47495 research outputs found
Sort by
Unen laadun yhteys toiminnanohjaukseen varhaislapsuudessa
No full textVuorokausirytmin ja toiminnanohjauksen kehittymistä voidaan pitää varhaislapsuuden merkittävimpinä kehitystehtävinä. Tästä huolimatta pienten lasten unta ja toiminnanohjausta on tutkittu vasta vähän. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tuoda lisätietoa unen laadun vaikutuksista myöhemmälle toiminnanohjaukselle.
Toiminnanohjaus kattaa useita toisiinsa linkittyviä, mutta myös omiksi toiminnoikseen eroteltavia taitoja, jotka mahdollistavat käyttäytymisen kognitiivisen kontrolloimisen. Näihin taitoihin lukeutuu muun muassa inhibitio, työmuisti sekä kognitiivinen joustavuus. Toiminnanohjauksen neuraali perusta sijoittuu etuotsalohkolle, jonka kypsyminen jatkuu aina varhaisaikuisuuteen saakka. Riittämätön ja heikkolaatuinen uni vaikuttaa muun muassa etuotsalohkon toimintaan, minkä vuoksi toiminnanohjaus kärsii herkästi huonosti nukutuista öistä, ja aikuisilla riittävän ja laadukkaan unen merkitys toiminnanohjaukselle onkin todennettu lukuisissa tutkimuksissa. Yhteyden tutkiminen kehityksellisestä näkökulmasta olisi erittäin tärkeää, sillä toiminnanohjauksella on havaittu pysyvyyttä jo hyvin varhaisesta vaiheesta. Mikäli esimerkiksi lapsuudessa vielä tavanomainen unen katkonaisuus on yhteydessä heikompiin toiminnanohjauksen taitoihin, tulee uneen liittyvät interventiot kohdistaa mahdollisimman varhain toiminnanohjauksen puutteiden kauaskantoisten seurausten välttämiseksi.
Tutkimuksen otos on osa laajempaa Lapsen uni ja terveys -hanketta, ja tähän osatutkimukseen osallistui yhteensä 32 tervettä lasta. Tutkittavat osallistuivat 8 kuukauden iässä yhden yön polysomnografiaan Tampereen yliopistollisen sairaalan unilaboratoriossa. Unen laatua tarkasteltiin unen keston ja unen tehokkuuden kautta. Toiminnanohjausta tutkittiin pöydän ääressä suoritettavilla Spin the pots -työmuistitehtävällä ja Snack delay -inhibtiotehtävällä tutkittavien ollessa kahden vuoden ikäisiä. Unen keston ja unen tehokkuuden yhteyttä toiminnanohjaukseen tarkasteltiin toisistaan erillään. Analyysivaiheessa osallistujat jaettiin kahteen ryhmään unen keston mediaanin avulla määrällisesti vähemmän ja enemmän nukkuviin, ja samanlainen ryhmäjako suoritettiin unen tehokkuuden mediaanin avulla tehokkaampiin ja tehottomampiin nukkujiin.
Tässä tutkimuksessa yhteyttä unen laatupiirteiden ja toiminnanohjauksen välillä ei ilmennyt, eli unen kestolla ja tehokkuudella ei välttämättä ole vielä varhaislapsuudessa suurta merkitystä toiminnanohjauksen kehitykselle. Tulokset tuovat lisää tietoa varhaislapsuuden unen ja toiminnanohjauksen suhteesta ja viittaavat siihen, että unen ja toiminnanohjauksen kehityksellistä suhdetta tarkastelevan tutkimuksen olisi jatkossa hyvä keskittyä unen keston ja tehokkuuden sijasta unen muihin piirteisiin, kuten unen yhtenäisyyteen tai painottumiseen yöaikaan. Jatkotutkimus kannattaisi kohdentaa sellaiseen populaatioon, jolla lähtökohtaisesti on jonkinlaisia ongelmia unen suhteen. Jo ensimmäisinä ikävuosina havaittu toiminnanohjauksen pysyvyys korostaa lisätutkimuksen tarvetta, sillä ainoastaan unen ja toiminnanohjauksen välisen suhteen ymmärtäminen mahdollistaa oikea-aikaisten interventioiden kohdentamise
Uusiobetonin käyttö rakentamisessa
No full textTässä kandidaatintyössä tarkasteltiin murskatun betonin käyttöä uusiobetonin runkoaineena. Murskattua betonia saadaan puretuista betonirakenteista ja betoniteollisuuden ylijäämäbetoneista. Uusiobetoniksi kutsutaan betonia, jossa käytetään runkoaineena kierrätettyjä materiaaleja, kuten murskattua betonia. Työn tarkoituksena oli selvittää uusiobetonin elinkaaren ajalta, kuinka purkubetoni tai betoniteollisuuden ylijäämäbetoni tuotetaan oikeanlaiseksi betonimurskeeksi, miten se päätyy osaksi uusiobetonia ja millaisia ominaisuuksia uusiobetonilla on luonnonkiviainesbetoniin verrattuna. Tarkoituksena oli selvittää myös uusiobetonin käyttökohteita ja sen tulevaisuuden kehitystä. Murskattua betonia hyödynnetään sellaisenaan Suomessa tällä hetkellä pääosin vain maanrakentamisessa.
Purettavien betonirakenteiden tai betoniteollisuuden ylijäämäbetonien betonimurskeeksi tuottamisen vaiheita ovat hyötykäyttökelpoisuuden selvittäminen, lupaprosessi, purkaminen ja murskaus. Nämä betonimurskeen valmistuksen vaiheet selvitettiin työssä.
Uusiobetonin valmistus eroaa luonnonkiviainesbetonin valmistuksesta, koska uusiokiviaineksen ominaisuudet eroavat luonnonkiviaineksesta. Betonista uusiokiviainesta ympäröivä sementtikivi vaikuttaa esimerkiksi uusiokiviaineksen tiheyteen ja vedenimukykyyn. Nämä ominaisuudet vaikuttavat uusiobetonin valmistukseen. Eräs uusiobetonin valmistusmenetelmä oli kaksivaiheinen sekoittaminen.
Betonin luonnollista kiviainesta voidaan korvata kokonaan tai osittain uusiokiviaineksella. Työssä selvisi, että luonnollisen kiviaineksen korvaaminen murskatulla betonilla saa aikaan ympäristön kannalta positiivisia vaikutuksia, kuten luonnollisen kiviaineksen säästymistä ja kaatopaikkajätteen vähenemistä. LCA-menetelmällä mitattuna uusiobetonin elinkaarivaikutukset olivat hyviä osittaisella korvaamisella. Kun murskatun betonin osuus uusiobetonista oli 25 % tai vähemmän saatiin uusiobetonille lähes samat ominaisuudet kuin luonnonkiviainesbetonille, eikä uusiobetoniin tarvinnut lisätä ylimääräistä sementtiä.
Työn lopussa selvitettiin uusiobetonin käytännön sovelluskohteita, joita olivat esimerkiksi reuna- ja katukivet sekä betoniputket. Lopussa pohditaan myös uusiobetonin hyödyntämisen tulevaisuutta
Rahoitusliiketoimien siirtohinnoittelukäsittelyn tulevat muutokset OECD:n ohjeluonnoksen valossa
No full textTaloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö julkaisi heinäkuussa 2018 pitkään odotetun ohjeluonnoksen koskien rahoitusliiketoimien siirtohinnoittelukäsittelyä ja markkinaehtoisuuden määrittämistä. Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää vertailemalla ohjeluonnosta aiempaan ohjeistukseen ja oikeuskäytäntöön, millaisia muutoksia rahoitusliiketoimien siirtohinnoittelukäsittelyyn on tiedossa. Tutkimuksessa keskityn käsittelemään luottoluokituksen määrittämistä ja käyttöä, cash pooling järjestelyitä sekä takauksien ja vakuuksien markkinaehtoisen palkkion määräytymistä. Tutkimuksessa selvitetään, miten luottoluokitus tulee uuden ohjeistuksen perusteella määrittää ja mitä asioita määrittäessä tulee ottaa huomioon. Cash pooling järjestelyiden osalta selvitetään, miten hyöty allokoidaan ja jäsenet palkitaan markkinaehtoisesti. Takauksien ja vakuuksien osalta selvitetään erilaiset takaus- ja vakuustyypit sekä miten palkkio tulee määrittää. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään mitä haasteita ja erityispiirteitä rahoitusliiketoimien siirtohinnoittelussa esiintyy nyt ja tulevaisuudessa.
Tutkimustulokset osoittavat, että rahoitusliiketoimien siirtohinnoittelukäsittelyssä siirrytään yhä enemmän pois puhtaasta erillisyhtiöperiaatteesta ja korostetaan konserniin kuulumisen vaikutusta ja implisiittistä tukea. Implisiittinen tuki vaikuttaa oleellisesti yhtiön riskiin ja riski on oleellisessa osassa markkinaehtoisen hinnan määrittämisessä ja hyötyjen allokoinnissa. Tutkimuksessa käy kuitenkin ilmi, että muissa järjestön jäsenmaissa implisiittisen tuen vaikutus on tullut esiin oikeustapauksissa jo ennen ohjeluonnosta, joten uuden ohjeistuksen voidaan odottaa yhtenäistävän siirtohinnoittelukäsittelyä. Implisiittinen tuki korostuu kaikissa tutkimuksessa käsitellyissä rahoitusliiketoimissa ja vaikuttaa oleellisesti niiden markkinaehtoisuuteen.
Erityispiirteiden ja haasteiden osalta käy ilmi, että on vielä asioita, joita järjestön tulee mahdollisesti käsitellä tarkemmin lopullisessa ohjeistuksessa ja joita jäsenmaiden täytyy huomioida omassa lainsäädännössään. Negatiivisen korkotason ympäristö vaikuttaa oleellisesti cash pooling järjestelyihin synnyttäen tilanteen, jossa lainaava osapuoli voi joutua maksamaan korkoa annettavasta lainasta. Tämä on verrattain uusi haaste, johon jäsenmaiden täytyy mahdollisesti ottaa kantaa ohjeistuksissaan tai lainsäädännössään. Lisäksi ohjeluonnoksessa tunnistettiin ongelma liittyen pitkäaikaisiin talletuksiin cash pooling järjestelyissä, mutta tähän ei annettu tarkempaa ohjeistusta. Implisiittisen tuen osalta selväksi käy se, että sen arviointi on erittäin haastavaa, koska se ei perustu velvoittaviin sopimuksiin ja sen todennäköisyys voi muuttua hyvin paljon ajan myötä.
Uusi ohjeistus tulee siis selventämään yhtenäiset rahoitusliiketoimien siirtohinnoittelukäsittelyssä huomioitavat asiat ja korostamaan yhä enemmän erillisyhtiöperiaatteesta poikkeamista. Markkinaehtoisuuden määrittely ja luottoluokituksen määrittäminen ovat kuitenkin hyvin monimutkaisia asioita, joten järjestön lopullisessa ohjeistuksessa voidaan odottaa olevan tarkempia ohjeistuksia koskien monia asioita
Lihankorvikkeet sosiaalisen median keskusteluissa
No full textSosiaalinen media on lisännyt kuluttajien mahdollisuuksia luoda sisältöä ja saada äänensä kuuluviin. Kanavien keskustelu tavoittaa suuren määrän ihmisiä nopeasti ja sillä voi sen vuoksi olla merkittävää vaikutusta kuluttajien näkemyksiin ja asenteisiin. Sosiaalisen median keskustelu ja sen seuraaminen onkin jatkuvasti suuremmassa roolissa kuluttajien ymmärtämisen, nousevien kulutustrendien tunnistamisen ja yritysten menestymisen kannalta.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on analysoida kahden lihankorvikebrändin ympärillä käytävää sosiaalisen median keskustelua Instagramissa ja Twitterissä Lihattoman lokakuun ajan. Lihattoman ruokavalion suosio on kasvanut huomattavasti 2010-luvulla, mikä ilmenee niin konkreettisina muutoksina ravintoloiden ja kauppojen tarjonnassa kuin vegaanituotteiden lisääntyneessä medianäkyvyydessäkin. Tutkimuksessa kartoitetaan lihankorvikebrändien, Nyhtökauran ja Härkiksen, ympärillä käytyä keskustelua tavoitteena tunnistaa keskustelua yhdistäviä ja erottavia tekijöitä sekä eri kanavissa esiintyviä teemoja, joita kuluttajat liittävät valmisteisiin. Tutkimuksen teoreettinen tausta rakentuu sosiaaliseen mediaan, eWOMiin (electronic word-of-mouth) ja brändiyleisöihin liittyvästä kirjallisuudesta sekä tulosten jäsentelyn tukena hyödynnettävästä keino-päämäärä -ketjumallista.
Tutkimus suoritettiin netnografisen tutkimuksen sovelluksena kvalitatiivisin tutkimusmenetelmin ja lopullinen 715:sta tutkimuksen brändeihin liittyvästä Instagramin ja Twitterin julkaisusta koostuva aineisto kerättiin Meltwaterin medianseurantapalvelun avulla. Aineiston analysointi suoritettiin temaattista sisällönanalyysia hyödyntäen ja analysoinnin tukena käytettiin ATLAS.ti-ohjelmistoa. Tutkimuksen tuloksena sosiaalisen median julkaisuista tunnistettiin molemmissa kanavissa lihankorvikkeiden ominaisuuksiin keskittyvää keskustelua, valmisteiden esiintuomista osana yksilö- ja yhteiskuntatason aktiviteetteja sekä päämääriä lihankorvikkeiden käytön taustalla. Tutkittavien kanavien välillä oli selkeitä eroja siinä, mistä teemoista kanavissa keskusteltiin ja Instagramissa viestintä näyttäytyi selkeämmin yksilökeskeisenä ja harmonisena, kun taas Twitterissä yhteiskuntatasolle keskittyvät aiheet herättivät enemmän ristiriitaa.
Tutkimuksen tulokset tarjoavat ymmärrystä niin kanavien keskustelun ominaispiirteistä kuin lihankorvikkeiden roolista yksilö- ja yhteiskuntatasolla. Molemmat kanavat tarjoavat keskenään erilaista ymmärrystä siitä, miten kuluttajat valmisteisiin suhtautuvat, miten ne ovat läsnä ihmisten päivittäisessä elämässä ja keskusteluissa, ja mitä motiiveja niiden käytön taustalla vaikuttaa. Tutkimus osoittaa, että sosiaalisen median kanavien teknologisista, sosiaalisista ja kulttuurisista piirteistä johtuvat erot kanavien viestinnässä vaikuttavat vahvasti siihen, miten ilmiöt näyttäytyvät alustojen keskusteluissa. Tutkimus tarjoaa lisäksi monia tuotekehitykseen ja markkinointiviestinnän suunniteluun liittyviä käytännön sovelluksia elintarvikealan toimijoille sekä syventää ymmärrystä sosiaalisen median aineiston potentiaalista eri ilmiöiden tutkimisessa
Leisure crafting: The Outcome of Crafting for Mastery, Crafting for Meaning, Job Demands and Home Demands on Finnish Workers’ Subjective Vitality
No full textThe aim of this thesis was to explore how two psychological mechanisms, mastery and meaning, are associated with subjective vitality through leisure crafting. In addition, I was interested in investigating whether home demands and job demands are enhancing or buffering the negative effects of leisure crafting (mastery and meaning) on subjective vitality. Theories of the DRAMMA-model, Finnish work-life trends, serious leisure and social acceleration provided a background for the thesis’s central concepts and hypotheses. Crafting for mastery and crafting for meaning were expected to have a positive association with subjective vitality but crafting for mastery was expected to have a more negative association with subjective vitality than crafting for meaning. Home demands and job demands were expected to enhance the negative effects of leisure crafting (mastery and meaning) on subjective vitality.
The data was collected via an online survey for the purpose of the project namely “Making Leisure Work: Leisure Crafting as Active Recovery from Stressful Work” (Academy of Finland, principal investigator dr. Jessica de Bloom). The data consists of 541 respondents of which 85% are female respondents, 61% are over 50 years old and 50% have graduated from comprehensive-, vocational- or upper secondary school.
The measures of the thesis consisted of demographics and averaged variables. Crafting for meaning and crafting for mastery were based on a new scale of off-job crafting that was founded on the DRAMMA-model. The rest of the averaged variables, subjective vitality, home demands and job demands, were founded on the scales that have been tested in earlier studies. The thesis focused on examining relationships by quantitative methods including descriptive analyses, as well as linear regression analysis and moderator analysis.
The results showed that leisure crafting through psychological mechanisms mastery and meaning is beneficial for subjective vitality in general but crafting for meaning was in a stronger positive association with subjective vitality than crafting for mastery. Also, home demands and job demands were negatively associated with subjective vitality which supported the assumption of demands’ enhancing negative effects of leisure crafting (mastery and meaning) on subjective vitality, but the result was not actually consistent with the hypothesis. In fact, even if the home demands were high, the level of subjective vitality remained almost as high as with the group of low home demands, if the group of high demands managed to craft for meaning highly.
The thesis shed light on leisure crafting’s vitality effects from the aspect of the DRAMMA-model’s psychological mechanism mastery and meaning, as well as examined home demands’ and job demands’ relationship to vitality among Finnish workers. The results give valuable insights into how leisure should be crafted in order to maintain a good level of well-being. Workers could benefit from the training related to the balance between leisure and work from the view of leisure crafting, because they might lack sufficient knowledge about the pros and cons of leisure behaviors. Future studies should focus on the motives of individuals’ leisure behaviors and to investigate which factors affect individuals’ leisure behaviors. A deeper understanding of leisure crafting’s benefits would be also a useful topic of future study
Raivottaria vai isänmaallisesti hurmioituneita: Aseellisten naisten kuvaaminen valkoisessa mediassa Suomen sisällissodan aikana
No full textSuomen sisällissodan aikana kysymys naisten aseistautumisesta nousi esiin niin punaisten kuin valkoistenkin puolella. Molemmilla puolilla ajatus naisten aseellisuudesta koki ensin vastustusta, mutta sodan edetessä punaiset sallivat naisten taistelun osana punakaartin joukkoja. Valkoisella puolella naisten aseistautumiseen suhtauduttiin huomattavasti tiukemmin ja naisten ei annettu taistella, mutta valkoiset naiset itse osoittivat huomattavaa kiinnostusta aseelliseen toimintaan ja aiheesta keskusteltiin lehdissä laajasti.
Tutkielmassa käsitellään naisten aseistautumisesta käytyä keskustelua ja heistä esitettyjä kuvauksia valkoisessa mediassa Valkoisen Suomen, Keskisuomalaisen, Uuden Suomettaren ja Hufvudstadsbladetin kautta. Keskustelu ja naisten kuvaaminen jakaantuu pääosin kahteen pääkategoriaan, jossa naisia pidettiin joko uhkana tai vitsinä. Naiset koettiin uhkana nimenomaan yhteiskunnalle ja isänmaalle, siveydelle ja naiseudelle. Punaisiin ja valkoisiin naisiin suhtauduttiin hyvin eri tavalla ja punaiset naiset nähtiin useammin uhkana kuin valkoiset naiset
Palvelut arvonluonnin keinona senioriasumisessa
No full textAsiakkaat ja heidän arvonsa ovat siirtymässä palveluntuottajien keskiöön. Palvelut halutaan yhä ihmisläheisimmiksi ja tärkeäksi menestyksen mittariksi on siirtymässä asiakas ja hänen kokemansa arvo. Etsimällä keinoja luoda asiakkaalle arvoa, saadaan palvelut vastaamaan paremmin asiakkaan palveluntarpeita ja saadaan lisättyä asiakastyytyväisyyttä.
Suomen väestörakenteen muutos vaikuttaa palvelurakenteen muutokseen. Ikääntyvien määrä kasvaa, jolloin palvelujen tuottajat kohtaavat uusia haasteita palveluiden tuottamisessa. Ikääntyvien henkilöiden toimintakyvyn lasku ja elämäntilanteiden muutokset luovat lisähaasteita palveluiden suuntaamiseen oikea-aikaisesti oikeille henkilöille.
Koti ja elinympäristö toimivat tärkeinä fyysisinä ja psykologisina vaikuttajina ihmisen hyvinvointiin. Erityisesti ikääntyessä ympäristön tekijät toimintakyvyn ylläpitämiseen ja henkiseen hyvinvointiin vaikuttavat suuresti. Elinympäristön esteettömyys, palvelujen läheisyys ja saavutettavuus sekä ikääntyvän osallisuus toimivat avaintekijöinä hyvinvoinnin edistämisessä.
Etsimällä keinoja luoda palveluiden käyttäjille arvoa sekä selvittämällä senioreiden arvot liittyen asumiseen ja elinympäristöön, voidaan arvonluonnin keinot yhdistää parempien palveluiden luomiseen senioriasumisessa. Parantamalla palveluita ja suuntaamalla niitä kohti senioreiden aroja, luodaan senioreille turvallinen ja miellyttävä elinympäristö ikääntymiseen
Syndekaani-4 kokeellisessa ihosyöpämallissa
No full textSyndekaanit ovat solukalvon heparaanisulfaatti-proteoglykaaneja, jotka toimivat ko-reseptoreina kasvutekijöille, sytokiineille ja morfogeeneille ja ovat tärkeitä solunsisäisessä signaloinnissa. Niitä on lähes jokaisen solutyypin pinnalla ja ne säätelevät niin normaalien kuin patologistenkin tilojen kehitystä.
Syndekaaneja on neljää eri tyyppiä, joista syndekaani-4 toimii tärkeänä säätelijänä solujen migraatiossa. Sitä esiintyy eniten fibroblastien ja epiteelisolujen pinnalla. Syndekaani-4 säätelee fysiologista kudosten paranemista ja angiogeneesiä, mutta myös patologista tuumorikasvua.
Syndekaani-4:sta koodaava SDC4-geeni on yhdistetty useisiin ihmisten syöpiin, mutta sen vaikutuksesta tuumorin muodostumisessa ja kasvussa ei ole suoraa näyttöä. ”Syndekaani-4 kokeellisessa ihosyöpämallissa”- tutkimuksen tarkoitus oli selvittää SDC4:n vaikutusta tuumorikasvuun ihon epidermaalisessa karsinogeenimallissa.
Tutkimuksessa käytettiin SDC4-poistogeenisiä sekä villityypin hiiriä, joiden selkä käsiteltiin ensin karsinogeenillä (DMBA) ja sitten kahdesti viikossa 21 viikon ajan kasvua kiihdyttävällä aineella (TPA). Syntyneet papilloomat laskettiin ja niiden koko ja kasvu mitattiin tarkasti.
SDC4-geenin poisto ei vaikuttanut siihen, kuinka nopeasti papilloomia alkoi kehittymään. Poistogeenisillä hiirillä ilmeni kuitenkin neljä kertaa vähemmän papilloomia ja ne olivat kymmenen kertaa pienempiä kuin villityypin hiirillä.
Tutkimus osoittaa, että SDC4-geenillä on merkittävä rooli tuumorikasvussa
