47495 research outputs found
Sort by
Koulunsa keskeyttäneiden palvelut: Ammattilaisten näkemyksiä koulutuksen keskeyttäneiden nuorten osallisuuden edistämisestä Tampereella
No full textSuomessa vallitsee yhteiskunnallinen odotus katkeamattomasta koulutusputkesta, jossa vähintään toisen asteen koulutusta pidetään vähimmäisvaatimuksena, jotta ovet työelämään aukeavat. Tästä johtuen koulutuspolun keskeytyminen nähdään usein kielteisenä ja jopa dramaattisena tapahtumana, joka vaikeuttaa yksilön kiinnittymistä yhteiskunnan valtavirtaan myöhemmässä elämässä. Koulutuksen keskeyttäneet nuoret ovat toisaalta myös heterogeeninen joukko, joiden tausta, elinolosuhteet ja tulevaisuudennäkymät vaihtelevat. Tämän vuoksi ongelmaan ei myöskään ole olemassa yhtä toimivaa ratkaisumallia, mikä on haastavaa koulutus- ja työvoimapolitiikalle.
Tutkielmani käsittelee sitä, kuinka peruskoulun jälkeen ilman jatko-opiskelupaikkaa jääneiden ja toisen asteen opinnot keskeyttäneiden nuorten osallisuutta edistetään heille tarkoitetuissa tuki- ja ohjauspalveluissa. Keräsin tutkielmani aineiston teemahaastatteluilla, joissa haastattelin seitsemää erilaisissa nuorten palveluissa työskentelevää ammattilaista Tampereella. Aineiston analyysimenetelmänä käytin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Analyysi osoitti, että lähes kaikissa tutkielmani kohteena olleissa palveluissa pyritään edistämään niiden asiakkaina olevien nuorten osallisuutta sosiaalipedagogisen osallisuuskäsityksen mukaisesti, mikä tarkoittaa, että niissä keskitytään ennen kaikkea nuorten sosiaalisen ja persoonallisen kasvun edistämiseen ja tuetaan näin nuorten kasvua omaksi itsekseen. Samanaikaisesti palveluissa keskitytään kuitenkin myös konkreettisempiin koulumaailmassa sekä työelämässä vaadittaviin taitoihin, millä pyritään tukemaan nuorten elämänhallintaa. Näiden tavoitteiden välillä ei juurikaan esiintynyt ristiriitoja, vaan koulunsa keskeyttäneiden nuorten osallisuuden edistämisen ongelmat näyttäytyivät ennen kaikkea rakenteellisina. Varsinkin odotus lineaarisesta, vähintään toisen asteen koulutuksen kautta työelämään vievästä polusta ohjaa merkittävällä tavalla myös nuorten palveluissa tehtävää työtä ja kaventaa nuorten yhteiskuntaan kiinnittymisen mahdollisuuksia.In Finnish society there is a common presumption that one must graduate at least from upper secondary education in order to secure a place in the labour market. Because of this, dropping out of education is usually seen as a negative or even a dramatic event, which can make it difficult for an individual to become attached to the mainstream society. On the other hand, school drop-outs are a heterogenous group whose background, living conditions and future prospects can vary significantly. This is why there is no common solution to the problem, which is challenging for the education and labour market policies.
The aim of this thesis is to examine how the social inclusion of young people who have not continued to upper secondary education after basic education or have dropped out of upper secondary education is promoted in different services which provide support and guidance to young people. I collected the data for this thesis by interviewing seven professionals who worked at different youth service organizations in Tampere. The analysis method I used was theory-guided content analysis. The findings showed that in most youth services the aim is to promote the social inclusion of young people according to the principles of social pedagogy. This means that the focus is in promoting the personal and social growth of the young people and their self-development in general. However, at the same time the focus is in practicing skills that are needed in school and working life environment, which serves as a way to enhance the life management of young people. These two aims did not seem to be in contradiction. The main obstacles in promoting the social inclusion of young people appeared to be in the structures of society. The presumption of a linear pathway that leads from at least upper secondary education to working life influences significantly the work that is done in the youth services and at the same time reduces the possibilities for young people to become attached to the society
Todennäköisyysjakauman sovittaminen käytännön aineistoon suurimman uskottavuuden menetelmää hyödyntäen
No full textLasten kokemuksia sukupuolitetuista hahmoista Mauri Kunnaksen jouluaiheisessa lastenkirjallisuudessa
No full textPro Gradu -tutkimukseni tavoitteena on selvittää, millaisia kokemuksia lapsilla on Mauri Kunnaksen jouluaiheisten lastenkirjojen sukupuolitetuista hahmoista. Tutkimusta ohjaa fenomenologinen tieteenfilosofinen perinne.
Tutkimuksessa luin esiopetusikäisille lapsille Kunnaksen jouluaiheista tuotantoa, jonka jälkeen keräsin heiltä aineistoa käyttämällä avointa haastattelua. Haastattelussa pyysin heitä vapaasti kuvailemaan kirjoissa esiintyviä hahmoja. Haastattelun lisäksi aineistona oli myös lasten spontaanisti kesken lukutilanteen tuottamia kokemuksia. Analysoin aineistoa sisällönanalyysilla, jossa yhdistyy teoria- ja aineistolähtöisyys.
Analyysin tulokset osoittavat, että lasten kokemuksissa hahmot näyttäytyivät heille näiden luonteen, toiminnan ja ulkonäön kautta. Lapset liittivät kokemuksissaan niin mies- kuin naishahmoihinkin enimmäkseen piirteitä, jotka ilmentävät teorian mukaan tyypillistä naistapaisuutta, tai joita ei yksiselitteisesti voi liittää kumpaankaan sukupuolitapaisuus kategoriaan. Miestapaisuuteen liitettyjä piirteitä lasten kokemuksissa hahmoihin liittyi vähiten. Näin oli siitä huolimatta, että lapset tuottivat paljon enemmän kokemuksia kirjojen mieshahmoista kuin naishahmoista
Ammoniakin korvaaminen urealla leijupetikattilan selektiivisessä ei-katalyyttisessä menetelmässä
No full textTämän kandidaatintyön tarkoituksena on selvittää, millä ehdoilla Hämeenkyrön Voima Oy:n biovoimalaitoksen SNCR-järjestelmässä käytettävä ammoniakkivesi voitaisiin korvata urealiuoksella. Lisäksi työssä tarkastellaan leijupetikattiloiden toimintaa ja niiden palamisprosesseissa syntyviä typpipäästöjä, ja perehdytään palamisessa syntyvien NOx-päästöjen muodostumismekanismeihin. Työ toteutetaan kirjallisuuskatsauksena.
Merkittävimmät leijupoltossa muodostuvat typpiyhdisteet ovat typpimonoksidi ja typpioksiduuli. Muihin polttotapoihin verrattuna leijupolton typpimonoksidipäästö on kuitenkin pieni, sillä typpimonoksidin muodostuminen riippuu voimakkaasti lämpötilasta ja leijupoltossa palamislämpötila on verrattain matala. Leijupolton typpimonoksidipäästön suuruus riippuukin pääasiassa polttoaineen sisältämästä typestä.
SNCR-menetelmällä eli selektiivisellä ei-katalyyttisellä menetelmällä voidaan pienentää voimalaitoksen NOx-päästöä ruiskuttamalla savukaasujen sekaan typpimonoksidia pelkistävää reagenssia. Reagenssina toimii yleensä ammoniakki tai urea, joiden käyttöön liittyy joitakin käytännön eroja. Ammoniakin käyttö reagenssina on edullisempaa kuin urean, mutta toisaalta oikean reaktion vaatima lämpötilaikkuna on urean lämpötilaikkunaa suppeampi. Ammoniakki luetaan vaaralliseksi aineeksi, minkä vuoksi sen varastointi on vaativampaa kuin urean. Liuosmaisen urean varastoinnissa merkittävimmän haasteen luo urealiuoksen korkea jäätymispiste, jonka vuoksi varastosäiliöitä on Suomen olosuhteissa lämmitettävä. Urean haittana voidaan pitää myös ammoniakkiin verrattuna suurempia hiilidioksidi- ja typpioksiduulipäästöjä.
Työn lopussa toteutetaan pienimuotoinen tarkastelu siitä, mitä teknisiä muutoksia ammoniakin korvaaminen urealla vaatisi voimalaitoksessa. Tutkittavina komponentteina ovat varastointi ja säiliöt, pumput, putkilinjat sekä suuttimet. Menetelminä käytetään turvallisuusanalyysiä, varastokapasiteetin laskentaa ja lainsäädännön vaatimusten tarkastelua. Turvallisuusanalyysissä esiin nousseita muutostarpeita ovat muun muassa varastosäiliöiden ja putkistojen lämmittäminen sekä suuttimien dimensioiden ja sijoittelun tarkastaminen. Lainsäädännössä ei ole vaatimuksia teknisistä muutoksista mutta useampi pykälä tukee reagenssin vaihtamista. Suoritetun laskennan perusteella päädyttiin siihen tulokseen, että varastokapasiteetin lisäys ei ole tarpeen reagenssin vaihdon yhteydessä. On kuitenkin hyvä huomioida, että laskenta on toteutettu tiettyjä yksinkertaistuksia käyttäen. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että kumpikaan reagenssi ei ole yksiselitteisesti hyvä tai huono, vaan molempien käyttöön liittyy sekä hyötyjä että haittoja. Työn tärkein havainto on, että pienten muutosten jälkeen reagenssinvaihdos Hämeenkyrön Voiman biovoimalaitoksessa olisi mahdollista toteuttaa
Hyvinvointivastuu muutosten aikakautena: Sisällönanalyysi suomalaisesta hyvinvointivastuusta hallitusohjelmassa
No full textTutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisena julkinen ja yksityinen hyvinvointivastuu näyttäytyvät vuoden 2019 hallitusohjelman kontekstissa. Tutkielman tavoitteena on tuottaa ajankohtainen kuvaus hyvinvointivastuusta Suomessa ja pohtia sen yhteyttä ja painotuksia suhteessa eri hyvinvointivaltiomalleihin. Tutkielman tekeminen on tärkeää, koska hyvinvointivastuuta ei olla tutkittu suoraan viimeaikaisessa tieteellisessä tutkimuksessa. Hyvinvointivastuun pohtiminen mahdollistaa myös hyvinvointivaltion muutosten tarkastelemisen, joka on keskeinen tutkimusaihe sosiaalipolitiikassa.
Tutkimusaineistona toimii Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelma, joka on julkaistu vuonna 2019. Analysoitava aineisto rajattiin koskemaan hallitusohjelman alalukuja työllisyydestä ja työpolitiikasta sekä sosiaali- ja terveyspalveluista. Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Analyysin teoreettisena jäsennyksenä hyödynnetään Hans L. Zetterbergin hyvinvointivaltioteoriaa.
Tutkimuksen pohjalta suomalaisessa hyvinvointivastuussa korostuu vahvasti yksityinen hyvinvointivastuu. Hallitusohjelmassa painottuu näin aktiivinen kansalaisuus, yksilöiden oma vastuu hyvinvoinnistaan ja työllisyys hyvinvoinnin pohjana. Analyysin tuloksissa nousi esiin yksityisen hyvinvointivastuun muutos, jota aikaisemmassa tutkimuksessa ei tullut ilmi. Yksityisten yritysten vastuuta pyritään lisäämään koulutussektorilla, joka on aikaisemmin ollut vahvasti julkisen hyvinvointivastuun alainen julkinen instituutio.
Julkinen hyvinvointivastuu muodostuu tutkimuksen pohjalta tiivistetyksi ja hajautetuksi. Keskeistä on julkisen hyvinvointivastuun osittainen siirtyminen sekä kunnilta että valtiolta uusille keskitason toimijoille eli itsehallinnollisille maakunnille. Julkinen hyvinvointivastuu tulee esiin myös hallitusohjelman ilmentämien arvojen kautta. Hyvinvointivaltiollisia periaatteita ja arvoja, kuten oikeudenmukaisuutta ja solidaarisuutta ei ole kokonaan syrjäytetty.
Markkinoistuminen nousee esiin keskeisenä suomalaiseen hyvinvointivastuuseen vaikuttavana tekijänä, mutta aikaisempaan tutkimukseen verraten sen mekanismit ovat muuttuneet. Markkinoistuminen näkyy markkinaehtoisten ja kolmannen sektorin palveluntuottajien korostumisena palvelujärjestelmässä sekä uuden julkisjohtamisen toimintaperiaatteiden ylläpitämisenä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksessa.
Tutkielma vahvistaa tutkimustietoa jo aikaisemmin huomattusta kehityskulusta, jonka mukaan suomalaisessa hyvinvointimallissa painotetaan uusliberalismia ja uuden julkisjohtamisen mekanismeja hyvinvoinnin järjestämisessä. Hyvinvointivaltiolliset periaatteet ovat edelleen resilienttejä arvoja julkisen hyvinvointivastuun taustalla. Tutkielma tuo ilmi, että tulevaisuudessa olisi syytä tutkia tarkemmin yksityisten yritysten vastuun lisääntymistä koulutusjärjestelmässä
Uniformity and repeatability of wafer level ICP-RIE etching for semiconductor lasers
No full textThis thesis advances fabrication of AlInP laser diodes by demonstrating methods to prepare uniform waveguide structures over large areas. Results provide up to 48 % improvement in waveguide depth uniformity. Moreover, thesis demonstrates strong correlation between efficiency of the laser and waveguide depth correlation highlighting importance of the procedures developed in this work. Methods to improve uniformity, etching profile, uniformity characterization and laser characterization are studied in detail.
Work exploits reactive ion etching (RIE) in inductively coupled (ICP) chamber, a plasma etching technique widely used in microfabrication to prepare precision structures, including semiconductor laser fabrication. Plasma etching technologies have developed as the requirements for devices have become stricter. In RIE, chemical and physical etching are used simultaneously, which results in a higher etch rate than the sum of both mechanisms separately. Even though a uniform etching result over the wafer is expected of RIE, defects such as RIE lag and microloading still exist.
The aim of this thesis was to improve a ICP-RIE etching process for obtaining better uniformity and over a wafer and better repeatability from wafer to wafer. This improves yield of the devices, depressing cost of the devices and thus making them more available to society as whole. The process was developed for 3” AlInP wafers. Three tests were run with a total of five wafers. In the first test, three wafers were processed subsequently, and in the second test, one wafer was processed after stabilizing the conditions of the process chamber by etching four quarters of a wafer. In the third test, one wafer was processed in lower process pressure to obtain better uniformity. In addition, light power-current-voltage (LIV) measurements was done to bars from the edge and the center of the wafer to prove the issue from nonuniform processes. The ridge waveguides (RWG) were also imaged with scanning electron microscope (SEM), and correlations between the LIV results and dimensions measured with SEM were studied.
Significant difference in the operation of the bar from the center and the edge of the wafer was observed. Threshold current had a clear correlation with etch depth and the angle of the RWG. Etch depth was seen to decrease with the three subsequent etchings, and stabilizing the chamber by etching quarters of the wafer resulted in better uniformity within a wafer. The etch depth uniformity improved by decreasing the pressure, but it also affected the profile of the RWG by making it more anisotropic. The results of this thesis can improve performance for existing lasers and enable new type of laser products.
Tässä diplomityössä esitetään AlInP-laserdiodien valmistusta esittämällä menetelmiä, joiden avulla voidaan valmistaa tasalaatuisia aaltojohderakenteita suurempien kiekkojen yli. Tulokset osoittavat jopa 48 % parannuksen aaltojohteiden etsaussyvyyden tasalaatuisuudessa. Lisäksi työssä todetaan selkeä riippuvuussuhde laserin tehokkuuden ja aaltojohteen etsaussyvyyden välillä, mikä korostaa työssä kehitettyjen toimenpiteiden tärkeyttä. Menetelmiä tasalaatuisuuden, etsausprofiilin, tasalaatuisuuden määrittämisen ja laserin karakterisoinnin parantamiseen käsitellään yksityiskohtaisesti.
Työssä hyödynnetään reaktiivista ionietsausta (RIE) induktiivisesti kytketyssä plasmakammiossa (ICP), joka on yleisesti puolijohdeteollisuudessa ja puolijohdelaserien valmistuksessa käytetty plasmaetsaustekniikka. RIE yhdistää kemiallisen ja fysikaalisen etsauksen, joiden yhtäikaisuus tuottaa suuremman etsausnopeuden kuin molempien mekanismien etsausnopeudet yhteensä. Vaikka tasalaatuisuus kiekon yli on vaatimus RIE:n käyttöön, silti yleisiä defektejä prosessissa ovat etsausnopeuserot kuvion koon mukaan (RIE lag) ja etsaussyvyyserot johtuen tiheistä kuvioista (microloading).
Tämän työn tarkoituksena oli parantaa ICP-RIE etsausprosessia paremman tasalaatuisuuden saavuttamiseksi kiekon sisällä sekä toistettavuuden parantamiseksi kiekkojen välillä. Tämä parantaa komponenttien saantoa pienentäen samalla kuluja, minkä ansiosta komponentit ovat paremmin saatavilla yhteiskunnalle. Prosessia kehitettiin 3” AlInP-kiekoille. Kokonaisuudessaan kolmessa testissä etsattiin yhteensä viisi kiekkoa. Ensimmäisellä kerralla etsattiin kolme kiekkoa peräkkäin, toisella kerralla yksi kiekko, jota ennen prosessikammio stabiloitiin etsaamalla neljä neljänneskiekkoa, ja viimeisellä kerralla yksi kiekko, johon testattiin prosessipaineen alentamista paremman tasalaatuisuuden saavuttamiseksi. Tämän lisäksi valoteho-virta-jännite-mittauksia (LIV) tehtiin laserbaareille sekä kiekon keskeltä että reunasta epätasaisen prosessin vaikutuksen tutkimiseksi. Yksi baari kuvattiin pyyhkäisyelektronimikroskoopilla (SEM), jonka perusteella harjanneaaltojohteen dimensioiden ja LIV-mittausten välistä korrelaatiota tutkittiin.
Kiekon reunalta ja keskeltä otettujen laserbarien toiminnassa nähtiin huomattava ero. Kynnysvirta korreloi selvästi sekä etsaussyvyyden että harjanteen muodon kulman kanssa. Etsaussyvyyden nähtiin laskevan kolmen peräkkäisen etsauksen aikana, ja prosessikammion stabilointi etsaamalla kiekon neljänneksiä auttoi etsaussyvyyden tasalaatuisuudessa. Lisäksi etsaussyvyyden tasalaatuisuus parani prosessipainetta laskemalla, mutta se vaikutti myös harjanteen profiiliin tekemällä siitä anisotrooppisemman. Työn tulokset voivat parantaa valmistettavien laserien toimintakykyä, sekä mahdollistaa uudenlaisten laserien kehittämisen
”Niin helvetin ruma rakennus on kyseessä”: Itsenäisyydenkatu 7-9:n merkitys tiivistyvän Tampereen kaupunkikuvalle
No full textTiivistyvissä kaupungeissa tapahtuvan purkavan täydennysrakentamisen myötä voidaan menettää merkittäviä arvorakennuksia, erityisesti vielä suojelemattomasta modernista rakennuskannastamme. Tämän kandidaatintyön aiheena on Tampereen Tammelassa osoitteessa Itsenäisyydenkatu 7-9 sijaitseva rakennus ja siihen kohdistuva kaavamuutoshanke, joka mahdollistaisi paikalla purkavan täydennysrakentamisen. Olemassa oleva rakennus on valmistunut vuonna 1976 ja todettu kulttuurihistoriallisesti ja arkkitehtonisesti arvokkaaksi rakennukseksi, mutta kaavamuutos mahdollistaisi rakennuksen korvaamisen tornitalolla.
Työssä tutkitaan Itsenäisyydenkatu 7-9:n rakennusta ja sen kaavamuutoshanketta aiheeseen liittyvän kaava-aineiston, erilaisten selvitysten sekä aiheeseen liittyvien artikkelien ja siitä internetissä käydyn keskustelun avulla. Lisäksi rakennusta tutkittiin vertaamalla sitä ympäröivään rakennuskantaan. Työ jakautuu neljään osioon. Johdannon jälkeen työssä esitellään kohde ja tutkittu aineisto. Työssä esitellään kohteen ympäristön ja tontin historia ennen tontin olemassa olevaa rakennusta. Tämän jälkeen käsitellään olemassa olevaa rakennusta ja sen ympäristöä nykytilassaan, minkä jälkeen esitellään rakennuksen ja ympäristön tulevaisuuden oletettavat kehityskulut. Tämän jälkeen käsittely-osiossa analysoidaan edellisen osion aineistoa ja tuloksia sekä verrataan niitä aiheeseen liittyviin artikkeleihin. Lisäksi analysoidaan rakennuksen esteettisiä ja arkkitehtonisia arvoja, tontin omistajan tarkoitusperiä ja tavoitteita sekä rakennuksen ja täydennysrakentamishankkeen vaikutusta alueen kaupunki- ja katukuvalle. Viimeisessä, johtopäätös-osiossa, kootaan yhteen tutkimuksessa saadut tulokset ja verrataan niitä tutkimuskysymykseen.
Tutkimus osoittaa, että Itsenäisyydenkatu 7-9:n rakennuksella on merkittäviä arkkitehtonisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja ja olemassa olevan rakennuksen merkitys Tampereen kaupunkikuvalle on suuri. Rakennuksen arkkitehtuuri on aikalaisistaan ja ympäristöstään erottuvaa ja se edustaa jo hiipunutta pankkirakennusten typologista perinnettä. Tutkimuksessa esiteltyjen tulosten perusteella rakennuksen purku ei ole perusteltu tai kestävä ratkaisu kaupunkikuvallisten, arkkitehtonisten tai kulttuurihistoriallisten arvojen puolesta
Itse arvioidun terveyden, stressin ja koulu-uupumuksen yhteys koulumenestykseen 9. luokalla
No full textTässä tutkimuksessa tarkasteltiin metropolialueen 9. luokkalaisten hyvinvointia ja koulumenestystä. On nostettu esiin huoli siitä, onko suomalaisoppilaiden hyvä menestys kansainvälisissä oppimistulostesteissä saavutettu heikentyneen hyvinvoinnin kustannuksella. Monien yksilöllisten tekijöiden on havaittu vaikuttavan koulussa menestymiseen, mutta ajankohtaista tietoa etenkin hyvinvoinnin ja terveyden vaikutuksesta tarvitaan lisää.
Tässä tutkimuksessa tavoitteena oli selvittää, miten itse arvioitu terveys, stressioireet ja koulu-uupumuksen ulottuvuudet ovat yhteydessä koulumenestykseen. Tutkimuksessa hyödynnettiin metropolialueen 9. luokkalaisten hyvinvoinnin ja oppimista tarkastelleen tutkimuksen aineistoa (n=7738). Tätä pro gradu -tutkielmaa varten aineistosta kerättiin tiedot oppilaiden äidinkielen, matematiikan ja luonnontieteiden todistusarvosanoista, joista laskettua keskiarvoa käytettiin koulumenestyksen mittarina. Tutkimuksessa hyödynnettävät tiedot hyvinvoinnin ja terveyden osalta kerättiin sähköisen hyvinvointikyselyn aineistosta. Tutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena ja tutkimusmenetelminä käytettiin faktorianalyysia, varianssianalyysia sekä regressioanalyysia.
Tutkimuksessa itse arvioidun terveyden ja koulumenestyksen havaittiin olevan yhteydessä toisiinsa. Itse arvioitu terveys luokiteltiin huonon, keskinkertaisen ja hyvän terveyden ryhmiin. Näiden terveysryhmien havaittiin eroavan toisistaan koulumenestyksen suhteen tilastollisesti merkitsevästi. Myös stressioireiden havaittiin selittävän koulumenestyksen vaihtelua ja tilastollisesti merkitsevä yhteys koulumenestykseen oli kuudella tutkimuksessa kartoitetulla stressin oireella. Yksittäisten stressioireiden vaikutus keskiarvon vaihteluun oli kuitenkin melko pientä. Myös koulu-uupumuksen ja koulumenestyksen välillä havaittiin olevan yhteys. Tutkimuksessa koulu-uupumuksen ulottuvuuksia kuvaavat koulun merkityksettömyys ja kuormittavuus yhdessä selittivät koulumenestyksen vaihtelusta 18 prosenttia. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan koulumenestyksen parantuessa koulu-uupumus vähenee.
Tämä tutkimus tuottaa arvokasta tietoa terveyden ja hyvinvoinnin yhteydestä koulumenestykseen. Tutkimuksen tulosten valossa koulussa menestymistä voitaisiin edesauttaa panostamalla oppilaiden terveyteen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, johon vaikuttavat myös stressi ja koulu-uupumus. Kiinnittämällä huomiota koulutyön kuormittavuuteen ja ennaltaehkäisemällä koulusta johtuvaa stressiä ja uupumusta voidaan vaikuttaa koulumenestykseen, jolla on suuri merkitys paitsi yksilön elämänkulun kannalta, myös yhteiskunnallisella tasolla
Ohjelmistoyrityksen SaaS-pilvipalveluiden kannattavuuden mittaaminen
No full textMuuttuvassa maailmassa myös teknologiat kehittyvät ja ohjelmistoyrityksen pitää pysyä kehityksen mukana. Tällä hetkellä yksi ohjelmistoyrityksien toimintamalleja muokkaava teknologia on SaaS-pilvipalvelut. SaaS-mallissa hinnoittelu perustuu usein kiinteään kuukausihintaan. Ohjelmistoyritykselle SaaS-teknologian käyttöönotto muuttaa ansaintalogiikkaa, joka tuo mukanaan tarpeen muuttaa kannattavuuden mittaamista.
Jotta kannattavuutta päästään mittaamaan, pitää ensin selvittää kustannukset. Kun hinta pilvipalveluohjelmiston toimitukselle on kiinteä, kustannuksien laskenta muuttuu tärkeämmäksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli toteuttaa kohdeyritykselle tapa, kuinka he voivat mitata uuden asiakkuuden ERP-järjestelmän käyttöönoton kannattavuutta SaaS-toimitusmallissa. Pääpaino tutkimuksessa oli kustannuksien tunnistamisessa.
Tutkimus suoritettiin suunnittelututkimuksena, jonka tarkoituksena oli luoda kohdeorganisaatiolle artefaktina projektitoimituksen kannattavuuden mittari. Artefakti oli koko ajan tutkimuksen keskiössä. Ensimmäinen versio mittarista saatiin tutkimalla kirjallisuutta SaaS-teknologiasta sekä ohjelmistoliiketoiminnan kustannuksia yleisesti. Tästä mittaria kehitettiin ensin haastatteluilla kohdeyrityksen henkilöstölle. Viimeisenä järjestettiin vielä workshop, jossa samoille henkilöille esitettiin mittari ja sen toimintaa. Workshopin keskustelujen perusteella artefaktista tehtiin lopullinen versio.
Jatkuvalla artefaktin kehityksellä tutkimuksen lopputuloksena päästiin organisaation toivomaan lopputulokseen. Mittariin syötetään asiakkuuteen ja projektiin suoraan vaikuttavat kustannukset sekä sopimuksen haluttu kate. Näiden tietojen avulla lasketaan asiakkaalle tarjottavan järjestelmän kuukausihinta. Mittari otetaan käyttöön kohdeorganisaation myyjien toimesta.
Projektin ja asiakkuuden kannattavuuslaskentaan saattaa kuitenkin olla vielä tulossa muutoksia. Kirjallisuuden lisäksi kaikissa tutkimuksen haastatteluissa tuli ilmi se, että järjestelmän tuotteistaminen saattaa muokata ja jopa selvästi pienentää SaaS-toimituksen kustannuksia. Tutkimuksen kohdeorganisaatiossa tuotteistamista on jo tehty, mutta sitä ollaan tekemässä vielä lisää. Tämä saattaa johtaa siihen, että tutkimuksessa luotua mittaria tarvitsee vielä jatkokehittää
Pre-service teachers’ experiences of iPad integration in primary education
No full textThe main objective of this study is to examine pre-service teachers’ teaching experiences and perceptions on iPad use in the classroom and to understand effective learning practices on multiliteracies and digital literacy in early primary education.
As a qualitative research, the research methods I used for this study are semi-structured interviews, field notes, and classroom observation. The focus of the interview was the overall experience of teaching practice, and perception of using iPads in classroom, and experience and recognition on multiliteracies and digital literacy during teaching practice. As a theoretical framework, multiliteracies and digital literacy were applied in the study. All the transcribed interview data, visual images and field notes are examined in the process of data analysis.
The findings revealed that pre-service teachers have positive approach toward using iPads in classroom, and that iPads were used in teaching of different subjects in various ways. All the pre-service teachers perceived the significance of multiliteracies and digital literacy skills in early primary education and applied it to their teaching. The results of the study could be useful for educators who examine the adoption and practices of pre-service teaches on the use of iPads in classroom and to understand learning practice on multiliteracies and digital literacy in early primary education