47495 research outputs found
Sort by
Sairastumisen ja tervehtymisen kuvaus Martti Sirolan kuvakirjassa Poika joka asui tynnyrissä
No full textPreparation and Characterization of Self-healing Gelatin- and Hyaluronan-based Hydrogels with Bioactive Glass
No full textTwo challenges of bioabsorbable biomaterial design are the loss of properties over time and the functionality of the biomaterial. Two methods for approaching these challenges are through selfhealing materials and composite materials. Self-healing materials are able to recover their properties to some degree in the event of damage; thus, the material is able to continue functioning with little variation of properties over a comparable time scale and damage. Composite and hybrid materials are highly tunable materials with two or more materials combined to harness the properties of each and, potentially, create new functionalities. This project aims to define three new self-healing composite hydrogels. One that is gelatin-based and two that are hyaluronan (HA) based. The determination of whether the temperature-dependent gelatin hydrogel as described by the reference paper by Liu et al. 2019 was tested by repeating the synthesis of the copolymer, GelMA-UPyMA-MEO2MA (GUM). However, even with alterations to the procedure and the addition of borosilicate bioactive glass (B12.5-Mg5-Sr10) (BG), GUM was determined to be not feasible as described due to inconsistencies in gelation tests, spectrophotometry, and temperature ramp rheological testing. The addition of BG to the HA hydrogels was more promising as the BG decreased the gelation time, the gels remained transparent, and the carbodihydrazide and aldehyde modified HA gel (HAHA) demonstrated improved self-healing at neutral pH. Additionally, the degradation of the HA gels with BG kept the pH consistently neutral compared to the acidic solution of the gels without BG. The alterations to the structure and behavior of the HA gels became more apparent with time, amplitude, and frequency sweeps. Where both HA gels demonstrated decreases in storage moduli, which was further supported by increased relative mesh size and decreases in crosslinking density. However, HA modified with aldehyde groups and polyvinyl alcohol modified with hydrazide groups (HAPVA) was more stable with time and different frequencies. HAHA gels were prone to failure at high frequencies after 24 hours. Rheological results of both HA gels suggest that the BG will stay suspended over time. HAHA gels displayed more brittle behavior during compressive testing at high strains and had lower stiffnesses, which reflects the structural changes and brittle behavior of BG incorporated into the gel. GUM and HAPVA do not seem promising as candidates for composite hydrogels as they are currently. HAHA hybrids have drawbacks, but with further study and optimization, the advantageous properties, such as improved self-healing and transparency, could be useful for biomedical applications
Paikallavalettujen väestönsuojien mallinnuspohjaisen raudoitussuunnittelun tehostaminen
No full textTämän työn tarkoituksena on tehostaa paikallavalettujen väestönsuojien raudoitussuunnittelua Tekla Structures -tietomalliohjelmistolla (Tekla) niin, että suunnittelunprosessi saadaan vakioitua täysin mallinnuspohjaiseksi. Mallinnuspohjaisen raudoitussuunnittelun ongelmina pidetään tällä hetkellä sen hitautta, joka aiheutuu siitä, että Tekla ei tarjoa toimivia komponentteja paikallavalurakenteiden liitosten raudoitusten mallintamiseen. Prosessin lopputuotteiden eli rakennepiirustusten tuotannon tehokkuuteen puolestaan vaikuttaa heikentävästi paikallavalurakenteiden kannalta puutteelliset piirustusasetukset. Tutkimusympäristönä toimi Sweco Rakennetekniikka Oy (Sweco).
Tutkimus on luonteeltaan kehitysprojekti, jossa hyödynnetään Lean-ajatusmallia. Kehitystyö aloitetaan tutkimalla mallinnuskohteiden väestönsuojien raudoitussuunnittelun nykytilannetta prosessikaavioiden avulla. Tämän jälkeen selvitetään testaamalla, miten Teklan ominaiskomponentit soveltuvat paikallavalettujen väestönsuojien raudoitusten mallintamiseen ja miten rakennepiirustusten tuottaminen Swecon nykyisillä piirustuspohjilla onnistuu. Nykytilanteen analyysilla etsitään ongelmia ja esteitä, jotka ratkaisemalla saavutetaan tavoitetila. Tavoitetilaksi on määritelty täysin mallinnuspohjainen raudoitussuunnitteluprosessi, jota varten kehitetään uusia liitoskomponentteja sekä luoda uudet piirustuspohjat paikallavalurakenteille.
Tutkimuksen tuloksena luodaan lähtötiedot komponenttien kehitystyölle kuvailemalla ideaalikomponenttien toimintaa ja ominaisuuksia. Kehitettyjen komponenttien vaikutusta raudoitussuunnittelun tehostamiseen testattiin yhden komponentin avulla ja sen perusteella todettiin, että liitoksen mallinnus nopeutui ja mekaanisen työn määrä väheni huomattavasti. Lisäksi työn tuotoksena luotiin Alpi Roiskon kanssa yhteistyössä täysin uudet piirustus- ja näkymäasetukset paikallavalurakenteiden mitta- ja raudoituspiirustuksia varten. Piirustustuotannon tehokkuuden kasvua testattiin vertaamalla vanhoilla ja uusilla piirustusasetuksilla luotuja väestönsuojan piirustuksia toisiinsa. Vertailussa havaittiin, että uusien asetusten myötä piirustustuotantoa saatiin nopeutettua mekaanisen työn vähentyessä ja samalla piirustusten laatu ja selkeys parani
Kehoaktivismin monet merkitykset: Kehoaktivistien näkökulma lihavien kehojen puolesta tehtävään aktivismiin
No full text
Puhtauden- ja kosteudenhallinnan palveluiden kehittäminen
No full textKosteuden- ja puhtaudenhallinnan merkitys terveellisen ja puhtaan rakentamisen laadunvarmistuskeinona on kasvanut huomattavasti 2010-luvun aikana. Kosteuden- ja puhtaudenhallinnan hyötyjä ja niiden laiminlyömisestä aiheutuvia haittoja on tutkittu paljon ja näiden tutkimuksien pohjalta on päivitetty ja laadittu uusia lakeja, asetuksia ja ohjeita. Rakennusten kosteusteknisen turvallisuuden ja toimivuuden osalta otettiin suuri harppaus eteenpäin, kun vuonna 2018 astui voimaan asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta. Asetuksessa edellytetään, että rakennushankkeeseen nimetään kosteudenhallinnan valvonnasta vastaava henkilö. Tähän asiantuntijatarpeeseen vastataan jo ennen asetuksen voimaan tuloa A-Insinöörien käyttöön kehitetyllä A-Insinöörit Kosteusturva -palvelulla. A-Insinöörit Kosteusturva -palveluun on sisällytetty sekä kosteuden- että puhtaudenhallintakoordinaattorin toimenkuvat, jotta sekä rakennushanke että sen lopputulos olisivat kokonaisuutena terveelliset ja puhtaat.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli A-Insinöörit Kosteusturva -palvelun kehittäminen siten, että se mukautuu sekä A-Insinöörit Oy:n suunnittelun että rakennuttamisen toimialojen tarpeisiin, jolloin palvelu voidaan ottaa yrityksessä valtakunnallisesti käyttöön. Tutkimuksen toisena oleellisena tavoitteena oli kehittää A-Insinöörit Kosteusturva -palvelua siten, että sen avulla voidaan vastata paremmin tilaajien ja urakoitsijoiden tarpeisiin, täyttäen samalla uusien ja päivittyneiden lakien, asetusten ja ohjeiden asettamat vaatimukset terveellisestä rakentamisesta. Osana kehitystyötä pohdittiin lisäksi vaihtoehtoisia toteutustapoja palveluntuottajan työtehon parantamiseksi ja työskentelyn helpottamiseksi.
Kehitystyö aloitettiin kirjallisuustutkimuksella, jonka tavoitteena oli kerätä laajasti taustatietoa niin kosteuden- kuin puhtaudenhallinnankin periaatteista ja oikeista toteutustavoista. Teoriaosuudessa käsitellään muun muassa olennaisten lakien ja asetusten kosteuden- ja puhtaudenhallintaa koskevat kohdat, kosteuslähteitä, rakennustöiden ja materiaalien luokituksia, raja-arvoja sekä eri osapuolien kosteuden- ja puhtaudenhallintaa koskevia työtehtäviä ja vastuualueita. Kirjallisuustutkimusta täydennettiin haastattelututkimuksena toteutetulla tapaustutkimuksella. Tapaustutkimuksessa haastateltiin tutkimukseen valittujen kohteiden eri hankeosapuolia. Haastatteluun osallistui valvojia, pääurakoitsijoiden edustajia, siivousurakoitsija, kosteuden- ja puhtaudenhallintakoordinaattorit sekä erään hankkeen projektipäällikkö. Haastattelututkimuksen tarkoituksena oli kerätä tietoa eri hankeosapuolien näkemyksistä ja tarpeista A-Insinöörit Kosteusturva-palvelun suhteen. Haastatteluissa kävi ilmi, että erilaisista toimenkuvistaan huolimatta eri hankeosapuolilla oli pääosin hyvin samankaltainen näkemys kosteuden- ja puhtaudenhallinnan asemasta ja A-Insinöörit Kosteusturva -palvelun kehityskohdista. Moni hankeosapuoli oli sitä mieltä, että eri osa-puolien rooleja sekä etenkin puhtaudenhallinnan tarkastuksien ajankohtaa, sisältöä ja vaatimuksia tulisi selkeyttää. Lisäksi työmaalla havaittuihin kosteuden- ja puhtaudenhallinnan ongelmiin tulisi reagoida nopeasti ja riittävän määrätietoisesti. Lähes poikkeuksetta koordinaattoreiden tarkkaa ja kattavaa työmaavalvontaa pidettiin todella positiivisena asiana ja sen koettiin parantavan työmaan kosteuden- ja puhtaudenhallintaa.
Haastatteluiden jälkeen kirjallisuus- ja tapaustutkimuksessa saatuja aineistoja analysoitiin ja verrattiin nykymuotoiseen A-Insinöörit Kosteusturva -palveluun. Vertailussa kehityskohteiksi nousseet palvelun osa-alueet koottiin yhteen ja niiden pohjalta pohdittiin vaihtoehtoisia ratkaisuja palvelun parantamiseksi. Näistä kehityskohdista ja ratkaisuvaihtoehdoista muodostuvat tutkimuksen tulokset. Tutkimustulosten pohjalta palvelua kehitetään toimivammaksi kokonaisuudeksi, jotta se palvelee laajemmin sekä A-Insinöörejä, tilaajia että urakoitsijoita
Käyttäjien kokemat riskit ja niihin liittyvät tunteet toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoprojektissa
No full textToiminnanohjausjärjestelmien käyttö liiketoiminnan eri osa-alueiden tukemisessa on arkipäiväistynyt, ja ne tarjoavat erilaisia hyötyjä yritykselle. Valitettavasti toiminnanohjausjärjestelmien käyttöönottoprojekteilla on taipumus epäonnistua, jolloin yritys ei välttämättä saavuta projektille asetettuja tavoitteita. Tietojärjestelmän käyttäjät ovat avainasemassa käyttöönoton aikana, sillä heidän sopeutumisensa uuteen teknologiaan on yksi tärkeimmistä tekijöistä hyötyjen saavuttamisessa. Jos käyttäjä kokee järjestelmän käyttöönoton uhkaavaksi tilanteeksi, se käynnistää hänessä selviytymisprosessin, jonka avulla käyttäjä pyrkii palauttamaan tilanteen horjuttaman tunnetasapainon. Käyttäjän valitsemien selviytymiskeinojen sekä prosessin aikana koettujen tunteiden on todettu vaikuttavan teknologiaan sopeutumiseen.
Tämä diplomityötutkimus lähestyi käyttäjien teknologiaan sopeutumista uudesta näkökulmasta, joka tarkastelee käyttäjien kokemia uhkia järjestelmän käyttöönottoprojektiin liittyen sekä näiden uhkien herättämiä tunteita. Koettujen uhkien ja tunteiden tutkiminen on tärkeää, sillä ne saattavat heikentää teknologiaan sopeutumista muuttamalla käyttäjän asenteita ja suhtautumista uutta järjestelmää kohtaan.
Tutkimus suoritettiin tapaustutkimuksena kohdeorganisaatiolle, joka oli ottamassa käyttöön uutta toiminnanohjausjärjestelmää. Tutkimuksessa haastateltiin 19:ää nykyisen järjestelmän käyttäjää, joilta kerättiin tietoa heidän kokemistaan riskeistä käyttöönottoprojektiin liittyen, minkä lisäksi selvitettiin riskien herättämiä tunteita. Koetut riskit ja tunteet luokiteltiin analyysia varten.
Tutkimuksen tuloksien mukaan toiminnanohjausjärjestelmän käyttäjät kokivat eniten riskejä uuden järjestelmän ominaisuuksiin ja toiminnallisuuksiin liittyen, ja niitä seurasivat ihmisiin ja projektinhallintaan liittyneet riskit. Käyttäjät kokivat suuremmaksi uhaksi sellaiset riskit, joita he eivät kokeneet itse hallitsevansa. Osa riskeistä herätti käyttäjissä negatiivisia tunteita, kuten turhautumista ja pelkoa. Koska valittu teknologiaan sopeutumista tutkiva näkökulma oli uusi, tutkimuksella oli useita jatkotutkimustarpeita