaympäristö aiheuttavat suurimmat haasteet projektien toimintaan. Uusi toimintamalli tarjoaa menetelmiä, joiden avulla ongelmia voidaan poistaa tai niiden vaikutuksia pienentää huomattavasti. Malli ei ole kuitenkaan valmis käyttöönotettavaksi, vaan tarjoaa suunnan ja lähtökohdan toiminnan kehittämiseen.
Projektin toiminnasta ja sisällöstä ei ole ollut näin yksityiskohtaista ja visuaalista kuvausta aikaiseimmin. Visuaalisen mallin avulla projektin sisältö on helpompi hahmottaa ja se tarjoaa lähtökohdan projektinhallintaosaston kehitystoiminalle. Nykyisen toiminnan ongelmat olivat etukäteen tunnistettuja, mutta niiden juurisyitä ei ollut analysoitu tarkemmin. Kehitetty tulevaisuuden toimintamalli tarjoaa yhden vaihtoehdon ongelmien juurisyiden ratkaisemiseksi ja toiminnan tehostamiseksi
GraphQL for building microservices
No full textMost of the current day web applications follow a strict decoupling of the client and the backend. While REST has become the industry standard for writing APIs, it has its shortcomings - most notably data under- and over-fetching. GraphQL has been hyped as the successor of REST as the new standard for building Web based APIs. GraphQL offers clients a way to describe precisely the data and interactions they are interested in. Its big-name adopters include Shopify, Twitter, Atlassian and PayPal.
This thesis is a case study of a GraphQL microservice, which combines data from multiple different sources and offers it in a single cohesive data model. The objective of the study is to gather information on building GraphQL based microservices, best practices on resolving GraphQL queries and maintainability of a GraphQL server.
The results showed that GraphQL suited well for building microservices, but it is highly oriented towards serving client applications. There are some caveats on resolving hierarchical queries with GraphQL, which are well known and documented and can be avoided. GraphQL provides some benefits in the terms of project maintainability but might require more code to be written when compared to REST
Kybervallan konstituoituminen: Euroopan unionin kybervallan identifiointia
No full textTässä kandidaatintutkielmassa tutkitaan kyberturvallisuutta kybervallan näkökulmasta. Kybervallalla tarkoitetaan toimijan kykyä edistää strategisia ja poliittisia tavoitteita kyberfyysisessä toimintaympäristössä. Kyberfyysinen toimintaympäristö kattaa sekä kyberavaruuden että sen ulkopuolisen maailman, mitä hallinnoidaan poliittisin, sosiaalisin ja lainsäädännöllisin keinoin. Kyberfyysinen toimintaympäristö sulautuukin osaksi yksilöiden luonnollista ja yhteiskunnallista elämää esimerkiksi erilaisten päätelaitteiden avulla, kuten älypuhelimien, jotka mahdollistavat uudenlaisen tavan olla vuorovaikutuksessa ja toimia. Valtiot ovat viime vuosina kasvattaneet toimintakapasiteettiaan kyberympäristössä toimimiseksi. Kansainvälisessä politiikassakin kybervaltaa lähestytään asiana, joka muuttaa valtasuhteita maailmanpolitiikassa.
Yllä kuvattu määritelmä kybervallasta lähestyy kybervaltaa uudenlaisena aseena, ja sitä verrataankin 50 vuotta sitten kehittyneisiin ydinaseisiin, jotka mullistivat maailmanpolitiikan luonteen perustavanlaatuisesti. Kybervallasta on olemassa kolme erilaista määritelmää, jotka mukailevat realismia ja liberalismin variaatioita positivistisella tavalla. Kandidaatintutkielman kirjoittajan mielestä edellisen kaltaiset tavat katsoa kybervaltaa ovat kyseenalaisia, koska kyberympäristö rikkoo valtion väkivallan monopolin. Kyberhyökkäys voikin tulla mistä, milloin ja keneltä tahansa. Kandidaatintutkielmassa lähestytään kybervaltaa toisesta ääripäästä, joka konstituoituu osapuolten välisessä kanssakäymisessä. Työssä kerrotaan, mitä tarkoitetaan konstitutiivisella vallalla hyödyntäen konstruktivistisia ajatuksia diskursseista valtavälineenä ja todellisuuden muokkaajana. Konstitutiivisessa vallassa toimijat itse määrittelevät, miltä kybervallan tulisi osapuolten välillä näyttää. Edellisen kaltainen lähestymistapa suosii dekonstruktiivista selittämistapaa, joka määrittelee, mitä mahdollisuuksia ja rooleja toimijoille on muodostunut diskurssissa.
Esimerkkinä konstitutiivisesta vallasta käytetään Euroopan unionin kybervaltaa, koska unionin poliittinen järjestelmä suosii konstitutiivisia selityksiä. Tutkimuksessa dekonstruktoidaan Euroopan unionin kyberturvallisuusdiskurssi diskurssianalyysillä, tutkimalla unionin keskeisimpiä asiakirjoja tehokkaan kyberpuolustuksen ja siten kybervallan saavuttamiseksi. Tutkimuksessa tunnistetaan Euroopan unionilla olevan kuusi erilaista identiteettiä kybervallassa. EU:n tämänhetkinen rooli perustuu pääasiassa lainsäätäjän ja sääntelijän rooliin. EU:n kybervallassa korostuu sekä ylikansallinen että valtioidenvälinen yhteistyö, mutta EU pyrkii kasvattamaan kybervaltaansa turvallisuuskumppanin suuntaan. EU:n kyberturvallisuuden diskurssilla on inklusiivisia makrotason vaikutuksia, sillä kyberuhat uhkaavat valtiota laajempia maantieteellisiä alueita. Kybervallan tarkasteleminen konstitutiivisena johtaa toimijoiden väliseen tehokkaaseen yhteistyöhön, kun taas kybervallan näkeminen resurssina johtaa ankaraan kilpailuun toimijoiden välillä resurssin hallitsemiseksi
Palveluverkkotarkastelun valmistelu- ja päätöksentekoprosessi perinteisen hallintorakenteen ja prosessiajattelun välisenä asetelmana : Case Lappeenranta
No full textTämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on tutkia Lappeenrannan kaupunkiorganisaation toteuttamaa lasten ja nuorten palveluverkkotarkastelun valmistelu- ja päätöksentekoprosessia perinteisen hallintorakenteen ja prosessiajattelun välisenä asetelmana. Valitun tutkimusasetelman avulla keskitytään palveluverkkotarkastelun lopputulokseen liittyvän arvioinnin sijaan sen työstövaiheeseen. Työstövaiheeseen keskittymällä pyritään edelleen luomaan kuvaa siitä, millaiset valinnat ja toiminnalliset lähtökohdat voivat edistää kaupunkiorganisaation toimintaa palveluverkkotarkastelun yhteydessä.
Valitun asetelman tukena toimii tutkimuksen teoreettinen viitekehys, joka koostuu perinteistä hallintorakennetta ilmentävästä teoriasta ja organisaatioiden prosesseihin keskittyvästä teoriasta. Koska perinteisen hallintorakenteen mukaisiin elementteihin liittyvä tutkimus on etenkin julkisten organisaatioiden yhteydessä jo suhteellisen runsaasti käsitelty aihepiiri, niin tässä tutkimuksessa nostetaan esiin erityisesti tutkimuskohteessa ilmeneviä prosessiajattelun mukaisia piirteitä. Tällaisella valinnalla pyritään edelleen osoittamaan kuinka yritysten liiketoimintaprosessien kehittämiseen liittyvästä tutkimuksesta peräisin oleva prosessiajattelu voi edistää julkista organisaatiota saavuttamaan tavoitteensa.
Tutkimusstrategisten valintojen osalta tämä tutkimus on tyypiltään laadullinen tapaustutkimus. Kohdeorganisaationa on Lappeenrannan kaupunkiorganisaatio, jonka hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen sekä elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialat ovat erityisesti tutkimuksen kannalta merkittävässä roolissa. Tutkimuksessa käytettävä aineisto rakentuu pitkälti puolistrukturoitujen teemahaastattelujen pohjalta. Lisäksi aineistoon sisältyy myös materiaalia, joka on peräisin palveluverkkotarkastelun julkisista valmisteluasiakirjoista.
Keskeisten tutkimustulosten osalta voidaan todeta, että ensinnäkin kaupunkiorganisaation toiminta palveluverkkotarkastelun yhteydessä rakentuu vahvasti asiakaslähtöiselle pohjalle, joka on prosessiajattelua mukaillen tärkein yksittäinen organisaation toimintaa määrittävä tekijä. Tutkimuksen kontekstista johtuen asiakaslähtöisyys tulee ymmärtää tässä yhteydessä kuntalaislähtöisyytenä. Toiseksi kaupunkiorganisaatioon on palveluverkkotarkastelun valmistelu- ja päätöksentekoprosessia työstämään perustettu erityinen toimitilatoimikunta. Kyseinen valmisteluelin kokoaa prosessiajattelua mukaillen kaikki keskeiset toimijat yhteen ratkomaan kyseiseen työprosessiin liittyviä haasteita. Käytännössä toimitilatoimikunta yhdistää kaupungin poliittisen johdon, keskeisten toimialojen edustajat sekä kaupungin palvelutuotannon tiloista vastaavan osakeyhtiön johdon. Toimitilatoimikunnan myötä palveluverkkoesitys tulee valmistelluksi jo suhteellisen varhaisessa vaiheessa mahdollisimman kattavasti eri osapuolten toimesta. Tämän pohjalta voidaan edelleen esittää, että käyttämällä vastaavanlaista valmisteluelintä tulevaisuudessa, voidaan esityksiin liittyvää myöhempää käsittelyä tarpeen mukaan pyrkiä keventämään. Käsittelyn keventämisen myötä vapautuneita resursseja voidaan edelleen suunnata muuhun työskentelyyn
Developing the concept phase of New Product Development: Property-Driven Development model
No full textUustuotekehitysprojektin alkuvaiheeseen panostaminen nähdään usein tärkeänä osana kehitetyn tuotteen menestystä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kehittää kohdeyrityksen konseptointiprosessia ja kehittää työkalu, joka tukee tätä. Tutkimusongelman pohjana oli pyrkimys välttää yksityskohtaisen suunnitteluvaiheen esteitä. Tähän liittyen, korrelaatio tuotevaatimusten ja valmiin tuotteen välillä haluttiin hallita. Yrityksen muiden osastojen osallistaminen tuotekehitysprojektin alkuvaiheessa nähtiin tärkeänä. Täten työn tuotokset liittyvät pääosin rinnakkaissuunnittelun ideologiaan. Ominaisuusperustainen tuotekehityslähtökohta valittiin tukemaan tutkimusta.
Työ tehtiin osana tiettyä uustuotekehitysprojektia ja sen aikana. Tutkimusstrategiaksi valikoitui yksittäinen tapaustutkimus. Olemassaolevaa tieteellistä kirjallisuutta tuotekehityksestä tutkittiin kirjallisuuskatsauksen avulla ja tätä käytettiin pohjana muutoksille, jotka tehtiin konseptointivaiheeseen kehitysprojektin aikana. Projektin edetessä toimeenpantuja muutoksia analysoitiin ja sovellettiin tuktijan toimesta. Lisäksi projektiryhmän kanssa pidettiin palavereita ja työryhmiä aiheisiin liittyen.
Kirjallisuuskatsaus koostuu viidestä luvusta. Uustuotekehitysprojektin alkuvaiheita tutkitaan, jotta työn viitekehys voidaan ymmärtää paremmin. Rinnakkaissuunnittelu, tuotearkkitehtuuriteoria, Design for X, ja ominaisuusperustainen suunnittelu käydään läpi yksityiskohtaisemmin.
Työn tuloksissa muodostetaan tuotteesta funktionaalinen rakenne, jonka pohjalta tuotearkkitehtuuri luodaan. Kehitysprosessi aloitetaan ominaisuusperustaisen suunnittelun periaatteita noudattavan työkalun avulla. Työkalu käyttää lähtökohtana funktionaalista rakennetta ja tuotearkkitehtuuria. Nämä tuotokset analysoidaan ja lopulta kuvaus konseptointivaiheen tuotekehitysprosessista muodostetaan.
Johtopäätöksenä huomataan, että tärkeimmät konseptointivaiheen tuotokset ovat näköismalli, funktionaaliset elementit, tuotearkkitehtuuri ja lista konseptoitavista asioista. Lisäksi, vaaditut ominaisuudet on määriteltävä tuotteelle ennen kehitysprojektin aloittamista. Näköismallia voidaan suunnitella samaan aikaan funktionaalisen rakenteen kanssa. Määritellyt vaaditut ominaisuudet mahdollistavat useiden eri tuoteominaisuuksien suunnittelun samanaikaisesti. Luotu ominaisuusperustaisen suunnittelun työkalu tukee rinnakkaissuunnittelua.Focusing on the early phases of a New Product Development project is often seen as a critical part of the overall success of the product. The goal of this thesis is to develop the concept phase of a company’s new product development process and to create a tool to support this. The origin for the research problem was to avoid setbacks during detail design. Related to this, the correlation between the set product requirements and the finished product needed to be managed. It was also distinguished that the early involvement of crossing functions is crucial. Thus, the main implementations revolve around Concurrent Engineering ideology. Property-Driven Development approach was chosen to support this.
The research was done to and during a specific new product development project. The research strategy of this thesis is a holistic single case study. A literature review is done in order to gain knowledge about existing development theories. Based on this, implementations were done into the concept process to support the development. As the project progressed, the applied frameworks were analyzed and adapted by the researcher and in workshops and meetings with the project group.
The literature review consists of five main sections. The early stages of new product development are described to further understand the framework of the subject. Concurrent Engineering, product architecture theory, Design for X and Property-Driven Development are researched in more detail.
The results consist of forming a functional structure of a product and based on this, a product architecture. The development process is started using a Property-Driven Development tool that was created for the project. The tool uses the functional structure and the product architecture as a basis. All these outputs are analyzed to provide a description for the concept phase of the target company’s new product development process.
It was found that most important outputs to generate during the concept phase are aesthetical design model, functional elements, product architecture and a list of items to concept. Also, required properties for the upcoming product need to be defined before starting the development. Aesthetical design can be modelled simultaneously with functional structure and architecture. The defined required properties allow the project to focus on multiple areas of the product in parallel. The created Property-Driven Development tool supports this framework
Äidin ja isän vanhemmuustyylien yhteydet nuoren mielenterveyteen
No full textNuoruusiässä mielenterveyden ongelmat yleistyvät ja niiden esiintyvyys jopa kaksinkertaistuu lapsuusikään verrattuna. Vaikka nuoruus on itsenäistymisen aikaa, on vanhemmilla edelleen suuri merkitys. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin sitä, onko a) äitien ja b) isien vanhemmuustyylit yhteydessä 17–19-vuotiaiden nuorten mielenterveyteen. Vanhemmuustyylejä tarkasteltiin lämpimyyden, behavioraalisen kontrollin ja psykologisen kontrollin avulla, ja nuoren mielenterveyttä internalisoivien ja eksternalisoivien oireiden kautta. Aikaisempien tutkimusten perusteella oletimme vanhempien korkean lämpimyyden ja behavioraalisen kontrollin olevan yhteydessä nuoren vähäisempiin internalisoiviin ja eksternalisoiviin oireisiin. Lisäksi oletimme vanhempien korkean psykologisen kontrollin olevan yhteydessä internalisoiviin oireisiin, mutta eksternalisoivien oireiden osalta emme asettaneet oletuksia aikaisempien ristiriitaisten tutkimustulosten takia.
Tutkimus oli osa vuonna 1999 alkanutta Kehityksen ihmeet (KEHI) -pitkittäistutkimusta. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin myöhäisnuoruuden mittausvaihetta, jossa sähköiseen kyselytutkimukseen vastasi 439 17–19-vuotiasta nuorta, 450 äitiä sekä 357 isää. Vanhemmuustyylejä mitattiin Child Rearing Practices Report-mittarin (CRPR) suomenkielisellä versiolla, joka mittaa kolmea vanhemmuuden ulottuvuutta. Nuoren mielenterveyttä taas mitattiin Behavior Assessment System for Children-mittarin (BASC-3 SRP-A) nuorille suunnatulla itsearviointikyselyllä. Äitien ja isien vanhemmuustyylien sekä nuorten internalisoivien ja eksternalisoivien oireiden yhteyksiä tutkittiin Pearsonin korrelaatiokertoimen avulla.
Hypoteesien mukaisesti isän lämpimyys oli yhteydessä negatiivisesti masennukseen ja vihan hallinnan ongelmiin siten, että isän korkeampi lämpimyys oli yhteydessä nuoren vähäisempään oireiluun. Tämä tulos oli samansuuntainen aikaisempien tutkimusten kanssa. Vain isän lämpimyydellä oli merkitseviä yhteyksiä, mikä saattaa johtua äitien ja isien erilaisista tavoista osoittaa lämpimyyttä. Lisäksi äidin psykologinen kontrolli oli positiivisesti yhteydessä eksternalisoiviin oireisiin ja vihan hallinnan ongelmiin, ja isän psykologinen kontrolli yliaktiivisuuteen. Vanhempien korkeampi psykologinen kontrolli siis lisäsi nuoren eksternalisoivia oireita. Muut yhteydet eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Vähäiset merkitsevät tulokset voivat johtua siitä, että aineisto oli melko hyvinvoivaa. Jatkossa olisi tärkeää tutkia enemmän oireilevia nuoria sekä vertailla äitien ja isien merkitystä
Katsaus sormenjälkipaikannuksen mahdollisiin käyttökohteisiin: Mihin sormenjälkipaikannusta voidaan käyttää nyt ja tulevaisuudessa
No full textNyky-yhteiskunnassa on kasvava tarve paikannuspalveluille. Paikannus on kuitenkin perinteisesti rakennettu satelliittipaikannuksen varaan, mikä ei usein riitä nykypäivän tarpeille. Sensorien kasvava määrä ja laatu matkapuhelimissa, sekä jatkuva laskentatehon kasvaminen, mahdollistavat kuitenkin muiden tekniikoiden käyttämisen. Eräs viimeaikoina suurta mielenkiintoa herättänyt tekniikka on sormenjälkipaikannus.
Sormenjälkipaikannuksesta on tehty paljon tutkimusta, mutta teoriakatsaukset ovat jo melko vanhoja, eikä niissä käsitellä tuoreimpia tekniikoita. Aihetta ei ole kattavasti käsitelty kirjallisuudessa, niin että teorian lisäksi käsiteltäisiin myös sovelluskohteita ja tulevaisuuden mahdollisuuksia. Tämä työ pyrkii tarjoamaan aiheeseen tutustuvalle lukijalle kokonaisvaltaisen tietopaketin, missä sormenjälkipaikannukseen liittyviä teorioita ja näkökulmia on käsitelty laajasti sekä tulevaisuutta silmällä pitäen.
Perinteisellä satelliittipaikannuksella ei pystytä vastaamaan kaikkiin nykypäivän paikannustarpeisiin, koska sen tarkkuus tiheiden urbaanialueiden ja sisätilojen kaltaisissa monitie-ympäristöissä on heikko. Sormenjälkipaikannus tarjoaa tähän ratkaisun. Selvittämällä, millä tavalla eri tukiasemat kuuluvat eri sijainneissa, voidaan luoda tietokanta jota hyödyntämällä tulevista mittauksista voidaan päätellä niiden sijainti. Nykyään tämä soveltuu käytettäväksi lähinnä sisätiloissa, mutta tulevaisuudessa myös ulkotilapaikannus oletettavasti paranee merkittävästi.
Työssä esitellään erilaisia tapoja luoda edellä mainittu tietokanta, eli radiokartta, sekä tärkeimmät algoritmit, joita sijainnin selvittämiseen käytetään. Sen lisäksi tarkastellaan erilaisia sovelluskohteita, mihin sormenjälkipaikannusta voidaan sisätilapaikannuksen oheella nykyään hyödyntää. Lopuksi pohditaan lähitulevaisuudessa, etenkin 5G:n mukana tulevia mahdollisuuksia esimerkiksi parempaan ulkotilapaikannukseen.
Vallitsevana teemana eri tekniikoiden välillä on kompromissit käytettävien resurssien ja paikannustarkkuuden välillä. Radiokartan ja tukiasemaverkoston tiheyttä nostamalla voidaan parantaa paikannustarkkuutta, mutta se vaatii myös enemmän resursseja sekä verkon omistajalta, että paikannusta suorittavalta laitteelta. Tukiasemat maksavat, ja mahdollisimman tarkan radiokartan kokoaminen on hidasta. Toisaalta datamäärien kasvaessa myös laskentatehoa tarvitaan enemmän. Sekä rauta että sensorit kuitenkin ovat onneksi kehittyneet viime vuosikymmeninä paljon, minkä ansiosta sormenjälkipaikannuksesta on tullut ja tulee edelleen tarkempaa