47495 research outputs found
Sort by
Seuraajasta sisällöntuottajaksi: Analyysi yleisön osallistamisen keinoista ja mahdollisuuksista Instagramissa
No full text"In Times of a Crisis": Ontological Premises of Asylum Law Debates in Finland and Australia
No full textOver the past decades, irregular movement across national borders has increased when various humanitarian crises have forced people to seek refuge outside their country of origin. Due to increased displacement of people, asylum seekers have become a highly controversial topic in politics and public discussion. While there is plenty of research on asylum policies and experiences of asylum seekers, the ways in which politicians justify their arguments for or against particular asylum bills have received less attention.
The aim of this study is to fill the research gap by examining justifications of arguments in asylum law debates of two different countries, Finland and Australia. Similarities and differences in political discourses are accessed through epistemic governance approach. The study focuses on commonly accepted facts and assumptions that politicians rely on when they create and reproduce certain images of social reality. These ontological assumptions are analysed through discourse analysis.
Although there are some differences in the ways in which Finnish and Australian politicians debate on asylum seekers, the study discovered significant similarities between asylum law-related discourses in the two countries. The study identified several shared assumptions of reality that can be found in both Finland and Australia, which supports the claims of epistemic governance that national policies are affected by world cultural influences. While this study contributed to epistemic governance research by examining one object of epistemic work, ontology of environment, in relation to asylum laws, future studies are needed to create a more comprehensive picture of how asylum seekers are portrayed in political sphere
Tiedonlouhinta opintojen ohjauksen ja suunnittelun apuna
No full textKorkeakouluilla on nykyään kiinnostusta hyödyntää toiminnoistaan muodostuvaa dataa näiden toimintojensa, kuten opetuksen, kehittämiseen tiedonlouhinnan avulla. Tässä tutkielmassa tehtiin katsaus tutkimuksiin tiedonlouhinnan käytöstä koulutusympäristössä ja havaittiin, ettei näissä tutkimuksissa ollut juurikaan hyödynnetty tiedonlouhintamenetelmiä opiskelijoiden opintoihin kiinnittymisen tutkimiseen. Myös opiskelijan koko opintopolkuun liittyvää tutkimusta tiedonlouhintaa hyödyntäen oli tehty vähemmän kuin yksittäisiin kursseihin liittyvää tutkimusta. Tässä työssä myös tutkittiin tiedonlouhinnan avulla opiskelijoiden kiinnittymistä opintoihinsa ja kurssien suosittelua opiskelijoille heidän ensimmäisenä lukuvuotenaan. Opiskelijoiden kiinnittymistä opintoihinsa selvitettiin jakamalla opiskelijat sopiviin, todellisuutta vastaaviin opiskelijaryhmiin klusteroinnin avulla heidän suoritustensa perusteella. Klusteroinnissa kokeiltiin kolmea klusterointimenetelmää, K-means ja EM-algoritmeja sekä hierarkkista klusterointia. Opintoihin kiinnittymistä tutkittiin myös assosiaatioanalyysin avulla etsimällä suosittuja kurssihahmoja opiskelijoiden ensimmäisen lukuvuoden suorituksista Apriori-algoritmilla. Kurssien suosittelua kokeiltiin luokittelupohjaisella menetelmällä, jossa käytettiin C4.5-päätöspuualgoritmia, ja klusteroinnin ja assosiaatioanalyysin yhdistelmällä, jossa oli käytössä K-means ja FP-growth -algoritmit. Louhinta tehtiin tiedonlouhintatyökaluilla Orange ja Weka.
Louhinnan tuloksista kävi ilmi, että klusteroimalla opiskelijat heidän suoritustensa perusteella saadaan esiin opiskelijaryhmiä, joista voidaan havainnoida opintoihin kiinnittymistä. Parhaiten eri opiskelijaryhmiä pystyi tarkastelemaan Orangessa hierarkkisella klusteroinnilla. Kurssihahmoista pystyttiin myös tarkastelemaan opintoihin kiinnittymistä ja vertailemaan erilaisista lähtökohdista aloittavien opiskelijoiden suorituksia. Opiskelijoiden ensimmäisen lukuvuoden suoritukset eivät riitä kurssien suosittelun perusteelliseen tutkimiseen, vaan dataa tarvittaisiin enemmän, mutta eri louhintamenetelmiä pystyttiin silti testaamaan. Tässä työssä tutkitut tiedonlouhintamenetelmät soveltuvat myös myöhempien opiskeluvuosien suoritusten analysointiin
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioverkostojen tuomat hyödyt yritysmaailmassa
No full textYritysten väliset tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioverkostot koostuvat useiden yritysten yhteistyöstä. Verkostojen koot vaihtelevat muutamista yrityksistä jopa useisiin kymmeniin ja verkostot voivat toimia alueellisella, kansallisella tai kansainvälisellä tasolla. Verkostojen tarkkaa määrää ja laajuutta ei tiedetä, koska niistä ei pidetä kirjaa, mutta verkostoja voidaan tunnistaa erilaisten apukeinojen kautta.
Tässä työssä selvitään kirjallisuuskatsauksen kautta, minkälaisille yrityksille tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioverkostot tuovat erityisesti hyötyä. Vastausta selvitettäessä vertaillaan verkostojen tuomia hyötyjä ja haasteita.
Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatioverkostojen todettiin olevan suuri mahdollisuus pieni- ja keskikokoisille yrityksille. Verkostot tarjoavat pienemmille yrityksille mahdollisuuden pärjätä tuotekehityksessä suurempia yrityksiä vastaan parantuneiden tuotesuunnittelun, suurempien käytössä olevien resurssien, lisääntyneen tiedon sekä osaprosessien kustannustehokkuuden parantumisen myötä. Lisäksi verkostojen ansiosta riskit ja tuotekehityksen kustannukset jakautuvat useamman yrityksen kesken. Verkostot voivat tuoda suurillekin yrityksille merkittäviä säästöjä tehokkaamman suorituskyvyn sekä laajemman markkina-alueen ansiosta projektien aikana.
Suurimpien haasteiden verkostoissa havaittiin keskittyvän koordinaatioon ja luottamukseen verkoston jäsenten välillä ja tiedonhallintaan sekä tiedon jakamiseen verkostojen sisällä. Kommunikaation ja luottamuksen osalta ongelmat kuitenkin vähenevät usein ajan myötä.
Työn tuloksena todetaan, että useiden lähteiden perusteella tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioverkostojen merkitys ja määrä tulevat kasvamaan jo lähitulevaisuudessa. Erityisesti pieni- ja keskikokoisten yritysten, jotka ovat tuotekehityksessä mukana, kannattaa pohtia olisiko heillä mahdollisuutta tehdä yhteistyötä muiden yritysten kanssa muodostaen verkostoja
Paikallislehti elinvoimaisuuden ylläpitäjänä: Juttujen ja ilmoittelun temaattinen suhde paikallislehti Iijokiseudussa
No full textTässä tutkimuksessa tarkastellaan lehti-ilmoittelun ja -juttujen välistä temaattista suhdetta. Tutkimuksen kysymyksenasettelu on seuraavanlainen: Onko paikallislehti Iijokiseudun lehtijuttujen ja -ilmoittelun välillä sisällöllistä yhteyttä, ja jos yhteys on löydettävissä, millaisena juttujen ja ilmoittelun välinen suhde temaattisesti näyttäytyy. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan, sijaitsevatko samaa aihetta käsittelevä juttu ja ilmoitus tai mainos taitollisesti lähellä toisiaan. Tutkimuksessa luodaan katsaus lehdistön ja mainonnan historiaan sekä mainonnan merkitykseen yhtenä lehdistön tulonlähteenä. Paikallislehden suhde ilmoittajiin nähdään aikaisemmassa tutkimus- ja historiatiedossa läheisenä.
Tutkimuksen metodina käytettiin laadullista sisällönanalyysiä. Tutkimuksessa käytiin läpi Iijokiseutu-lehden kuusi numeroa käsittävä aineisto. Kaikki lehdet olivat ilmestyneet vuonna 2019, ja ne valittiin satunnaisotannalla parittomilta kuukausilta. Aineistosta etsittiin samaa aihetta käsitteleviä juttuja ja ilmoituksia tai mainoksia. Niitä etsittäessä kiinnitettiin huomiota ilmoittelun ja juttujen tekstisisältöön. Lisäksi tarkasteltiin, onko samaa aihetta käsittelevä ilmoitus tai mainos ja juttu sijoitettu lehdessä lähelle toisiaan, sillä se nähtiin niitä yhdistävänä tekijänä. Samaa aihetta käsittelevät jutut ja ilmoittelu jaettiin lopuksi teemoihin.
Aineistosta löydettiin seuraavat ilmoittelua ja juttuja yhdistävät teemat: hirsirakentaminen, metsä, tapahtuma ja kulttuuri, maatalous ja ruoka sekä juhla, joiden nähtiin kuvaavan paikkakunnan elinkeinorakennetta. Teemat liittyivät myös paikkakunnan maantieteelliseen sijaintiin. Kaikissa kuudessa lehdessä oli sisällöllisesti samaa aihetta käsitteleviä ilmoituksia tai mainoksia ja juttuja. Viidessä lehdessä oli nähtävissä lehtikohtainen temaattinen kokonaisuus, sillä niissä toistui useamman kerran sama ilmoittelua ja juttuja yhdistävä teema. Kahdessa lehdessä temaattisesti samanlainen mainos ja lehtijuttu oli taitettu toistensa läheisyyteen samalle aukeamalle. Neljässä lehdessä samaa teemaa olevat jutut ja ilmoitukset tai mainokset sijaitsivat eri osissa lehteä.
Tuloksien nähdään tukevan aiempia havaintoja siitä, että paikallislehden suhde ilmoitteluun on kiinteä. Viidestä lehdestä löytynyt lehtikohtainen temaattinen kokonaisuus antaa ymmärtää, että ilmoittelun ja juttujen aiheet tukevat toisiaan lehtien sisällöissä. Myös kahdessa lehdessä samalle aukeamalle sijoitettu temaattisesti samanlainen mainos ja juttu nähdään toisiaan tukevana ja lukijaa palvelevana kokonaisuutena. Huomionarvoista tuloksissa on, että teemat kytkeytyvät toisiinsa, sillä ne kaikki liittyvät paikalliseen elinkeinoelämään ja paikkakunnan elinvoimaisuuteen
Markkinaepävakauden pelkoa ja rahan lapioimisen inhoa Euroopan talouskriisiä ratkottaessa: Eduskunta eurokriisin näyttämönä – diskurssianalyysi puolueiden kriisistä esittämistä selitys- ja ratkaisumalleista sekä näiden pysyvyydestä ja muutoksesta välikysymyskeskusteluissa vuosina 2011–2015
No full textAsiat ovat sitä, miltä ne näyttävät. Näin voi kuulla todettavan varsin usein politiikasta puhuttaessa. Tämä pro gradu -tutkielma tutkii diskurssianalyysin keinoin, miltä asiat ovat näyttäneet Euroopan talouskriisin suhteen suomalaisessa puoluepoliittisessa keskustelussa, kun tarkastelun kohteena ovat eduskunnassa kriisistä käydyt välikysymyskeskustelut. Eurokriisin puhkeamista seuranneina vuosina käsiteltiin eduskunnassa kriisin aihepiiriin liittyen kaiken kaikkiaan kuusi välikysymystä, jotka ajallisesti sijoittuivat Kiviniemen, Kataisen ja Stubbin hallitusten kausille vuosina 2011–2015. Tutkielman aineistoksi on valikoitu tästä joukosta neljä välikysymystä vuosilta 2011, 2012, 2013 ja 2015 siten, että ne edustavat mahdollisimman kattavasti eri vaiheita kriisissä ja kriisinhoidossa sekä toisaalta puolueiden vaihtuneita asemia hallitus-oppositio-akselilla.
Menetelmällisesti tutkielma perustuu lähtökohdiltaan analyyttiselle diskurssianalyysille, jolloin ilmiöiden saamien merkitysten tarkastelussa korostuu tiukka aineistolähtöisyys. Tarkempien tutkimuskysymysten asettamisessa on sovellettu Isabela ja Norman Fairclough’n näkemyksiä poliittisesta diskurssianalyysista, jossa tarkastelu kohdistuu erityisesti poliittisten linjausten taustalta löytyvään diskursiivisesti rakennettuun argumentaatioon. Fairclough ja Fairclough määrittelevät argumentin rekonstruoinnin aineistosta edellyttävän tiivistetysti sitä, että analyysissa tunnistetaan toimijakohtaisesti tehdyt tulkinnat päätöksentekotilanteen olosuhteista, tavasta käsittää ongelmalliseksi koettu tilanne, tavoiteltavista päämääristä, tärkeinä pidetyistä arvoista ja ratkaisuksi ehdotetun politiikan sisällöstä. Täten tutkielmassa tehdyn tarkastelun keskiössä on se, miten eurokriisi, sen väitetyt syyt, seuraukset, ratkaisumallit sekä siihen liitetyt uhkakuvat ovat diskursiivisesti rakentuneet ja mahdollisesti muuttuneet puolueiden kannanotoissa vuosina 2011–2015.
Tutkielman tulosten osalta perustavanlaatuisena havaintona voidaan eurokriisin todeta näyttäytyneen niin kriisin syiden, ratkaisuesitysten kuin kriisitilanteeseen liitettyjen uhkakuvien osalta varsin moniselitteisenä ilmiönä puolueiden kannanotoissa Puolueiden eurokriisin esitystavan diskursiivisessa rakentumisessa on ollut nähtävissä usean eri ulottuvuuden yhteisvaikutus, jotka tutkimusasetelman kannalta on jaettu hallitus-oppositio-akselin vaikutukseen, reaalipoliittiseen kontekstiin sekä puolueideologisiin näkökulmiin.
Hallitus-oppositio-akselin näkökulmasta puolueet ovat olleet asemaltaan jaoteltavissa kolmeen ryhmään, joista kokoomus ja rkp ovat puolueista ainoina olleet yhtäjaksoisessa hallitusvastuussa, perussuomalaiset ainoana puolueena yhtäjaksoisesti oppositiossa ja keskusta, sdp, vasemmistoliitto, vihreät sekä kristillisdemokraatit puolestaan vaihtelevasti niin hallitusvastuussa kuin oppositiossa. Välikysymyskeskustelut ovatkin monessa suhteessa polarisoituneet kaikkiin tukitoimiin osallistuneiden kokoomuksen ja rkp:n sekä kaikkia tukitoimia vastustaneiden perussuomalaisten esittämien näkemysten ympärille. Hallituksen ja opposition välisen jakolinjan kannalta voidaan lisäksi keskeisenä havaintona todeta, että mitä muuttumattomampi puolueen asema on ollut joko hallituksessa tai oppositiossa, sitä muuttumattomampina ovat pysyneet myös linjaukset kriisipolitiikan lähtökohdista ja eurokriisin esitystavasta. Sitä vastoin siirtymä hallitus-oppositio-akselilla suuntaan tai toiseen on näyttäytynyt, jos ei suoranaisena aikaisemmin ilmoitetun linjan muutoksena, niin ainakin jonkinasteisena lähestymistapojen ja painotusten uudelleen muotoutumisena. Reaalipoliittinen konteksti taas on käsittänyt sen alati muutoksessa olleen kokonaisasetelman, jonka puolueet ovat joko hallitus- tai oppositioasemastaan käsin kohdanneet kulloisessakin eurokriisin ja kriisinhoitotoimien vaiheessa. Osaksi reaalipoliittista kontekstia on lukeutunut myös välikysymysten taktinen elementti, minkä pohjalta vaihtelevien ja taktisen harkinnan pohjalta muodostettujen puoluekohtaisten esitystapojen kautta eurokriisi on samalla redusoitunut ilmiönä sen mukaisesti, miten kriisiä koskeva argumentaatio on rakentunut. Puolueideologisen suhtautumisen näkökulmasta mielenkiintoisin havainto taas on ilmennyt siinä, kuinka eurokriisin vuodet ovat tuoneet poliittisessa keskustelussa uudelleen esiin osittaisia tunnusmerkkejä samoista jakolinjoista, mitkä vallitsivat aikanaan puoluekentällä EMU-jäsenyydestä päätettäessä vuonna 1997. Perussuomalaisten euroalueeseen kohdistama arvostelu on tältä osin kuitenkin ollut huomattavasti voimakkaampaa keskustaan ja kristillisdemokraatteihin nähden
Aapeli-myrskyn aiheuttamat sähkökatkokset ja niiden seuraukset
No full textTässä työssä esitellään Aapeli-myrskyn aiheuttamaa suurhäiriötä Suomen sähkönjakeluverkossa. Suurhäiriö on poikkeuksellinen häiriötilanne sähkönjakelun toimivuudessa ja toimitusvarmuudessa. Suurhäiriö aiheutuu yleisimmin kovista myrskyistä. Aapeli-myrsky alkoi 2.1.2019 vastaisena yönä ja kesti vajaan vuorokauden. Se aiheutti merkittäviä sähkökatkoksia etenkin Ahvenanmaalla ja Länsi-Suomessa. Sähkökatkoksista aiheutui seurauksia korjausten, kustannusten ja metsän tuhoutumisen muodossa. Aapeli-myrskyn sähkökatkoksia ja seurauksia käsitellään etenkin toimitusvarmuuden ja säävarman verkon kautta. Työn tavoitteena on antaa kattava kokonaiskuva säävarman verkon positiivisista vaikutuksista sähkönjakelun luotettavuuden toteutumiselle.
Työssä esitellään sähkömarkkinalain uudistus toimitusvarmuuden näkökulmasta sekä selvennetään keskeytysten roolia toimitusvarmuudessa. Toimitusvarmuuden kehitystä esitellään keskeytysten keston, maakaapeloinnin ja sähkömarkkinalain vaatimusten toteutumisen kautta. Työssä annetaan myös konkreettisia keinoja toimitusvarmuuden parantamiseen ja sähkömarkkinalain laatuvaatimusten täyttämiseen käyttöpaikoilla. Nämä keinot perustuvat keskeytysten määrän pienentämiseen ja keskeytysten keston lyhentämiseen. Toimitusvarmuuden parantaminen pohjautuu yleisesti investointeihin ja kunnossapitoon.
Työssä esitellään verkkoyhtiökohtaisesti säävarman verkon kehittämiseksi tehtyjä toimenpiteitä. Työ osoittaa, että toimitusvarmuuden parantuminen vähensi Aapeli-myrskyn sähkökatkoksia ja pienensi seurauksia. Tehdyt investoinnit näkyivät erityisesti kustannusten ja sähköttömien asiakkaiden pienemmässä määrässä, verrattuna aikaisempiin, saman kokoluokan myrskyjen aiheuttamiin suurhäiriöihin. Näihin seurauksiin perehdytään yleisesti sekä verkkoyhtiökohtaisesti.
Verkkoyhtiöiden toiminta suurhäiriötilanteissa perustuu yhtiökohtaisiin suurhäiriön varautumissuunnitelmiin, jotka koostuvat muun muassa resurssienhallinnasta ja korjaustoimista. Aapelimyrskyn aiheuttamien vikojen korjauksiin osallistuivat asentajat, kopterit ja metsäkoneet. Kustannukset koostuivat vakiokorvauksista, korjauskustannuksista ja keskeytyneen haitan hinnasta eli KAH-arvosta
Talouspakotteiden kohdentamisen tärkeyden ilmentyminen YK:n turvallisuusneuvoston keskustelupöytäkirjoissa. Case: Pohjois-Korea 2006-2009
No full textSulautetun IoT-järjestelmän valvonta Raspberry Pillä
No full textIoT-järjestelmissä tulee tieto kuljettaa sekä nopeasti että eheänä perille. Kyseisten vaatimusten pohjalta on kehitetty useita eri tiedonsiirtoprotokollia. Tällaisen protokollan tulee määritellä tiedonsiirtotapahtuman malli ja tiedonrakenne, jotta tietoa voidaan siirtää päätteeltä toiselle säilyttäen tiedon luettavuus. Tässä työssä tutkitaan laajasti automaatiossa ja IoT-järjestelmissä käytettyä Modbus-protokollaa ja sen pohjalta kehitettyä Modbus TCP-protokollaa. Työn tarkoituksena on selvittää Modbus-protokollan toimintaperiaate ja sen pohjalta toteuttaa valvontalaitteisto, joka esittää Modbus-protokollan avulla sulautetusta IoT-järjestelmästä haettua tietoa visuaalisesti.
Työ koostuu kahdesta osasta. Teoriaosuudessa käsitellään OSI-mallin, Modbus-protokollan ja Modbus TCP-protokollan perusteet sekä toimintaperiaatteet. Modbus-protokollan yhteydessä käsitellään myös sen vaatimat tietomallit ja muistiosoite referenssien säilyttämiseen liittyvät rajoitteet sekä vaatimukset. Käytännönosuuden alussa esitellään valvottava ympäristö, joka sisältää kaksi erillistä moottoria,niiden taajuusmuuntajat sekä moottorien ohjaukseen käytettyjä osajärjestelmiä. Valvottavasta ympäristöstä käsitellään tarkemmin Vacon 100HVAC taajuusmuuntajat, joiden kanssa Modbus-kommunikointi toteutetaan. Tämän jälkeen käydään läpi valvontalaitteistossa käytetyt komponentit ja niiden yhdistäminen toisiinsa. Lopuksi käydään vielä läpi valvontalaitteiston ohjelmiston UML-diagrammi.
Työn tarkoituksena on osoittaa, että Modbus-protokollaa voidaan käyttää IoT-järjestelmässä reaaliaikaisen tiedonvälitykseen. Tämän todistamiseksi valvotaan kahden erillisen moottorin tilaa Modbus-protokollan kautta. Valvonta tapahtuu käyttäen Raspberry Pi piirilevyä ja led-matriisia. Raspberry Pi käyttää Modbus-protokollaa tiedonhakuun ja ohjaa led-matriisia tämän tiedon pohjalta
Operation of the weatherproof electricity distribution network
No full textDuring the last decade, Finland has faced so many weather-related disturbances such as strong wind, storms, and snow load conditions that caused power outages for a longer time. The new Electricity market act came into action in 2013, which set a target that weather-related disturbances cannot knock out the power for more than 6 hours in urban areas and 36 hours in rural areas. By 2028, these limits should be reached by ensuring the uninterrupted electricity supply to 100% of customers. The tightening security of supply has prompted the Finnish DSOs to renovate and improve their networks to achieve the target.
The Finnish DSOs took many initiatives by managing the forests that pose a risk to the distribution line, moving the overhead lines from forest to roadsides, using covered conductor or aerial cables, implementing simplified primary substation, and increasing the network automation. However, these initiatives have been proved as traditional reliability improvement methods. In the recent few years, the importance of building the weatherproof electricity distribution network has been highlighted.
This Master´s thesis includes literature related study, interview, and case studies to find out the weatherproof network solutions which are capable of withstanding without any loss of function, even in major disturbance situation. Underground cabling and wide power line corridor have been so far considered as the weatherproof network solution. Privately owned DSOs have many investors, and their investment could be funded by increasing the distribution fee paid by the consumers. Thus, Underground cabling is the most prominent techniques among the top DSOs in Finland to meet the supply security requirements due to its less operational and outage cost. However, the higher investment cost makes it less popular among the few DSOs who have their networks in the forests and fewer customers. Therefore, the wide power line corridor could be the appropriate weatherproof network solution for those DSOs belonging to the public or municipalities. Nevertheless, it only applies to those networks that have 20-30 years of technical lifetime left to take this approach into account. Periodical inspection of the traditional OHL, partial discharge measurements for monitoring the condition of underground cable, advanced FLIR system, and back-up power arrangements during the outage ensures the smooth operation of weatherproof electricity distribution network