47495 research outputs found
Sort by
Pohjoisen kansalaisjärjestöt globaalin etelän naisten toimijuuden kuvaajina: Kansalaisjärjestöjen narratiivien analyysi toimijuuden ja seksuaalioikeuksien näkökulmasta
No full textTämän pro gradu -tutkielman aiheena on globaalin etelän eli afrikkalaisten naisten toimijuus seksuaalioikeuksien näkökulmasta. Tarkastelen globaalin pohjoisen eli länsimaisten kansalaisjärjestöjen materiaaleja toimijuuden näkökulmasta ja sitä, miten kansalaisjärjestöt kuvaavat globaalin etelän naisten toimijuutta seksuaalioikeuksien näkökulmasta. Tarkastelukohteena ovat kahden globaalissa etelässä toimivan globaalin pohjoisen seksuaalioikeuksia edistävien kansalaisjärjestöjen materiaalit. Tarkasteltavina järjestöinä ovat Marie Stopes International MSI ja International Planned Parenthood Federation IPPF.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu konstruktivistisista lähtökohdista kansalaisjärjestöjen ja niiden vallan teoretisoinnista sekä kansalaisjärjestöjen osallistumisesta pohjois-etelä-jakoon. Teoreettisena lähtökohtana on myös feministinen politiikan tutkimus ja tarkemmin postkolonialistinen feminismi, johon Chandra Talpade Mohanty teoria globaalin etelän naisia kuvaavista kategorioista perustuu.
Tutkielma perustuu narratiiviseen tutkimukseen ja menetelmänä käytetään Polkinghornen narratiivien paradigmaattista analyysia. Aineiston analyysi toteutetaan teoreettisesta viitekehyksestä johdettujen Mohantyn narratiivien pohjalta, jotka määrittelevät naiset: miesten toteuttaman väkivallan uhreina, universaaleina huollettavina, naimisissa olevat naiset kolonialistisen sorron uhreina, kotikeskeisen systeemin uhreina, uskonnollisten ideologioiden uhreina sekä kehitysprosessin uhreina. Tutkimuskysymys on, miten globaalin pohjoisen kansalaisjärjestöt kuvaavat globaalin etelän naisten toimijuutta ja mitä se tarkoittaa seksuaalioikeuksien näkökulmasta?
Tutkimuksen tuloksena on se, että molempien järjestöjen materiaaleissa globaalin etelän naisia kuvataan sekä uhreina että toimijoina. Ne eivät kuitenkaan sulje toisiaan pois vaan näitä molempia kuvauksia löytyi yhtä aikaa. Globaalin etelän naiset kuvataan yleensä yhtenä ryhmänä ja usein sukupuoli on määrittävä tekijä. Tutkimuksessa ymmärretään kansalaisjärjestöjen valta muokata todellisuutta ja luoda merkityksiä. Sen vuoksi kansalaisjärjestöillä on velvollisuus tarkastella kriittisesti toimintaansa ja sitä, miten ne voivat vahvistaa tai rikkoa käsityksiä globaalista etelästä ja globaalin etelän naisista
”Makes me Think” – Subject omission in asynchronous discussion forum discourse
No full textTutkielma käsittelee englannissa pakollisen subjektipronominin poisjättämistä epävirallisessa kielenkäytössä Internetin foorumikeskusteluissa. Tutkimuksen tavoite on eritellä ja analysoida subjektin poisjättämistä ilmiönä sekä pohtia syitä sille, miksi pakollinen subjektipronomini jää pois epävirallisissa konteksteissa, millaisia pronomineja poistetaan, millainen materiaali jää lauseen alkuun poistetun materiaalin jäljiltä ja millaiset rakenteet aiheuttavat subjektin jättämistä pois. Tutkimus sidotaan laajempaan englannin rekisterianalyysin ja internetissä käytetyn englannin rekisterien tutkimuskenttään.
Aineisto tutkimukselle kerättiin Reddit.com-sivuston viidestä suosituimmasta alasivusta eli ”subredditistä”, joita vuonna 2018 olivat r/Funny, r/AskReddit, r/Pics, r/Science ja r/WorldNews. Yhteensä valittiin kymmenen keskustelua, kaksi jokaisesta alasivusta. Jokaisesta keskustelusta kerättiin manuaalisesti 100 subjektin poisjättämisen esiintymää, joten lopullinen aineisto muodostui 1000 esiintymästä. Aineisto jaettiin kahteen pääkategoriaan: lauseisiin, joista oli poistettu pelkkä pronomini, ja lauseisiin, joista oli poistettu lauseke, usein pronomini ja sitä seuraava verbi tai apuverbi. Tutkimuksessa 632 esimerkkiä lajiteltiin pronominin ja verbin poiston kategoriaan ja 368 lajiteltiin pelkän pronominin poiston kategoriaan. Pääkategorioiden sisällöt analysoitiin lajittelemalla pronominityypit ja etsimällä toistuvia rakenteita materiaalista, jonka edestä pronominit, verbit ja apuverbit oli jätetty pois. Tulokset tarkistettiin verrokkitutkimuksella käyttämällä The Corpus of Global Web-Based English eli GloWbE-korpusta. Korpuksesta etsittiin useita analyysissä esiin nousseita rakenteita ja sanoja ja laskemalla niiden joukosta kaikki varmat subjektin poistot.
Tulokset osoittavat, että useimmiten englannissa jätetään pois ensimmäisen persoonan yksikköä eli I-pronominia, mutta myös yksikön kolmannen persoonan pronomineja it, this ja that poistettiin. Yksikön kolmannen persoonan tarkkaa pronominia ei aina ollut mahdollista tulkita kontekstista, sillä se oli usein asianyhteyden varainen. Myös täytesubjekteina käytettäviä pronomineja kuten it ja there löytyi. Materiaalista, jonka vasemmalta puolelta subjektipronominit oli poistettu, löytyi yhteys subjektin poistoon. Erityisesti kieltolauseet, tietyt verbimuodot, idiomit ja mahdollisesti myös tietyt adverbit vaikuttavat aiheuttavan tai ainakin helpottavan subjektin poisjättämistä. Yhteistä näille rakenteille on se, että kontekstista pystyi usein päättelemään poistetun pronominin persoonan ja luvun joko verbimuodon perusteella, lausahduksen ollessa käyttöön sellaisenaan vakiintunut tai idiomi.
Tutkimuksen tuloksia verratessa subjektin poisjättämisen edellytyksiin puhutussa ja kirjoitetussa kielessä kävi ilmi, että subjektin poisjättämisen piirteet internet-forumilla vastaavat jokseenkin kirjoitetussa kielessä esiintyviä subjektin poisjättämisen piirteitä, mutta pienissä määrin. Lisäksi löytyi esimerkkejä puhutun kielen piirteistä. Tämä löytö oli aiempien internet-englannin rekisteritutkimusten löydöksien mukainen: internet-forumeilla käytetty kieli muistuttaa enemmän puhutun kielen ominaispiirteitä
Särkänniemen verkkosivujen käyttäjäkokemuksen kehittäminen
No full textVerkkosivut toimivat tärkeänä linkkinä asiakkaiden, yritysten ja yrityksen tuotteiden myynnin välillä. Verkkosivujen välityksellä asiakkaat joko muodostavat asiakaskokemuskäsityksensä yrityksestä tai heidän aikaisemmin muodostunut asiakaskokemuksensa yrityksestä muokkaantuu. Näin ollen verkkosivujen käyttäjäkokemus vaikuttaa käyttäjän asiakaskokemukseen. Ennen tätä diplomityötä Särkänniemen verkkosivuille ei ollut vielä tehty käyttäjäkokemustutkimusta. Työn tavoitteena on parantaa Särkänniemen verkkosivuston ja -kaupan käyttäjäkokemusta.
Tässä työssä tutkitaan muita verkkosivujen arviointimetodeja ja niistä yhdistellään huvipuiston verkkosivustolle sopivat arviointikriteerit. Arviointikriteereiksi valitaan sivusto ulkoasu, itse sisältö, saavutettavuus, navigointi, mediasisällön käyttö, interaktiivisuus, johdonmukaisuus, sosiaalisen median hyödyntäminen, älyn hyödyntäminen suunnittelussa, turvallisuuden tunne, yksityisyyden huomioiminen, subjektiiviset tunteet ja lipputuotteiden saavutettavuus. Tutkimalla verkkosivuja sekä kannettavalla tietokoneella että älypuhelimella selvitetään työpöytä- ja mobiiliversioiden toimivuuden ja eroavaisuudet. Tarkastelemalla valittuja kriteerejä tavoitteena on selvittää parhaimmat tavat toteuttaa verkkosivusto huvipuistoalalla.
Arviointikriteerien mukaisesti heuristinen arviointi suoritetaan sekä Särkänniemen että viiden muun huvipuiston verkkosivustoille. Heuristisessa arvioinnissa tutkitaan, miten verkkosivustot täyttävät valitut arviointikriteerit. Kolme viidestä vertailukohteesta sijaitsee Suomessa:
Linnanmäki, PowerPark ja Tykkimäki. Kaksi muuta vertailtavaa huvipuistoa sijaitsevat muualla Euroopassa: Liseberg Ruotsissa ja Pariisin Disneyland Ranskassa. Arvioimalla useampia verkkosivuja selvitetään, millainen Särkänniemen sivusto on verrattuna muihin huvipuistoalan verkkosivustoihin. Lisäksi saadaan selville, kuinka Särkänniemen verkkosivuja voidaan kehittää parantaakseen niiden käyttäjäkokemusta.
Heuristisen arvioinnin mukaan Särkänniemen tärkeimmät kehityskohteet ovat tiedon redundanssin vähentäminen, tekniset ongelmat, hakutoiminnon toimimattomuus ja aukiolokalenterin epäselkeys. Merkittävimmät onnistumiset ovat tietosuojan huomioiminen, sisältötekstien korkea laatu ja chat-mahdollisuus asiakaspalvelijan kanssa.
Ulkomaalaisten huvipuistojen verkkosivut suoriutuivat heuristisesta arvioinnista paremmin kuin kotimaiset. Ulkomaalaiset verkkosivut ovat kotimaisia viimeistellympiä, sisältävät hyvin jäsenneltyä käytettävää informaatiota sekä sisältävät vähemmän virheitä sisällössä tai sivustokomponenttien toiminnassa.
Arvioimalla Särkänniemen verkkosivustoa sekä vertailemalla sitä muihin arviointikohteisiin kehitysehdotuksia Särkänniemen verkkosivuille selvisi useita. Tärkeimpiä näistä ovat aukiolokalenterin uudelleensuunnittelu, hakutoiminnon parantaminen, asiakkaiden arvioiden ja sisällön tuominen esiin sivustolla, turvallisuuden tunteen lisääminen verkkokaupassa sekä sisältötekstien jäsentelyn parantaminen. Kehitysehdotuksia toteutettaessa olisi hyvä hyödyntää ihmiskeskeisen suunnittelun periaatteita ja työssä esiteltyjä käyttäjäkokemuksen suunnitteluohjeita. Käyttäjät tulisi ottaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa mukaan suunnitteluun ja testaukseen esim. kyselyiden, haastatteluiden ja käyttäjätestien muodossa.Websites work as an important link between customers, companies and the products of companies. Through websites customers either create their own customer experience of the company or their existing customer experience is modified during the visit. Therefore, the user experience of websites affects the customer experience of companies. Before this diploma work, no user experience study had been made to the website of Särkänniemi amusement park. The aim of this study is to improve the user experience of the website and online store of Särkänniemi.
We study other website evaluation methods and based on them we create a set of evaluation criteria that suits the websites of amusement parks. For the evaluation criteria we choose appearance, content, accessibility, navigation, use of media content, interactivity, consistency, use of social media, intelligence in design, security, privacy, subjective emotions, accessibility of tickets and how the desktop and the mobile versions differ and how well they work. By evaluating websites with these criteria, we aim to find the best ways to create a website in amusement park industry.
With the chosen criteria we evaluate heuristically the website of Särkänniemi and websites of five other amusement parks. In the evaluation we use a laptop and a smartphone. Three of the five amusement parks are Finnish (Linnanmäki, PowerPark and Tykkimäki amusement parks), and the rest two are from elsewhere Europe: Liseberg from Sweden and Disneyland Paris from France. We find out where does the website of Särkänniemi stand in this comparison group, and how we can improve the user experience of Särkänniemi website based on the heuristic evaluations.
According to the heuristic evaluation, the most considerable points of improvement are reduction of redundant information, technical issues, fixing the search functionality and the unclear design of the calendar of the opening hours. The greatest strengths are the attention to the data privacy matters, the high quality of the content texts and the possibility to chat with customer service.
The foreigner websites fare better than the domestic websites in the heuristic evaluation. The foreigner websites are more refined, the content is arranged more clearly, and the content and the web components have less errors.
By evaluating the website of Särkänniemi and comparing it to the other websites we find several points of improvement. The most important points are redesign of the opening hours calendar, improving the search functionality, bringing the customer reviews and the best customer social media content out in the site, increasing the feeling of security in the online store and arranging the content text in a clearer fashion. When implementing these improvements, it is vital that the improvement process is done by following the principles of human-centered design. The users should be included in the design and testing process e.g. through questionnaires, interviews and user tests
Frauen in DDR-Propagandaplakaten
No full textTämä kandidaatintutkielma tutkii Saksan demokraattisen tasavallan (DDR) propagandajulisteiden naiskuvaa. Tarkoituksena on selvittää, miten naisia on kuvattu DDR:n propagandajulisteissa. Tutkielman aineisto koostuu David Heatherin kirjan DDR Posters: Ostdeutsche Propagandakunst (2014) niistä propagandajulisteista, joissa esiintyy naisia. DDR-Propagandajulisteita Heatherin kirjasta löytyy aina 1940-luvun puolesta välistä 1980-luvun loppuun saakka, kattaen koko DDR:n olemassaolon.
Tutkielma koostuu kahdesta pääosiosta: teoriaosiosta ja analyysiosiosta. Teoriaosiossa käsitellään tutkielman kannalta keskeisiä termejä, kuten esimerkiksi propagandaa ja julistetta, sekä kerrotaan lyhyesti näiden termien historiasta. Analyysiosiossa tutkielman aineistoa analysoidaan sisällönanalyysin keinoin. Analyysia varten aineisto jaetaan kolmeen pääkategoriaan: naiset pääosassa, naiset sivuosassa ja naiset julisteiden taustalla. Näiden kategorioiden puitteissa propagandajulisteita analysoidaan neljästä eri näkökulmasta: vaatetus, värit, katsekontakti ja ilmeet. Tarkoituksena on tutkia, miten naisia on kuvattu tarkastellen näitä näkökulmia. Pääosioiden lisäksi tutkielmassa tehdään lyhyt katsaus Heatherin kirjaan ja tutkielman tutkimusmetodiin, sisällönanalyysiin.
Tutkimustulokset osoittavat, että naisilla on monta erilaista roolia DDR:n propagandajulisteissa. Heitä ei ole kuvattu pelkästään äiteinä ja kotirouvina, vaan myös esimerkiksi ahkerina työntekijöinä, lomailijoina, tyytyväisinä DDR:n kansalaisina ja aktiivisina yhteiskunnan jäseninä. Naiset näyttäytyvät julisteissa useimmiten iloisina, päättäväisinä ja ahkerina, mutta välillä heitä kuvataan myös vakavina ja haavoittuvaisina olentoina. Tutkimustulosten perusteella voidaan siis sanoa, että DDR-propagandajulisteiden naiskuva on monipuolinen.Diese Bachelorarbeit untersucht das Frauenbild von Propagandaplakaten der Deutschen Demokratischen Republik (DDR). Die Absicht ist zu forschen, wie Frauen auf DDR-Propagandaplakaten dargestellt werden. Das Material dieser Arbeit besteht aus den Propagandaplakate von David Heathers Buch DDR Posters: Ostdeutsche Propagandakunst (2014), in denen Frauen vorkommen. In Heathers Buch gibt es DDR-Propagandaplakate von Mitte der vierziger Jahre bis Ende der achtziger Jahre, die die ganze Existenz von DDR umfassen.
Die Forschung besteht aus zwei Hauptteilen: dem theoretischen und dem analytischen Teil. Im theoretischen Teil werden die zentralen Begriffe dieser Arbeit, wie zum Beispiel Propaganda und Plakat, und kurz ihre Geschichte behandelt. Im Analyseteil wird das Material dieser Arbeit mit Inhaltsanalyse analysiert. Für die Analyse wird das Material in drei Hauptkategorien unterteilt: Frauen in der Hauptrolle, Frauen in der Nebenrolle und Frauen im Hintergrund der Plakate. In den Rahmen dieser Kategorien werden die Propagandaplakate unter vier Blickwinkeln analysiert: Kleidung, Farben, Blickkontakt und Mimik. Der Zweck ist zu untersuchen, wie Frauen dargestellt werden, wenn man diesen Blickwinkeln betrachtet. Zusätzlich zu den Hauptteilen wirft die Forschung einen kurzen Blick auf Heathers Buch und die Methode dieser Forschung, die Inhaltsanalyse.
Die Forschungsergebnisse zeigen, dass Frauen in diesen Propagandaplakaten viele verschiedene Rollen spielen. Sie werden nicht nur als Mütter und Hausfrauen dargestellt, sondern auch als harte Arbeiterinnen, Urlauberinnen, glückliche Staatsbürgerinnen und aktive Mitgliederinnen der Gesellschaft. Die Frauen werden auf diesen Plakaten normalerweise als fröhlich, entschlossen und fleißig gezeigt, aber manchmal werden sie auch als verletzliche und ernsthafte Wesen dargestellt. Mit den Forschungsergebnissen kann man sagen, dass das Frauenbild vielseitig ist
Tietokirjan monet funktiot kääntäjän käsissä: Tapausesimerkkinä ruotsinkielinen tietokirja MOSSA – från skog till trädgård och kruka
No full textTutkielman aiheena on tietokirjallisuuden kääntäminen funktionaalisesta näkökulmasta. Tapausesimerkkinä on ruotsalainen sammaltietokirja MOSSA – från skog till trädgård och kruka (176 sivua; Nordström 2018), joka on oma käännöstoimeksiantoni. Mossassa on erilaisia tekstejä ja näkökulmia ja se on tyyliltään kerronnallinen, joten se on haaste kääntäjälle.
Tietokirjallisuuden moninaisuus johtaa siihen, että tietokirjoja luetaan monista syistä ja niillä on siten erilaisia funktioita. Tekstin funktio eli viestintätehtävä on tärkeä työkalu myös kääntäjälle, koska se kertoo, mikä tekstin tarkoitus on ja voi siten auttaa käännösstrategian valinnassa. Tässä tutkielmassa selvitän, millaisia funktioita tutkimusaineiston teksteillä on ja millaisten käännösstrategioiden avulla ne tulisi siksi kääntää. Tutkin myös, millaiseen lukijaan aineisto viittaa ja tutkin, millainen rooli kustantajalla on tietokirjan suomennosprosessissa. Tutkimuksen kohteena ovat siis lähdeteksti, lukija ja kustantaja ja niiden väliset suhteet.
Kirjallinen aineisto koostuu 29:stä Mossan tekstistä (52 sivua). Aineiston analyysin taustalla on Juliane Housen (1997) funktionaalinen ekvivalenssiteoria, jonka mukaan hyvä käännös vastaa lähdetekstiä funktion osalta. Selvitän Housen lähdetekstianalyysilla tekstien funktiot ja kategorisoin ne Reissin ja Vermeerin (1986) tekstityyppiluokitusta (informatiivinen, operatiivinen, ekspressiivinen) hyödyntäen. Funktioiden perusteella pohdin, kannattaisiko ne kääntää näkyvästi eli vieraannuttavasti vai näkymättömästi eli kotouttavasti. Teen myös havaintoja tietokirjan lukijasta. Koska Housen mukaan samaa funktiota edustavat tekstit tulee kääntää samalla tavalla, hypoteesini on, että myös aineiston suositeltavat käännösstrategiat vaihtelevat funktion mukaan. Lisäksi selvitän kustantajan roolia haastattelemalla yhteensä neljää kustannus- ja suomennosalan asiantuntijaa kahdesta tietokirjakustantamosta (Minerva Kustannus ja Vastapaino) ja analysoin materiaalin sisällönanalyysilla (Tuomi & Sarajärvi 2018). Mossan kustantajan eli Minervan haastattelulla myös täydennetään lähdetekstianalyysia.
Analyysissa ja haastattelussa kävi ilmi, että aineiston yleisin funktio on informatiivinen. Valtaosalla tekstejä huomionarvoisia funktioita on kaksi: teoriatiedon välittämistä tuetaan esimerkiksi ekspressiivisillä piirteillä. Useimmat aineiston tekstit vaativat siis molempia strategioita, koska esimerkiksi kerronnallisuus vaatii kotouttamista mutta teoriatietoa ei voi muuttaa. Käännösstrategiat silti mukailevat funktiokategorioita, eli hypoteesi on oikea. Koko teoksen funktio on välittää tietoa ja soveltaa sitä eli se on enemmänkin harraste- kuin tietokirja.
Haastattelujen perusteella kustantajalla on suomennosprosessissa hallinnoiva rooli ja se voi vaikuttaa tietokirjan funktioon esimerkiksi teoksen nimeä muuttamalla. Lähdetekstillä on sopimusten ja käännösetiikan ansiosta silti prosessin korkein status. Kävi myös ilmi, että tietokirjassa ymmärrettävyys ja sujuva kielenkäyttö on yhtä tärkeää kuin asiasisällön oikeellisuus ja siten lukija ja hänen tietopohjansa ohjaavat ja suuntaavat suomennostyötä
Uncertainty in the English of Executives: A Comparative Study
No full textThis paper explores executive communication through a comparative study between Finnish and US companies’ earnings conference calls. The goal is to determine whether there are differences in the levels of certainty in the executives’ statements regarding the outlook for their companies. Reasons for these differences are also explored.
Earnings calls and particularly their Q & A sections are something which has received relatively little attention in the study of executive communication. The ownership of Finnish companies is becoming more international by the day, so the English used by Finnish corporate management should receive more attention.
The English used by executives of Finnish companies in this study proved to contain significantly more certain statements than the language used by US executives. It cannot be said for certain, whether the differences highlighted actual differences in the outlook of the companies. Therefore, cultural and language proficiency related reasons were offered as explanations for the differences. The study provides useful information for analysts and investors following Finnish companies and should be replicated with a larger sample and by incorporating interviews
ICSI- ja IVF-alkioiden aneuploidiat kromosomitasolla: Indikaattoreita laboratorio-olosuhteiden kehittämiselle?
No full textAneuploidia eli yksittäisen kromosomin lukumäärän muutos on merkittävin yksittäinen syy alkioiden kehittymisen pysähtymiseen ja raskauksien aikaansaamisen epäonnistumiseen hedelmöityshoitojen kontekstissa. Tiedetään, että suurin osa alkioiden aneuploidioista on munasoluperäisiä, ja että aneuploidioiden määrä lisääntyy
munasolun ikääntymisen eli naisen iännousun mukana. Hedelmöityshoitojen yhteydessä tavataan kuitenkin varsin korkeita aneuploidia-asteita myös nuorten munasolujen keskuudessa, jolloin aneuploidioiden lähteeksi ei voida välttämättä päätellä puhtaasti munasolun ikään liittyviä tekijöitä. Hedelmöityshoitojen yhteydessä on huomioitava munasolun hedelmöittymisen ja alkion solunjakautumisten sijoittuvan laboratorio-olosuhteisiin, in vitro. Tekijät kuten pH, lämpötila, hapettavat olosuhteet, hedelmöitystapa sekä viljelyliuos voivat mahdollisesti vaikuttaa kehittyvän alkion aneuploidioiden syntyyn. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on vertailla sekä hedelmöitystapojen että ikäryhmien välisiä eroja alkioiden aneuploidia-asteissa ja aneuploidioiden tyypeissä. Tavoitteena olisi löytää kromosomeja, joiden aneuploidioille ei voida osoittaa selkeää ikäriippuvuussuhdetta. Näiden kromosomien aneuploidia-asteiden tarkkaileminen voisi tukea kokonaisaneuploidia-astetta in vitro-olosuhteiden indikaattorina.
Tutkimuksen kohteena oli 384 hedelmöityshoitojen avulla aikaansaatua alkioita. Tutkittavia alkioita saatiin yhteensä neljältä hedelmöityshoitoklinikalta, pääasiallisesti Ovumia Fertinova Oy:n Tampereen klinikalta. Alkiot tutkittiin laajamittaisilla kromosomitutkimuksilla (PGT-A), joista saadut kromosomikohtaiset tiedot kerättiin Excel-taulukkoon. Aneuploidiatuloksia analysoitiin hedelmöitystavan (ICSI vs. IVF), ikäryhmän ja kromosomikohtaisten aneuploidiatulosten perusteella.
Alkioista 351:lle saatiin tutkimuksen kannalta validi tulos kromosomitutkimuksista. Kaikkiaan 71,8% alkioista oli aneuploidisia. Hedelmöitystapojen välillä ei havaittu eroja alkioiden aneuploidisuudessa (p=0,123). Kompleksinen aneuploidia (2-4 aneuploidiaa alkiossa) osoittautui vahvasti ikäriippuvaiseksi, mutta kaoottisesti
aneuploidisten alkioiden (≥ 5 aneuploidiaa alkiossa) esiintyvyys todettiin ennemmin sattumanvaraiseksi. Nuorimman ikäryhmän (≤35 vuotta) keskuudessa ICSI-alkiot olivat useammin euploidisia kuin IVF-alkiot (p=0,015). Kromosomin 21 aneuploidia-aste erosi eniten hedelmöitystapojen välillä (p=0,036). Myös kromosomin 16 (p=0,097) aneuploidia-asteen ero hedelmöitystapojen välillä on huomioitava, vaikka se ei ylitä tilastollisen merkitsevyyden raja-arvoa (p<0,05). ICSI-alkioilla havaittiin myös kromosomistossa normaalia laajemmalle sijoittuvaa segmentaalista aneuploidiaa. Kymmenelle kromosomille havaittiin tilastollisesti merkitsevä ikäriippuvuus. Kromosomit 7, 8 ja 12 osoittautuivat tässä aineistossa heikoimmin ikäriippuvaisiksi, ja niitä voidaan tämän tutkimuksen perusteella pitää parhaina yksittäisinä in vitro-olosuhteiden indikaattorikandidaatteina.
Potentiaalisia indikaatioita mahdollisista laboratorioperäisistä aneuploidioista pystyttiin löytämään annetun pienen aineiston pohjalta. Kuitenkin, aineiston pieni koko ja vastaavaa tutkimusta koskevien julkaisujen vähäisyys vaikeuttivat riittävän luotettavaa analyysiä. Nykytietämyksemme munasolujen ja alkioiden aneuploidioista
perustuu pitkälti hiirikokeille ja FISH-tekniikalla toteutetuille kromosomitutkimuksille, joista molemmissa on omat sovellettavuusrajoitteensa. Tämän tutkimuksen kaltaista, uudemmilla testimenetelmillä suoritettua tutkimusta tarvittaisiin lisää yleisen ymmärryksen kasvattamiseksi. Laboratoriomenetelmien ja viljelyolosuhteiden optimoinnin kannalta olisi suureksi eduksi, jos tutkimuksella löydettäisiin kromosomeja, joiden aneuploidiaerot korreloivat in vitro-olosuhteiden kanssa
How can I help you?: The usability of answers provided by the customer service chatbots of student housing associations
No full textChatbots are becoming more common in customer service. Because chatbots have a greater importance, the usability of their answers is also more important. This study evaluates the usability of the answers provided by customer service chatbots. The customer service chatbots examined in this study are from Finnish student housing associations. There are six associations from different parts of Finland.
The theoretical framework of this study comprises usability and the chatbots in the framework of technical communication. This study sees the answers of the customer service chatbots as part of technical communication and as instructional texts.Therefore, usability heuristics for documentation are included to the theoretical framework.
Cognitive walkthrough is used to analyse the usability of each chatbot’s answers. Due to the evaluation method, the focus in the usability evaluation is on the learnability of the answers. For the cognitive walkthrough, the user profile is defined as a new user of the services which student housing associations provide.
The study material was gathered with a set of questions to the chatbots. These questions were developed from the frequently asked questions on the websites of the associations. The questions were placed on a simplified customer journey map which was created for this study. The simplified customer journey map was created to reflect the customer experience a user might have with any of the associations in this study.
The individual evaluations revealed several places for improving the usability of the answers. For example, the answers could use more approachable terminology and address the user directly while instructing them. This study could be used as a basis for creating comprehensive usability testing for the answers. This usability testing could include entire user tasks to perform with a chatbot.Chatboteista on tulossa koko ajan tärkeämpi osa asiakaspalvelua, joten niiden vastausten käytettävyydelläkin on yhä suurempi merkitys. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan asiakaspalveluun käytettävien chatbottien vastausten käytettävyyttä. Tutkimuksessa käytettävät chatbotit ovat kuuden suomalaisen opiskelija-asuntosäätiön chatbotteja. Säätiöt ovat eri puolilta Suomea.
Tämän tutkimuksen tieteellinen viitekehys pohjautuu käytettävyyteen ja chatbottien tarkasteluun teknisen viestinnän näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa asiakaspalvelun chatbottien vastaukset nähdään teknisen viestinnän tuotteina ja ohjeteksteinä. Siten tutkimuksen teoreettisessa kehyksessä hyödynnetään myös dokumentaation käytettävyysheuristiikoita.
Yksittäisten chatbottien vastausten käytettävyyden arviointiin käytetään kognitiivista läpikäyntiä. Arvioinnissa korostuu opittavuus, koska metodina kognitiivinen läpikäynti korostaa sitä. Läpikäyntiä varten tutkimuksessa määritellään käyttäjäksi uusi opiskelija, joka ei ole aikaisemmin käyttänyt opiskelija-asuntosäätiön palveluita. Tutkimusmateriaali on kerätty kysymyslistalla chatboteilta. Nämä kysymykset on kehitetty säätiöiden nettisivuilta löytyvistä yleisimmin kysytyistä kysymyksistä. Sen jälkeen ne on asetettu tutkimusta varten kehitetylle yksinkertaistetulle asiakkaan palvelupolulle. Yksinkertaistettu asiakkaan palvelupolku on kehitetty heijastelemaan asiakaspolkua minkä tahansa tutkimukseen kuuluvan säätiön kohdalla.
Yksittäisissä arvioinneissa havaittiin, että vastausten käytettävyyttä voitaisiin parantaa monilla tavoilla. Vastauksissa voitaisiin esimerkiksi käyttää lähestyttävämpää terminologiaa ja puhutella käyttäjää suoraan ohjeistamisen aikana. Tätä tutkimusta voitaisiin kehittää vastausten laajemman käytettävyystutkimuksen suuntaan. Tällaisessa käytettävyystutkimuksessa voitaisiin huomioida vastausten luonne tarkemmin ja sisällyttää kokonaisia käyttäjätehtäviä suoritettavaksi chatbotin kanssa
Vakuutuslääkärit sosiaalivakuutuksen korvausjärjestelmissä: objektiivisuuden edellytykset ja toteutuminen
No full textTiettyjen lakisääteisten vakuutusten mukaisten korvausten saaminen edellyttää lääketieteellistä arviota. Tätä lakisääteistä vakuuttamista kutsutaan sosiaalivakuutukseksi ja Suomessa lakisääteisesti on vakuutettu esimerkiksi työtapaturmat, ammattitaudit ja työkyvyttömyys. Sosiaalivakuutus toteutetaan käytännössä yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyönä siten, että osan lakisääteisestä vakuutusturvasta toimeenpanevat yksityiset vahinko- ja eläkevakuutusyhtiöt. Julkisilla ja yksityisillä tahoilla on kuitenkin perustavanlaatuisella tavalla erilaiset ydintavoitteet toiminnalleen.
Tätä taustaa vasten niin julkisissa kuin yksityisissäkin vakuutuslaitoksissa toimii vakuutuslääkäreitä tekemässä korvausten ja etuuksien edellyttämiä lääketieteellisiä arvioita. Vakuutuslääkäreistä on keskusteltu jo pitkään erittäin kriittisesti julkisuudessa ja heidän objektiivisuutensa sekä roolinsa korvausprosessissa on asetettu kyseenalaisiksi. Tämän tutkielman tavoite on analysoida Suomen vakuutuslääkärijärjestelmää ja arvioida erityisesti yksityisissä vakuutusyhtiöissä toimivien vakuutuslääkäreiden edellytyksiä tehdä objektiivisia ratkaisuita sekä objektiivisuuden toteutumista käytännössä.
Tutkielmaa varten haastateltiin viisi vakuutuslääkäriä, jotka edustivat kahta eri eläkevakuutusyhtiötä sekä kahta eri vahinkovakuutusyhtiötä. Lisäksi haastateltiin sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijaa. Haastattelut olivat luonteeltaan teemahaastatteluita ja niistä saatu haastatteluaineisto on analysoitu teorialähtöisellä sisällönanalyysillä. Haastatteluiden ohella tutkielmassa tarkastellaan sosiaalivakuutusten muutoksenhakuelinten yhtiökohtaista tilastoaineistoa.
Tutkielman tutkimustulokset osoittavat, että myös yksityisten vakuutusyhtiöiden osalta vakuutuslääkärijärjestelmässä on yksilö-, organisaatio- ja instituutiotasoilla vahvat edellytykset objektiiviselle päätöksenteolle ja siksi yhtiöt kykenevät tuottamaan oikeudenmukaisia korvaus- ja etuuspäätöksiä. Järjestelmässä on kuitenkin pienempiä epäkohtia, joiden korjaamiseen tutkielmassa ehdotetaan toimenpiteitä
Success factors of global implementation of asset management
No full textThe global industrial environment and changing needs of the customers drives the need for the flexible and competitive manufacturing. To steer change, the management and individuals need to be engaged to the evolution which is the driving force to maintain the capabilities to stay in the head of the competition. The change towards desired goals in the case company requires an extensive change program which this study is related to.
The aim of this study is to understand and make model to steer the change in large Finnish company which serves its customers globally in the field of heavy industry. The object is to find the best way to implement asset management system and new operational asset management policies into the factories around the globe and examine the factors and elements that affects the implementation of the asset management. This study is following the previously made business value assessment and current state analysis which underlined the need for the change and the problems that the implementation project is going to face in the future. The master’s thesis is combination of qualitive and quantitative study methods which produces information for the company what things needs to be considered when leading transformational change, attitudes to succeed in the implementation and initially what would be the best strategy to implement the system globally.
As a result of the thesis a flowchart of key elements and dependencies and an implementation master plan were created which considers the tasks that has to be done before implementation can be successful and the order in which to make the implementation to get the highest benefits out of the new asset management system. The flowchart and the master plan acts as a guideline and a checklist what needs to be done in which order. The implementation master plan is based on the flowchart to map the global rollout timeline in context of the master head development program. In the company extensive study like this haven’t been made on the topic of asset management or even change management which allows the company to elevate the knowledge on the transformational change projects and implementation projects in the future