47495 research outputs found
Sort by
Maankäyttö monialaisessa hyvinvoinnin edistämistyössä: Maankäytöstä vastaavien johtavien viranhaltijoiden hyvinvointikäsitykset ja -tiedon käyttö
No full textTämä tutkimus käsittelee sitä, millaisena maankäytöstä vastaavat johtavat viranhaltijat kokevat oman roolinsa asukkaiden hyvinvoinnin edistämisessä ja millaisiin hyvinvointikäsityksiin ja hyvinvointitietoon he nojaavat työssään. Tutkimuksessa on myös kartoitettu heidän suhtautumistaan monialaiseen hyvinvoinnin edistämistyöhön organisaatiossaan sekä siihen liittyviä mahdollisia erityisiä yhteistyön rajaesineitä.
Nimenomaan maankäyttöön liittyvien hyvinvointikäsitysten analysointi on tärkeää ja erityisen mielenkiintoista kahdesta syystä. Ensinnäkin elinympäristön on todettu olevan kytköksissä asukkaiden hyvinvointiin ja siihen vaikuttaviin arkisiin valintoihin monin eri tavoin. Toiseksi aiemmat tutkimukset ovat korostaneet, että kuntien lakisääteinen hyvinvoinnin edistämistehtävä edellyttää toimialarajat ylittävää monialaista yhteistyötä. Monialainen paikallinen hyvinvointijohtaminen ja sen taustalla vaikuttavat hyvinvointikäsitykset ovat lisäksi ajankohtainen aihe nyt, kun suuret hallinnolliset reformit muovaavat suomalaisten kuntien roolia.
Tutkimusta varten haastateltiin seitsemäätoista maankäytöstä vastaavaa johtavaa viranhaltijaa, jotka työskentelevät asema-, yleis- ja maakuntakaavatasolla eri puolilla Suomea. Haastattelut analysoitiin aineistolähtöisen ja teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin.
Maankäytöstä vastaavien viranhaltijoiden työssä korostuivat vuorovaikutteisuus ja toimiminen useilla eri rajapinnoilla. Hyvinvointikäsitykset näyttäytyivät varsin laajoina: haastatellut viranhaltijat tunnistivat elementtejä niin hyvinvoinnin fyysisestä, toiminnallisesta, sosiaalisesta kuin psyykkisestäkin ulottuvuudesta. Haastateltavat kokivat voivansa vaikuttaa hyvinvointiin etenkin edistämällä liikkumaan kannustavaa yhdyskuntarakennetta, turvaamalla viherverkostoja sekä ehkäisemällä segregaatiota kohdentamalla investointeja alueille, joihin on kerääntynyt huono-osaisuutta.
Tutkimuksen tulokset osoittavat myös, että käytössä ollut hyvinvointitieto ei vastannut laajentuneisiin hyvinvointikäsityksiin. Myös hyvinvoinnin edistämiseksi perustettujen hyvinvointityöryhmien toiminnassa sekä lakisääteisessä hyvinvointikertomuksessa ja suunnitelmassa tunnistettiin selviä puutteita. Eri toimialojen välinen yhteistyö oli toisinaan melko jännitteistä, mutta siitä huolimatta monialainen yhteistyö hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä itsessään koettiin merkitykselliseksi.
Tutkimus vetää yhteen aiheesta tehtyä tutkimusta ja luo pohjaa sen laajemmalle tieteelliselle tarkastelulle. Sen tuloksia voidaan hyödyntää kuntien, kaupunkien ja maakuntien hyvinvointijohtamisen prosessien kehittämisessä erityisesti toimialarajat ylittävän yhteistyön sekä elinympäristön hyvinvointivaikutusten suunnittelun ja mallintamisen näkökulmista
Haja-asutusalueen jakeluverkkoa tukevien akkuvarastojen hyödynnettävyyspotentiaali Elenian verkkoalueella
No full textEnergian varastoinnin tarve on kasvussa energiamurrokseen liittyvän uusiutuvan energiantuotannon lisääntyvän määrän ja toisaalta säädettävän tuotannon vähenemisen vuoksi. Sähkövarastoilla on mahdollista osallistua valtakunnallisen tehotasapainon hallintaan. Sähkövarastoilla on lisäksi paljon muita käyttökohteita mm. jakeluverkossa. Suomalainen sähköverkkoyhtiö Elenia Oy sekä Pohjoismainen energiayhtiö Fortum Oyj ovat kehittäneet Energiaviraston nykyisen valvontamallin kanssa yhteensopivan konseptin ja markkinamallin akustojen hyödyntämiselle jakeluverkossa.
Diplomityön tarkoituksena oli tutkia kehitetyn konseptin ja markkinamallin mukaisen ratkaisun hyödynnettävyyspotentiaalia Elenia Oy:n verkkoalueella akkujärjestelmien koko elinkaari huomioiden. Työn tavoitteena oli selvittää, kuinka paljon Elenian verkossa on akustoille potentiaalisia kohteita, joihin akkupalveluita kannattaisi markkinoilta ostaa. Työssä kehitettiin laskentamalli, jonka avulla akkuvarastojen hyödynnettävyyspotentiaalia oli mahdollista arvioida. Tuloksia tarkasteltiin herkkyystarkasteluna akustoista maksettavan palvelumaksun eri tasoilla. Lisäksi tehtiin herkkyystarkastelu keskeytyksestä aiheutuneen haitan arvostuksen vaikutuksesta potentiaalisten kohteiden lukumäärään.
Eri palvelumaksun tasoilla tehdyn herkkyystarkastelun tulokset osoittivat palvelumaksun vaikuttavan olennaisesti potentiaalisten akkukohteiden lukumäärään. Mikäli palvelumaksua ei makseta lainkaan, kaikki rajausten jälkeen hyödynnettävyyspotentiaalitarkastelussa mukana olleet 230 keskijännitehaaraa osoittautuivat kannattaviksi toteuttaa. Palvelumaksun ollessa 15 €/kWh vuodessa, laski potentiaalisten kohteiden lukumäärä 68 kappaleeseen. Palvelumaksun tasolla 22,5 €/kWh potentiaalisten kohteiden lukumäärä laski 15 kappaleeseen, mikä on alle neljännes 15 euron palvelumaksuun verrattuna. Palvelumaksun ollessa 30 €/kWh vuodessa laski potentiaalisten kohteiden lukumäärä neljään kappaleeseen. 37,5 €/kWh palvelumaksulla potentiaalisia kohteita akuston sijoittamiselle oli vain 2 kappaletta. Palvelumaksun taso, jolla potentiaalisia kohteita ei ollut yhtään, oli 44 €/kWh vuodessa. Myös KAH-kustannusten arvostamisen muutoksella todettiin olevan vaikutus potentiaalisten akkukohteiden lukumäärään, kuitenkin palvelumaksun vaikutuksen ollessa suurempi.
Tarkastelun perusteella voitiin todeta akuista maksettavan palvelumaksun ja KAH-kustannussäästön olevan merkittävimmät jakeluverkkoa tukevien akkuvarastojen hyödynnettävyyspotentiaaliin vaikuttavat tekijät. Hyödynnettävyyspotentiaalin laskentamallin lähtötiedoissa on kuitenkin jonkin verran epävarmuustekijöitä ja keskiarvoistuksia, mikä on huomioitava tulosten arvioinnissa. Lisäksi lainsäädännössä tapahtuvat akkuja koskevat muutokset niin EU-tasolla kuin kansallisestikin, voivat vaikuttaa merkittävästi akustojen potentiaaliin jakeluverkkokäytössä. Tulosten perusteella voidaan todeta, etteivät akustot nykytilanteessa näyttäydy yltiöpositiivisena, mutta kuitenkin kannattavia kohteita löytyy, mikäli palvelumaksun taso on sopiva
Ihmisen paras rescueystävä: Verkkoetnografia eettisestä löytökoiratoiminnasta
No full textTämä tutkimus kohdistui informaation tuottamisen kontekstiin. Näkökulma on tärkeä, koska informaatiotutkimus on viime aikoina painottunut käytön ja käyttäjien tutkimukseen. Keskityin verkkoetnografian avulla tutkimaan internetiä hyödyntäviä löytökoirajärjestöjä. Nämä järjestöt ovat osa globaalia sosiokulttuurista eläinsuojelutyötä. Rescuetoiminta on kodin etsimistä olemassa oleville koirille, eli katukoirien adoptoinnin mahdollistamista. Tutkimuskohteeni muodostivat Responsible Rescue -sitoumuksen allekirjoittaneet järjestöt. Suoritin neljän viikon mittaisen verkkoon sijoittuneen kenttäjakson syyskuussa 2019. Keräsin aineiston rescuejärjestöjen verkkosivuilleen tuottamista dokumenteista.
Rescuetoiminta perustuu vapaaehtoisuudelle. Tutkimuksen viitekehyksen muodostavat vakavahenkisen harrastamisen käsitteistö. Vakavahenkisen harrastamisen yksi alalajeista on vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistoiminnan välityksellä ilmaistaan kiinnostuksen kohteita ja sosiaalisia ja poliittisia arvoja. Julkisuuden hahmoista Katherine Schwarzenegger ja Paola Suhonen ovat esittäneet tukevansa rescuekoiratoimintaa.
Tutkimusongelma kohdentui informaation tuottamisen kontekstiin. Koirien kohdalla esteettinen ulottuvuus liittyy siihen, mitä pidetään silmää miellyttävänä, eli kauniina. Keskeinen tutkimuskysymykseni on, minkälaisia sisältöjä rescuejärjestöjen verkkosivuille päivitetään. Pyrin löytämään dokumentteihin sisältyviä tiedon tyyppejä ja luokitella sisältöjoukkoja havainnoinnin yhteydessä tuottamastani aineistosta.
Rescuetoiminta on lisäksi dokumentaarista. Verkkosivuille päivitetään koirista kertovia tekstejä ja valokuvia. Toiminnan jatkuminen ilmenee juuri verkkosivujen päivittymisenä. Koirien tietoihin rescuetoimijat sisällyttävät tietonsa koirien menneisyydestä, sosiaalisuudesta ja kuvauksen ja luonnehdinnan. Tutkimuksen havaintopohjaiset löydökset ilmenevät näinä kolmena kategoriana. Tutkimus kohdistui kotia etsivien koirien dokumentteihin
Rinnakkaissaostuksesta biologiseen fosforinpoistoon
No full textBiologinen fosforinpoisto on tapa poistaa jätevedestä fosforia ilman kemiallista saostusta. Biologinen fosforinpoisto mahdollistaa fosforin talteenoton jätevedestä sekä vähentää saostuskemikaalien kulutusta. Biologiseen fosforinpoistoon kykeneviä bakteereja on useita, jotka toimivat hieman eri tavoin. Yhteistä näille bakteereille on kuitenkin se, että ne varastoivat hiiltä anaerobisesti vapauttaen fosforia, jonka jälkeen ne voivat aerobisesti käyttää varastoitua hiiltä ja varastoida fosforia enemmän, kuin mitä niiden kasvuun vaaditaan. Hyvään fosforinpoistoon biologisesti vaaditaan sopivat prosessiolosuhteet. Ravinnesuhteen täytyy olla riittävä siten, että fosforia varastoiville bakteereille on tarpeeksi helposti käyttökelpoista hiilenlähdettä suhteessa tulevaan fosforiin. Anaerobilohkon on oltava riittävän hapeton ja nitraatiton, sillä muuten tavalliset heterotrofiset bakteerit pystyvät käyttämään helposti käyttökelpoisen hiilen nopeammin kuin fosforia varastoivat organismit. Biologinen fosforinpoisto voi häiriintyä, jos kilpailevat, glykogeeniä varastoivat organismit, saavat kilpailuedun fosforia varastoiviin bakteereihin. Kilpailevat organismit saavat etua etenkin korkeassa tai matalassa pH:ssa, korkeassa lämpötilassa, sekä tilanteessa, jossa hiilenlähteenä on vain asetaatti tai propionaatti. Häiriötilanne voi syntyä myös, jos viipymä lietteenkäsittelyssä on liian pitkä, jolloin fosfori vapautuu lietteestä jälleen liukoiseen muotoon. Työn kohdepuhdistamolla vaihdettiin operointitapa rinnakkaissaostuksesta biologiseen fosforinpoistoon kesällä 2018. Prosessin toimintaa seurattiin online-mittauksilla sekä kokoomanäytteitä ottamalla. Saostuskemikaalin syöttö ilmastukseen lopetettiin kokonaan. Fosforia sitoutui lietteeseen biologisesti siten, että luparaja saavutettiin tertiäärikäsittelyn jälkeen. Osan koejaksosta luparaja olisi alittunut ilmankin tertiäärikäsittelyä. Koejakson aikana häiriötilanteet aiheuttivat biologisen fosforinpoiston heikkenemistä, jolloin rinnakkaissaostusta käytettiin väliaikaisesti
"Silloin luonnossa oli kivaa ja rauhallista”: Kuudesluokkalaisten luontosuhde ja sen kuvastaminen kuvataiteen keinoin
No full textTutkimuksen tarkoituksena oli kuvata kuudesluokkalaisten luontosuhdetta sekä kirjallisten vastausten että kuudesluokkalaisten tuottaman kuvallisen aineiston avulla. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä avattiin luonnon ja luontosuhteen sekä kuvataide- ja ympäristökasvatuksen käsitteitä sekä tarkasteltiin oppiaineiden integrointia. Tutkimuksen taustalla oli myös samaa aihepiiriä käsitelleitä tutkimuksia, joita peilattiin tuloksiin tutkimuksen pohdinnassa.
Tavoitteena oli selvittää, millainen on kuudesluokkalaisten lasten luontosuhde, ja miten he kuvastavat luontosuhdettaan kuvataiteen keinoin. Aineisto muodostui sekä kirjallista informaatiota että kuvataidetöitä sisältäväksi siksi, että se tarjoaisi mahdollisimman monipuolisen näkökulman kuudesluokkalaisten luontosuhteeseen.
Aihe on jatkuvasti ajankohtainen ja kyselyitä luontotottumuksiin liittyen tehdään vuosittain. Luontokokemukset ovat merkittävässä roolissa luontosuhteen syntymisessä ja luontosuhde muodostuukin usein jo lapsena. Tässä tutkimuksessa lasten luontosuhdetta selvitettiin laadullisen tutkimusmenetelmän keinoin käyttäen sekä fenomenologista että fenomenografista tutkimusotetta. Tutkimusaineisto koostui tutkimuslomakkeen avulla saaduista vastauksista sekä kuudesluokkalaisten itsensä tekemistä kuvataidetöistä. Kuvataidetöissä ohjeistuksena oli piirtää itselle merkityksellinen luontokokemus jatkaen virkettä ”Silloin luonnossa oli…”.
Tulosanalyysissä muodostui useita erilaisia kuvauskategorioita, joiden pohjalta selvitettiin sekä kuudesluokkalaisten käsityksiä luonnosta käsitteenä että oppilaiden varsinaista luontosuhdetta. Kirjallisen lomakkeen vastausten perusteella oppilaat näkivät luonnon itseisarvoisesti tärkeänä paikkana, jossa oli mahdollista muun muassa kerätä marjoja ja sieniä, kuunnella luonnon ääniä, haaveilla tai rauhoittua. Välinearvoisia vastauksia tuloksissa ilmeni vain vähän, joissa kaikissa korostui mopoilun tärkeys. Mopoilussakin luonto liitettiin osaksi harrastuksen mahdollistumista.
Kuvataidetöitä analysoitiin sisällön ja visuaalisen ilmaisun näkökulmista. Luontosuhteen ilmentymiskeinoina nousivat vahvimmin esiin sommittelun ja värien käytön vaikutus. Kuudesluokkalaisten luontosuhde oli pitkälti myönteinen, johon tutkimuksessa voi osaltaan vaikuttaa tutkimuksen aineistonkeruuseen käytetty maalaiskoulu sekä tutkimuslomakkeeseen ja kuvataidetyön ohjeistukseen liittyneet kysymystenasettelut