47495 research outputs found
Sort by
Terveysviestinnän vaikuttavuus sosiaalisessa mediassa
No full textTerveysviestintä on enenevässä määrin siirtynyt lääkärin vastaanotoilta ja perinteisistä joukkoviestinnän kanavista sinne, missä ihmiset nykyään kuluttavat aikaansa: verkon sosiaalisen median alustoille. Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen terveysviestinnän vaikuttavuutta sosiaalisessa mediassa tavoitteenani muodostaa alustava kuva siitä, millaisin edellytyksin somealustojen terveysviestintä mahdollisesti vaikuttaa ihmisiin. Lisäksi selvitän, millainen terveysviestintä toimii sosiaalisessa mediassa vaikuttavuuden kannalta parhaiten. Vaikuttavuudella tarkoitan sosiaalisen median alustoilla jaettavien ja niillä kiertävien viestinnällisten sisältöjen vaikuttavuutta, en alustojen itsensä vaikutuksia.
Tutkimukseni teoreettisen viitekehyksen rakentamisessa hyödynnän viestintätutkimusta ja terveysviestinnän tutkimusta. Niin sanotun joukkoviestintätutkimuksen eli mass communication research (MCR) -perinteen piirissä viestinnän vaikutuksia on tutkittu usean vuosikymmenen ajan, ja vaikka perinne on saanut paljon kritiikkiä, sitä edustavien tutkimusten tuloksia hyödynnetään nykyäänkin monilla eri tutkimusaloilla. Terveysviestinnän tutkimus puolestaan on suhteellisen nuori tutkimusalue, jolla on otettu vaikutteita muun muassa MCR-perinteestä. Terveysviestinnän tutkimuksen kahdesta päälinjasta toisessa kiinnostuksen kohteena on nimenomaan joukkoviestinnän keinoin tapahtuva terveysviestintä. Tutkijoiden kiinnostus sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa terveysviestintää kohtaan on lisääntynyt viime vuosina, mutta koska tutkimukset hajautuvat eri tutkimuskentille, havaintojen yhteen kokoaminen ja niiden yhteisten piirteiden tunnistaminen on haastavaa. Tutkielmassani hyödynnän tällaisen kokoavan tarkastelun tukena niin kutsuttua informaation prosessointimallia (McGuire 2013). Tarkastelun pohjalta suuntaan huomion siihen, miten terveysviestinnän lähteitä, viestiä ja kanavia on tutkittu. Lisäksi tuon esiin, miten näitä aikaisempia tutkimuksia voidaan soveltaa sosiaalisen median yhteydessä.
Tuotin tutkielmani empiirisen osan aineiston sähköisellä kyselytutkimuksella sosiaalisen median kanavien kautta. Saamani kyselyvastaukset analysoin Excelissä hyödyntäen ohjelman tarjoamia taulukointimahdollisuuksia, erilaisia funktioita sekä graafisia esityksiä. Kyselyn avoimet vastaukset erittelin tyypittelyn avulla.
Tulosteni perusteella voi alustavasti päätellä, että terveysviestinnällä sosiaalisen median alustoilla on mahdollista vaikuttaa ihmisiin. Suurin osa (85%) kyselyni vastaajista halusi nähdä terveyteen liittyvää sisältöä sosiaalisessa mediassa, ja kolme neljäsosaa (75%) sanoi hyödyntävänsä sosiaalisessa mediassa näkemiään terveysneuvoja joskus tai usein. Mitä tulee vaikuttavuuden kannalta toimivan terveysviestinnän ominaisuuksiin, tulokset antavat osviittaa siitä, että sosiaalisen median käyttäjille luotettavuus on selvästi tärkein ominaisuus niin lähteen, kanavan kuin sisällönkin osalta. Vastaajat pitivät luotettavuutta korostavia ominaisuuksia, kuten avointa lähteiden kertomista, hyvin tärkeänä. Lisäksi terveysviestinnän tulisi vastausten perusteella olla myös kiinnostavaa, hyödyllistä ja helposti ymmärrettävissä. Tulosteni pohjalta voi lisäksi päätellä, että käyttäjien toiveet eivät tällä hetkellä toteudu läheskään aina: vastaajista 67% koki sosiaalisen median terveysneuvojen olevan mielenkiintoisia, 50% koki niiden olevan hyödyllisiä, ja vain 18% koki niiden olevan luotettavia.
Toivon, että pro gradu -tutkielmani hyödyttää niin tutkijoita kuin terveysviestinnän kentällä toimivia organisaatioita ja yrityksiäkin. Terveysviestinnän vaikuttavuuden tutkimusta sosiaalisessa mediassa tulisi kuitenkin laajentaa ja syventää esimerkiksi hyödyntämällä laadullista tutkimusotetta tai nykyteknologian mahdollistamaa digitaalista analytiikkaa
Exploring barriers to accessing public education services in immigrant communities in Tanphu District.
No full textSocial justice is the goal of every nation's development. Education is one of the conditions to ensure fairness and development opportunities for each individual in society. Access to education services, especially public education services in developing countries like Vietnam, is limited. These restrictions result in differences in attendance rates for migrant and indigenous children, the higher the level of education, the greater the difference. Understanding barriers that prevent migrant children from accessing public education services will help immigrants integrate into urban life effectively participate in the city's economic activities, reducing crime rate, improve the quality of life of people. Through in-depth interviews with 35 people in Tanphu District, including immigrants, local police officers, landlords and educational staff in Tanphu District, along with secondary data from Tanphu District Education and Training Department, Statistical Office of Tanphu District, the study has identified the reasons that prevent access to public education services of immigrants. These barriers come from educational service providers and educational service users. The results of this study provide a comprehensive picture of public education provision in Tanphu District. This is the basis for further studies on education support policies for immigrants
Sijoittajien taloudelliset kannustimet ottaa ESG-tekijät huomioon osana sijoitusstrategiaa yritysvastuun kehityksen edistämiseksi
No full textYmpäristötietoisuuden jatkuvasti kasvaessa kuluttajat vaativat yrityksiltä yhä enemmän panosta vastuullisuuden huomiointiin jokapäiväisessä liiketoiminnassa, sekä päättäjiltä toimia, joilla yritystoimintaa saadaan pakotettua kohti vastuullisempaa liiketoimintaa. Yritysten asenteiden muutokset ja päättäjien toimet etenevät usein kuitenkin hitaasti ja kankeasti.
Erityisesti suurilla institutionaalisilla sijoittajilla on valtavasti potentiaalia vaikuttaa yritysten liiketoimintaan ja rahoitukseen niin osakkeenomistajina kuin valtavien varallisuuksien hallitsijoina. Vastuullisuuden integrointi osaksi sijoitustoiminnan strategiaa aiheuttaa sijoittajille ylimääräisiä kustannuksia vaativamman yritysanalyysin muodossa. Siksi onkin oleellista tutkia, onko sijoittajilla todellisia taloudellisia kannustimia vaikuttaa yritysten liiketoiminnan vastuullisuuteen vai joutuuko sijoittaja maksamaan yritysvastuun edistämisen sijoitusten matalampien tuottojen tai suuremman riskin muodossa.
Tässä tutkimuksessa vastuullisen sijoittamisen kannattavuutta ja sijoittajien kannustimia tutkitaan kvantitatiivisin menetelmin kolmella hypoteesilla, tavoitteena selvittää eroavatko vastuullisten indeksien ja perusindeksien tuotot, riskit ja riskipainotetut tehokkuuden tunnusluvut merkittävästi toisistaan. Tuottojen ja varianssien eroja tutkitaan parittaisen t-testin ja varianssien ftestin avulla. Tehokkuuden tunnusluvut käsittävät Sharpen ja Treynorin luvut sekä Jensenin alfan. Tutkimuksen aineistona käytetään MSCI:n suurimpien markkinaindeksien kuukausidata ja markkinaindeksien ESG Leaders -luokitellut vastineet.
Tutkimuksen tulosten perusteella sijoittajalla on taloudellinen kannustin huomioida vastuullisuus sijoitusstrategiassa, jos sijoittajan portfolio on hajautettu erittäin tehokkaasti eri markkinaalueille tai painotettu kehittyvien markkinoiden suuntaan. Kehittyneet markkinat toimivat kuitenkin huomattavasti tehokkaammin, tuottaen paremmin pienemmällä riskillä. Siirtäessään portfolion painoa kehittyville markkinoille sijoittaja voi parantaa portfolion tehokkuutta kehittyvien markkinoiden osalta vastuullisen sijoittamisen strategialla, mutta joutuu tyytymään pienempään portfolion kokonaistuottavuuteen ja ottamaan lisää riskiä kannettavaksi
Miten kunnan kulttuuripalveluja johdetaan? - Kulttuurityön rooli, sopimuksellisuus ja yhteistyö
No full textA brief survey on image morphing
No full textImage morphing has been recognized as an interesting and powerful tool for visual effects, allowing one object smoothly transforming to another object. It is widely applied in image editing and film production applications, so there are many researches on this topic. This thesis surveys the various proposed techniques in the morphing field which try to improve the morphing quality and describes some outstanding and advanced morphing techniques. The fundamental technique shared by every algorithm is first analysed, then followed by feature-based, optimization-based and learning-based method. Each of them has their own strength and focuses on different point. An experiment is conducted to evaluate the advantages and disadvantages of those methods. The result and example from the literature reveal that there still needs further study on transformation of 2 dissimilar objects and images having large occlusions
Vastuullisen kulutusasenteen ja toiminnan ristiriita vaatteiden ostolakkojen yhteydessä
No full textTämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia asenteiden ja toiminnan välistä ristiriitaa vaatteiden ostolakkojen yhteydessä, kognitiivisen dissonanssin teorian avulla. Tutkimuksessa paikannetaan vastuullisia kulutusasenteita eettisen kulutuksen ja ympäristövastuullisuuden kehyksessä hyödyntämällä asenteiden kolmikomponenttimallia. Lisäksi tutkitaan, millainen merkitys vastuullisuudella on ostolakkojen yhteydessä. Aineisto on koottu seitsemän eri blogin vuoden mittaisista vaatteiden ostolakkoa koskevista blogiteksteistä aikaväliltä 1.6.2016 – 22.2.2019. Aineisto on analysoitu teoriaohjaavan menetelmän mukaisesti.
Tutkimuksessa selvisi, että ostolakon aloittamisen taustalla vaikuttaa vastuulliset asenteet kulutusta kohtaan, joista ympäristövastuullisuus on eettisyyttä vaikuttavampi tekijä. Vastuullisuus ilmenee tunteen tasolla kielteisyytenä vastuuttomana koetun pikamuodin tuotantoa, sekä vaatteiden ylikulutusta kohtaan, joka aiheuttaa ahdistuneita tuntemuksia. Kognitiivisella tasolla tiedostetaan vaatetuotannon vaikutukset etenkin ympäristölle, sekä oma toiminnan vaikutus siihen. Käyttäytymisen tasolla toimintaa halutaan muuttaa vastuullisempaan suuntaan aloittamalla vaatteiden ostolakko.
Dissonanssia aiheuttaa etenkin ostolakolle henkilökohtaisesti asetettujen rajoitusten mukaiset vaatehankinnat. Sillä ei ole dissonanssin kannalta merkitystä, onko tuote vastuullisesti, vai pikamuodin periaattein valmistettu. Dissonanssia aiheuttavia vaatehankintoja vältellään aktiivisesti, ja vastuullisten asenteiden mukaiseen johdonmukaisuuteen pyritään raportoimalla rehellisesti ostolakon etenemisestä. Jotta vastuulliset asenteet ja toiminta palautuu keskenään johdonmukaisiksi, kulutustoimintaa muutetaan vähentämällä vaatehankintoja, sekä lainaamalla ja korjaamalla vaatteita. Lisäksi tietoisuuden lisääminen vaatetuotannosta ja vastuullisesti tuotetuista vaatteista auttaa vastuullisen asenteen tukemisessa.
Ristiriidat vastuullisen kulutusasenteen ja toiminnan välillä ovat seurausta mainonnan ylläpitämistä pinttyneistä toimintatavoista. Vastuullisen kulutuskäyttäytymisen saavuttamiseksi tulisi olla saatavilla tietoa ja tukea, jotta uusista toimintatavoista tulisi kestäviä. Lisätutkimusta voisi kohdistaa järjestöjen ja yritysten keinoihin vastuullisen kulutuksen tukemiseksi, sekä siihen, millainen merkitys niillä on siirryttäessä kohti uusia kulutustapoja
Reprezentatsija jazykovoi politiki Latvii i Estonii v rossijskih gazetah
No full textKieli on ollut yksi tärkeimmistä kansankunnan rakennusaineksista Virossa ja Latviassa siitä lähtien, kun nämä maat ensimmäistä kertaa saavuttivat valtiollisen itsenäisyytensä vuonna 1918. Viron kielen ja Latvian kielen asema turvattiin itsenäisyyden alkuaikoina maiden perustuslaeissa. Valtion elimet ja muut tärkeät yhteiskunnan toiminnot järjestettiin näillä kielillä.
Toisen maailmansodan päätyttyä Viro ja Latvia liitettiin osaksi Neuvostoliittoa, mikä keskeytti kansakuntien rakennusprosessin. Venäjän kielen asema alkoi vahvistua. Tätä kehitystä edesauttoi eritoten Neuvostoliiton harjoittama kieli- ja väestöpolitiikka. Muista Neuvostoliiton osista vilkkaana jatkuneen muuttoliikkeen seurauksena muodostui vuosikymmenten kuluessa sekä Viroon että Latviaan merkittävä venäjänkielinen vähemmistö. Virolaisilta ja latvialaisilta vaadittiin venäjän kielen hallintaa, koska venäjä oli tosiasiallisesti Neuvostoliiton valtakieli. Samalla venäjänkielisiä maahanmuuttajia ei kuitenkaan velvoitettu osaamaan viron tai latvian kieltä. Neuvostopolitiikan tarkoituksellinen epätasapainoisuus vaikuttikin siihen, että Viron ja Latvian yhteiskunnat jakautuivat yhä enenevissä määrin paikallisia kansallisuuksia edustaviin asukkaisiin ja venäjänkielisiin tulokkaisiin.
Väestön jakautuminen toisistaan eriytyneisiin ryhmiin on nähtävissä Virossa ja Latviassa myös tänä päivänä. Kielikysymyksiä pidetään edelleen ensiarvoisen tärkeinä maiden itsenäisyyden ja kansallisen identiteetin turvaamisen kannalta. Kiivas yhteiskunnallinen keskustelu on jatkunut esimerkiksi sen ympärillä, pitääkö koulussa tai lukiossa saada opetusta myös venäjän kielellä. Vaikea aihe ovat myös asukkaat, joilla ei ole minkään valtion kansalaisuutta. Tämä väestöryhmä muodostuu pääasiassa venäjänkielisistä asukkaista, jotka Viron ja Latvian uudelleenitsenäistymisen jälkeen eivät saaneet kansalaisuutta.
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee Viron ja Latvian kielipolitiikan representaatiota sanomalehtiartikkeleissa, jotka on julkaistu vuosina 2004-2017 laajalevikkisissä venäläisissä sanomalehdissä Izvestija ja Rossijskaja gazeta. Analysoitavasta 52 artikkelista 36 on julkaistu Rossijskaja gazetassa ja 16 Izvestijassa. Analysoin artikkeleita kielipolitiikan teorioiden näkökulmasta sekä retorisen analyysin keinoin. Kielipoliittisen tutkimuksen teorioihin lukeutuvat muun muassa Tove Skutnabb-Kankaan näkemys kielellisistä ihmisoikeuksista sekä venäläisen Vladimir Alpatovin kirjoitukset kielipolitiikasta. Retorista analyysia hyödynnän sanomalehtien käyttämien konkreettisten retoristen keinojen löytämiseksi. Retoriikan osalta tutkielma tukeutuu varsinkin Arja Jokisen ja belgialaisen Chaïm Perelmanin ajatuksiin.
Analyysi paljastaa, että sanomalehdet Rossijskaja gazeta ja Izvestija hyödyntävät Viron ja Latvian kielipolitiikkaa käsittelevissä artikkeleissaan lukuisia erilaisia retorisia keinoja. Lehtien artikkeleita yhdistäväksi tärkeimmäksi piirteeksi osoittautuu niiden kriittinen suhtautuminen Viron ja Latvian kielipolitiikkaan. Tämä ilmenee venäjänkielisten asukkaiden ja venäjän kielen heikon aseman laajana tuomitsemisena. Lehdet korostavat, että venäjänkielinen väestö ei ole tasa-arvoisessa asemassa virolaisten ja latvialaisten kanssa. Ne myös esittävät, että Viron ja Latvian venäläisvähemmistöjen kielelliset ihmisoikeudet eivät toteudu. Merkittävä osa artikkeleiden argumentoinnista perustuu ristiriitaan venäjäkielisen väestön suuren määrän ja venäjän kielen tunnustamattoman aseman välillä
Nykypäivän henkilöstöriskien kokonaisvaltainen hallinta vakuutusalalla
No full textVakuutusalan murros vaikuttaa kehittyviin henkilöstöriskeihin, ja muuttuva työ voi johtaa työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä vaarantaviin uusiin riskeihin. Murrosta ajavat suuret muutosvoimat, megatrendit, muuttavat työn sisältöä ja tapaa tehdä työtä. Nykypäivän työelämässä etenkin psykososiaaliset riskit, kuten henkinen kuormittunen, stressi, työilmapiirin ongelmat ja liiallinen kiire ovat korostuneet. Samalla kiinnostus on siirtynyt perinteisestä riskienhallinnasta kohti kokonaisvaltaista riskienhallintaa. Sen avulla riskienhallinta ulotetaan koko organisaatioon, riskien kokonaiskuva ja riskien väliset suhteet hahmotetaan kattavammin ja dynaamisen toimintaympäristön luomiin haasteisiin voidaan vastata paremmin. Henkilöstöriskejä tulisi hallita kokonaisvaltaisen riskienhallinnan avulla, vaikka ne ovat olleet perinteisesti vähiten tunnettu osa kokonaisvaltaista riskienhallintaa kompleksisen luonteensa vuoksi. Systemaattisella lähestymistavalla henkilöstöriskejäkin on kuitenkin mahdollista hallita tehokkaasti.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, hallitaanko vakuutusyhtiöissä alan murroksessa korostuneita henkilöstöriskejä kokonaisvaltaisesti. Samalla perehdytään siihen, miten vakuutusalan murros on vaikuttanut henkilöstöriskeihin, mitkä ovat merkittävimmät alan kohtaamat henkilöstöriskit ja miten niitä hallitaan käytännössä. Aihe on ajankohtainen, sillä työn murros on voimakkaasti käynnissä ja tulee jatkumaan vielä pitkään. Siihen liittyy paljon epätietoisuutta ja se koskettaa niin yksilöitä, organisaatioita kuin laajemmalla tasolla koko yhteiskuntaakin. Tunnistamalla ja hallitsemalla kehittyviä henkilöstöriskejä, voidaan varmistaa turvallisten ja terveellisten työpaikkojen säilyminen myös tulevaisuudessa. Tutkimus on metodologialtaan kvalitatiivinen ja perustuu kuuden vakuutusalan henkilöstöriskien ja riskienhallinnan asiantuntijan haastatteluun. Haastattelujen tulosten tukena hyödynnettiin erilaisia internet-lähteitä vakuutusalan murroksen voimakkuudesta. Tutkimuksessa käy ilmi murroksen merkittävyys, sen suuri vaikutus työhön ja siten henkilöstöriskeihin. Henkilöstöriskien merkitys on tunnistettu ja huoli niiden kehityssuunnasta on kasvanut. Niiden hallintaa toteutetaan systemaattisesti osana operatiivisia riskejä. Tutkimuksessa havaittiin, että muutoksen jatkuessa ja riskien kompleksisen maailman kehittyessä, tarve hallita henkilöstöriskejä omana kokonaisuutenaan voi olla tulevaisuudessa mahdollista
Web-sovelluksen saavutettavuus ketterässä ohjelmistokehityksessä
No full textSaavutettavuudella pyritään tarjoamaan tasavertainen pääsy verkon palveluihin kaikille. Saa-vutettavuus ei ainoastaan hyödytä ihmisiä, joilla on jonkin asteisia verkon käyttöä vaikeuttavia häiriöitä, vaan se tekee verkkopalveluista kaikille helppokäyttöisempiä ja paremmin toimivia. Aiheena se on erittäin ajankohtainen sillä EU:n saavutettavuusdirektiivin mukaan kaikkien julkis-ten palveluiden verkkosivustojen pitää olla saavutettavuusvaatimusten mukaisia 23.9.2020 mennessä. Tämän kandidaatintyön tavoitteena on selvittää, miten web-sovelluksen hyvä saavu-tettavuus voidaan huomioida ketterässä ohjelmistokehityksessä ja tarjoaako ketterän ohjelmis-tokehityksen ohjeisto tukea paremmalle saavutettavuudelle.
Tutkimuksessa pyritään kirjallisuuskatsauksen avulla tutkimaan ketterän ohjelmistokehityk-sen ja saavutettavuuden suhdetta. Työn rakenne jakaantuu kahteen osaan. Ensin perehdytään tarkemmin saavuttavuuteen ja sen arviointiin. Toisena pääaiheena on ketterä ohjelmistokehitys ja sen historia. Lopuksi tutkitaan, miten ketterän ohjelmistokehityksen menetelmät voisivat tu-kea parempaa saavutettavuutta webkehityksessä. Työn aikana huomattiin, että molemmista ai-healueista on saatavilla runsaasti tieteellisiä lähteitä. Ketterän ohjelmistokehityksen ja hyvän saavutettavuuden välistä suhdetta ei kuitenkaan ole aiemmin juurikaan tutkittu.
Tutkimus osoittaa, että ketterän ohjelmistokehityksen ajatus tukee saavutettavuutta ainakin joissain määrin. Työn tuloksista selviää myös, että saavutettavuuden kasvavasta roolista huo-limatta, monissa palveluissa on edelleen suuria puutteita saavutettavuuden näkökulmasta. Saa-vutettavuuden korostuminen muun muassa EU:n saavutettavuusdirektiivin ansiosta tulee jat-kossa ohjaamaan ainakin julkisten verkkopalveluiden saavutettavuuden kehittymistä. Ketterä ohjelmistokehitys sopii saavutettavien palveluiden kehittämiseen perinteistä vesiputousmallia paremmin. Tärkeää saavutettavuuden kehittämisessä on tiedon jakaminen organisaatioissa ja yleisen ohjeiston parantaminen
”Efter lektionen kände jag mig motiverad": Finska grundskoleelevers uppfattningar om faktorer som påverkar inlärningsmotivationen i läroämnet svenska som det andra inhemska språket
No full textTämä pro gradu -tutkielma käsittelee peruskoululaisten käsityksiä tekijöistä, jotka heidän käsityksensä mukaan vaikuttavat heidän motivaatioonsa oppia ruotsia toisena kotimaisena kielenä. Käsite motivaatio määritellään tämän tutkielman kontekstissa sinä sisäisenä dynaamisena ja kumulatiivisena voimana, joka synnyttää, hallitsee, ohjaa, kasvattaa, kuihduttaa ja arvioi niitä kognitiivisia ja motorisia prosesseja, jotka vaikuttavat oppilaiden toiveisiin ja haluihin ruotsin opiskelun ja opetuksen suhteen. Tutkimukseni tarkoituksena on ollut kartoittaa, mitkä sisällöt, materiaalit ja metodit vaikuttavat oppilaiden käsityksen mukaan heidän oppimismotivaatioonsa, mitä oppilaat edellyttävät itse ruotsinopettajalta ja mitkä muut tekijät vaikuttavat oppilaiden käsityksen mukaan heidän oppimismotivaatioonsa. Tutkimukseni on luonteeltaan fenomenografinen tapaustutkimus ja pohjautuu teoreettiselta viitekehykseltään kielididaktiseen tutkimustietoon motivaation yhteydestä kielenoppimiseen.
Tutkimusaineistoni on kerätty yhteensä 95 oppilaalta eräästä suomalaisesta peruskoulusta. Tutkimukseen osallistuneet oppilaat ovat iältään 12–15-vuotitaita ja opiskelevat kaikki ruotsia toisena kotimaisena kielenä keskipitkän oppimäärän mukaan. Tutkimusmateriaalini koostuu kaiken kaikkiaan 87 lyhyestä kertomuksesta, jotka tutkimukseeni osallistuneet oppilaat kirjoittivat eläytymismenetelmäksi kutsutun metodin pohjalta. Tämän lisäksi tein myös yhteensä 8 parihaastattelua. Materiaalinkeruun suoritin keväällä 2020 oppilaiden koulupäivien aikana.
Tutkimukseni on tuottanut seuraavanlaisia tuloksia: Fenomenografisen analyysin perusteella pystyin erottelemaan yhteensä seitsemän (7) kategoriaa, jotka kuvailevat oppilaiden käsityksiä. Nämä kuvauskategoriat ovat metodit, sisällöt, materiaalit, opettaja, henkilökohtaiset tekijät, kannustimet ja arvot. Materiaalien, metodien ja sisältöjen suhteen oppilaat näyttävät arvostavan erityisesti vaihtelevuutta, monipuolisuutta ja autenttisuutta. Oppilaat suhtautuvat positiivisesti erityisesti erinäisiin yhteistoiminnallisiin metodeihin, peleihin yms. muuhun toiminnallisuuteen. Erityisen epämotivoivana oppilaat kokevat hyvin kielioppikeskeisen opetuksen. Materiaalit, jotka oppilaat nostavat esiin, ovat oppikirja, vihko ja erinäiset monisteet. Oppilaita näyttää miellyttävän erityisesti oppikirja, joka on selkeä, värikäs ja jonka sisältö koetaan merkityksellisenä. Vihko toimii oppilaiden mukaan kätevänä muistiinpanovälineenä ja monisteet hyödyllisenä lisämateriaalina opiskelua ajatellen.
Suurin osa oppilaista nostaa myös itse ruotsin opettajan esiin vastauksissaan. Vastausten perusteella voidaan todeta, että erityisesti tekijät, jotka liittyvät opettajan persoonallisuuteen ja hänen koettuun ammattitaitoonsa, vaikuttavat oppilaiden oppimismotivaatioon. Oppilaat edellyttävät opettajalta erityisesti positiivisuutta, kiinnostusta heitä ja heidän oppimistaan kohtaan, avuliaisuutta ja lähestyttävyyttä. Suurin osa oppilaista on sitä mieltä, että opettajan tulisi käyttää oppitunneilla sekä ruotsia että suomea ennen kaikkea helpottamaan annettujen ohjeiden ymmärrystä.
Muita tekijöitä, jotka oppilaiden käsityksen mukaan vaikuttavat heidän oppimismotivaatioonsa ovat erinäiset henkilökohtaiset tekijät, kannustimet ja arvot. Onnistumisen kokemukset ja positiivinen käsitys omasta osaamisesta näyttävät vaikuttavan positiivisesti oppilaiden oppimismotivaatioon, kun taas epäonnistumiset ja negatiivinen käsitys omasta osaamisesta näyttää vaikuttavan siihen negatiivisesti. Oppilaat arvostavat ennen kaikkea positiivista ja rakentavaa palautetta ja jotkut heistä mainitsevat myös erinäiset palkkiot, kuten esimerkiksi karkit ja hyvät arvosanat. Jos oppilaat kokevat ruotsin opinnot edes jollakin tavalla merkityksellisinä, näyttää tämä nostavan oppimismotivaatiota. Oppilaat vaikuttavat olevan myös kiinnostuneita mahdollisuuksista verkostoitumiseen ja jopa kansainvälisten yhteyksien solmimisesta