47495 research outputs found
Sort by
"Kaikki oppii vähän eri aikaan": Esiopetus ja koulusiirtymä ensimmäisen luokan oppilaan kuvaamana
No full textSyrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten toimijuuden tukeminen sosiaalityössä
No full textTässä kandidaatintutkielmassa ollaan kiinnostuneita 18–25-vuotiaiden syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten toimijuudesta, eli osallisuudesta omassa elämässään, ja sen tukemisesta sosiaalityössä. Tutkielmassa tutkitaan toimijuuteen vaikuttavia tekijöitä sekä luodaan toimijuuden käsitteen kautta laaja-alaista ymmärrystä nuorten aikuisten tarpeista ja kokemuksista palveluverkostoissa, minkä pohjalta paikannetaan sosiaalityölle keskeisiä vaikuttamismahdollisuuksia. Tutkielmassa etsitään sellaisia tukemisen muotoja, jotka eivät rajoitu yksittäiseen toimintaympäristöön tai yksikköön, vaan ovat laajemmin sovellettavissa nykyisen palvelujärjestelmän puitteissa.
Tämä tutkielma on toteutettu laadullisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu nuoren aikuisuuden, toimijuuden ja syrjäytymisvaaran teoreettisesta tarkastelusta. Tutkielman aineisto koostuu viidestä kotimaisesta ja neljästä kansainvälisestä tieteellisestä artikkelista. Analysoitavasta aineistosta ilmenee sekä nuorten aikuisten että sosiaalityöntekijöiden kokemuksia ja havaintoja syrjäytymiseen, toimijuuteen ja palvelukäytäntöihin liittyen. Artikkelit on analysoitu teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla, jossa analyyttisenä kehyksenä toimii Jyrki Jyrkämän (2008) hahmottelema toimijuuden teoria.
Tutkielmani päätuloksina esitän, että toimijuuden osa-alueet; velvollisuudet, tavoitteet, taidot, tunteet ja mahdollisuudet ovat tiiviissä ja vuorovaikutteisessa yhteydessä toisiinsa, jolloin yhtä osa-aluetta on haastavaa tarkastella ilman toista. Käytännön sosiaalityön vaikuttavuuden lisäämisen ja nuorten aikuisten hyvinvoinnin edistämisen kannalta tämä tulos ilmentää välttämättömyyttä kohdata ihminen kokonaisuutena ja tarkastella syvemmällä tasolla yksilön olemisen taustalla vaikuttavia tekijöitä. Tulosten perusteella toimijuuden tarkastelu on keskeisessä asemassa palvelutarpeiden paikantamisessa ja nuorten aikuisten elämäntilanteisiin liittyvien positiivisten muutosmahdollisuuksien löytämisessä.
Tulosten mukaan nuoret aikuiset saattavat kokea institutionaaliset velvoitteet ja lähiympäristön odotukset ahdistavina vaatimuksina, minkä seurauksena ne tulisi ottaa yhteisen tarkastelun, tulkinnan ja neuvottelun kohteiksi. Toimijuuden lisäämiseksi nuoren aikuisen ja instituution välisten tavoitteiden kohtaamattomuus tulisi huomioida ja antaa nuorelle aikuiselle tilaa ja mahdollisuus päättää itseään koskevista asioista. Syrjäytymisvaarassa elävällä nuorella aikuisella saattaa olla puutteita elämänhallinnan kannalta keskeisissä taidoissa, jolloin itsetunnon tukeminen, myönteisen ajattelun vahvistaminen, sosiaalisten taitojen opettelu, koulutussuunnitelmien tekeminen ja uratavoitteista päättäminen nähdään olennaisina. Nuoret aikuiset kokivat tilanteisiinsa liittyen päällimmäisinä tunteina pelkoa, huolta, hämmennystä ja tarvetta tuntea itsensä merkitykselliseksi, jolloin kuulumisen kokemuksen luominen ja pitkäaikaiset ihmissuhteet näyttäytyvät erityisen tärkeinä. Syrjäytymisvaarassa olevilla henkilöillä on heikommat mahdollisuudet saavuttaa hyvinvoinnin kannalta olennaisia resursseja, mihin liittyen yllä mainitut toimintatavat luovat kattavat mahdollisuudet varmistua palveluiden sopivuudesta ja oikea-aikaisuudesta
Uudet polymeeridonorit ja fullereenittomat pienimolekyyliset akseptorit polymeeriaurinkokennoissa
No full textIlmastonmuutoksen sekä uusiutumattomien energialähteiden rajallisuuden takia uusiutuvien energialähteiden käyttö on kasvanut paljon viime vuosina. Polymeeriaurinkokennot (PSC) ovat yksinkertaisia, edullisia ja kestävän kehityksen mukaisia, minkä ansiosta ne ovat hyvä vaihtoehto energiantuotannossa. Ongelmana on kuitenkin polymeeriaurinkokennojen heikko hyötysuhde (PCE). Kuitenkin PSC:ien tutkimukseen on panostettu paljon ja hyötysuhdetta on saatu nostettua jonkin verran erilaisilla keinoilla. Tämän työn tarkoituksena on ollut etsiä kirjallisuudesta vuosina 2018–2020 julkaistuja, hyötysuhteeltaan 14,2 % ylittäviä polymeeriaurinkokennoja, joissa donorina (D) eli elektronin luovuttajana on polymeeri ja akseptorina (A) eli elektronin vastaanottajana on fulle-reeniton pienmolekyyli (NFA). Työssä esitellään 19 erilaista donori–akseptori (D–A) -paria, joiden avulla on saatu yli 14,2 % PCE-arvoja. Työn tavoite on selvittää, minkälaisia rakenteita ja ominai-suuksia tehokkaissa kennoissa käytetyillä donoreilla ja akseptoreilla on, minkälaisia molekyylimal-linnusmenetelmiä on käytetty niiden tutkimisessa ja minkälaisia tuloksia on saatu
Polku: krematorio ja vakaumukseton muistotilasarja
No full textTaide – ja arkkitehtuuri sen osana – on todellisuuden kertomista symbolisin keinoin. Kuolema on osa todellisuuttamme: tajunnassamme piilotteleva vääjäämätön fakta, jonka varjo vahvistaa olemassaolon tunnetta. Diplomityössäni tutkin rakennus- ja maisemasuunnittelun keinoin, kuinka elämän hauraus konkretisoituu massaksi, tilaksi ja materiaksi ilman uskonnollisia viitteitä. Työn lopullinen teos on aatteellisesti neutraali muistotila-krematoriosuunnitelma. Arkkitehtuurin symbolismi syntyy paikan, luonnon ja surutyöprosessin aiheista. Työ on uniikki tulkinta uskonnollisesti neutraalin hautajaismuistotilan ilmentymästä, eikä tarjoa yleispätevää tilakonseptia aiheesta.
Suunnitelma syntyi tarpeesta saada Turun ja Kaarinan seudulle uskonnollisesti neutraali muistotila ja krematorio. Paikallinen Vapaa-ajattelijainliiton alayhdistys on vuosia vaatinut seudulle uskonnollisesti neutraaleja hautajaistiloja ja krematoriota. Tällä hetkellä Turussa krematoriotoiminnasta vastaa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Krematorion tekniikka ei kuitenkaan enää täytä uusia normeja, joita toiminnan jatkumiseksi tarvittava ympäristölupa vaatii. Kyseinen Pyhän Ristin krematoriokappeli on osa Turun hautausmaata, joka on Museoviraston toimesta luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY). Myös kaupungin viranomaiset ovat ilmaisseet huolensa kokonaisuuden säilymisestä. Alueelle ei toivota lisärakentamista, ja tiloihin ei suojelumääräysten vuoksi saa tehdä merkittäviä muutoksia. Diplomityöni on vastaus Turussa käytävään keskusteluun uuden krematorion tarpeesta. Ennen kaikkea työ on kannanotto nyky-yhteiskuntamme vallitsevaan tilanteeseen, jossa vakaumuksettomia muistotiloja, hautausmaita ja krematorioita on tarpeeseen nähden erittäin niukasti. Esimerkiksi Turun väestöstä yli kolmasosa ei kuulunut evankelisluterilaiseen seurakuntaan vuonna 2018.
Diplomityön fokus on suunnitteluosuudessa, jossa esittelen rakennus- ja maisemasuunnitelman diagrammien, visualisointien ja piirustusten avulla. Työn konseptiin kuuluu vahva pyrkimys sekulaarisuuteen, joten krematorio-muistotilasuunnitelma sijoitetaan kaupungin omistamalle tontille Hirvensaloon. Suunnitelman pohjaksi on laadittu paikka-analyyseja, jotka selittävät kontekstia ja helpottavat lukijaa ymmärtämään tilan ja paikan kytköksen. Työni tavoitteena on luoda tulkinta vakaumuksettoman muistotilan ja krematorion entiteetistä sekä tutkia, miten imponoiva hautajais- ja tuhkaustila syntyy luonnon, paikan ja tilan yhteistoiminnasta. Ennen kaikkea suunnitelman tarkoituksena on antaa omaisille mahdollisuus kulkea vainajan vierellä hänen viimeisellä polullaan ruumiista tuhkaksi. ///
Art - and architecture as one of its branches - explains the reality with symbolic means. As we know it, death is part of our existence. It’s an inescapable matter hidden in the shadows of our consciousness that stealthily enhances the perception of presence. In my thesis, I study how the fragile nature of life can be embodied in architectural ways such as mass, space, and materiality - without the religious symbolism. Consequently, the result is an architectural design of a crematory and a series of religiously neutral memorial spaces. Instead, the architectural symbolism derives from the patterns of the site and the encompassing nature as well as the themes of the grieving process. The design is a unique, site-based rendition of the configuration of a non-religious funeral space. In other words, the design doesn’t provide a general spatial concept on the topic of secular memorial building design.
Originally, the project stems from the current situation in the region of Turku and Kaarina where there’s a growing demand for a non-religious funeral space and a new crematory. The local association of Freethinkers in the Turku region has demanded neutral memorial spaces and the separation of crematorial functions from the church for years. Currently, the local crematory - that is operated by the local parish - doesn’t meet the requirements of the latest environmental permit, which makes future operations uncertain. The Holy Cross Chapel, and the adjoining crematory, are part of Turku Cemetery (also known as New Central Graveyard) which is a listed built environment with numerous remarkable listed buildings - The Holy Cross Chapel being among them. Even the local authorities have stated their concern about the conservation of the distinguished cemetery and oppose any new layer of architecture in the area. Due to the conservation norm of the chapel, no major spatial or structural interventions are permitted. This thesis provides an alternative answer to the ongoing debate on the future of the Holy Cross Crematory and the demand for a new crematory in the Turku region. Above all, it’s a statement for the ubiquitous lack of non-religious memorial spaces, cemeteries, and crematoria in Finnish society. For example, over a third of the population in the Turku region weren’t church members in 2018.
This thesis focuses on the design of the new crematory and memorial spaces. The building and landscape design are illustrated in diagrams, visualizations and architectural drawings. The building is located on a municipal site on the Hirvensalo island since secularity plays a key role in the thesis. The site analysis and diagrams both clarify the context and validate the design of the project. Also, they help the reader understand the link between the design and the site. The aim is to provide an approach for the configuration of a crematory and secular funeral spaces and to research how a solemn memorial space can be created in cohesion with nature and the site. More than anything, the main function of the design is to provide relatives a possibility to walk alongside the corpse on their way from body to ashes
Laatu kilpailuprioriteettinä innovatiivisuuden edistämiseksi
No full textToimiva tuotantostrategia ja innovatiivisuus ovat kumpikin merkittäviä tekijöitä kestävän kilpailuedun luomisessa. Tässä kandidaatintyössä tutkitaan niiden yhteyksiä, ja välineenä käytetään laatua. Tutkimuskysymys on kaksijakoinen. Ensiksi miksi tuotantostrategian kilpailprioriteetiksi tulisi valita innovaatioiden näkökulmasta juurikin laatu? Toiseksi miten laatu strategisina valintoina vaikuttaa tuote- ja tuotantoinnovaatioiden syntymiseen? Työn tavoitteena oli löytää mahdollisimman kattavasti erilaisia esimerkkejä ja näkökulmia aiheeseen. Työ toteutettiin kirjallisuuskatsauksena.
Tuotantostrategialla tarkoitetaan yrityksen tuotannollisten resurssien ja prosessien hallintaan liittyvää strategista ajattelua. Sen sisältö koostuu kilpailuprioriteeteistä ja niiden tavoittelemiseksi tehtävistä strategisista valinnoista. Tuotantostrategiaprosessilla puolestaan tarkoitetaan tuotantostrategian laatimista, toimeenpanoa ja päivittämistä. Erilaisten laatujohtamisen lähestymistapojen, kuten kokonaisvaltaisen laatujohtamisen tai leanin omaksumista voidaan ajatella laatua priorisoitaessa tehtävinä strategisina valintoina.
Innovaatiot puolestaan ovat keksintöjä, joita sovelletaan markkinoilla tai käytännössä. Ne voidaan luokitella hallinnollisiin ja teknologisiin, mullistaviin ja vähittäisiin, sekä tuote- ja tuotantoinnovaatioihin. Innovaatioprosessilla tarkoitetaan sitä, miten innovaatioita syntyy, ja sitä voidaan kuvata tiedon ja tarpeen yhdistämisenä uuden prosessin tai tuotteen luomiseksi. Innovaatiosuuntautuminen on avoimuutta uusille ajatuksille ja muutokselle, kun taas innovaatiokyvykkyys kuvaa kykyä toteuttaa näitä ideoita. Innovatiiviset yritykset tarvitsevat kumpaakin näistä.
Innovaatioita ei nähdä yleensä kirjallisuudessa mahdollisena kilpailuprioriteettinä laadun, toimituskyvyn, hinnan ja joustavuuden rinnalla, mutta laadun priorisointi vaikuttaisi edistävän myös innovatiivisuutta. Yritykset tarvitsevat innovatiivisuutta ja laatua erityisesti tietyissä toimintaympäristöissä ja tietyissä tuotteen elinkaaren vaiheissa. Laatu-kilpailuprioriteetin tavoittelemiseksi tehtäviä strategisia valintoja ovat yleensä erilaiset laatujohtamiskäytännöt. Niiden ja innovatiivisuuden välillä on kuitenkin havaittu ristiriita, ja tietyillä laatujohtamiskäytännöillä saattaa olla positiivisempi yhteys innovatiivisuuteen kuin toisilla.
Empiirisessä tutkimuksessa on havaittu positiivinen yhteys laatu-kilpailuprioriteetin ja erityisesti tuotantoinnovaatioiden, mutta osin myös tuoteinnovaatioiden välillä. Erilaisilla laatujohtamiskäytännöillä on empiirisesti havaittu olevan positiivinen yhteys erityisesti vähittäisiin tuotanto- ja tuoteinnovaatioihin, mutta osin myös mullistaviin tuotanto- ja tuoteinnovaatioihin. Kirjallisuudesta tunnistettiin näkemyksiä siitä, mitkä laatujohtamisen käytännöistä saattavat olla erityisen hyödyllisiä innovatiivisuuden kannalta.An effective operations strategy (OS) and innovativeness are both significant factors in gaining sustainable competitive advantage. This bachelor’s thesis focuses on the connections between OS and innovativeness, with quality as an intermediary. The research question consists of two parts. First, why should quality be selected as a competitive priority from the perspective of innovation? Second, how does quality as strategic choices affect product and process innovativeness? The objective was to find various examples and perspectives on the issue. The research was conducted as a literary review.
OS is about managing operations resources and processes on a strategic level. Its content consists of competitive priorities and the strategic choices made to pursue them. OS process is concerned with how the OS is formulated, implemented and updated. The adoption of a quality management approach, such as total quality management or lean, can be seen as a strategic choice made to prioritize quality.
Innovations are inventions that are applied either commercially or in practice. They can be classified as either administrative or technological, radical or incremental, and product or process innovations. The innovation process is concerned with how innovations are procuded. At its simplest, knowledge and a need are combined to create a new product or a process. An innovation oriented organization is open to new thoughts and change, while innovation capability depicts the ability to transform new ideas into innovation. Both are essential for innovative companies.
Innovation is not typically seen as a competitive priority option in the literature, unlike quality, delivery, cost and flexibility. However, prioritizing quality seems to improve innovativeness as well. Innovativeness and quality are important for companies in certain industry environments and product life cycle phases. Typical strategic choices among companies that prioritize quality include the adoption of various quality management practices. However, there seems to be a conflict between them and innovativeness. Some practices may be more positively related with innovation than others.
Quality as a competitive priority has been empirically found to be positively related with especially process innovation, but in some cases also to product innovation. Many aspects of quality management have been empirically found to be positively related with incremental product and process innovation in particular, but partly to radical product and process innovation as well. The literature recognizes various quality management practices which might be particularly beneficial for innovativeness
Ihanteellinen sosiaalityöntekijä: kirjallisuuskatsaus asiakkaan sosiaalityöntekijän henkilöhahmoon kohdistamista odotuksista
No full textTämä kandidaatintutkielma on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jossa pyrin tavoittamaan ihanteellisen sosiaalityöntekijän henkilöhahmoa asiakkaiden sosiaalityöntekijäänsä kohdistamien odotusten avulla. Yksi kiinnostuksenkohde on, missä määrin ihanteelliselle sosiaalityöntekijälle miellettävät ominaisuudet ovat sisäsyntyisiä, ja missä määrin ammatillisia taitoja ja menetelmiä. Aineistona toimii seitsemän haastattelututkimuksen tutkimusartikkelia, jotka olen analysoinut aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen. Teoreettisena viitekehyksenä käytän sosiaalityön toimintaperinteistä ja etiikasta muotoutuvaa perustaa.
Aineiston analyysin tuloksena sosiaalityöntekijältä toivottavat ominaisuudet olivat luokiteltavissa kolmeksi persoonaksi, jotka nimesin sydämelliseksi ystäväksi, tavalliseksi vertaiseksi ja ongelmia ratkaisevaksi puolustajaksi. Näistä ystävän luonnehdintaa käytettiin myös laajalti aineistossa. Sydämellisen ystävän persoona on analyysini mukaan empaattinen, helposti lähestyttävä, luotettava, hyväksyvä ja avoin. Tavallinen vertainen on informaali ja tasavertainen, ja ongelmia ratkaiseva puolustaja saatavilla oleva, ratkaiseva, sitoutunut ja kumppanuudellinen. Yhteiskunnallinen ja organisatorinen konteksti vaikuttaa siihen, kuinka nämä ominaisuudet pääsevät toteutumaan käytännön sosiaalityössä.
Tutkimusten haastateltavat mielsivät kohtaamansa ihanteelliset sosiaalityöntekijät poikkeuksellisiksi, mikä on huolestuttavaa, sillä ihanteellisen sosiaalityöntekijän ominaisuudet olivat suoraan yhteydessä sosiaalityön periaatteisiin ja arvopohjaan. Lisäksi hyvän sosiaalityöntekijän ominaisuudet jäsennettiin sisäsyntyisiksi henkilön ominaisuuksiksi ja soveltuvuudeksi työhön. Olisi kiinnostavaa tutkia, vaihteleeko ihanteellisen sosiaalityöntekijän kokeminen poikkeukselliseksi asiakasryhmittäin tai alueellisesti, kontekstin vaikutusta peilaten. On myös mielenkiintoista, millaiseen ammattilaisten joukkoon asiakkaat mieltävät sosiaalityöntekijän kuuluvaksi. Asiakasnäkökulman pariksi olisi lisäksi tärkeää selvittää sosiaalityöntekijöiden ajatuksia ihanteellisesta sosiaalityöntekijästä, kuten myös asiakkaiden luomasta ideaalista
Kenen kaksio? : Case-analyysi tamperelaisten uudiskaksioiden sosiaalisesta kestävyydestä
No full textKaupungistuminen, asumisen moninaistuminen ja perhemallien erilaistuminen ovat niin globaalisti kuin paikallisestikin vaikuttavia asumisen muutostrendejä, jotka asettavat uudenlaisia vaatimuksia asuntosuunnittelulle. Suomalaisten asumistoiveet ovat 2000-luvun alusta muuttuneet urbaanimmiksi, ja pienten asuntokuntien määrä on ollut viimeisen vuosikymmenen ajan tasaisessa kasvussa. Tässä työssä päädyttiin tarkastelemaan nimenomaan uudiskaksioita, sillä kiihtyvän kaupungistumisen myötä pienten asuntojen kysyntä kasvukeskuksissa on suurta, ja Tampereella kerrostalokaksio on 2020-luvun alussa myydyin asuntotyyppi.
Ihmisen asumisuran pidentyminen ja monipuolistuminen ovat keskeisimpiä syitä nykyhetken asumistarpeiden muutoksille. Asuntokysynnän lähtökohtana eivät enää ole ydinperheen muodostumisen vaiheet, vaan moninaistuvien asuntokuntien yksilölliset toiveet ja tavoitteet. Myös laitostumisen purkamisella on keskeinen rooli asuntokuntien moninaistumisessa. Asunnon elinkaaren tulee voida seurata asukkaan elämänvaiheita.
Asunnon elinkaarijoustavuuden mittarina voidaan pitää sen sosiaalista kestävyyttä. So-siaalisen kestävyyden eräitä perusperiaatteita ovat tasa-arvo ja ihmisen mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä. Asuntosuunnittelussa nämä periaatteet soveltuvat asunnon monikäyttöisyyteen. Hyvä asunto on riittävän tilava, pohjaratkaisultaan selkeä, joustava ja esteetön. Asumistoimintojen tilantarpeet, liikkumistilat ja kalustettavuus on suunniteltu huolellisesti. Asunto tarjoaa asukkaalle mahdollisuuden ilmaista identiteettiään ja elämäntapaansa.
Tässä työssä tarkastellaan kuutta case-kohdetta tilojen joustavuutta ja pitkäaikaiskestävyyttä hahmottavien määrällisten ja laadullisten tarkastelutapojen kautta. Tarkasteluaineisto, josta case-esimerkit on valikoitu, on ote kaikista Tampereella keväällä 2020 myynnissä olleista uudiskaksioista. Tarkastelussa tutkittiin asuntojen mitoitusta, sisäisiä yhteyksiä ja niiden tarjoamia mahdollisuuksia asukkaan itseilmaisulle.
Case-analyyseissä havaittiin, että käytännön toteutukset ovat usein ristiriidassa hyvän rakennustavan mukaisen ohjeistuksen ja lainsäädännössä esitettyjen joustavuuden tavoitteiden kanssa. Asuntojen pohjaratkaisut perustuvat pitkälti tilojen vahvaan erikoistumiseen, mikä näkyy erityisesti hyvin tiukassa mitoituksessa, joka oli paikoin toiminnan tarpeisiin riittämätöntä.
Tilojen vahva erikoistuminen, avoimuus ja rajattavuuden puute tekivät asunnoista lähinnä yksinasujille ja pariskunnille soveltuvia. Havainto on ristiriitainen suhteessa asumisen ja asuntokuntien moninaistumisen kehitykseen. Pienet asunnot palvelevat jatkuvasti kasvavaa ja moninaistuvaa asukasryhmää, eikä pienten asuntojen yksipuolistumista ja joustamattomuutta voida sivuuttaa kaupungistumisen marginaalisena lieveilmiönä. Kun rakentuvassa uudisasuntokannassa suurin osa asunnoista on pieniä, niiden suunnitteluratkaisuilla on laajoja, kauaskantoisia vaikutuksia
Jalustana uudelle : Satamakadun trikoo Tampereen tiivistyvässä kaupunkikuvassa
No full textKandidaatintyöni käsittelee Tampereen Satamakatu 17:n trikootehtaan, nykyisen asuinrakennuksen asemaa kaupunkikuvassa. Rakennuksen ensimmäinen vaihe rakennettiin jo 1906 ja uusin käyttötarkoituksen muutos täydennysrakennuksineen valmistui 2019. Tapaustutkimus perehtyy vaiheikkaaseen historiaan ja miten trikootehtaasta tuli nykyisen kaltainen. Työ keskittyy trikootehtaan kaupunkikuvallisiin vaikutuksiin sen käyttötarkoituksen muutoksen jälkeen.
Täydennysrakentaminen ilmiönä on Tamperelaisittain ajankohtainen kaupungin nopean väkiluvun kasvun johdosta. Kaupungin strategian mukaisesti kaupunki pyrkii laajentumaan jo olemassa olevan rakennetun ympäristön ja infrastruktuurin yhteyteen. Tampereen teollinen historia on sille merkittävä identiteettitekijä ja sen yhdistyminen ajankohtaiseen täydennysrakentamiseen tekee trikootehtaan tapauksesta erityisen kiinnostavan.
Täydennysrakentamisen haasteet liittyvät sen erityisluonteeseen kaupunkirakenteeseen sijoittuvana. Rakennettu ympäristö ja kaupunkikuva sen visuaalisena ilmentymänä ovat täynnä kulttuurihistoriallisia merkityksiä, niin henkilökohtaisia kuin yhteisöllisiä. Tarkoitukseni on selvittää tapaustutkimuksen kautta yhden kohteen vaikutus kaupunkikuvaan ja sen merkityksiin. Trikootehtaan kaupunkikuvan merkityksen tunnistamisen ja arvioimisen lisäksi tarkoitukseni on ymmärtää yleisemmin millaiset tekijät kaupunkikuvaan vaikuttavat täydennysrakentamisen kohdalla.
Tapaustutkimus rakentuu vertailukohteiden analyysistä ja trikootehtaan analyysistä. Vertailukohteita analysoimalla pohjustan ja selvennän tutkimusmenetelmää. Menetelmä perustuu aihepiiriin liittyvien Tamperelaisten kohteiden arkkitehtonisten lähtökohtien selvittämiseen. Lähtökohtien löydyttyä heijastan trikootehtaan tapausta niihin ymmärtääkseni, miten sen kaupunkikuvallinen vaikutus tamperelaisessa kontekstissa muuttunut.
Trikootehtaan analyysissä havaitsin tamperelaisten historiallisten teollisuusympäristöjen kanssa yhteneviä arkkitehtuurin lähtökohtia. Lähtökohdat tuottavat kuitenkin erilaista arkkitehtuuria johtuen trikootehtaassa esiintyvien nykyisten ja menneiden toimintojen risteävistä vaatimuksista. Havaitsin useita poikkeavia lähtökohtia teollishistoriallisen kontekstin ja trikootehtaan täydennysrakentamisen välillä. Erikoisimmaksi lopputulemaksi muodostui kaavallisen tarkastelun vaikeus. Trikootehtaan teolliseen kontekstiin heijastellun arkkitehtuurin vertaaminen kaavamääräyksiin ei antanut tulkinnanvaraisuudesta johtuen selvää lopputulosta onko se noudattanut määräyksiä
Työssäjaksamisesta keskusteleminen johtajan ja johdettavan välillä
No full textTyöuupumus on ollut isosti esillä julkisessa keskustelussa. Jotta työuupumukseen liittyvää työkyvyttömyyttä voitaisiin ehkäistä, työyhteisöjen on ryhdyttävä toimiin. Vaikuttavia toimenpiteitä ja suosituksia varten kaivataan yhä lisää tietoa organisaatioiden lähijohtamisen ja vuorovaikutuksen käytännöistä. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli etsiä tietoa, miten vuorovaikutuksen keinoin voitaisiin edesauttaa varhaista puuttumista työuupumukseen. Näin ollen tarkoituksena oli selvittää, millä tavoin työssäjaksamisesta keskustellaan johtajan ja johdettavan välillä ja millaisia jännitteitä aiheesta keskustelemiseen sisältyy.
Tutkielma tarjoaa näkökulmia työssäjaksamisesta keskustelemiseen johtajan ja johdettavan välillä sekä tietoa siihen liittyvistä relationaalisista jännitteistä. Tutkielma esittää johtamisvalmennuksissa ja työkykyvalmennuksissa hyödynnettävää tietoa tutkimuksen kohdeorganisaatiolle ja muille organisaatioille, jotka haluavat kehittää työntekijöidensä työhyvinvointia. Tutkielma toteutettiin tapaustutkimuksena suurelle asiantuntijaorganisaatiolle. Tutkielman aineisto koostui kahdestatoista teemahaastattelusta. Aineistoa analysoitiin teoriaohjaavasti relationaalisen dialektiikan viitekehystä hyödyntämällä. Tutkielma syventää aiempaa tutkimusta johtaja-johdettavasuhteen vuorovaikutuksesta ja siihen liittyvistä relationaalisista jännitteistä. Lisäksi tutkielma täydentää aiempaa tutkimusta johtamisen yhteydestä johdettavan työhyvinvointiin.
Tutkielman tulokset osoittivat, että työssäjaksamisesta keskustelemiseen johtajan ja johdettavan välillä sisältyy suhteen sisäisiä ja ulkoisia vuorovaikutuksellisia jännitteitä. Suhteen sisäisinä jännitepareina havaittiin läheisyys–etäisyys, avoimuus–sulkeutuneisuus sekä johdettavan vastuu–johtajan valvonta -jänniteparit.
Tulosten mukaan suhteen sekä fyysinen että koettu henkinen läheisyys vaikuttavat työssäjaksamisesta keskustelemisen määrään ja laatuun johtajan ja johdettavan välillä. Tulosten mukaan johdettavan viestintätyyli ohjaa sitä, kuinka avoimesti he puhuvat jaksamisestaan johtajan kanssa. Keskustelemisen avoimuutta koettiin edistävän läheisyys ja luottamus osapuolten välillä sekä omakohtaisuudesta kumpuava kompetenssi käsitellä työuupumusta. Johdettavien sulkeutuneisuuteen liittyy tulosten perusteella pelko keskustelun seurauksista ja se, etteivät kaikki koe jakamiselle tarvetta. Tulosten mukaan johtajilta edellytetään aktiivista puheeksi ottamista ja valmentavaa otetta johdettaviensa työhyvinvoinnin johtamisessa. Kuitenkin myös johdettavan oma vastuu korostuu aktiivisena toimijana työssäjaksamisestaan johtajalleen viestimisessä.
Ulkoisina toimintaympäristöstä kumpuavina jännitteitä havaittiin organisaation tavoitteet–yksilön etu, muutos–pysyvyys sekä itsensä johtaminen–organisaation tuki. Tulosten perusteella työssäjaksamisesta keskustelemista kohdeorganisaatiossa haastavat liiallinen työn itsenäisyys, ei-toivottu sosiaalinen tuki johtajalta, rajallinen aika, muutokset tiimirakenteissa sekä johtajien rooliepäselvyydet
Data platform for analysis of apache projects
No full textThis Bachelor’s Thesis presents the architecture and implementation of a comprehensive data platform to fetch, process, store, analyze and finally visualize data and statistics about open source projects from the Apache Software Foundation. The platform attempts to retrieve data about the projects from the official Apache organization Jenkins server and Sonarcloud online service. With a huge community of contributors, the projects are constantly evolving. They are continuously built, tested and static-analyzed, making the stream of data everlasting. Thus, the platform requires the capability to capture that data in a continuous, autonomous manner.
The end data demonstrate how lively these projects are compared to each other, how they are performing on the build, test servers and what types of issues and corresponding rules have the highest probability in affecting the build stability. The data extracted can be further extended with deeper and more thorough analyses. The analyses provided here are only a small fraction of what we can get out of such valuable information freely available out there