47495 research outputs found
Sort by
Intrauterine versus external tocodynamometry in monitoring labour : a randomised controlled clinical trial
No full textCross-national comparisons in epistemic governance : analysis of parliamentary debates from eight countries
No full textSeeing like a surveillance agency? : Sensor realism as aesthetic critique of visual data governance
No full textMettäkulma kodin paikkana: fenomenologinen tutkimus Tammelan Teurolta ja Kuuslammilta
No full textJokainen ihminen elää aina jonkin tilallisen kontekstin ympäröimänä. Tämä tutkimus edustaa fenomenologista tieteenfilosofista suuntausta, jolloin kiinnostus kohdistuu erityisesti elettyyn todellisuuteen, inhimilliseen elämismaailmaan ja sen rakenteisiin. Ihmisten elinympäristöönsä liittämät kokemukset ja muistot eivät milloinkaan ole täysin subjektiivisesti muodostuneita, vaan niihin vaikuttaa joukko erilaisia yhteiskunnallisia tekijöitä, jotka muuttavat tiloja ja paikkoja jatkuvasti.
Kylien ja kotiseudun rakentuminen konkreettisten arkisten käytäntöjen, yksilöllisten ja kollektiivisten muistojen, mielikuvien ja kokemusten sekä ulkoapäin annettujen esitysten muodostamana ilmiönä ovat tämän tutkimuksen erityisenä kohteena. Näitä käsitellään erityisesti Lefebvren sosiaalisen tilan ulottuvuuksien eli havaitun, suunnitellun ja eletyn tilan kautta. Tutkimustehtävänä on selvittää ja kuvata miten kylä ja kotiseutu sosiaalisena tilana ovat jokaiselle erilaisia, mutta osin myös samanlaisia.
Tutkimus keskittyy Tammelan Teuron ja Kuuslammin kylissä asuvien ja sieltä syntyjään olevien ihmisten kotiseudun kokemusten ja muistojen tarkasteluun. Kyläpari on laajemmalti seudulla tunnettu muun muassa talkoohengestä ja vahvasta yhteisöllisyydestä. Teuro ja Kuuslammi, kuten useat muut pienet kylät, taistelevat jatkuvasti peruspalveluista ja asukkaista.
Fenomenologisen lähestymistavan lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään narratiivista tutkimusperinnettä, jossa tarinoita tulkitaan kertomisen tapoina. Tarinat tuovat esiin kertojan oman äänen ja ainutlaatuiset kokemukset. Aineistona tutkimuksessa on kuuden ikääntyneemmän henkilön avoimet haastattelut, jotka on toteutettu alkuvuodesta 2020. Aineistonhankintamenetelmä kannustaa haastateltavaa kertomaan vapaasti tarinansa tutkimuksen kohteena olevasta aiheesta.
Aineiston analyysin pohjalta voidaan todeta, että kylät ja kotiseutu ovat elettyinä ja koettuina ympäristöinä ajallisesti ja tilallisesti monitasoisia ja jatkuvasti muuttuvia. Fyysisen tilan lisäksi kokemusten ja merkitysten muodostumiseen vaikuttavat ihmiset, joiden kanssa tilassa ollaan vuorovaikutuksessa. Vaikka tila on jatkuvasti muuttuva, on siinä havaittavissa tietynlaista pysyvyyttä, jota ylläpitävät kulttuurisesti jaetut ja sosiaalisesti rakentuneet tekijät. Koti, synnyinseutu ja niiden ympäristöt ovat tärkeä osa ihmisten identiteettiä ja kuulumisen tunnetta.
Tutkimuksen käsitellessä pääosin kotiseudustaan ylpeydellä ja rakastavaan sävyyn puhuvien ihmisten kokemuksia ja mielikuvia, voitaisiin aihetta tutkia jatkossa esimerkiksi häpeän ja pelon kokemusten kautta. Toisaalta olisi mahdollista tutkia, miten jotkut kokevat, ettei heillä ole paikkaa tai tilaa, josta puhua kotiseutuna. Lisäksi eri-ikäisten ihmisten kokemusten tutkiminen toisi uutta perspektiiviä kodin ja kotiseudun merkityksiin osana minuutta ja kuulumisen kokemusta
Tasevapautussäännös korkovähennysrajoitusten kaventajana
No full textTässä tutkielmassa käsitellään korkojen vähennysoikeuden rajoitusten EVL 18 b §:n 1 momentin 4 kohdan mukaista poikkeussäännöstä eli tasevapautussäännöstä. Yhteisöjen, avointen yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden korkojen vähennysoikeutta on rajoitettu Suomessa vuodesta 2014 lähtien. Tasevapautussäännöksen soveltuessa yhtiö, jolla on suhteessa vähemmän velkaa kuin koko konsernilla, saa kuitenkin vähentää kaikki korkomenonsa. Tutkielman keskeisimmäksi kysymykseksi muodostui se, millä tavoin tasevapautussäännös kaventaa korkojen vähennysoikeuden rajoittamissäännöksiä. Lisäksi tutkielmassa etsitään vastauksia siihen, miksi korkojen vähennysoikeutta rajoitetaan sekä siihen, miksi tasevapautussäännös on sisällytetty sääntelykokonaisuuteen. Tutkielma on pääasiassa oikeusdogmaattinen eli lainopillinen, ja tutkielmassa selvitetään oikeuden tämänhetkistä tilaa lainsäädännön ja lainvalmisteluaineiston sekä oikeuskäytännön ja oikeuskirjallisuuden avulla.
Tutkielmassa havaittiin, että tasevapautussäännös kaventaa korkovähennysrajoitusten soveltumista merkittävästi. Lainsäätäjän tarkoitus ei kuitenkaan ole täysin selvää lainvalmistelutyön vajavaisten perustelujen vuoksi. Tutkielman perusteella voidaan sanoa, että säännöksen tarkoitus on ollut yritysten liiketoiminnan helpottaminen tilanteissa, joissa perusteetonta veroetua ei tavoitella. Säännöksen toimivuutta tulee seurata tarkasti, jotta saadaan selvitettyä, vapautuuko tasevapautuksen avulla juuri sellaista korkomenoa, jonka lainsäätäjä on säännöksellä halunnut vapauttaa.
Tutkielmassa tunnistettiin kaksi säännöksen ongelmakohtaa, jotka tulee ratkaista verotus- ja oikeuskäytännössä tai sääntelyä korjaamalla. Ensimmäinen näistä koskee kuntakonserneja. Oikeustila ei ole täysin selkeä tilanteessa, jossa tasevapautusta vaaditaan kunnan omistamassa konsernissa. Toinen ongelmakohta liittyy suomalaisten tilinpäätösstandardien ja IFRS-standardien mukaisen tilinpäätöksen eroihin. Tasevapautusta vaatiakseen verovelvollisen tulee muuntaa tasevertailussa käytettävät erillisyhtiön tase ja konsernitase vertailukelpoisiksi. Käytännössä tämä voi aiheuttaa merkittäviä hallinnollisia kustannuksia ja jopa estää verovelvollista hakemasta vapautusta. Verotuskäytännössä tulee ratkaista, millä tavoin laaditut muunnellut taseet hyväksytään tasevapautuksen perustaksi
Nuorten aikuisten kokemuksia puheterapiasta ja muista kehityksellisen änkytyksen hoitomuodoista. Monitapaustutkimus
No full textTässä kandidaatintutkielmassa tarkasteltiin neljän nuoren aikuisen kokemuksia kehityksellisen änkytyksen puheterapeuttisesta kuntoutuksesta. Lisäksi tutkielmassa käsiteltiin sitä, mistä muista hoitomuodoista tutkittavat olivat kokeneet saaneensa apua änkytykseensä. Kyseessä on monitapaustutkimus, joka toteutettiin neljän tutkittavan ryhmähaastatteluna. Aineistonkeruumenetelmänä oli puolistrukturoitu teemahaastattelu, joka videoitiin. Aineisto analysoitiin kvalitatiivisen aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Aihetta ei ole Suomessa aiemmin juuri tutkittu.
Tässä tutkimuksessa tutkittavat kuvasivat puheterapiakokemuksiaan kolmen pääteeman kautta, joita olivat tunteiden käsittelyn tärkeys, puheterapian ajoittuminen ja tietoisuuden lisäämisen tarve. Puheterapian lisäksi tutkittavat olivat kokeilleet erilaisia hoitomuotoja, joista keskeisimpinä nousivat esiin psykoterapia ja änkyttävien henkilöiden vertaistapahtumat. Tutkittavat kokivat änkytykseen liittyvien tunteiden käsittelyn jopa änkytyksen puheterapeuttista kuntoutusta tärkeämmäksi. Tunteiden koettiin vaikuttavan änkytykseen ja sen käsittelyyn merkittävästi. Tutkittavilla oli myös kokemuksia siitä, että he eivät olleet änkyttäneet puheterapeutin vastaanotolla, jolloin terapiasta ei koettu hyötyä. Änkytys voi siis olla tilannesidonnaista ja toisaalta asiakas ei välttämättä uskalla änkyttää puheterapeutin kuullen. Lisäksi tutkittavien keskustelusta nousi esiin, että änkytystä koskevaa tietoa kaivataan lisää. Yksi tutkittavista ei ollut saanut puheterapeutilta kaipaamaansa tietoa änkytyksen syistä. Myös ympäristön tietoisuuden lisääminen aiheesta koettiin tärkeäksi. Lisäksi tutkittavat olivat kohdanneet änkytyksen takia epämiellyttäviltä tuntuvia tilanteita arjessaan, jolloin kynnys näiden tilanteiden kohtaamiseen oli pienentynyt.
Tämän tutkimuksen tulokset antavat viitteitä siitä, että änkytykseen liittyvät vaikeat tunteet voivat vaikuttaa puheterapiatyöskentelyyn ja ne olisi hyvä huomioida kuntoutuksessa. Tutkittavien kokemusten perusteella aiheen laajempi tutkimus voi olla tarpeellista. Tällöin on mahdollista löytää änkytyksen puheterapeuttiseen kuntoutukseen liittyvät haasteet ja ottaa nämä huomioon kuntoutusta suunniteltaessa
Uusien taloudellisten polkujen kehittäminen kaupunkiseudulla : Tapaus Tampereen kuvantamisekosysteemi
No full textTampereen kuvantamisekosysteemi (Tampere Imaging Ecosystem, epävirallisesti myös TIMES) on muodostettu virallisesti vuonna 2016 Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy:n (Business Tampere) johdolla. Ekosysteemiin kuuluu elinkeinoyhtiön lisäksi merkittävä joukko Tampereella kuvantamisen parissa työskenteleviä yrityksiä sekä Tampereen yliopisto signaalinkäsittelyä koskevilta osin. Ennen järjestäytymistään Tampereen kuvantamisekosysteemi on toiminut lähinnä Tampereen yliopiston signaalinkäsittelyn, koneoppimisen ja tekoälytekniikan professorien, sekä alan yritysten välisenä vapaamuotoisena foorumina. Kuvantamisekosysteemiin kuuluu nykyisin yli kaksikymmentä suurta, keskisuurta tai pientä yritystä, joilla on kaikilla omat toimialafokuksensa mutta jotka kaikki toimivat yhteisen alustan ympärillä. Ekosysteemin alustana ovat erilaiset mobiilikameroihin ja kuvantamiseen liittyvät tuotteet ja palvelut. Ekosysteemi edustaa kolminaiskierremallin (triple helix) mukaista viranomaisten, yliopistoyhteisön ja elinkeinoelämän yhteenliittymää. Tampereen kuvantamisekosysteemi mielletään yleisesti maailman top 5 kuvantamiskeskusten joukkoon ja jossakin yhteyksissä myös Euroopan top 1 keskukseksi.
Tämä tutkielma tarkastelee Tampereen kuvantamisekosysteemin syntymiseen vaikuttaneita historiallisia tekijöitä 1990-luvulta alkaen sekä sitä, miten, minkä vuoksi ja kenen ansiosta ekosysteemi on muodostunut juuri Tampereelle. Tampereen kuvantamisekosysteemin tarina asettuu polulle, joka on kehittynyt Microsoft Mobilen Tampereelle jättämästä aukosta. Nokian polku Tampereella luotiin käytännössä tyhjistä 1990-luvulla. Pari vuosikymmentä myöhemmin Microsoft muokkasi polkua jälleen omanlaisekseen luotsaten Nokian kohti Windows Mobilea ja siitä seurannutta alasajon aikaa. Microsoftin poistuttua Tampereelta vuonna 2016 joukko uusia yrityksiä sijoittui Tampereelle jatkamaan Nokian monopolin ja Microsoft-Intel duopolin menestyksekästä työtä kuvantamisessa ja signaalinkäsittelyssä.
Tampereen kuvantamisekosysteemin kehityspolun alku sijoittuu Tampereen yliopistossa ja Tampereen teknillisessä korkeakoulussa tehtyyn lääketieteelliseen signaalinkäsittelytutkimukseen. Nokia Oyj:n sijoittuminen Tampereelle johtuu pitkälle korkeakoulujen visionäärisistä rehtoreista sekä joukosta professoreita, jotka onnistuivat kehittämään ja kasvattamaan signaalinkäsittelyn tiedekuntaa ja laboratoriota. Nokia Oyj:n onnistui menestyksekkäästi kaupallistaa monia yliopistolla kehiteltyjä konsepteja. GSM-vallankumouksen myötä yliopiston tutkimus alkoi lähentyä yhä enemmän Nokian ja sen ympärille rakentuneen klusterin tarpeita.
Tutkielma osoittaa, että kuvantaminen on TIMES:in yhteinen alusta, joka kokoaa alan liiketoimintaa ja osaamista Tampereelle. Analyysini paljastaa, miten yksittäisten henkilöiden panostuksilla niin yksityiseltä, julkiselta ja yliopistosektorilta on ollut ja on edelleen huomattava merkitys ekosysteemin menestyksen tavoittelussa. Haastatteluaineiston kautta minun on myös mahdollista todeta julkisen sektorin toimivan keskeisenä lakikiviorganisaationa tutkimassani tapauksessa.
Suuri osa nykyisen Tampereen kuvantamisekosysteemin tekijöistä on entisiä nokialaisia tai microsoftilaisia. Työhistoriansa lisäksi heitä yhdistää usein myös yhteinen opiskelutausta Tampereen teknillisessä yliopistossa. Keskinäiselle luottamukselle ja yhteisöllisyydelle rakentunut ekosysteemi on kuitenkin altis henkilöstömuutosten synnyttämille informaatiokatkoille. Alalla on suurta nostetta ja tulevaisuuden näkymät ovat hyvät. Tulevaisuuden haasteet liittyvät työvoiman saatavuuteen, tulevaisuuden kuvantamistekijöiden innostamiseen ja kouluttamiseen sekä Tampereen kaupunkiseudun kykyyn saada yrityskehityksen edellyttämää pääomitusta
