47495 research outputs found
Sort by
Lohkoketjuteknologia ja toimitusketjujen kestävyys: Näkökulmia ilmiön nykytilanteesta
No full textTämän tutkimuksen tavoitteena on syventää ymmärrystä lohkoketjuteknologian käytännön hyödyntämisestä yritysten toimitusketjujen kestävyyden edistämisessä suhteessa olemassa olevaan tutkimustietoon. Vaatimukset liiketoiminnan kestävyyttä ja läpinäkyvyyttä kohtaan kasvavat jatkuvasti ja toimitusketjujen ollessa keskeinen osa yritysten liiketoimintamallia niiden kestävyyden edistämisellä on kokonaisuuden kannalta perustavanlaatuinen merkitys. Lohkoketjuteknologian hyödyntäminen voi edistää toimitusketjujen kestävyyttä tehokkaalla ja taloudellisesti kannattavalla tavalla. Se tarjoaa toimitusketjuille hajautetun, läpinäkyvän ja luotettavan tietojärjestelmän, jonka avulla voidaan tehostaa globalisaation myötä laajentuvien toimitusketjujen hallintaa taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden näkökulmasta. Lohkoketjuteknologian käytön yleistyminen yritysten toimitusketjuissa samanaikaisesti kestävyyttä tukevan arvopohjan muuttumisen kanssa voi edistää paradigmaattista muutosta liiketoimintamaailman vallitsevissa ajattelu- ja toimintamalleissa.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan kestävän toimitusketjujen hallinnan, lohkoketjuteknologian sekä toimitusketjujen lohkoketjuratkaisujen teoreettisia lähtökohtia. Teoreettisen viitekehyksen tavoitteena on luoda syvällinen käsitys tutkimusaiheen taustalla vaikuttavista teemoista, perustella kestävän toimitusketjujen hallinnan merkitystä sekä lohkoketjuteknologian mahdollista kontribuutiota toimitusketjujen kestävyyden edistämiseksi, mutta myös tarkastella kriittisesti aiheeseen liittyviä haasteita. Tutkimus on toteutettu laadullisena haastattelututkimuksena. Empiirinen aineisto on kerätty teemahaastatteluilla ja se koostuu asiantuntijoiden arvioista aiheen nykytilanteesta.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että ilmiö on vielä kehityskulkunsa alussa, mutta ensimmäisiä toimivia käyttötapauksia, esimerkiksi toimitusketjujen läpinäkyvyyden ja jäljitettävyyden liittyen, on jo jonkin verran olemassa. Tutkimustulosten mukaan teknologiana lohkoketju soveltuu moniin toimitusketjujen kestävyyttä tukeviin käyttötarkoituksiin, mutta useiden muiden tekijöiden rooli ja merkitys korostuvat. Toimitusketjujen kestävyyden edistämisen näkökulmasta puhtaasti sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen liittyvät syyt eivät välttämättä ole tarpeeksi konkreettisia kustannusintensiivisen hankkeen perustelemiseksi ja kestävyyshyödyt tulisi pystyä yhdistämään selkeisiin taloudellisiin kannusteisiin. Kehityksen eteneminen tulee vaatimaan ilmiön kypsyysasteen syventymistä sekä verrattain suuria muutoksia vallitsevissa käsityksissä koskien informaation jakamista, liiketoimintamalleja sekä kestävyyden painoarvoa osana yrityksen strategiaa ja organisaatiokulttuuria. Voidaan kuitenkin odottaa, että tulevaisuudessa hajautettu tietojen hallinta ja jakaminen tulevat yleistymään ja muuttamaan toimitusketjuja ja kestävyyden hallintaan liittyviä käytäntöjä. Tutkimuksen yksi tärkeimmistä kontribuutioista on toimitusketjujen hallinnan, kestävyyden ja lohkoketjuteknologian aihealueiden yhdistäminen kattavaksi kokonaisuudeksi ilmiön merkittävyyden, soveltuvuuden ja edellytysten arvioimista sekä jatkotutkimuksia varten
Ostolaskuprosessin ulkoistamisen syyt ja seuraukset pk-yrityksessä
No full textTaloushallinnon toimintojen ulkoistamisen suosio on kasvanut huomattavasti viime vuosikymmeninä. Ulkoistaminen mahdollistaa toiminnan tehostamisen, sillä ulkoistamisen kautta yrityksissä voidaan kohdistaa rajalliset resurssit ydintoimintaan antamalla ydintoiminnasta poikkeavat toiminnot ulkopuoliselle toimijalle suoritettaviksi. Tämä lienee taloushallinnon toimintojen osalta keskeistä etenkin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Yritysmaailmassa on myös yleisemmin huomattu, että ulkoistamalla voidaan edistää yrityksen kilpailukykyä joustavamman organisaatiorakenteen myötä.
Tässä tutkimuksessa tavoitteena on selvittää erään taloushallinnon keskeisimmän toiminnon, ostolaskuprosessin, ulkoistamisen syitä ja vaikuttimia. Tutkimuksessa pyrkimyksenä on myös tarkastella, millaisia vaikutuksia ulkoistamisella voi olla. Ostolaskuprosessin ulkoistamisen tarkasteluun liittyy tässä tutkimuksessa pienten ja keskisuurten yritysten näkökulma.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, joka pohjautuu vahvasti aihepiiriä koskevaan aiempaan kirjallisuuteen. Tutkimuksessa käytetään myös kirjallisuutta tukevana havainnollistavana esimerkkinä case-yritystä, jossa on hiljattain suoritettu ostolaskuprosessin ulkoistaminen. Teoriaosuudessa tarkastellaan ulkoistamista sekä ostolaskuprosessia taloushallinnon osana. Ulkoistamisen taustana käsitellään ulkoistamisen kehitystä, ulkoistamiseen liittyviä keskeisimpiä teorioita ja ulkoistamisen vaikuttimia. Case-yrityksestä tutkimusaineistoa kerättiin haastattelemalla yrityksen talouspäällikköä sekä ostoreskontrasta vastaavaa henkilöä.
Tutkimusaineiston sisällönanalyysin seurauksena saatiin selville, miten case-yrityksen ulkoistaminen heijastuu suhteessa teoreettiseen viitekehykseen. Aineistosta ilmeni, että case-yrityksen ulkoistamisessa on useita yhtymäkohtia kirjallisuudessa esitettyihin keskeisiin piirteisiin. Tärkeimpänä syynä ulkoistamiselle on ollut yrityksen taloushallinnon resurssien tarve. Myös ydinosaamiseen keskittyminen ja toiminnan tehostaminen olivat merkittävinä vaikuttimina. Vaikutuksista esille nousivat etukäteen tavoitellut lisäresurssin saaminen sekä toiminnan tehostuminen. Ulkoistaminen oli tuonut yritykselle myös kustannuksellisia säästöjä, vaikka niitä ei varsinaisesti tavoiteltukaan.
Tutkimuksen tulosten pohjalta ei voida tehdä yleistettävissä olevia tulkintoja tutkimusaineiston rajallisuuden takia. Tutkimuksen myötä saatiin kuitenkin syvempää ymmärrystä tutkittavasta ilmiöstä. Lisäksi tutkimuksella voitiin case-yrityksen kautta havainnollistaa, miten teoreettinen tausta suhteutuu case-yrityksen käytännön ulkoistamistoimenpiteeseen
Tiedonsiirron ratkaisut kodin älylaitteissa
No full textInternetiin liitettävien älylaitteiden määrä on kasvanut kovaa vauhtia viime vuosina niin teollisuus- kuin kuluttajamarkkinoilla. Tämän kandidaatintyön tavoitteena oli tutkia nykyisin käytettyjä kotiympäristöön tarkoitettujen IoT-laitteiden (Internet Of Things) tiedonsiirtotekniikoita sekä järjestelmien rakenteita. Työhön kuului teoriaosuus, jossa keskityttiin IoT-laitteiden tiedonsiirron vaatimusten ja protokollien tarkasteluun, sekä tutkittiin internetiin liitettyjen laitteiden ohjauksen mahdollistavien järjestelmien rakenteita. Sen lisäksi työhön kuului kokeellinen osuus, jossa suunniteltiin yksinkertainen internetin välityksellä ohjattavissa oleva älylaite
”Kaikki tietävät perheen merkityksen”: Oikeus perhe-elämään -normin merkityksen rakentuminen eduskunnan täysistuntokeskusteluiden diskursseissa
No full textPro gradu -tutkielmassani tutkin sitä, miten ihmisoikeusnormien merkitys rakentuu valtioiden sisäpoliittisissa käytännöissä. Keskityn Suomessa vuonna 2016 käytyihin eduskunnan täysistuntokeskusteluihin pakolaisten perheenyhdistämisen edellytysten kiristämisestä. Näitä kiristyksiä ehdotettiin vuoden 2015 poikkeuksellisen pakolaistilanteen seurauksena. Pyrin saamaan vastauksen seuraavaan kysymykseen: miten oikeus perhe-elämään -ihmisoikeusnormin merkitys rakentuu perheenyhdistämisen edellytysten kiristämistä käsittelevissä eduskunnan täysistuntokeskusteluissa?
Tutkielmani laajempana teoreettisena viitekehyksenä toimii kriittinen konstruktivismi, jossa korostetaan sitä, miten kieli rakentaa sosiaalista todellisuutta. Kielellä on merkittävä rooli myös normien rakentumisessa. Normit ovat kollektiivisia odotuksia sopivasta käyttäytymisestä, ja ne vaikuttavat valtioiden legitimiteetin rakentumiseen. Normit eivät kuitenkaan ole pysyviä ja muuttumattomia, vaan toimijat uudelleentulkitsevat niiden merkitystä erilaisissa konteksteissa. Ihmisoikeudet ovat perustavanlaatuisia normeja, jotka luodaan kansainvälisellä tasolla, mutta niiden toimeenpano tapahtuu kansallisella tasolla. Oikeutta perhe-elämään pidetään yhtenä keskeisimmistä ihmisoikeusnormeista.
Aineiston muodostavat kolme eduskunnan täysistuntopöytäkirjaa vuodelta 2016, joissa käsitellään hallituksen esitystä HE 43/2016 vp perheenyhdistämisen edellytysten kiristämiseksi. Metodinani toimii kriittinen diskurssianalyysi. Analysoimissani keskusteluissa sekä hallituksen esityksen kannattajat että sen vastustajat perustelevat omia kantojaan käyttämällä ja uusintamalla erilaisia diskursseja. Kielenkäyttö rakentaa sosiaalista todellisuutta, ja myös se, miten pakolaisten perheenyhdistämisestä puhutaan eduskunnassa, vaikuttaa siihen, miten pakolaisten oikeus perhe-elämään toteutuu.
Tunnistin aineistostani neljä eri diskurssia. Kansainvälinen yhteisö -diskurssissa korostetaan Suomen asemaa osana kansainvälistä yhteisöä sekä Suomen kansainvälisiä velvoitteita ja mainetta ihmisoikeustoimijana. Suomen arvot -diskurssissa perheenyhdistämiseen ehdotettuja kiristyksiä pidetään moraaliin, arvoihin ja ihmisoikeuksiin liittyvänä kysymyksenä. Perhediskurssissa korostetaan perheen merkitystä, perhettä ihmisoikeutena sekä lasten oikeuksia. Välttämättömyysdiskurssissa korostetaan kiristysten välttämättömyyttä vetoamalla tilanteen poikkeuksellisuuteen ja olosuhteiden haastavuuteen.
Analyysini tulos on, että oikeus perhe-elämään -normi rakentuu eri tavoin eri diskursseissa. Kiristysten vastustajat puolustavat oikeutta perhe-elämään ainakin kolmesta eri syystä. Ensinnäkin oikeutta perhe-elämään pidetään itseisarvona. Toiseksi oikeutta perhe-elämään puolustetaan myös siksi, että perheenyhdistämisen edellytysten kiristämistä pidetään häpeällisenä ja haitallisena Suomen maineelle ihmisoikeustoimijana. Kolmanneksi ehdotettuja kiristyksiä pidetään Suomen arvojen vastaisena. Kiristysten kannattajat taas haastavat normia painottamalla kiristysten välttämättömyyttä ja vetoamalla esimerkiksi Suomen etuun, olosuhteiden haastavuuteen ja Suomen taloudelliseen kantokykyyn
Maailma muutoksessa?: Kiinan näkemyksiä kansainvälisen järjestelmän muutoksesta
No full textTutkielma tarkastelee Kiinan näkemyksiä kansainvälisen järjestelmän ja Kiinan aseman muutoksesta. Kylmän sodan päättymisen ja Neuvostoliiton hajoamisen jälkeinen yksinapainen maailmanjärjestys on muuttunut 2000-luvulla sellaiseen tilaan, josta ei ole olemassa yhteisymmärrystä. Maailmanjärjestyksen muutosta koskevassa keskustelussa yksi keskeinen asia on valta ja sen jakautuminen, vallan määrä, vallan sijainti ja valtasuhteet eri toimijoiden välillä. Siitä, onko valta maailmassa jakautunut moninapaisesti, yksinapaisesti, navattomasti vai napojen välisesti, on syntynyt erimielisyyttä. Selkeämpi muutostrendi on Kiinan nousu ja sen muuttunut asema kansainvälisessä toimintaympäristössä.
Tutkielman teoreettinen viitekehys perustuu Joseph S. Nyen teoreettiseen lähtökohtaan, jonka mukaan vallan siirtymistä voi tarkastella kuvitteellisella, kolmesta pelilaudasta koostuvalla shakkilaudalla. Ylin pelilauta on sotilaallisen vallan pelilauta, keskimmäinen on taloudellisen vallan pelilauta ja alin ylikansallisten suhteiden pelilauta. Tutkin Kiinan presidentti Xi Jinpingin puheita Joseph S. Nyen shakkilautateorian avulla ja vastaan siihen, miten Kiina näkee asemansa muuttuneen sotilaallisesti, taloudellisesti ja ylikansallisesti.
Tutkimuksen menetelmä on sisällönanalyysi. Tuloksia varten analysoitiin Xi Jinpingin puheita vuosilta 2014-2019. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että selkeimmin Kiina kokee asemansa muuttuneen taloudellisen vallan pelilaudalla, ja taloudellisen vallan olevan maailmassa nykyään moninapaista. Sotilaallisesta vallasta Kiinalla on Nyen shakkilautateoriaa moniulotteisempi ja moninapaisempi näkemys, jossa turvallisuus ja yhteistyö ovat korostuneet kovan sotilaallisen voiman sijaan. Ylikansallisten suhteiden pelilaudalla Kiina yhtäältä peräänkuuluttaa uusien toimijoiden lisääntynyttä määrää ja ylikansallisen yhteistyön merkitystä, mutta toisaalta uskoo valtioiden roolin olevan keskeisessä asemassa ylikansallistenkin ongelmien ratkaisemisessa
Sähkömittareiden mahdollistaman kulutusjouston tuottomahdollisuudet
No full textUusiutuviin energialähteisiin perustuvien tuotantomuotojen ja ydinvoiman yleistyessä sähkön tuotanto joustaa entistä vähemmän. Tämän seurauksena sähkön kulutuksen tulee joustaa enemmän. Kulutusjoustossa kulutusta vähennetään korkean kulutuksen tunneilta ja se voidaan siirtää matalamman kulutuksen tunneille. Tulevaisuudessa myös kuluttajat pääsevät osallistumaan kulutusjoustoon entistä helpommin, kun verkkoyhtiöiden kuormanohjauksesta tulee markkinaehtoista.
Tässä diplomityössä selvitettiin jakeluverkkoyhtiö Elenian verkkoalueella sijaitsevaa kulutusjoustoon hyödynnettävissä olevaa ohjauspotentiaalia ja sillä saatavia laskennallisia tuottoja eri markkinapaikoilta. Ohjauspotentiaalin selvittämisessä hyödynnettiin Elenian verkkoalueen pienasiakkaiden vuoden 2019 eri tariffiryhmien tuntikulutuslukemia. Ohjauspotentiaali laskettiin yö- ja vuodenaikasiirtoasiakkaiden tuntien 23 ja 13 kulutuksen erotuksesta. Näin laskettuna ohjauspotentiaali vaihteli 85–125 MW välillä vuodenajan mukaan.
Yö- ja vuodenaikasiirtoasiakkaita on Elenian verkkoalueella noin 70 000, jolloin asiakasta kohden saatu ohjauspotentiaali vaihtelee 1–2 kW välillä. Ohjauspotentiaalia tarkasteltiin myös pienen pilottiryhmän, jossa kaikilla asiakkailla on kuormanohjausmahdollisuus, viiden minuutin kulutussarjasta. Tällöin pilottiryhmän asiakasta kohden ohjauspotentiaalia oli noin 3 kW, joka vastaa yleensä lämminvesivaraajan kapasiteettia.
Saadulla ohjauspotentiaalilla selvittiin laskennallista tuottoa kuudelta eri markkinapaikalta. Tuottoisammaksi markkinaksi osoittautui päivänsisäinen markkina, josta vuoden 2019 verottomilla sähkön hinnoilla tuottoa olisi saatu 2 850 000 euroa. Yö- ja vuodenaikasiirtoasiakasta kohden tulos olisi ollut 40 euroa. Tuotto on laskettu myymällä energia päivänsisäisen markkinan kalleimmilla tunneilla ja ostamalla se takaisin edullisimmilla tunneilla. Menetelmä toimii teoriassa, mutta käytännössä myyntien ja ostojen ajoittaminen oikeille tunneille on haastavaa.
Vuorokausimarkkinan tuoton laskennassa verrattiin vuorokauden edullisimpien tuntien keskihintaa vuorokausimarkkinoiden vuoden keskihintaan. Menetelmä on käytössä nykyisillä teknisillä jousto-operaattoreilla, jotka ohjaavat asiakkaidensa kuormia vuorokausimarkkinoiden hinnan perusteella. Tällä menetelmällä tuottoa olisi saatu noin puolet päivänsisäisestä markkinasta. Reservimarkkinoiden tuotot jäävät puolestaan varsin pieniksi. Näin ollen reservimarkkinoille osallistuminen ei ole järkevää eteenkin, kun huomioidaan reservimarkkinoille osallistumisen tiukat kriteerit.
Tulokset osoittavat, että pienasiakkailla on ohjattavissa olevaa kuormaa ja siitä on mahdollista saada tuottoa. Näin ollen markkinaehtoinen kuormien ohjaus seuraavan sukupolven AMR (Automatic Meter Reading) -mittareilla kannattaa mahdollistaa. Esimerkiksi Elenian tulevilla mittareilla voidaan osallistua hyvin vuorokausi- sekä päivänsisäisille markkinoille. Kuormanohjauksen käytössä on kuitenkin huomioitava ohjaukseen liittyvät riskit, joista yksi merkittävä on toimijan, kuten myyjän, järjestelmien puutteet verkkoyhtiön näkökulmasta
Seizure intensity estimation using video recording
No full textEpilepsy is one of the most common neurological diseases worldwide. It affects around 50 million people worldwide. Therefore, it is believed to be one of the most common neurological diseases globally. It is defined as a state of recurrent seizures, which induce, in many cases, involuntary and abnormal movements . These movements may involve a part of the body (partial seizures) or the entire body parts (generalized seizures). This motor manifestation during seizures represents a clinical marker of seizure identification and has a significant role in evaluating epilepy in addition to the treatment impact on the progression of the disease.The current method of epileptic seizures analysis are qualitatively evaluated by professionals with visual inspection. Threrefore it is a highly subjective method and susceptible to human errors and bias.
In this thesis, an automatic tool (i.e. pose estimation) was used to obtain 3D kinematic analysis of epileptic seizures from stereo video-recordings. The data samples and the automatic tool used in this thesis are provided by Neuroeventlabs Oy. Seizure events belong to a patient with Lennox–Gastaut syndrome (LGS). They consist of four nocturnal seizure events recorded dur-ing sleep at home. 3D kinematic analysis of epileptic seizure events was conducted for intensi-ty assessment. To provide a qualitative assessment, visual assessment was done on the sei-zure events as well as a seizure-free event during REM sleep to assess their severity on a sim-ple rating scale having categorical values (i.e. weighted score) from (0-9).
The main goal of the thesis is to conduct a comparative experiment between the human visual assessment (as the gold standard in the field) and the automatic quantitative approach in a control-free environment for to demonstrate whether it is possible to use the current computer vision and deep learning techniques for conducting motion analysis during seizures
Utopiaa ja unelmia: Euroopan unionin Kiina-strategia EU:n ulkopoliittisen vallan ilmentymänä
No full textKandidaatintutkielmassa tutkin Euroopan unionin Kiina-strategiaa EU:n ulkopoliittisen vallan ilmentymänä. Näkökulmani oli kauppapoliittinen vallankäyttö osana ulkopolitiikkaa. Tutkimusmenetelmänä käytin teorialähtöistä sisällönanalyysiä ja teoreettisena viitekehyksenä geoekonomiaa.
Tutkimuksen lähtökohta oli tarkastella pehmeää valtaa ja sen korostumista EU:n ulkopoliittisena vallankäytön metodina. Analyysin tueksi muodostin EU:n strategian tavoitteista kolme eri poliittisen sektorin vallankäytön tapaa pehmeän vallan hengessä: arvopohjaisuus, kauppapolitiikka ja investointipolitiikka. Näiden strategisen tason tavoitteiden alle muodostui sisällönanalyysin menetelmin tarkempia alatavoitteita, joihin analyysi EU:n ulkopoliittisesta vallasta suhteessa Kiinan pohjautui.
Ensiksi analyysi syventyy arvopohjaisen vallan ilmentymiin EU:n Kiina-strategiassa. Ensimmäiseksi huomioidaan EU:n arvopohjaiseen imagoon ja arvopohjaiseksi käsitettyihin vallankäyttömuotoihin kohdistuva kritiikki tutkimusyhteisössä. Arvopohjaisuuden osalta totean johtopäätöksissä EU:n vallankäytön pohjautuvan vahvasti sopimus - ja laillisuusperusteisuuteen. Näillä keinoilla EU pyrkii sekä ylläpitämään että tilanteen salliessa vahvistamaan omaa valta-asemaansa kansainvälisen politiikan kentällä.
Toiseksi analyysi syventyy EU:n tavoittelemiin vapaakauppasopimuksiin ja uusiiin markkina-alueisiin niin ikään oman kansainvälisen asemansa ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi. Tämä EU:n tavoite palvelee aiemmassa analyysivaiheessa esittämääni EU:n intressien mukaisia sopimus - ja laillisuusperiaatteita. Molemmat periaatteet yhdistettynä vapaakauppasopimuksiin tukee EU:n intressien mukaista liberaaliin demokratiaan ja avoimeen kauppaan perustuvaa maailmanjärjestystä. Johtopäätöksissä käsitellään EU:n sisämarkkinoita sen vahvimpana vallan välineenä maailmanpolitiikassa: EU:n markkinat houkuttelevat kiinalaista rahaa ja EU voi omalla toiminnallaan merkittävästi edistää tai estää ulkomaisen rahan pääsyn sen sisämarkkinoille, jotta EU saavuttaisi tehokkaammin ulkopoliittiset tavoitteensa. EU:n ja Kiinan välille onkin muodostunut useita kiistoja niin kauppa - kuin investointipolitiikassa Kiinan vääristeltyä hintakilpailua tiettyjen tuotteiden osalta.
Investointipoliittisesti EU tavoittelee tasaista pelikenttää ja yhteisesti noudatettavia sääntöjä EU:n ja Kiinan välisille investoinneille. Kiinan “Belt and Road” - hanke asettaa EU:n sekä sisäisen että ulkoisen haasteen eteen. Kiinan kyetessä tarjoamaan merkittäviä taloudellisia hyötyjä EU:n jäsenmaille, tulisi EU:n pyrkiä rakentamaan kokonaisvaltaista investointisopimusta toimijoiden välille vahvistaakseen sisäistä koheesiotaan. Muussa tapauksessa Kiinan vaikutus EU:n sisäpolitiikkaan murentaa EU:n sisämarkkinoiden voiman sen ulkopoliittisen vallan ytimenä
