47495 research outputs found
Sort by
Tyypin 2 diabeteksen yhteys masennus-, ahdistus- ja fatiikkioireisiin työikäisillä
No full textTyypin 2 diabeteksen on havaittu olevan yhteydessä kohonneeseen masennuksen, ahdistuksen ja fatiikin kokemiseen. Aiempaa tutkimusta on kuitenkin syytä täydentää. Tyypin 2 diabetekseen liittyvien masennus-, ahdistus- ja fatiikkioireiden ymmärtäminen on tärkeää, sillä niillä voi olla vaikutusta potilaiden terveyteen ja laajemmin myös terveydenhuollon kustannuksiin. Masennus-, ahdistus- ja fatiikkioireiden terveyttä heikentävät vaikutukset saattavat välittyä diabeteksen hoitotasapainon heikentymisen kautta. Tulokset masennus- ahdistus- ja fatiikkioireiden yhteydestä tyypin 2 diabetespotilaiden hoitotasapainoon ovat kuitenkin ristiriitaisia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella tyypin 2 diabeteksen yhteyttä masennus-, ahdistus- ja fatiikkioireiden esiintymiseen sekä oireiden yhteyttä tyypin 2 diabeteksen hoitotasapainoon työikäisillä.
Tutkimuksen aineisto koostui 10 tyypin 2 diabetespotilaasta ja 10 verrokista, joista muodostettiin vertaistetut parit (engl. matched pairs). Verrokit oli valittu vastaamaan mahdollisimman hyvin diabetespotilaita iän ja koulutustaustan perusteella. Tutkitut olivat iältään 38–63-vuotiaita. Masennusoireita kartoitettiin Beck Depression Inventoryn (BDI-II), ahdistusoireita Beck Anxiety Inventoryn (BAI) ja fatiikkioireita Fatigue Impact Scalen (FIS) avulla. Tutkimuksen aikana ilmennyttä väsymistä arvioitiin Visual Analogue Scale (VAS) -janan avulla. Potilaiden hoitotasapainoa arvioitiin pitkäaikaista verensokeritasoa kuvaavan sokerihemoglobiinin (HbA1c) avulla.
Tässä tutkimuksessa tyypin 2 diabetespotilaiden havaittiin kokevan enemmän ahdistusoireita verrokkeihin nähden. Masennus- ja fatiikkioireiden yhteyttä tyypin 2 diabetekseen ei löydetty. Lisäksi verrokit väsyivät odotusten vastaisesti tutkimuksen aikana tyypin 2 diabetespotilaita enemmän. Masennus-, ahdistus- tai fatiikkioireiden ja hoitotasapainon yhteydelle ei saatu tukea. Tutkimuksen tulokset tukevat aiempia havaintoja tyypin 2 diabetespotilaiden kohonneista ahdistusoireista. Pienen aineiston vuoksi tulokset eivät kuitenkaan ole yleistettävissä, ja tarvitaan lisää tutkimusta masennus-, ahdistus- ja fatiikkioireiden sekä tyypin 2 diabeteksen hoitotasapainon yhteydestä suuremmalla aineistolla. Masennus-, ahdistus- ja fatiikkioireiden synnyn ja vaikutusten ymmärtäminen tyypin 2 diabetekseen liittyen vaatii tulevaisuudessa lisää tutkimusta. Tyypin 2 diabetekseen liittyvät masennus-, ahdistus- ja fatiikkioireet on syytä huomioida myös terveydenhuollossa niiden terveyttä heikentävien vaikutusten lievittämiseksi
Cambridge Analytica and the Public Sphere: An Investigation of Political Manipulation in the Digital Age
No full textThe Cambridge Analytica scandal, which unfolded in 2018, was a wake-up call for many and is a good illustration of political and civic consequences of big data in the digital age. In this thesis, I used theory-driven qualitative content analysis to explore political manipulation in the digital age, illustrated by the Cambridge Analytica scandal, and focus on how the democratic challenges, impugn the role of democratic citizens in the public sphere. For this matter I have used Habermas concepts of deliberative democracy, the public sphere, and citizen sovereignty extensively as a lens through which I analyse the events of 2018 and its aftermath. I was able to identify five challenges to the concept of the public sphere as it stands, and I relate my findings to how they may be consequential to the democratic system in general under a neoliberal capitalist order
Pilottina ennen valtakunnallista uudistusta: Opiskelijoiden kokemuksia Tampereen yliopiston luokanopettajakoulutuksen soveltuvuuskokeesta 2019
No full text
Tietotekniikan poliittinen vaikuttavuus
No full textTutkielma koostuu tietotekniikan poliittisen vaikuttavuuden merkitysopillisesta määrittelystä ja teoreettisten reunaehtojen erittelystä. Lisäksi sosiaalisen median ja yhteiskuntatutkimuksen alalta käsitellään tapaustutkimus, jota tulkitaan esiteltyjä teorioita vasten. Päähuomiot ovat tietotekniikan roolissa sosiaalisessa maailmassa, tietotekniikassa sosiaalisten ja poliittisten muutoksien tuottajana sekä vaikuttavuuden ja muutoksen luonteessa. Tutkimuskysymys on: miten tietotekniikalla voidaan tulkita olevan poliittista vaikuttavuutta, mistä se muodostuu ja miten sitä esiintyy käytännössä? Aineisto ja lähestymistapa ovat holistisia ja poikkitieteellisiä, joskin painottuen sosiaalitieteisiin, mutta unohtamatta tietojenkäsittelytieteellistä näkökulmaa.
Aiheesta julkaistu kirjallisuus tukee sitä, että teknologia on osa sosiaalista maailmaa. Monipuolisesti tarkastelluissa teksteissä esitetään, että tietotekniikalla on sosiaalista ja poliittista muutosta tuottavaa vaikuttavuutta. Tietotekniikan vaikuttavuus on lisäksi monitasoista. Se voi tuottaa vaikuttavuutta ainakin osittain autonomisesti, mutta vaikuttavuuksia ajaa myös teknologiseen kehitykseen sisään rakentuneet mikropoliittisuudet sekä eritoten käyttäjälähtöinen toiminta. Muutoksen laatu ja voimakkuus on riippuvainen näistä kaikista. Autonomisuus pohjautuu teknologisen determinismin teorian eri muotoihin. Mikropoliittisuudet kuvaavat pääosin sitä, miten teknologian kehittäjien ennakko-olettamukset kertautuvat ja muuttavat käytäntöjä. Internet on maailmanhistorian kannalta poikkeuksellinen ilmiö, joka on muuttanut vuorovaikutuksen tapoja ja sääntöjä. Sen viestinnälliseen tehokkuuteen perustuva käyttäjälähtöinen toiminta on synnyttänyt uudenkaltaisen julkisuuden tilan, joka on ainakin osaksi syrjäyttänyt perinteisen painetun ja sähköisen median valta-aseman sekä muodostunut uudeksi niin kutsutuksi viidenneksi valtiomahdiksi
Hiilidioksidin talteenotto savukaasuista
No full textTämän kandidaatintyön tarkoituksena oli tutkia kirjallisuuden avulla hiilidioksidin talteenottoa savukaasuista. Ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi energiakenttään tarvitaan muutosta päästöjen alentamiseen. Fossiilisilla polttoaineilla on kuitenkin edelleen niin merkittävä osuus maailman energiantuotannossa, että kaiken korvaaminen uusiutuvalla energialla on toistaiseksi lähes mahdotonta. Hiilidioksidin talteenotto voisi olla hyvä vaihtoehto hiilidioksidipäästöjen alentamiseen ilman, että koko energiakenttää tarvitsisi muuttaa fossiilisista uusiutuviin energianlähteisiin.
Tämä tutkimus keskittyi kolmeen tunnetuimpaan polton jälkeiseen talteenottomenetelmään: kemialliseen absorptioon, adsorptioon kiinteillä sorbenteilla ja membraanisuodatukseen. Näistä etenkin kemiallisesta absorptiosta löytyi paljon tutkimustietoa kirjallisuudesta ja sen sovelluksesta amiinipesusta on myös muutamia käytännön kokemuksia teollisuudesta. Adsorptio ja membraanisuodatus sen sijaan ovat vielä kehitysasteella olevia menetelmiä mutta niistäkin löytyi kirjallisuudesta useita tutkimuksia. Työssä tutkittiin näiden menetelmien ominaisuuksia ja sovelluksia, sekä suoritettiin teknistaloudellista vertailua niiden välillä.
Teknisten ominaisuuksien vertailussa huomattiin, että kaikilla vertailtavilla menetelmillä voimalaitoksen hyötysuhde laskee noin 7-11 %-yksikköä ja sähkötehon alenema on välillä 18-26 %-yksikköä. Parhaiten vertailussa pärjäsi metalliorgaanisia runkorakenteita käyttävä lämpötilan muutoksessa tapahtuvaan adsorptioon perustuva TSA-prosessi, jolla hyötysuhde laski 7 %-yksikköä ja sähkötehon alenema oli 18 %-yksikköä. Hieman yllättävä tulos oli amiinipesun heikkous vertailussa, kun sen käyttö laski voimalaitoksen hyötysuhdetta 10,9 %-yksikköä ja sähköteho 24 %-yksikköä.
Teknistaloudellista vertailua suoritettaessa amiinipesu nousi selvästi taloudellisesti kannattavimmaksi menetelmäksi. Sillä talteenoton hinnaksi saatiin 33,6 euroa tonnilta hiilidioksidia, kun esimerkiksi membraanisuodatuksella vastaava arvo oli 44,7 euroa tonnilta hiilidioksidia. Vertailtaessa tasoitettuja sähkönhintoja niin sanotulla LCOE-menetelmällä amiinipesu sai arvon 24,8 €/MWh kun taas huonoimman arvon sai metalliorgaanisia runkorakenteita käyttävä TSA-prosessi arvolla 44,2 €/MWh. Luvuista käy kuitenkin ilmi, että hiilidioksidin talteenotto on nykyisellään melko kaukana taloudellisesti kannattavasta toiminnasta, kun hiilidioksidin nykyinen päästökauppahinta on noin 21 euroa tonnilta hiilidioksidia.
Hiilidioksidin talteenoton tulevaisuus on riippuvainen teknologian kehityksen lisäksi myös poliittisista päätöksistä. Talteenotosta aiheutuu yksistään niin paljon kuluja, että yritysten ei ole järkevää lähteä investoimaan siihen. Lisäksi kuluihin täytyy huomioida kuljetuksesta ja varastoinnista aiheutuvat kustannukset, joihin ei tässä työssä otettu kantaa. Päästökauppahinnan nostamisella talteenotosta olisi mahdollista saada taloudellisesti kannattavaa toimintaa ja yritysten kiinnostus sitä kohtaan voisi nousta. Kokonaisuudessaan teknologia mahdollistaisi jo nyt hiilidioksidin talteenoton teollisen tason toiminnan mutta talouden näkökulmasta sen yleistyminen lähivuosina ei ole kovin todennäköistä. Oikeilla poliittisilla päätöksillä se kuitenkin voisi olla yksi tulevaisuuden ratkaisu hiilidioksidipäästöjen hillitsemiseksi
