47495 research outputs found
Sort by
Electro-exotic: Transcultural display and narrative in sub-cultural new media
No full textAs the technological affordances and affordability of digital music sampling have continued to proliferate, so too have its aesthetics and semiotics along with the variety and orientations of its practitioners. With reference to such contexts and discourses aselectro-acoustic technique, commodificationof music, ethnography, sampling ethics and Orientalism, the present paper subjects Tanzania, a 2015 independent music release by the French artist Kink Gong, to multi-modal discursive analysis.Tanzania consists almost entirely of electro-acoustically remixed field recordings, made by the artist,of the music and speech of Hadza bushpeople.The three research aims of the study are to form an understanding of the aesthetics, meanings, ethics and problematics of the work, to contextualise critically this understanding using current theories and discussions of new media and cultural display, and to develop an improved understanding of the considerations pertinent to the ethical practice of transcultural sampling.These aims are fulfilled by identifying the varieties and semiotics of sampling practice in Tanzaniaand by discussing its narrative engagement with issues of power, agency, and the identification and display of cultures.The chief conclusionsof the study are that by embracing fantastical elements, Tanzania declines to display or describe real Hadza. In so doing, it subverts both traditional ethnography and world music commodification. Instead, the artist attempts to reimagine the specific historical event of his encounter with Hadza people as an undescriptive fantasy. Thus, the album navigates between the problematic poles of mere signification (general) and essentialist description (specific). It faces some trouble on both counts and, at its worst, seems to essentialise Hadza as instruments for the artist’sexperience. At perhaps its best, the album gestures by way of its extraordinary sonics towards a transcendent cultural experience and towards a self-reflective methodology for sampling practice
PRMT7-geenin hiljentäminen T-leukemian solumallissa CRISPR-Cas9 -tekniikalla
No full textTämän tutkimuksen tarkoituksena oli hiljentää PRMT7-geenin ilmentyminen akuutin lymfaattisen T-soluleukemian (T-ALL) solulinjamallissa (Jurkat) CRISPR-Cas9 -tekniikalla. Vaikka T-ALL:n ennuste on parantunut uusimmilla hoito-ohjelmilla, se on edelleen huonompi kuin B-linjan ALL:ssa ja erityisen huono uusiutuessaan. PRMT7 on entsyymi (proteiiniarginiinimetyylitransferaasi), joka katalysoi arginiinien me-tylointia histoneissa. Näin se säätelee epigeneettisesti geenien ilmentymistä ja vaikuttaa moniin tärkeisiin biologisiin prosesseihin, kuten solujen erilaistumiseen.
Tässä tutkimuksessa PRMT7-geeni hiljennettiin CRISPR-Cas9 -tekniikalla. Geenin muokkautumista analysoitiin T7-menetelmällä, lähetti-RNA-tasojen hiljentymistä qPCR:n avulla ja proteiinitasojen laskua Western blot -tekniikalla. Sain tuotettua kaksi PRMT7-hiljennettyä solulinjaa tarkempia jatkotutkimuksia varten
Multiculturalité, égalité, unité: Ranskalainen identiteettikeskustelu jalkapallon kautta vuonna 1998.
No full textKaukokäytön ala-asema-automaatio -tuotteen kehitysprojekti: Tekniset vaatimukset ja suunnittelu
No full textTässä diplomityössä on kuvattu pohjoismaisen sähkönjakeluverkon murrosvaihetta ja esitetty erilaisia vaihtoehtoja sähkön toimitusvarmuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Työssä on esitelty muuntamoille kehitetty uusi kaukokäytön ala-asema-automaatio -laite Netcon 200, joka toimii osana muuntamoautomaatiojärjestelmää. Työssä on myös esitetty verkonhaltijoiden motivaatioita investoida tämän kaltaisiin muuntamoautomaatiojärjestelmiin.
Tässä diplomityössä on tutkittu ja esitelty sähkölaitteen valmistukseen liittyviä lakeja ja standardien mukaisia vaatimuksia. Diplomityön tavoitteena oli suunnitella standardien ja EU-direktiivien vaatimukset täyttävä automaatiokeskuskaappi, johon Netcon 200 -tuote suunnitellaan asennettavaksi yhdessä muiden kojeiden kanssa.
Kirjallisuustutkimuksena tarkasteltiin pienjännitekeskuksien valmistamiseen vaikuttavia standardeja. Tietoa asiakkaiden vaatimuksista kerättiin markkinatutkimuksen avulla. Työ jakaantuu lakien ja standardien määrittelemien vaatimusten käsittelyyn, asiakkaiden vaatimusten käsittelyyn sekä näiden perusteella tehtyyn suunnittelutyöhön.
Osana tätä diplomityötä suunniteltiin IEC 61439-2 -standardin mukainen ja asiakkaiden vaatimukset täyttävä automaatiokeskus, jonka ala-asemalaitteena toimii Netcontrolin valmistama Netcon 200. Diplomityön osana on luotu suunnitteludokumentaatio, jonka perusteella valmistettiin prototyyppi automaatiokeskuksesta. Diplomityön suunnitteluosio toimii ohjeena ja apuna diplomityön tilaajayrityksen tuotehallinnolle ja suunnittelijoille
Käänteinen kolesterolin kuljetus
No full textTässä työssä käsitellään käänteistä kolesterolin kuljetusta ja sen vaikutusta elimistön toimintaan. Työn lähtökohtana on käsitys siitä, että kaikki elimistön solut eivät kykene valmistamaan kolesterolia itse, vaan ovat kolesterolin kierrätyksen varassa. Työn tavoitteena on selventää käänteisen kolesterolin kuljetuksen vaiheita sekä tärkeitä tekijöitä reitin varrella. Lisäksi työssä esitellään eri tapoja tutkia käänteistä kolesterolin kuljetusta ja eri sairauksia, joita on yhdistetty reitin toimimattomuuteen. Lisäksi työn tavoitteena on perustella, minkä takia käänteistä kolesterolin kuljetusreittiä kannattaa tutkia, ja miksi reitin oikeanlainen toiminta on tärkeää ihmiselle.
Käänteinen kolesterolin kuljetus on elimistön kolesterolin homeostasiaa säätelevä aineenvaihduntareitti. Käänteinen kolesterolin kuljetus tarkoittaa kolesterolin kulkeutumista perifeerisiltä kudoksilta maksaan. Käänteinen kolesterolin kuljetus sisältää eri vaiheita ja tekijöitä kuljetuksen onnistumiseksi. Aluksi kolesteroli siirtyy perifeerisistä kudoksista makrofagien kautta HDL-partikkeliksi. HDL tai jokin toinen lipoproteiini, kuten LDL, kuljettaa kolesterolin verenkierron mukana maksaan. Maksassa tapahtuvat loppureaktiot, joissa kolesteroli käsitellään ja ylimääräinen kolesteroli poistetaan ulosteen mukana. Osa kolesterolista palautetaan takaisin elimistöön, esimerkiksi sappinesteen mukana.
Käänteistä kolesterolin kuljetusta tutkitaan ihmisillä ja koe-eläimillä. Esimerkiksi lämpötila ja liikunta vaikuttavat siihen, kuinka kolesterolia käsitellään elimistössä. Lisäksi tietyt taudit, kuten Tangierin tauti ja toimimaton HDL, aiheuttavat ongelmia kolesterolin kulkeutumisessa. Näitä tauteja on pyritty tutkimaan ja selvittämään, kuinka käänteistä kolesterolin kuljetusta voitaisiin tehostaa, jotta kolesterolia ei kertyisi elimistöön liikaa. Vaikka käänteistä kolesterolin kuljetusta on tutkittu yli 50 vuotta, on silti vielä paljon selvitettävää. Tutkimusta tarvitaan esimerkiksi kolesterolin varastomuodon selvittämiseen makrofagissa ja siihen, kuinka maksan reaktiot tarkalleen tapahtuvat.
Työssä todetaan, että käänteinen kolesterolin kuljetus on tärkeä osa valtimonkovettumataudin kehitystä, sillä liiallisesta kolesterolin kertymisestä kudoksiin tai suoniin seuraa valtimonkovettumatauti. On löydetty, että kolesterolin kulkeutuminen käänteisen kolesterolin kuljetuksen avulla vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, kuten valtimonkovettumatautiin. Lisäksi todetaan, että muitakin sairauksia voidaan yhdistää toimimattomaan käänteisen kolesterolin kuljetukseen. Tämän takia on tärkeää tutkia käänteisestä kolesterolin kuljetusta. Työssä pohditaan, voisiko käänteisen kolesterolin kuljetusreitin tehostaminen olla keino parantaa sydän- ja verisuonitauteja
Репрезентации телесности и стыда в русской «женской прозе» 1990-х
No full textTutkielmassa tarkastellaan ruumiillisuuden ja häpeän teemoja 1990-luvun venäläisten naisten kirjallisuudessa. Neuvostoliiton hajoamista edeltänyt perestroikan aika oli suuri kulttuurinen ja ideologinen murros, joka ravisteli kirjallisuuden kaanonia ja teki tilaa aiemmin vaiennetuille äänille kirjallisuuden kentällä. Näissä olosuhteissa syntyi uusi ”naisproosa” (ven. ”ženskaja proza”), jonka pyrkimyksenä oli murtaa naisia ulkopuolelta määritteleviä käsityksiä, stereotypioita ja myyttejä. Ajan teksteissä naiset kuvattiin vahvasti ruumiin kautta, ja keskiöön nousivat kollektiivisesti koetut sosiaalisen vallankäytön ja ruumiillisen kärsimyksen teemat.
Selkeistä tunnuspiirteistään ja päämääristään huolimatta ”naisproosa” oli moninainen ilmiö, jonka tekstit edustavat paitsi eri tyylilajeja, myös erilaisia identiteettejä ja käsityksiä sukupuolesta. Koska tutkielmassa on haluttu huomioida ilmiön heterogeenisyys, aineisto koostuu kolmesta 1990-luvun ”naisproosan” tekstistä: Marina Palein ”Kanavanrannan Cabiria”, Svetlana Vasilenkon ”Nassu” ja Galina Štšerbakovan ”Mašan kolme ”rakkautta””. Tutkielman metodologisen viitekehyksen muodostaa feministinen kirjallisuuskritiikki, jonka avulla perustellaan, miksi kirjallisuutta tulisi tarkastella sukupuolen kategorian avulla ja miksi tutkimusta tehtäessä on tärkeää kiinnittää huomiota tiedon ja vallan suhteisiin.
Teoriat, joihin tutkielmassa nojataan, tarkastelevat häpeää sukupuolittuneena, sosiaalisesti tuotettuna kulttuurisena ilmiönä, joka on erottamattomasti sidoksissa normittavan vallan rakenteisiin. Häpeää tuottaviin rakenteisiin kohdistuvaa vastarintaa pyritään tarkastelemaan työssä groteskin teorian avulla, jossa keskeistä on marginalisoitujen elementtien näkyväksi tekeminen.
Ruumis ymmärretään tutkielmassa yhtäältä yksilön identiteetin sosiaalisena symbolina, jonka ”pinnalta” luetaan myös häpeän merkityksiä, toisaalta diskursiivisesti tuotettuna valtapositiona, mikä puolestaan mahdollistaa häpeää toisintavien puhetapojen muuttamisen ja ruumiin uudelleentuottamisen häpeästä vapaana.
Analyysissa kysytään, miten ruumiillisuutta ja siihen kietoutuvaa häpeää esitetään 1990-luvun venäläisen ”naisproosan” teksteissä, millaisia merkityksiä häpeä ja ruumiillisuus saavat äitien ja tytärten välisissä suhteissa sekä millainen on identiteetin, häpeän sekä sosiaalisten ja kulttuuristen normien suhde. Lisäksi pysähdytään pohtimaan, millaisia häpeän ja normittavan vallan vastarinnan mahdollisuuksia aineistosta nousee esille.
Tutkielma osoittaa, että ”naisproosan” teksteissä kuvatut häpeän kokemukset kytkeytyvät tiiviisti ruumiiseen, identiteettiin sekä ruumiissa materialisoituviin sosiaalisten ja kulttuuristen normien muovaamiin merkityksiin. Keskeiseksi aineistossa nousee häpeän kommunikatiivinen luonne ja sen merkitys naisten välisessä vuorovaikutuksessa, jossa häpeä toimii sekä erottavana että yhdistävänä elementtinä. Tutkielman perusteella voidaan myös todeta, että häpeän vastustamisessa olennaista on sen merkitysten toisin toistaminen esimerkiksi huumorin ja karnevalisoinnin keinoin. On silti huomattava, ettei vastarinta tapahdu tyhjiössä, vaan samojen normittavien valtarakenteiden sisällä, joihin se kohdistuu. Näin ollen radikaaleiltakin vaikuttavat representaatiot voivat olla hegemonisten rakenteiden tuotteita, jotka palaavat normatiivisiin, häpeää ylläpitäviin käsityksiin sukupuolesta
”Ei se lopu sillä tavalla, et mä pistän oven kiinni ja sitten mä rupeen elämään jotain eläkeläisen elämää” : Mikä saa professorin jatkamaan akateemista työtä eläköitymisen jälkeen?
No full textTiedolla johtaminen valtionhallinnossa : valmiuksien ja maturiteetin arviointi
No full textTämän tutkimuksen perusteella valtionhallinnon organisaatioista yli kuusikymenetä prosenttia sijoittuu tiedolla johtamisen kypsyystasossaan kehittyvään analytiikkakyvykkyyteen. Reilu viidennes tutkituista organisaatioista sijoittuu analyyttisiin tai johtaviin analyyttisiin organisaatioihin. Vajaa neljännes puolestaan sijoittuu alustavan tai heikon analytiikkakyvykkyyden organisaatioihin.
Tutkimukseen osallistuneista organisaatioista ulkoisia data-analytiikan palveluita ilmoitti käyttävänsä noin neljännes, omia data-analytiikan palveluita tuotti noin viidennes ja alle viidennes ilmoitti organisaatiosta löytyvän tietojohtajan tai vastaavassa roolissa työskentelevän henkilön. Näin ollen valtionhallinnon tiedolla johtamisen tehtävien organisointia ei tämän tutkimuksen tulosten perusteella voida pitää kovin vakiintuneena.
Valtionhallinnon tiedolla johtamisen merkittävimmät vahvuudet ovat analytiikkaosaaminen, tiedon saatavuus ja laatu sekä pitkän tähtäimen strategisten tavoitteiden asettaminen tiedolla johtamiseen liittyen. Tärkeimmät kehittämiskohteet ovat konserniorientaatio, eli analytiikkatoiminnan integroituminen läpi organisaation sekä johtajuus analytiikassa, millä tarkoitetaan johdon esimerkillistä toimintaa.
Kriittisyys organisaation tiedolla johtamisen valmiuksia kohtaan näyttää lisääntyvän siirryttäessä ylimmästä johdosta operatiivisemmalle päätöksenteon tasolle, tämän tutkimuksen perusteella. Ylimmän johdon, talousjohdon ja ICT-johdon arviot sijoittuivat tasaisesti kaikilla arviointialueilla varsin korkealle. Hallintojohdon näkemykset tiedolla johtamisen edellytyksistä olivat samoin varsin positiivisia. Viestintäjohdon arviot sijoittautuivat keskivaiheille. Kriittisimmin tiedolla johtamisen valmiuksien tilaan suhtautuivat toimialan / osaston / tulosalueen / yksikön johto ja henkilöstöjohto.
Tutkimuksen teoreettisena tavoitteena on selkiyttää tiedolla johtamiseen liittyviä termejä ja käsitteitä osana tietojohtamisen kokonaisuutta. Tutkimuksessa selvitetään myös tietojohtamisen termien esiintymisen yleisyyttä tutkimuskirjallisuudessa. Tutkimuksessa muodostetaan tietojohtamisen käsitemalli tutkimuksen viitekehykseksi sekä laajemminkin hyödynnettäväksi. Käsitemallia voidaan hyödyntää laajemminkin tietojohtamista ja tiedolla johtamista koskevassa keskustelussa, toiminnassa ja tutkimuksessa.
Tutkimuksen empiirisenä tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva valtionhallinnon tiedolla johtamisen tilasta, sen valmiuksien kartoittamisen ja maturiteetin arvioinnin avulla. Tutkimuksessa sovelletaan Thomas H. Davenportin kehittämää DELTA-arviointimallia, jossa organisaation tiedolla johtamisen valmiuksia arvioidaan viidellä eri osa-alueella: 1.) tiedon saatavuus ja laatu, 2.) tiedolla johtamisen konserniorientaatio, 3.) analyyttinen johtajuus, 4.) pitkän tähtäimen strategiset tavoitteet sekä 5.) analytiikkaosaaminen; ja tiedolla johtamisen maturiteettia viisiportaisen asteikon avulla: 1.) heikko analytiikkakyvykkyys, 2.) alustava analytiikkakyvykkyys, 3.) kehittyvä analytiikkakyvykkyys, 4.) analyyttinen organisaatio ja 5.) johtava analyyttinen organisaatio. Tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi tukitoimenpiteiden arvioimisessa ja kohdentamisessa valtionhallinnon tiedolla johtamisen edistämiseksi
