47495 research outputs found
Sort by
Effects of marine fuel sulfur restrictions on particle properties in atmospheric aerosol at the Baltic Sea
No full textEmissions produced by shipping have been shown to have a significant effect on the climate and the human health especially in coastal areas. It is estimated that typically the emissions produced by shipping have in total a cooling effect on the climate as negative radiative forcing (RF) induced by refractive particulate matter (PM) negates the warming effect of greenhouse gases (GHGs) emitted in shipping. However, this effect is not uniform and, in some areas, for example in the Arctic the net effect of shipping on the climate might also be warming. The shipping emissions also contribute to the acidification of marine environments. The effects of shipping emissions on the human health are negative. The shipping emissions have been shown to lead to increased premature mortality and numerous respiratory diseases.
This work focuses on the effects of the different marine fuel sulfur restrictions of 1.50 %, 1.00 % and 0.10 % on the atmospheric aerosol and ship plumes in the Baltic Sea Sulfur Emission Control Area (SECA). The discussed properties are total particle number concentration (PNC), particle number concentration over background particle number concentration during plume (PNCpl), the direct contribution of the PNCpl to the total PNC, the number size distribution of the plume particles (NSDpl), the number size distribution of the background particles (NSDbg), the surface area concentration of the plume particles (PSCpl) and plume aging. The NSDpls are also compared to NSDs from direct emission measurements. The measurement data used in this work is differential mobility particle sizer (DMPS) data measured by the Finnish Meteorological Institute at the measurement station of Utö in the Baltic Sea between 11.1.2007-31.12.2016. The DMPS data was used with the Automatic Identification System (AIS) and weather data to produce the results. In this work the plumes were analyzed from three different sectors with the plumes arriving from different distances on average. The goal of this work was to study if the ship plumes are detectable in the atmospheric measurement data and how the sulfur restrictions influence the particle properties of the atmospheric aerosol. This work may give better understanding what kind of an effect the sulfur restrictions have on the atmospheric aerosol and how the measurement system at Utö could be developed in the future.
In total 43503 analyzable plumes were detected from the DMPS data. The sulfur restrictions were found to be effective, reducing both the PNCs and average particle diameters. The effect of the change in the sulfur restriction from 1.50 % to 1.00 % was much smaller than the effect of the later change in the sulfur restriction from 1.00 % to 0.10 %. These effects of the sulfur restriction changes were observed both in the plumes and the background aerosol particles. The most significant effects of the changes in the sulfur restrictions were: 1) The increase of the PNCpls in particles sizes smaller than 35 nm, while the PNCpls in total decreased. This increase was related to the reduced size of the particles produced in the combustion process. 2) The sulfur restrictions were found to decrease the largest average PNCpls. Especially the PNCpls of the plumes with the largest diameters of the maximums of the NSDpls were reduced. 3) The lower sulfur contents in marine fuels led to larger relative increases of the PNCpls in the smaller particles in the plume aging compared to the higher sulfur contents. 4) The stricter sulfur reductions shifted the maximums of the NSDbgs to smaller particle sizes and reduced the PNCbgs indicating that the effect of the shipping emissions on the atmospheric aerosol is a lot larger than what only the direct effects would suggest. 5) The measurement cycle of the DMPS (5 min 20 s) was found to be too long for the optimal plume detection and using an instrument with a shorter time resolution would be beneficial
The Road to the Alcohol Act 2018 in Finland : A conflict between public health objectives and neoliberal goals
No full textLate start of upper secondary education and health-compromising behaviours among Finnish adolescents : a follow-up study
No full textRaportoitavat rajat ylittävät verojärjestelyt ja sääntelyn suhde asianajosalaisuuteen
No full textTutkimuksessa tarkastellaan vuoden 2020 alusta voimaan tullutta, raportoitavia rajat ylittäviä verojärjestelyitä koskevaa lainsäädäntöä, sekä sääntelyn taustalla olevaa direktiiviä.
Tutkimuksessa selvitetään aihetta koskevan lainsäädännön, pääasiassa raportoitavista järjestelyistä verotuksen alalla annetun lain (1559/2019) sisältö ja merkitys. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää erityisesti se, kuka tai mikä taho on velvollinen raportoimaan verojärjestely veroviranomaiselle, sekä se, missä tilanteissa raportointivelvollisuus syntyy. Erityisenä kysymyksenä tutkimuksessa tarkastellaan lisäksi raportointia koskevan sääntelyn suhdetta asianajajien ammattisalassapitovelvollisuuteen. Tutkimus on metodiltaan oikeusdogmaattinen.
Uusi sääntely perustuu Euroopan Unionissa jo pidempään käynnissä olleeseen verotuksen avoimuuden parantamisen prosessiin. Lainsäädäntömuutoksen taustalla olevaa direktiiviä kutsutaan nimellä DAC6, ja sitä edeltävät direktiivimuutokset DAC2-DAC5, joilla niin ikään on muutettu ns. virka-apudirektiiviä, jossa hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla säädetään.
Rajat ylittävistä verojärjestelyistä raportointivelvollinen on sääntelyn mukaan palvelun tarjoaja. Palvelun tarjoajalla tarkoitetaan järjestelyssä mukana olevaa tahoa, joka jollain tavalla suunnittelee, organisoi tai markkinoi raportoitavaa järjestelyä tai avustaa raportoitavan järjestelyn toteuttamisessa. Käytännössä palvelun tarjoajina pidetään esimerkiksi lakimiehiä, tilintarkastajia, taloudellisia neuvonantajia ja konsultteja. Joissain tilanteissa, esimerkiksi jos järjestelyssä ei ole käytetty ulkopuolista palvelun tarjoajaa, raportointivelvollinen on järjestelyn toteuttava verovelvollinen itse. Raportointivelvollisen tulee raportoida järjestelyistä veroviranomaiselle määrätyt tiedot.
Raportointivelvollisuus syntyy, jos kyseessä oleva järjestely täyttää jonkin laissa määritellyn tunnusmerkin. Tunnusmerkkiluettelo perustuu suoraan direktiiviin. Tunnusmerkkejä on yksitoista, ja ne voidaan jakaa yleisiin ja erityisiin tunnusmerkkeihin. Tunnusmerkit liittyvät sellaisiin järjestelyiden ominaisuuksiin, jotka potentiaalisesti voisivat viitata veron kiertämiseen.
Lainsäädännössä raportointivelvollisuudesta on lähes kokonaan vapautettu Suomen lainsäädännön mukaiset asianajajat ja muut oikeusavustajat. Sääntelyä on pidetty asianajosalaisuutta ja sen myötä perustuslain mukaisia oikeuksia rajoittavana. Alkuperäiseen lakiesitykseen verrattuna sääntelyyn tehtiinkin muutoksia, joilla asianajosalaisuuden suojaa vahvistettiin.
Sääntelyn uutuuden vuoksi sen toimivuutta on vaikeata arvioida, mutta arviointia tullaan tekemään tulevina vuosina
Veneluun murtuman kirurgisten hoitojen yleistyminen Suomessa
No full textJohdanto
Veneluun murtuma on yleisin ranteen luun murtuma ja niitä ilmaantuu eniten nuorille, 20-30 -vuotiaille miehille, tavallisimmin kaaduttaessa ojennetun käden päälle. Hoidon tavoitteet veneluun murtumassa ovat toiminnallisen kyvyn palauttaminen, aikainen työhönpaluu ja kivuttomuus, joihin pyritään saavuttamalla vakaa ja nopea veneluun luutuminen. Hoitovaihtoehdot akuutille veneluun murtumalle ovat määräytyneet murtuman sijainnin ja sijoiltaanmenon perusteella. Hyväasentoiset ja veneluun keskiosaan sijoittuvat murtumat muodostavat valtaosan veneluun murtumista ja näiden optimaalinen hoito on ollut puolestaan kiistanalaista. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää veneluun murtuman leikkauksellisten hoitomuotojen ilmaantuvuutta akuutin veneluun murtuman ja luutumattomien veneluun murtumien yhteydessä Suomessa vuosien 1997 ja 2014 välillä.
Aineisto ja tutkimusmetodit
Tutkimuksen potilasaineisto kerättiin Hoitoilmoitusrekisteristä (Hilmo) ajanjaksolta 1.1.1997-31.12.2014 ottaen mukaan yli 18-vuotiaat. Hilmon käyttäminen on pakollista kaikille Suomessa toimiville julkisille ja yksityisille sairaaloille ja sen on todettu olevan rekisterinä luotettava ja kattava ortopedisissä vaivoissa. Se sisältää tiedot muun muassa potilaiden sukupuolesta, iästä, diagnooseista ja kirurgisista toimenpiteistä. Valikoitumiskriteereinä yhdistettiin samanaikainen veneluun murtuman diagnoosi ICD-10 koodilla eli “S62.0” ja jokin veneluun murtuman kirurgista hoitoa kuvaava toimenpidekoodi. Kirrugisten hoitomuotojen ilmaantuvuuksien laskemiseksi vuosittaiset väestökeskiluvut kerättiin Tilastokeskuksen rekisteristä.
Tulokset
Yhteensä 1 380 potilasta hoidettiin veneluun murtuman johdosta operatiivisesti Suomessa vuosien 1997 ja 2014 välillä. Potilaista 84 % oli miehiä ja 16 % naisia, joista puolet oli alle 28-vuotiaita. Akuutin veneluun murtumia hoidettiin 640 (46 %) ja luutumattomia veneluun murtumia 740 (54 %). Mediaani-ikä nousi tutkimusajanjakson aikana molemmissa ryhmissä. Kokonaisuudessaan veneluun murtuman operatiivisen hoidon ilmaantuvuus kasvoi kaksinkertaiseksi nousten miljoonaa henkilövuotta kohden arvosta 14,8 arvoon 30,1. Suurin muutos tapahtui kahdessa nuorimmassa ikäryhmässä (18-29 ja 30-39 –vuotiaat), joiden ilmaantuvusluvut ajanjakson alussa ja lopussa olivat 47,9 ja 87,5 sekä 14,6 ja 30,2 miljoonaa henkilövuotta kohden, vastaavasti.
Johtopäätökset
Kirurgisen hoidon ilmaantuvuuden kasvun taustalla voi olla veneluun murtumien ilmaantuvuuden kasvu tai kirurgisesti hoidettujen veneluun murtumien osuuden kasvu tai molemmat. Näihin tekijöihin on todennäköisesti vaikuttanut seuranta-ajan aikaina muutunut tutkimustieto hoitovaihtoehtojen eroista, parantunut diagnostiikka magneetti- ja tietokonetomografiatutkimusten myötä sekä yleinen kehitys kirurgiseen suuntaan yläraajan murtumien hoidossa.
DOI: 10.1177/175319341772605
Seuraavan sukupolven kylmäaineet
No full textTässä kandidaatintyössä käydään läpi kylmäaineiden historiaa, käyttökohteita ja tulevaisuutta. Työssä esitellään lyhyesti kylmäaineiden historia ja tutkitaan ympäristöystävällisempien kylmäaineiden kehittämiseen vaikuttavia tekijöitä. Työssä käydään läpi käytössä olevia ja käytöstä poistuvia kylmäaineita, niiden käyttökohteita ja aineominaisuuksia. Näille kylmäaineille esitellään korvaavia kylmäaineita ja niiden aineominaisuuksia. Myös yleisimmät luonnolliset kylmäaineet esitellään. Näiden lisäksi esitellään kolme eri jäähdytysmenetelmää ja niiden toimintaperiaatteet.
Kylmäaineiden valmistusta ja käyttöä on rajoitettu erilaisilla pöytäkirjoilla ja asetuksilla, jotka on otettava huomioon niiden kehityksessä. Tulevaisuudessa voidaan joutua valitsemaan käytettäväksi luonnollisia kylmäaineita, joka lisää tutkimuksen tarvetta jäähdytystekniikan alalla
Assessment of the Analytical Potential of HPLC-SEC for the Characterization of DOM and Nutrients in Various Types of Water
No full textThis study focused on high performance size exclusion liquid chromatography (HPLC-SEC) combined with two ultraviolet (UV, 254 nm and 224 nm) detection wavelengths to detect humic-like compounds and two fluorescence (FLU) excitation/emission (tyrosine-like and tryptophan-like) wavelengths to detect protein type compounds in water samples. Targeted particularly were further possibilities of this method, such as finding suitable chromatographic surrogates for organic matter and nutrient indicators for water types such as catchment surface waters, well waters, and onsite wastewater effluents, which have been studied little before. It was thus necessary to determine the optimum analytical conditions for exacting wastewater effluent analysis in term of eluent strength, eluent pH, and sample injection volume. Additionally, this study provided valuable information on the spatial and temporal behavior of dissolved organic matter along a catchment area and on the quality of onsite wastewater effluent and well water in sparsely populated areas.
A TSK-GEL G3000SW column, Na-acetate of 0.01 M at pH=7 eluent, and an injection volume of 30 μL guaranteed good separation of dissolved organic matter (DOM) in surface and well water samples up to 8 fractions and further up to 11 fractions in complex onsite black water effluents. For systematic analysis of high strength onsite wastewater effluents, we chose, based on calculations of global resolution at various eluent conditions, Na-acetate of 0.02 M at pH=7 eluent and an injection volume of 20 μL.
DOM concentration dropped along the catchment, as 35-75% of dissolved organic carbon (DOC) was eliminated. DOM in drains had up to 80% high molecular weight (HMW) fraction and lakes only 50-60% HMW. Drains had high DOC in summer and lakes in winter and spring with seasonal increase in DOC resulting from increased HMW fractions in these waters. The water treatment plant eliminated HMW fractions from raw water up to 100%, intermediate MW (IMW) fractions up to 87%, and low LMW fractions up to 66%. A seasonal increase in raw water DOM was detected in drinking water samples as increased IMW and appearance of HMW fractions. Of the two protein-type detections, tryptophan-type signals were clearly measured in surface water. Tryptophan-like FLU, as sum of peak height (SPH), was consistently higher in the drain affected by agriculture than in the drain in the mire area.
The study on well waters showed that, on average, shallow and deep well water differ little in quality in the sparsely populated agricultural areas studied. According to HPLC-SEC-UV254, high-DOC well water samples had clear and often dominant HMW fractions and low-DOC samples hardly any HMW fractions but dominant IMW fractions. The LMW fraction, correlating with nitrate, indicates anthropogenic influence. Nitrate was precisely calculated from the peak height (PH) of the LMW fraction detected by UV-224.
Our study on onsite blackwater effluent (BWE) and greywater effluent (GWE) disclosed the overall quality of onsite wastewater effluents with BWEs having higher mean values than GWEs for all the conventional indicators measured. The chromatograms (UV-254, tyrosine, and tryptophan) of onsite wastewater effluents showed the regular peaks for surface and well waters and extra peaks eluted over the permeation volume. Dividing the chromatograms into 3 regions helped identify the best possible surrogates for conventional indicators. Region 3 comprising the late peaks eluted over the permeation volume in the tyrosine- and tryptophanchromatograms correlated best with biochemical oxygen demand (BOD-7), showing that these fractions are biodegradable. Tyrosine-like chromatograms assess best DOC and BOD-7, trytophan-like chromatograms best total nitrogen (TN), and UV254 and tyrosine-like chromatograms best the chemical oxygen demand (COD) of wastewater effluents. Regression equations corresponding to the best correlations between the chromatographic and conventional indicators are given in the study for reliable calculation of DOC, COD, and BOD-7 and rough assessment of the TN.
This study highlights the fact that secondary interactions, unwanted in SEC can be exploited in nitrate measurement of well waters and BOD assessment of high strength wastewater effluents
”Särkee silmiä ja sielua”: Lifestyleblogien lukijoiden ja kirjoittajien suhtautuminen kieliongelmiin
No full textTämä tutkimus tarkastelee suomalaisten lifestyleblogien kirjoittajien ja lukijoiden kieliasenteita. Tutkimus selvittää, miten kirjoittajat ja lukijat suhtautuvat blogikielessä havaittuihin kielenhuollollisiin ongelmiin. Lisäksi eritellään, mitä havaitut ongelmat ovat. Analyysi rakentaa käsityksen maallikoiden kieliasenteista blogikieltä kohtaan. Aineisto koostuu kieltä ja sen ongelmia käsittelevistä kommenteista ja blogikirjoituksista, jotka on kerätty kuudesta suomalaisesta naistenlehden verkkosivuilla julkaistavasta lifestyleblogista.
Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja sijoittuu kielitieteen kentässä kansanlingvistiikan ja sosiolingvistiikan alueille. Tutkimusmetodeina on käytetty sisällönanalyysia ja diskurssinanalyysia. Käsitys kieliongelmien laadusta on muodostettu virhetyyppianalyysilla, kun taas kieleen suhtautumisen tapoja on tutkittu diskurssinanalyysin avulla. Näillä metodeilla on saatu tulokseksi ongelmien laadusta kertovat virhetyyppikategoriat, sekä lukijoiden ja kirjoittajien diskurssit eli kielestä puhumisen tavat.
Virhetyypit koostuvat lukijoiden huomaamista kieliongelmista. Niistä muodostuu analyysin myötä kuusi kategoriaa. Useimmiten lukijat huomauttavat kirjoitusvirheistä ja oikeinkirjoituksen ongelmista. Muita virhekategorioita ovat rakenne, semanttiset ongelmat sekä tyyli. Lisäksi lukijat puhuvat usein kielenongelmista viitaten niihin yleiskielisillä termeillä kuten virhe ottamatta sen tarkemmin kantaa ongelman laatuun. Kuudes kategoria muodostuu tällaisista huomautuksista.
Diskurssit ovat tässä tutkimuksessa blogien lukijoiden ja kirjoittajien tapoja puhua kielen ongelmallisuuksista. Lukijoiden puhetavoissa esiintyy yhdeksän diskurssia: neuvonta-, tunne-, laatu-, lievennys-, ymmärrettävyys-, konteksti-, motivointi-, ammattimaisuus- ja vastuudiskurssi. Näistä myös kirjoittajilla esiintyviä diskursseja ovat tunne, konteksti, ammattimaisuus ja vastuu. Kirjoittajien omia diskursseja ovat lisäksi kuittaus-, vastuu-, parannus-, syy- ja puolustusdiskurssit.
Tutkimuksen valossa näyttää siltä, että blogien lukijoiden ja kirjoittajien kielestä puhumisen tavat liikkuvat kahdella tasolla. Ensimmäisen tason muodostavat hyvän blogikielen ideaalia rakentavat diskurssit. Näitä diskursseja ovat laatu, ymmärrettävyys, konteksti, ja ammattimaisuus. Toisella tasolla ovat diskurssit, joilla blogien lukijat ja kirjoittajat asemoivat itseään suhteessa toisiinsa ja rakentavat vuorovaikutusta välilleen. Nämä diskurssit ovat neuvonta, lievennys, motivointi, kuittaus, vahvistus, syy, puolustus ja vastuu. Tutkimus osoittaa, että blogien lukijat ja kirjoittajat mieltävät blogikielen omanlaisekseen kielimuodoksi, jonka normit muodostuvat yhteisön keskinäisessä vuorovaikutuksessa
