47495 research outputs found
Sort by
Economic evaluation, screening for prostate cancer, and ‘value for money’?
No full textTaloudellista arviointia on sovellettu terveydenhuoltoon jo yli 50 vuoden ajan, joskus hyvin ja joskus huonoin tuloksin. Tämä väitöskirja pyrkii selittämään, mitä ‘taloudellinen arviointi’ voi tarjota päätöksentekijöille, huomioiden myös siihen liittyvät ongelmat ja karikot. Lisäksi väitöskirjassa sovelletaan yhtä taloudellisen arvioinnin lähestymistapaa FinRSPC-dataan tutkimuksen jatkuttua 20 vuoden ajan. FinRSPC (Finnish Randomized Study of Screening for Prostate Cancer) on vuonna 1996 alkanut pragmaattinen väestöpohjainen tutkimus, joka koskee miesten kutsumista PSA-testiin (prostataspesifinen antigeeni) eturauhassyövän systemaattisena joukkoseulontamuotona. Vaikka viimeiset seulontakutsut lähetettiin jo vuonna 2007, terveydenhuollon rekisterit mahdollistavat monien seulonnan aiheuttamien myöhempien kustannusten ja vaikutusten lähes katkeamattoman seurannan enimmillään 20 vuoden ajalta.
Tähän väitöskirjaan kuuluu neljä vertaisarvioitua FinRSPC-tutkimuksen taloudelliseen arviointiin liittyvää artikkelia, artikkelien synteesi yhteenvetona sekä integroitu arviointi terveydenhuollon taloudellisen arvioinnin kehityksestä ja nykytilasta. Väitöskirjan keskeisin lähtökohta on, että taloudelliset arvioinnit on syytä tulkita huolellisesti. Huolellisuutta tarvitaan, koska taloudellisessa arvioinnissa käytetty kieli on usein monitulkintaista ja sillä usein liioitellaan tutkimuksen mahdollisuuksia. Yksi tärkeä tulos tässä työssä onkin, että eturauhassyövän seulonnan arviointia varten saatavilla olevat tiedot voivat olla puutteellisia eikä tämä tilanne todennäköisesti ole muuttumassa. Tietojen puutteellisuus johtuu ongelmista sekä tulosten mittaamisessa että tutkimusten suorittamisessa. Toinen tärkeä löydös on, että taloudelliset arvioinnit väistämättä sisältävät omat arvoarvostelmansa. Taloudellinen arviointi on kaukana arvovapaasta tutkimuksesta, koska nämä sisäänrakennetut arvot määrittävät arviointien laajuuden, sisällön ja soveltuvuuden tarkoitukseensa. Yhdessä tämän tutkimuksen löydökset tukevat ajatusta, että klassinen harkitseva analyysi olisi arviointitapana hyödyllisempi. Harkitseviin prosesseihin tulisi sisältyä taloudellisen arvioinnin tarjoamien tietojen kattava laatuarviointi ja tarvittaessa lisätietojen huomioiminen.
Tämän väitöskirjan sisältämissä artikkeleissa esitetään näyttöä, joka tukee harkitsevan analyysin laajempaa käyttöä. Ensimmäisessä artikkelissa eturauhassyövän seulontaa koskevien terveyteen liittyvien elämänlaatuvaikutusten mittaaminen on haasteellista tietojen keräämisen ajankohtien, keräämistapojen ja kuvattujen mittarien vuoksi. Suuri osa analyysistä on lisäksi altis harhoille. Toinen artikkeli keskittyy lähinnä terveydenhuollon rekistereistä saataviin keskimääräisiin kustannuseroihin FinRSPC-tutkimukseen osallistuneiden miesten välillä 20 vuoden jälkeen. On kuitenkin huomattava, että näissä arvioissa ei voida huomioida mm. ylidiagnosoinnin tai vaihtelevien hoitokäytäntöjen mahdollisia vaikutuksia. Kolmannessa artikkelissa tarkastellaan monenlaista menetelmäkirjallisuutta ja todetaan, että terveystaloustieteellisten arviointien kielenkäytön ja terminologian tulisi olla riittävän asiallista, jotta vältyttäisiin liioittelulta. Artikkelissa suositellaan vahvasti, että ‘taloudellisen’ näytön laatu ja relevanssi tarkastettaisiin aina huolellisesti, erityisesti jos näyttöä käytetään priorisointiprosesseissa. Neljäs artikkeli hyödyntää kustannusvaikuttavuusanalyysiä yhdistäessään rekisterien kustannustietoja FinRSPC-tutkimuksen vaikuttavuusanalyysidataan hyödyntäen eri kuolleisuusmittareita. Tässä yhteydessä käytetty taloudellisen arvioinnin menetelmä paljasti (tilastollisesti merkityksettömän) lisäyksen seulontaryhmän kuolleisuudessa sekä toi esiin epävarmuustekijöitä, joita eturauhassyövän seulontaan liittyvän ylidiagnosoinnin arviointiin liittyy.
Yhteenvetona todetaan, että vaikka taloudellisen arvioinnin usein väitetään olevan hyödyllinen päätöksenteon apuväline, käytännössä hyöty riippuu kunkin yksittäisen arvioinnin sisällöstä ja kontekstista. Tämä väitös esittää vahvat perustelut kaikkien eturauhassyövän seulontaa koskevien taloudellisten arviointien piirteiden arvioinnille: niiden uskottavuus pitäisi tarkistaa kaikissa tapauksissa. Kaikkien sidosryhmien tulee kantaa vastuuta saatavilla olevan näytön tulkinnasta erityisesti silloin, kun interventiolla on monimutkaisia, komplisoituneita seurauksia tai näitä seurauksia on vaikea mitata. Taloudellisesta arvioinnista saatujen tietojen soveltuvuus päätösten perustaksi tulisi aina varmistaa ja pysyä nöyränä sen suhteen, mitä asiasta tiedetään tai edes voidaan tietää.
Väitöskirjassa päädytään esittämään kolme ehdotusta. Ensinnäkin, taloudellisia arviointeja ei ole syytä juurikaan muuttaa, mutta niihin liittyvää kielenkäyttöä tulisi tarkentaa ja liioiteltuja väitteitä vähentää. Toiseksi, työtä kustannusten ja vaikutusten arvioinnin parantamiseksi tulee jatkaa, pysyen nöyränä sen suhteen, missä laajuudessa kustannuksia ja vaikutuksia voidaan kattavasti mitata. Viimeisenä ja kenties tärkeimpänä löydöksenä todetaan, että ottaen huomioon kuinka helppoa terveystaloustieteellisessä arvioinnissa on jättää monia tärkeitä vaikutuksia huomioimatta ja mitä vaikeuksia muuttuva terminologia, kielenkäyttö ja tutkimuskäytännöt aiheuttavat, terveystaloustieteelliseen arviointiin perustuvia tietoja käyttävien tahojen pitäisi aina arvioida huolellisesti kyseisten arviointien laatu.Economic evaluation has now been applied to health care for over 50 years, sometimes to good effect, sometimes for ill. This study seeks to give an understanding of what ‘economic evaluation’ can offer decision-makers, but also sets out to acknowledge its problems and pitfalls. In addition, this thesis applies one approach to economic evaluation, utilising data from the Finnish Randomised Study of Screening for Prostate Cancer (FinRSPC) after 20 years of the trial. Started in 1996, the FinRSPC is a pragmatic population-based trial investigating invitation to prostate-specific antigen (PSA) testing as a basis for mass screening to detect prostate cancer. Although the last invitations to screening were sent in 2007, health-care registers provide almost complete and almost continuous follow-up of some of the subsequent costs and effects, for up to 20 years in total.
This thesis includes four peer-reviewed articles related to economic evaluation or the FinRSPC, as well as a synthesis of those articles in a summary, which includes an integrated assessment of the development and current state of economic evaluation in the field of health care. The main rationale for much of this study is that care should be taken when interpreting economic evaluation. This is mainly because the language and terminology surrounding economic evaluation is often ambiguous and it often oversells what research can credibly offer. One main finding from this study is that there should be humility about our ability to adequately evaluate prostatecancer screening. Data on costs and effects looks likely to remain deficient in some respects, due to problems in measuring outcomes, as well as due to problems in conducting trials on this topic. A second main finding is that economic approaches to evaluation inescapably include their own judgments about value; far from being a value-neutral form of assessment, these values determine its scope, content and appropriateness, to an important extent. Together with other findings, this study suggests a more classical approach to valuation would be useful: deliberative analysis. Such deliberative processes would include comprehensive quality assessment of information offered by any economic evaluation, integrating sources of information as and when necessary.
The articles which constitute this thesis each provide some evidence to support the suggestion of greater use of deliberative analysis. The measurement of health-related quality-of-life effects related to prostate-cancer screening in Article I faces challenges due to the timing and mode of data collection, due to the ‘measures’ used, as well as that much of the analysis is prone to biases. Article II mainly focuses on differences in average costs between the arms, as estimated from the accessible healthcare registers, for the men in the FinRSPC after 20 years. However, it should be noted that those estimates cannot account for, e.g., the potential impact of overdiagnosis or variations in treatment practices. Article III surveys a wide range of methodological literature and concludes that language and terminology related to health-economic evaluation should be used with sufficient humility to prevent it being oversold. It strongly recommends that the qualities of any ‘economic’ evidence be thoroughly checked for quality and relevance, especially if that evidence is to be utilised as part of priority setting processes. Article IV uses cost-effectiveness analysis to combine cost information from registers with analysis of data on effectiveness, in terms of different indicators of mortality, from the FinRSPC. The approach to economic evaluation used here revealed a (non-statistically significant) increase in mortality in the screening arm, but perhaps more importantly, it highlighted the uncertainties surrounding the evaluation of overdiagnosis associated with prostate-cancer mass screening.
In summary, although it is often claimed that economic evaluation can be useful in informing decision-making, in practice such claims are conditional on the qualities of the content of each economic evaluation. This thesis provides a rationale for assessing the qualities of all economic evaluations: their credibility should always be checked. Such quality assessment should look carefully at the uncertainties surrounding the evidence base, including any potential for medico-industrial influence. Every stakeholder should bear responsibility for appropriate interpretation of the available evidence, especially if interventions have consequences which are complicated, complex, or are simply not amenable to quantification or robust evaluation. Judging the appropriateness of the information from economic evaluation to any policy question should be approached with humility about what is, or can be, known.
This thesis concludes with three propositions. Firstly, that economic evaluation should continue almost unchanged, with an important exception being that the current overselling of economic evaluation, both in principle and in practice, should be curbed. Secondly, attempts to improve the estimation of the likely costs and effects of interventions should continue, but with increased humility about the extent to which costs and effects can, in the foreseeable future, ever be ‘measured’ comprehensively. Finally, and perhaps most importantly, given that health-economic evaluation easily neglects many important impacts and, given the difficulties in changing language, terminology or research practices, those wishing to use information from economic evaluation should always engage in thorough critical assessment of its qualities
8-kuukautisten lasten yösyöttö ja uni
No full textLapsuuden uniongelmat ovat yleisiä ja niiden tiedetään vaikuttavat lapsen kehitykseen. Uniongelmien taustatekijät ovat moninaisia, ja mahdollisia syitä on lukuisia. Vanhempien toiminnalla lapsen yöheräämisten yhteydessä on todettu olevan suuri rooli uniongelmien kehittymisessä. Erityisesti yösyöttö on yhdistetty lisääntyneeseen yöheräämisten lukumäärään. Tässä tutkimuksessa arvioidaan yösyötön vaikutusta 8-kuukautisten lasten uneen.
Aineisto koostuu 168:sta unipäiväkirjasta, joita vanhemmat täyttivät kotona 1–3 vuorokauden ajan. Päiväkirjojen merkinnät taulukoitiin ja muuttujien jakaumat laskettiin sekä kokonaisaineistossa että ryhmien kesken. Jakaumia verrattiin ryhmien välillä ja erojen tilastollinen merkitsevyys testattiin.
Yösyötetyiden lasten yöheräämisten kokonaislukumäärä oli suurempi kuin lasten, joita ei yösyötetty. Myös päiväunen prosenttiosuus kokonaisunimäärästä oli yösyötetyillä lapsilla suurempi. Niin ikään unijaksojen lukumäärä oli korkeampi yösyötetyillä lapsilla.
Tutkimuksessa löydettiin yhteys yösyötön ja unen välillä 8-kuukautisilla lapsilla. Tulokset tukevat aiempia tutkimuksia aiheesta. Tulokset puoltavat myös yleistä suositusta yösyötön lopettamisesta 6 kuukauden iässä
Perheen jälleenyhdistämisen esteet ja onnistumiset perhehoidon työntekijöiden näkökulmasta
No full textTämän pro -gradu tutkielman tarkoituksena on selvittää lastensuojelun perhehoidon työntekijöiden näkökulmasta, mitkä tekijät estävät ja mitkä edesauttavat perheen jälleenyhdistämisen onnistumista. Tutkimuksen tarkoituksena on myös lisätä tietoutta tämän hetken toimintamalleista perheen jälleenyhdistämiseksi.
Perheen jälleenyhdistämistä on tutkittu Suomessa vähän ja siksi tarve sen tutkimiselle on suuri. Tämä pro -gradu tutkielma pyrkii vastaamaan tähän tutkimustarpeeseen. Tutkimus kuuluu Pesäpuu ry:n Munperheet –hankkeeseen. Suomalaisen tutkimuksen vähäisyydestä johtuen työssä avataan myös kansainvälistä tutkimusta perheen jälleenyhdistämisestä. Tutkimuksen olennaisia ulottuvuuksia ovat vanhemman näkökulma sekä laintuoma orientaatio perheen jälleenyhdistämiseksi. Laki ohjaa perheyhteyden säilymiseen, perheen jälleenyhdistämiseen ja huostaanoton väliaikaisuuteen, mutta lasten kotiinpaluita syntymävanhempiensa luokse tapahtuu harvoin. Vanhempien kanssa työskentely jää lapsen prosessin varjoon helposti sijaishuollon aikana.
Tutkimuksen aineisto on kerätty perhehoidon työntekijöiden teemahaastatteluin. Haastateltavia sekä tutkittavia tapauksia on yhteensä viisi ja tapaukset käsittävät seitsemän sijoitettuna ollutta lasta. Kaikissa tapauksissa perheen jälleenyhdistäminen on parhaillaan meneillään tai toteutunut lähiaikoina. Laadullisen tutkimuksen aineisto on analysoitu aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Tulosten mukaan perheen jälleenyhdistämistä estävinä tekijöinä näyttäytyy sosiaalityön suunnitelmallisuuden puute ja se, että huostaanoton syyt eivät pääse poistumaan eikä vanhempien kuntoutustarpeisiin kyetä vastaamaan. Puolestaan perheen jälleenyhdistämisen onnistumisen tekijöinä nähdään suunnitelmallisen sosiaalityön lisäksi se, että huostaanottoa edeltäneet tilanteet paranevat, yhteistyö eri osapuolten kesken on toimivaa ja perheyhteys säilyy lapsen sekä vanhemman välillä.
Tutkimustulokset vahvistivat aiempaa tutkimustietoa perheen jälleenyhdistämisestä. Perhehoidon kehittämiseksi, vastaamaan perheen jälleenyhdistämisen haasteeseen, tutkimus tuo esiin kehitysehdotuksensa. Perheyhteisö-, perhesensitiivinen- ja systeeminen malli, jossa koko lapsen perhekokonaisuus otetaan huomioon sijoituksen alusta alkaen.The purpose of this master’s thesis is to clarify from social- and foster care workers point of views, what are the preventing and enabling factors for family reunification. The research also aims to increase awareness of the current operating models and ways of working in family reunification.
Research in Finland for family reunification is very limited and therefore there is a need for furthered research and investigation in this context. This master’s thesis aims to satisfy this need. This research is part of Pesäpuu ry’s Munperheet -project. Due to the limited nature of family reunification research in Finland, this thesis also brings in insights from international research around family reunification. Relevant factors in this research are parental point of view and regulatory factors that affect family reunification. Regulatory factors guide towards keeping the biological family connections, family reunification and temporary nature of child custody, but in reality, reunification to biological family rarely happens. When the child is put into custody social work focuses on the child’s agenda and not so much on the parents agenda.
Material for this research is collected by interviewing five social- and foster care workers. Interviews were conducted with semi-structured interviews focusing on themes. In total five cases were collected, that included seven children. In all the cases family reunification has been executed recently or it was ongoing. Qualitative research material is analyzed by using material originated content analysis methodology.
Research concludes that preventing factors for family reunification are lack of planning of social work, and the reasons set for child custody in the first place are not resolved and the rehabilitation needs of parents can’t be met. Enabling factors for family reunification are structured planning of the social work, the reasons for putting the child in protective custody are resolved, and the work between all the participants is functioning and the biological family connection to the child remains.
Research findings support and confirm earlier research from family reunification. This research also offers suggestions to tackle the current challenges of family reunification. Family community-, family sensitivity-, and systematic model is proposed, where the whole family and all participants are considered and involved, starting from the first moment when child is put into custody
Asiakkaan avun tarpeen kiireellisyyden arviointi sosiaalipäivystyksessä
No full textTämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on tutkia asiakkaan avun tarpeen kiireellisyyden arviointia sosiaalipäivystyksessä tehtävässä sosiaalityössä. Tutkielman tavoitteena on tarkastella, miten päivystävät sosiaalityöntekijät arvioivat asiakkaan avun tarpeen kiireellisyyttä tilanteissa, joissa kiireellistä sosiaalityön apua vaativia työtehtäviä on kasautunut päällekkäin. Sosiaalipäivystyksessä tehtävä asiakkaan avun tarpeen kiireellisyyden arviointi on vastuullista toimintaa, joka perustuu sosiaalityöntekijän ammatilliseen arvioon. Lisääntyvät asiakasmäärät ja monimutkaistuvat asiakastilanteet alleviivaavat päivystävien sosiaalityöntekijöiden tekemää kiireellisyyden arviointia tulevaisuudessa vielä entistä enemmän. Asiakkaan avun tarpeen kiireellisyyden arviointi ei rajaudu silti pelkästään sosiaalipäivystyksessä tehtävään sosiaalityöhön. Kiireellistä sosiaalityötä ja työtehtävien priorisointia tehdään kaikilla sosiaalityön osa-alueilla.
Tutkielman aineisto koostuu suomalaisen keskisuuren kaupungin sosiaalipäivystyksessä kerätystä priorisointipäiväkirjasta, johon päivystävät sosiaalityöntekijät ovat kirjanneet päällekkäin kasautuneista työtehtävistä ja niiden priorisoinnista kiireellisyyden mukaan. Aineistoa ei ole kerätty alun perin tutkimuskäyttöön, mutta se on kerätty päiväkirjamenetelmän tavoin ja sopii tutkielman tutkimustehtävään. Tutkielma on laadullinen, ja aineistoa tarkastellaan luokittelemalla sekä diskurssianalyysin avulla.
Tutkielman tuloksissa priorisointipäiväkirjaan kirjatut päällekkäin kasautuneet työtehtävät on luokiteltu lastensuojelullisiin tehtäviin, aikuistehtäviin, vanhustehtäviin, kriisiaputehtäviin sekä määrittelemättömiin tehtäviin. Ylivoimainen enemmistö päällekkäin kasautuneista työtehtävistä oli aineistossa lastensuojelullisia tehtäviä, jotka on luokiteltu tutkielman tuloksissa vielä omiksi alaluokikseen. Päivystävien sosiaalityöntekijöiden tekemä kiireellisyyden arviointi paikantui neljään arviointidiskurssiin, joita ovat riittämättömyys, vastuu, huoli sekä välitön toiminta. Diskurssit vaikuttivat monimutkaisissa tilanteissa päällekkäin. Diskursseihin kietoutuivat sosiaalityöhön liittyvä riskien arviointi sekä moraalinen järkeily.
Sosiaalityöntekijöiden tekemään kiireellisyyden arvioon vaikuttavat monet tilannetekijät ja toisinaan arvion muodostamiseen jää vain hyvin vähän aikaa. Kiireellistä apua vaativia tilanteita kasautui päällekkäin vaihtelevasti eikä sosiaalityöntekijöiden tekemästä kiireellisyyden arvioinnista voinut paikantaa yhteneväistä tapaa arvioida asiakkaan avun tarpeen kiireellisyyttä. Sosiaalityöntekijät tekivät arviota asiakkaan avun tarpeen kiireellisyydestä vaihtelevissa oloissa ja työtehtävät olivat sisällöiltään hyvin erilaisia. Priorisointitilanteiden moninaisuuden takia asiakkaan avun tarpeen kiireellisyyden arviontiin liittyy vaatimus tilannekohtaiseen arvioon.This master’s thesis is about the urgency assessment of the clients’ need for help in emergency social services. The aim of this master’s thesis is to study how social workers are assessing the urgency of the clients’ need in a situation where a lot of acute social work tasks are accumulated. The assessment of urgency in emergency social services is responsible work that is based on the professional evaluation of the social worker. The increasing number of clients and more complex situations underline the importance of urgency assessment even more in the future of social work. The assessment of urgency is not only a part of emergency social services but also a part of every field in social work.
The material of the thesis is from an emergency social service department of a medium size Finnish city. The social workers of this emergency social service department had gathered a prioritization diary, where they took note about situations where acute cases had accumulated, and social workers needed to prioritize tasks based on their evaluation. The material was not gathered for research purposes but is suitable for this study. This master’s thesis is a qualitative research. The analysis is based on classification and discourse analysis.
I classified the accumulated cases into child protection tasks, adult tasks, elderly tasks, crisis social work tasks and miscellaneous tasks. Most of the accumulated cases were child protection tasks, which I further classified into subclasses. The assessment of urgency is divided into four assessing discourses: insufficiency, responsibility, worry and immediate action. In complex situations several discourses influenced the assessment simultaneously. Risk evaluation and moral reasoning were a part of these four discourses.
The cases and situations in the examined material varied greatly. The situations were very different and sometimes social workers didn’t have much time for their assessment. It was impossible to find a general way to assess urgency. The situations were so complex and affected by many factors that each needed to be assessed individually
Kokemuksia pätkätöistä: itseohjautuvuus korkeasti koulutettujen pätkätyön positiivisissa ja negatiivisissa kokemuksissa
No full textTämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli tutkia korkeasti koulutettujen kokemuksia pätkätöistä ja itseohjautuvuutta näissä pätkätyökokemuksissa. Aihetta lähestyttiin kahden tutkimuskysymyksen kautta, joista ensimmäisen tarkoituksena oli selvittää minkälaisia kokemuksia pätkätyöntekijöillä on pätkätöistä. Toisen tutkimuskysymyksen avulla syvennyttiin havaittujen kokemusten tarkasteluun itseohjautuvuuden näkökulmasta.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimi pätkätyönteko työntekijän näkökulmasta ja itsesäätelyn näkökulman kautta tarkasteltuna. Pätkätyöt ovat yksi epätyypillisen työnteon muoto ja pätkätyöt ovat ajankohtainen ilmiö, vaikka pätkätyöntekijöiden määrä ei olekaan suuresti muuttunut viime vuosien aikana. Itseohjautuvuus on yksilön kykyä ohjata omaa toimintaansa jonkin tavoitteen saavuttamiseksi. Itseohjautuvuuden tarkastelu pätkätöiden kontekstissa tuo esille yksilön mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhönsä.
Tutkimuksen aineistona käytettiin valmiiksi kerättyä aineistoa (FSD2426 Pätkätyöläisten urakertomukset 2006 -haastattelut). Aineisto koostuu 35 avoimesta haastattelusta, joka rajattiin tätä tutkimusta varten kymmeneen 30–39 -vuotiaan haastatteluun. Tutkimus on toteutettu laadullisin menetelmin ja tutkimuksen metodologisena lähtökohtana oli tulkinnallinen fenomenologinen analyysi (IPA). Filosofisena lähtökohtana tutkimuksessa pohjauduttiin fenomenologiaan sen kokemukseen nojaavan luonteen vuoksi.
Tutkimuksessa pätkätöistä havaittiin positiivisia, negatiivisia ja neutraaleja merkitystenantoja. Ammatillinen kehittyminen, luottamus työsuhteen jatkumiseen, valinnanvapaus ja sosiaaliset suhteet osoittautuivat positiivisiksi merkityksenannoiksi pätkätöihin liittyen. Negatiivisia merkityksenantoja olivat puolestaan sitoutuminen, äänettömyys, kahtiajako, epävarmuus työsuhteissa ja toimeentulossa sekä jaksaminen. Neutraaleiksi merkityksenannoiksi havaittiin työsuhde ja tasapaino. Itseohjautuvuutta havaittiin erityisesti positiivisissa kokemuksissa, kun taas negatiivisissa kokemuksissa havaittiin itseohjautuvuuteen liittyviä puutteita.
Tutkimus toi subjektiivisten kokemusten näkökulmia pätkätöistä ja toi näkyväksi itseohjautuvuuden merkitystä pätkätyökokemuksiin liittyen. Huomion kiinnittämisellä itseohjautuvuuteen tuodaan esille yksilön mahdollisuuksia vaikuttaa toimintaansa ja saavuttaa asettamiaan tavoitteita erilaisissa pätkätyön konteksteissa
Uusliberalismin ja ekologisen sivistyksen ristiriita: Luonto- ja ihmiskäsitykset vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa
No full textTutkielmassa tarkastellaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) vallitsevia ihmis- ja luontokäsityksiä. Opetussuunnitelmatutkimus ei ole vain opetussuunnitelman tutkimusta, vaan tutkija liikkuu laajempien yhteiskunnassa vallitsevien aiheiden ja puhetapojen parissa. Sen sijaan että tutkija tarkastelisi vain peruskoulua, onkin hänen tutkimuksensa kohteena yhteiskunta ja yhteiskunnallinen keskustelu merkittävästi laajemmin.
Teoreettinen viitekehys muodostui ihmiskäsityksen osalta filosofi Lauri Rauhalan holistisen ihmiskäsityksen pohjalta. Luonnon käsitteen märittelyssä auttoivat monet filosofit, kun taas kestävän kehityksen käsite tulee suoraan YK:n määrittelemänä. Opetussuunnitelmatutkimuksen alalta tutkimuksessa tukeudutaan erityisesti Tero Aution tuotantoon.
Aineiston analyysissa on käytetty A. J. Greimasin myyttistä aktanttianalyysia. Aktanttianalyysissa aineistosta etsitään subjekteja (toimijoita), objekteja (toiminnan kohteita), auttajia, vastustajia, lähettäjiä ja vastaanottajia. Subjektin ja objektin suhteeseen liittyy halu, subjekti haluaa saavuttaa objektin. Auttajat ja vastustajat nimensä mukaisesti edesauttavat tai hidastavat objektin saavuttamista. Huomionarvoista on vastustajien näennäinen puuttuminen perusteasiakirjasta. Lähettäjä antaa subjektin toiminnalle tarkoituksen, kun taas vastaanottaja on objektin saavuttamisen seuraus. Aineistosta paljastui kolme tarinaa hyvästä ihmisyydestä, jotka ovat lähemmän tarkastelun perusteella osin ristiriitaisia keskenään. Tarinat ovat aktiivisen kansalaisen tarina, elinikäisen oppimisen ja yrittäjyyden tarina sekä kestävän tulevaisuuden rakentajan tarina.
Tutkimus edustaa kasvatustieteellistä tutkimusta, joka on filosofisesti ja yhteiskunnallisesti painottunutta. Tutkimustulokset liittävät tutkimuksen laajempaan, markkinatalouden ja ympäristökriisien leikkaamaan, yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tutkimus toimii puheenvuorona yhteisöllisyyden ja kaiken elämän kunnioittamisen puolesta
State management for business households in District 1, Ho Chi Minh City
No full textBusiness households play an important role in solving social security issues, reducing the gap between rich and poor, and promoting the process of economic restructuring. In the market economy, the individual economic sector has been developing diversely, has great potential and plays an important role for the country's economy, contributing to creating jobs for workers. and implement hunger eradication and poverty alleviation and increase state budget revenue. However, at present, the real issues of managing household businesses and at the same time, the managers think that it is difficult to control the business household's declaration of tax payment or the status of business suspension or business conversion to other fields. Stemming from the above reality, the author of the thesis (currently working on the state management of economy at the People's Committee of District 1) has chosen to study a scientific topic: "State management for business househoulds in District 1, Ho Chi Minh City” as a master's thesis with the aim of improving the quality of state management for business households in District 1, Ho Chi Minh City.
This research is aimed at analyzing and clarifying guidelines and policies of the Party, policies, laws of the State, and regulations issued by District 1 People's Committee on management of business households. From the fact in District 1, the analysis clarifies the actual situation of business households based on that points to the practical issues that are posed. On that basis, writer makes assessments of advantages and difficulties in developing and implementing solutions to improve the quality of state management of business households in District 1. At the same time, there are recommendations to improve the quality of implementation of support policies for business households.
This research was conducted based on the application of various scientific research methods. The methods are: (1) Descriptive statistical method, (2) Method of comparison, (3) Methods of observation, field trips, information collected directly from business households in District 1 and finally, (4) Methods of general analysis.
From the above factors, the thesis gives an assessment of the status of state management for business households in District 1, Ho Chi Minh City and makes remarks on the advantages and limitations in this work. On practical basis, the writer proposé basic solutions to improve the quality of the implementation of state management of property business households in District 1,
Ho Chi Minh Cit
Evankelisluterilaiseen kirkkoon kuulumattomien oppilaiden kokemuksia evankelisluterilaisen uskonnon opetuksesta peruskoulussa
No full textTämän tutkielman tarkoituksena oli tutkia millaisia kokemuksia evankelisluterilaiseen kirkkoon kuulumattomilla oppilailla on evankelisluterilaisen uskonnon opetuksesta peruskoulussa sekä millaisia vaikutuksia ja merkityksiä oppilaat kokevat evankelisluterilaisen uskonnon opetuksella olleen itselleen. Evankelisluterilaisella kirkolla on Suomessa enemmistöasema, joka näkyy myös suomalaisen peruskoulun nykyisessä katsomusopetusmallissa niin, että jokaisen oppilaan, riippumatta siitä, kuuluuko tämä johonkin uskontokuntaan, on mahdollista osallistua evankelisluterilaisen uskonnon opetukseen. Lakia voidaan pitää enemmistöuskontoon kuuluvien oppilaiden valinnanvapautta rajoittavana. Vähemmistökatsomuksiin kuuluvien kokemuksia enemmistöuskonnon opetuksesta ei ole aiemmin tutkittu, ja siksi tämä tutkimus täydentää nykyisestä katsomusopetusmallista tehtyä tutkimusta katsomukselliset vähemmistöt huomioivasta näkökulmasta.
Tutkimuksen teoreettisena taustana käytettiin sekä eurooppalaisen että suomalaisen katsomusopetuksen lähtökohtia ja ideaaleja sekä suomen nykyistä katsomusopetusmallia ja sen historiallista taustaa. Lisäksi tulosten kannalta oleellisia olivat suomalaiset ja kansainväliset katsomusopetuksesta tehdyt, erilaisista taustoista tulevat oppilaat huomioivat, tutkimukset.
Tämä tutkimus on laadullinen ja metodologisilta lähtökohdiltaan fenomenologis-hermeneuttinen, eli tutkimuksen kohteena olivat ihmisen kokemukset omasta todellisuudestaan. Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastatteluin, jotka tehtiin yhdelletoista peruskouluaikana evankelisluterilaiseen kirkkoon kuulumattomalle henkilölle. Haastateltavista kuuden katsomuksellinen tausta oli uskonnoton ja viiden uskonnollinen. Haastattelut analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Tulokset jäsentyivät tutkimuskysymysten mukaisesti opetuskokemuksiin sekä merkityksiin ja vaikutuksiin, joita kokemuksilla oli ollut. Uskonnonopetuskokemuksia kuvailtiin liittyen opetuksen luonteeseen, opettajan toimintaan sekä oppilaan oman katsomuksellisen taustan näkyväksi tulemiseen. Haastatellut kokivat, että opettajan toiminnalla oli suuri vaikutus siihen, millaista opetus oli ja millaisia tunteita se oppilaassa herätti. Myös oppilaan oma katsomuksellinen tausta vaikutti siihen, miten erilaiset tilanteet koettiin. Evankelisluterilaisen uskonnon opetukseen osallistuminen oli opettanut haastatteluille uutta suomalaisesta evankelisluterilaisuudesta ja Raamatusta. Opetuksen koettiin vaikuttaneen myös omaan katsomukselliseen identiteettiin ja ajatuksiin katsomuksista. Sekä kokemusten että merkitysten ja vaikutusten kuvauksissa esiintyi ajatus evankelisluterilaisuuden ja suomalaisten tapojen, normien ja kulttuuriviittausten yhteydestä. Tutkimuksen haastatellut pitivät uskonnon sisältöjen opettamista tärkeänä kulttuurituntemuksen kannalta sekä kannattivat yhteisen katsomusopetuksen lisäämistä koulussa.
Tutkimustulokset osoittavat, että opettajan toiminnalla ja oppilaan katsomuksellisella taustalla on vaikutusta siihen, millaisia kokemuksia oppilailla on ja miten erilaiset tilanteet koetaan, sekä siihen, millaisia vaikutuksia kokemuksilla on. Uskonnonopetuskokemuksilla on vaikutuksia esimerkiksi siihen, miten tärkeäksi koulun uskonnonopetus tai uskonnot koetaan. Uskonnontunneilta saatu tieto evankelisluterilaisesta uskonnosta taas voi auttaa ymmärtämään suomalaisuutta.
Tuloksia voidaan hyödyntää suomalaisen katsomusopetuksen nykytilan tarkastelussa ja suomalaisen katsomusopetuksen kehittämisessä. Suomen uskonnollinen moninaistuminen lisää erilaisia katsomuksia myös koulussa ja luokassa, ja tällöin on tärkeää huomioida esimerkiksi opettajan roolin merkittävyys ja tuntea ne tavat, joilla erilaisia katsomuksia voidaan luokassa käsitellä