47495 research outputs found
Sort by
Puuliitokset osana kestävää rakennetta
No full textNykyinen elinkaariajattelu yhdistettynä kierrätyskelvottomiin rakennusmateriaaleihin on kestämätön yhtälö ja tuottaa lyhytikäisiä rakennuksia. Tämä on kaikkea muuta kuin ekologista. Siksi tarvitsemme kestäviä, muuntokykyisiä ja lopulta myös kierrätettäviä ratkaisuja, joihin puu materiaalina taipuu. Diplomityössäni tutkin, miten perinteisiä puuliitos- ja rakennustekniikoita voidaan soveltaa moderniin puurakentamiseen, ja kestävän, muuntojoustavan ja purettavan rakennejärjestelmän suunnitteluun. Käsittelen kestävän rakentamisen periaatteita ja purettavuuden merkitystä rakenteen kestävyydelle.
Rakenteen purettavuus on olennainen osa sen korjattavuutta, tilallista joustavuutta ja kierrätettävyyttä. Rakenteiden purettavuus ei ole uusi ilmiö, vaan hirsirakennuksia on siirretty iät ajat. Etsin ratkaisuja ekologisesti ja ajallisesti kestävään rakentamiseen perinteisestä puurakentamisesta. Tarkasteltavina näkökulmina on suomalainen ja japanilainen rakentamisperinne. Japanilainen puurakentaminen
osoittaa, miten purettavuus voi mahdollistaa rakennuksen säilymisen vuosisatojen ajan.
Purettavuuden suunnittelua lähestytään kiertotalouden näkökulmasta. Rakenteen muunneltavuudessa ja kierrätettävyydessä olennaisessa osassa ovat käytetyt liitostekniikat. Puurakentamista tarkastellaan keskittyen käytettyihin liitostekniikoihin ja rakentamistapaan ja vertailemalla kahta hyvin erilaista rakennusperinnettä keskenään.
Työ sisältää kestävyyttä ja puurakentamista käsittelevän tutkimusosuuden lisäksi sen pohjalta tehdyn suunnitelman, jossa pyrin toteuttamaan tutkimusosuuden löydöksiä käytännössä. Tavoitteena on osoittaa, että perinteisiä tekniikoita voidaan yhä käyttää, ja niillä on paikkansa kestäviä rakennuksia suunniteltaessa. Suunnitelma on konseptiluonteinen ehdotus kestävästä, muunneltavasta ja purettavasta puurakenteisesta talosta
Psykologisten perustarpeiden täyttyminen ja hyvinvointi nuorten Myrsky-taidehankkeessa
No full textUhka nuorten syrjäytymisestä on vakituinen huolenaihe ja erilaisten toimenpiteiden kohde yhteiskunnassa, ja erilaiset syrjäytymisen ehkäisyyn tähtäävät hankkeet ja pajat ovat esimerkki monimuotoisista tavoista, joilla nuorten syrjäytymisen uhkaan on pyritty puuttumaan. Yksi esimerkki tällaisesta hankkeesta oli vuosina 2008- 2011 järjestetty Myrsky-hanke, jossa taiteellisen toiminnan avulla pyrittiin vahvistamaan nuorten hyvinvointia ja osallisuutta yhteiskuntaan. Hanke suunnattiin kaikenlaisille nuorille, mutta erityisesti kohteena olivat eri tavoilla syrjäytymisvaarassa olevat nuoret.
Taiteellisen toiminnan on todettu olevan yhteydessä moniin positiivisiin vaikutuksiin, kuten koettuun hyvinvointiin, elämänlaatuun ja parempaan terveyteen, minkä vuoksi taidetoimintaa hyödynnetään laajasti pyrittäessä vahvistamaan monenlaisten yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvoinnin kokemusta. Eräs hyvinvoinnin ulottuvuuksien tutkimiseen laajasti sovellettu teoria on itsemääräämisteoria ja erityisesti sen osana oleva psykologisten perustarpeiden teoria, jonka mukaan ihmisen kolmen psykologisen perustarpeen, autonomian, pystyvyyden ja yhteenkuuluvuuden, on täytyttävä, jotta ihminen voisi kokea elämässään optimaalista hyvinvointia ja henkistä kukoistusta. Autonomia viittaa ihmisen tarpeeseen kokea mahdollisuutta päättää itse omista tekemisistään ja elämästään. Pystyvyys tarkoittaa tarvetta kokea osaamista ja aikaansaavuutta sekä mahdollisuutta kehittymiseen. Yhteenkuuluvuuden tarve viittaa ihmisen perimmäiseen sosiaalisuuteen ja tarpeeseen olla yhteydessä toisiin ja kuulua johonkin yhdessä muiden kanssa.
Tässä sosiaalipsykologian pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin Myrsky-hankkeeseen osallistuneilta nuorilta kerätyissä haastatteluissa ilmeneviä autonomian, pystyvyyden ja yhteenkuuluvuuden tarpeiden täyttymisen kuvauksia ja pyrittiin osoittamaan perustarpeiden täyttymisen yhteys hyvinvoinnin lisääntymiseen taidetoiminnan kontekstissa. Aineistona olevat teemahaastattelut saatiin käyttöön Yhteiskuntatieteellisestä tietoarkistosta, ja niitä analysoitiin sisällönanalyyttisella menetelmällä faktanäkökulmasta. Teoreettisena viitekehyksenä toimi psykologisten perustarpeiden teoria. Tutkimuksessa ei pyritty todistamaan hyvinvoinnin absoluuttista lisääntymistä tai ottamaan kantaa Myrsky-hankkeen onnistumiseen, vaan tarkastelemaan sitä, millaisia muotoja perustarpeiden täyttymisen ilmentymien voi kokemuskuvauksissa tulkita saavan ja kuinka hyvinvoinnin lisääntyminen mahdollisesti kytkeytyy perustarpeiden täyttymiseen taidetoiminnan kontekstissa.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että taiteellinen toiminta tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia yksilöiden psykologisten perustarpeiden täyttymiselle, ja perustarpeiden täyttymisen kuvaukset ilmentyvät toimintaan osallistuneiden nuorten kuvauksissa monin tavoin. Tuloksista on pääteltävissä, että taidetoiminta voi tarjota esimerkiksi turvallisen tilan positiivisten ja kehittävien ajatusten ja tunteiden kohtaamiseen, mikä johtaa tarpeiden täyttymiseen ja myös hyvinvoinnin kokemukseen. Lisäksi taidetoiminnasta on mahdollista saada konkreettisia oppeja ja keinoja esimerkiksi parempaan elämänhallintaan ja monenlaisten taitojen kehittymiseen, mikä tukee perustarpeiden täyttymistä ja vahvistaa hyvinvoinnin kokemusta. Tulosten perusteella olisi suositeltavaa suunnitella esimerkiksi tulevia hyvinvoinnin tukemiseen tähtääviä taidehankkeita psykologisten perustarpeiden näkökulmasta ja pyrkiä toiminnan kautta tuottamaan osallistujille autonomian, pystyvyyden ja yhteenkuuluvuuden kokemuksia, minkä voisi olettaa tukevan myös osallistujien hyvinvointia merkittävästi. Tulosten varmistamiseksi tarvitaan kuitenkin lisää tutkimusta, jossa perustarpeiden täyttymistä tarkastellaan taidetoiminnan kontekstissa
"Välillä tuntuu vaikelta uida vastavirtaan omien ajatustensa kanssa, et miten asioita vois uudistaa ja kehittää." : Ei-heteroseksuaalisten opettajien kokemuksia koulun heteronormatiivisuudesta
No full textPeliteorian hyödyntäminen hintakilpailussa
No full textPeliteoria voidaan nähdä perinteisesti matemaattisena konseptina, joten sen soveltaminen liiketoiminnassa voi tarjota uusia näkökulmia siitä, kuinka mallia voidaan hyödyntää myös yrityksen päätöksenteossa. Tämä työ selvittää, kuinka yritys pystyy mallintamaan hintakilpailuaan peliteorian avulla, millaisessa markkinatilanteessa mallin käyttämisestä on apua ja mitä yritys hyötyy sen käyttämisestä. Tutkimus rajattiin käsittelemään pääosin kahden pelaajan kilpailullisia pelejä, joissa peliteoriaa tarkasteltiin päätöksenteon työkaluna, jolloin sen matemaattinen tarkastelu kyettiin jättämään työn ulkopuolelle.
Työ pohjautuu yritysten kilpailudynamiikan tarkastelulle. Yritysten kilpailu koostuu liikkeistä ja vastaliikkeistä, jotka jakautuvat strategisiin ja taktisiin liikkeisiin. Hinnoittelu on merkittävä yrityksen taktinen liike, koska sillä on selkeä vaikutus yrityksen tuottoihin ja se on luonteeltaan nopea, joustava ja helppo toteuttaa.
Peliteoriaa mallinnetaan normaali- ja puumuodossa. Nämä kuvaavat mallin käyttäjälle pelin pelaajat, pelaajien valintojen vaihtoehdot ja niiden tulokset pelaajille. Nashin tasapaino kykenee tuottamaan tieteellisen ennustuksen pelin lopputulemasta, ja sitä voidaan pitää yhtenä merkittävimmistä ratkaisukonsepteista peliteoriassa. Peliteorian malli sopii hyvin yritysten liikkeiden ja vastaliikkeiden kuvaamiseen. Peliteoreettisen tilanteen ominaisuuksiksi voidaan määrittää pelaajien määrä, informaation luonne, päätösten ajoitus, tulokset, yhteistyö, pelin toistuvuus ja strategian valinta. Liiketoiminnan peliteoreettisia ominaisuuksia ei voida kuitenkaan yksiselitteisesti kuvata, vaan osa niistä voi olla ala- ja tilannekohtaisia.
Hintakilpailun peliteoreettisessa mallissa Nashin tasapaino voi ohjata ja selittää, miksi yritykset hinnoittelevat siten, että koko markkinan tuotot voivat kärsiä. Mallista voi olla erityisesti hyötyä hitaasti kasvavalla markkinalla, jossa toimii tasavahvoja kilpailijoita homogeenisilla tuotteilla. Tällöin kilpailu perustuu hintaan ja aggressiiviseen markkinaosuuden tavoitteluun. Luodakseen peliteorian mallin yrityksen täytyy määrittää pelin pelaajat, tunnistaa pelaajien valinta-mahdollisuudet ja strategiat ja määrittää valintojen lopulliset tulokset pelaajille.
Hintakilpailun peliteoreettisella mallilla yritys pystyy jäsentämään ongelmaansa paremmin. Mallin luominen pakottaa yrityksen tunnistamaan omat ja kilpailijan mahdolliset liikkeet, sekä pohtimaan niiden vaikutusta tulosten muodossa. Mallin avulla yritys voi ennakoida kilpailijan toimintaa ja selvittää optimaalisen vastaliikkeen kilpailijan liikettä vastaan. Malli sisältää kuitenkin useita reunaehtoja ja rajoitteita, joita ovat esimerkiksi pelaajien rationaalisuus, hinnan merkitys kilpailussa ja tulosten luotettavuus
"Jos mennään kaavan mukaan, selviän.": Kurkistus luokanopettajan matematiikkakuvaan
No full textTutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella luokanopettajan matematiikkakuvaa ja niitä osatelkijöitä, joita matematiikkakuvanmuodostumisen taustalla on. Matematiikkakuva muodostuu kovasta ytimestä, jossa ovat keskeisimmät käsitykset, uskomukset,asenteetja tieto matematiikasta,itsestä matematiikan oppijana ja opettajana. Näihin käsityksiin vaikuttavat muun muassa omatkouluaikaiset kokemukset, opetussuunnitelma, oppimateriaalit, luokanopettajakoulutus ja työkokemus.Luokanopettajan matematiikkakuvalla on merkitystämyös opetuksen kannalta.Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä haastattelulomakkeellatammi-helmikuussa2020.Haastatteluvastauksia saatiin 22 luokanopettajalta.Tutkimusaineisto analysoitiin käyttämällä fenomenologis-hermeneuttista sisällönanalyysia.Tähän tutkimukseenfenomenologishermeneuttinennäkökulma sopi siksi, että tarkoitus olikuvata, millaisia kuvia luokanopettajilla on itsestään matematiikan opettajana ja oppijana, millainen kuva matematiikasta itsessään, sekä millaisia kokemuksia kuvan muodostuksen takana on. Hermeneutiikan käsitteisiin kuuluvat muun muassa ymmärtäminen ja tulkinta.Haastateltavien matematiikkakuvaan olivatvaikuttaneet omat kouluaikaiset kokemukset.Näistä esiin nousi opettajan rooli matematiikkakuvan muodostumisessa.Osalla haastateltavista myös luokanopettajankoulutuksella oli ollut vahvavaikutus matematiikkakuvan muovaajana. Hieman yli puolella haastateltavista matematiikkakuva oli positiivinen.Hyvä menestyminen matematiikan ylioppilaskirjoituksissa ei estänyt negatiivisen matematiikkakuvan syntymistä.Haastateltavien vastauksissa korostui oivaltamisenja onnistumisenmerkitysoppimismotivaatioon.Luokanopettajat nostivat vastauksissaan esiin ongelmanratkaisutehtävien ja soveltamisen tärkeyden, mutta toisaaltauseammassa vastauksessa oma osaamien arvioitiin mekaanisen laskemisen varaan.Luokanopettajat näkivät matematiikanja sen merkityksentoisaalta pragmaattisena välineenäarkipäivän ongelmien ratkaisemisessa, toisaalta matemaattisen ajattelun merkityksellisyyttä sellaisenaan korostaen.Luokanopettajien osallistuminen matematiikan opetuksen täydennyskoulutukseen oli vähäistä. täydennyskoulutukseen osallistumisaktiivisuus oli suurempi sellaisilla luokanopettajilla, joillamatematiikkakuva ei ollut kovin positiivinen. Täydennyskoulutusta toivottiin lisää
Digitaaliset sijoituspalveluneuvojat disruptiivisina innovaationa
No full textDigitaaliset sijoituspalveluneuvojat (engl. robo-advisors) ovat varainhoidon rahoitusteknologiayritysten (engl. Fintech) liiketoimintamallien keskiössä käytettäviä ohjelmistoja. Näitä ohjelmistoja käytetään korvaamaan ihminen sijoituspalveluneuvojana esimerkiksi varojen allokointiin ja implementointiin, portfolion monitorointiin ja portfolion tasapainottamiseen liittyvissä tehtävissä. Digitaalisia sijoituspalveluneuvojia käsittelevässä tutkimuksessa ja mediassa digitaalisia sijoituspalveluneuvojia pidetään yleisesti disruptiivisina innovaatioina. Työn tavoitteena on osoittaa digitaalisten sijoituspalveluneuvojien olevan disruptiivisen innovaatio teorian valossa disruptiivisia innovaatioita. Toisena työn tavoitteena on selvittää teorian pohjalta varainhoitoalan vakiintuneille toimijoille menestyksekkäitä suojautumisstrategioita digitaalisten sijoituspalveluneuvojien luomaa disruptiota vastaan.
Työssä on kolme osaa. Ensimmäisessä osassa käsitellään disruptiivisen innovaation teoriaa sekä esitellään teorian pohjalta vakiintuneiden toimijoiden suojautumisstrategioita disruptiiviselta innovaatiolta suojautumiseen. Toisessa osassa keskitytään osoittamaan että, digitaalisia sijoituspalveluneuvojia voidaan ensimmäisessä osassa esitellyn teorian näkökulmasta pitää disruptiivisina innovaatioina. Viimeisessä osassa käsitellään varainhoidon suojautumisstrategioita digitaalisia sijoituspalveluneuvojia vastaan. Tässä osassa yhdistetään ensimmäisessä osiossa esiteltyä teoriaa vakiintuneiden toimijoiden suojautumisstrategioista toisessa osassa esitellyiltä digitaalisilta sijoituspalveluneuvojilta suojautumiseen.
Kirjallisuuskatsaus osoittaa, että digitaalisia sijoituspalveluneuvojia voidaan pitää disruptiivisen innovaatio teorian mukaisina disruptiivisina innovaatioina varainhoitoalalla. Lisäksi voidaan osoittaa, että on olemassa useita vakiintuneiden toimijoiden strategioita disruptiolta suojautumisstrategioita, joita varainhoidonalan toimijat voivat hyödyntää menestyksekkäästi. Kirjallisuuskatsauksen perusteella voidaan olettaa, että innovaation toteaminen disruptiiviseksi innovaatioksi mahdollisemman aikaisessa vaiheessa vaikuttaa merkittävästi menestyksekkäiden vakiintuneiden toimijoiden suojautumisstrategioiden luontiin. Työssä pohditaan myös mahdollisia jatkotutkimusaiheita
Kaupungin energiataseen mittaaminen: Tampereen energiatase 2018
No full textTampere on yksi Suomen kasvavista kaupungeista ja sen energiarakenne muuttuu jatkuvasti. Energiantuotanto siirtyy uusiutuviin energianlähteisiin ja energiankulutus muuttuu teknologian kehittyessä. Vuonna 2015 on Tampereen kaupungin uusiutuvien energianlähteiden kuntakatsel-muksen yhteydessä arvioitu Tampereelle energiatase, jonka tiedot pohjautuvat vuoden 2014 ti-lastoihin. Kunnan energiarakenne on kuitenkin muuttunut huomattavasti ja tase ei enää kuvaa tämänhetkistä tilaa. Tampereen kaupunki on asettanut tavoitteekseen hiilineutraaliuden vuoteen 2030 mennessä. Projektin kehityksen seuraaminen energia- ja päästötavoitteiden kannalta vaatii ymmärrystä ja seurantaa ajankohtaisesta energian kokonaiskulutuksesta.
Tutkimuksessa selvitetään, mistä energianlähteistä Tampereella käytettävä energia on peräi-sin ja missä kohteissa ja muodossa energia käytetään, eli laaditaan Tampereen energiatase vuoden 2018 tietojen perusteella. Tiedot energiavirroista on kerätty eri tahoilta, kuten viranomai-silta, yhdistyksiltä, energian tuottajilta ja asiantuntijoilta. Työssä arvioidaan myös eri tietolähtei-den ja tilastojen luotettavuutta sekä sitä, kuinka tietojen tarkkuus vaikuttaa energiataseen vertail-tavuuteen eri vuosien välillä. Energiatase laaditaan siten, että se voidaan toteuttaa myös tulevi-na vuosina samoja lähteitä käyttäen.
Taseessa huomioidaan energian häviöt sähkön ja lämmön siirto- ja tuotannon häviöiden osalta. Energianlähteet on jaoteltu polttoaineittain ja työssä oletetaan kaikki alueella tuotettu sähkö käytettäväksi kuntarajojen sisällä. Sähkön kulutuksen ja tuotannon välinen erotus luetaan ostosähköksi, joka kuvataan omana energianlähteenään.
Tampereen vuoden 2018 energiataseessa suurimpana yksittäisenä primäärienergianlähteenä on maakaasu, jonka osuus kaikesta energiasta on 22 %. Maakaasun kulutus on laskenut huo-mattavasti vuoden 2014 kulutuksesta samalla kun puun ja jätteen energiakäyttö on kasvanut. Sähköntuotanto kaupungin alueella on kuitenkin laskenut huomattavasti kulutuksen pysyessä ennallaan. Vuonna 2014 sähköä tuotettiin kaupungin alueella 56 % kulutuksesta, kun vuoden 2018 kulutetusta sähköstä tuotettiin alueella vain noin kolmasosa, 35 %.
Hiilineutraalien energianlähteiden, kuten puun, jätteen ja maalämmön käyttö on kunnan alu-eella lisääntynyt hieman. Näiden energianlähteiden osuus koko energiataseessa ei ole suuri, mutta verrattuna vuoden 2014 taseeseen maalämmön osuus on yli kaksinkertaistunut ja jätteen energiakäyttö on aloitettu vasta vuoden 2014 jälkeen.
Tulevaisuudessa liikenteen sähköistyminen sekä rakennusten lämmitysmuotojen muutos ai-heuttavat energiataseeseen muutoksia. Kaupungin hiilineutraaliustavoitteen varmistamiseksi oli-sikin tarpeellista tarkastella, miten alueella vähenevän sähkönkulutuksen korvaaminen ostosäh-köllä vaikuttaa energiankäytön kokonaispäästöihin. Energiataseen laatiminen vuosittain antaisi ajankohtaista tietoa päätöksenteon tueksi. Samalla vuotuiset vaihtelut lämpötiloissa ja muissa tekijöissä voitaisiin huomioida ja vertailukelpoisuutta eri vuosien taseiden välillä parantaa
Ominaisarvojen ja -vektoreiden iteratiivinen etsiminen
No full textKarakteristisen polynomin nollakohtina neliömatriisin ominaisarvot voidaan ratkaista algebrallisesti yksinkertaisissa tapauksissa, joissa karakteristisen polynomin tekijöihinjako tunnetaan juurilausekkeiden tulona. Jos polynomi on neljännettä astetta korkeampi, ei sen nollakohtia voida yleisesti ottaen ilmaista äärellisinä juurilausekkeina Abelin-Ruffinin lauseen nojalla. Siksi kokoa 4 x 4 suurempien neliömatriisien ominaisarvoille on yleensä etsittävä likiarvot iteratiivisesti. Polynomiyhtälöiden ratkaisijat eivät tule kyseeseen, koska polynomin nollakohdat voivat olla pahasti häiriöalttiita polynomin kertoimien suhteen, missä tapauksessa liukulukulaskennassa kasautuvat pyöritysvirheet tekevät ominaisarvon likiarvon merkityksettömäksi. Karakteristisen polynomin määritelmä matriisideterminanttina aiheuttaa myös sen, että suuren matriisin karakteristisen polynomin esittämiseksi tarvitaan raskas symbolinen determinantin kehityslasku. Työssä esitellään numeerisia menetelmiä, joilla matriisin ominaisarvojen ja -vektoreiden muodostamat parit, ominaisparit, lasketaan karakteristista polynomia käyttämättä.
Karakteristiselle polynomille teoreettisesti ekvivalentti vaihtoehto ominaisarvojen määrityksessä on matriisin Schurin hajotelma. Hajotelman muodostamisen yhteydessä löydetään tutkittavan matriisin kanssa similaarinen yläkolmiomatriisi, jonka diagonaalilla etsityt ominaisarvot ovat. Numeerisesti tämän yläkolmiomatriisin muodostaminen on iteratiivinen prosessi, jossa alkuperäiseen matriisiin sovelletaan peräkkäin similaarisuusmuunnoksia, kunnes muunnettu matriisi on halutun tarkkuuden päässä yläkolmiomatriisista. Iteraation aikavaativuutta voidaan pienentää muuntamalla alkuperäinen matriisi ensin äärellisellä määrällä similaarisuusmunnoksia Hessenbergin matriisiksi eli ensimmäistä aladiagonaalia vaille yläkolmiomatriisiksi. Hessenbergin matriisin laskemisen edellyttämät similaarisuusmuunnokset voidaan toteuttaa numeerisesti vakaasti käyttämällä ortogonaalisia Householderin reflektiomatriiseja tai Givensin rotaatiomatriiseja.
Varsinaisia ominaisarvoiteraatioita on useanlaisia, joista sopiva valitaan muun muassa sen perusteella, millainen matriisin rakenne on ja mikä osa matriisin ominaispareista täytyy ratkaista. Tässä työssä käsiteltävät iteratiiviset menetelmät ovat potenssiinkorotusmenetelmä, Jacobin menetelmä ja QR-menetelmä. Niiden laskenta-algoritmit esitetään yksinkertaistettuina sivuuttamalla esimerkiksi kompleksisten ominais\-arvojen etsiminen. Laskentaohjelmat käyttävät algoritmeista monimutkaisempia toteutuksia, jotka ovat aikavaativuudeltaan pienempiä ja numeerisesti vakaampia