47495 research outputs found
Sort by
NAND Flash- ja magneettisten muistien asema tietokoneissa
No full textTässä työssä tutkittiin kahden massamuistiteknologian asemaa nykytietokoneiden massamuisteina. Nämä kaksi teknologiaa ovat NAND Flash -muistit ja magneettiset levymuistit. Yhdessä ne kattavat suurimman osan maailmassa valmistetuista massamuisteista. Tutkimus toteutettiin kirjallisuusselvityksenä, jossa tutustuttiin massamuistiteknologioiden toimintaperiaatteisiin ja teknologioilla toteutettujen laitteiden ominaisuuksiin. Näiden ominaisuuksien pohjalta havainnoitiin teknologioiden suurimmat erot ja tehtiin päätelmiä teknologioiden asemasta kuluttajamarkkinoilla sekä yritys- ja palvelinkäytössä.
Laitteiden ominaisuuksien ja toimintaperiaatteen pohjalta havaittiin, että NAND Flash -muistit tarjoavat selvästi suuremman nopeuden sekä satunnaisissa että peräkkäisissä luku- ja kirjoitusoperaatioissa. Levymuistit sen sijaan ovat paljon NAND Flash -muisteja halvempia bittiä kohti ja kapasiteetiltaan suurempia. Kannettavissa ja akkukäyttöisissä tietokoneissa NAND Flash -muisteilla on kuitenkin selvä etu pienemmän virrankulutuksensa ja paremman iskunkestävyytensä takia.
Näiden havaintojen pohjalta pääteltiin, että NAND Flash -muisteilla on vakaa asema kuluttaja- ja yrityskäytössä. Levymuistien ainoa vahvuus näissä käyttökohteissa on niiden halpa hinta, joka edelleen pitää ne varteenotettavana vaihtoehtona. Palvelinkäytössä kiintolevyillä on hyvä asema, koska NAND Flash -muistit eivät sovellu hyvin palvelinkäyttöön nopeamman kulumisensa takia. Tältä pohjalta tehtiin johtopäätös, jossa todettiin, että NAND Flash -muistien asema tulee parantumaan ainakin kuluttaja- ja yrityskäytössä, mutta levymuistit eivät kuitenkaan katoa markkinoilta lähiaikoina
Self-managed teams at Slush: Do leadership practices meet theory?
No full textCompetition in the modern business environment where businesses have an increased need for agility, innovation, and employee wellbeing, has fueled the search for alternate methods of organizing work compared to traditional hierarchical bureaucracy. Self-managing teams are one method of providing autonomy and a variety of benefits to teams and individuals, benefiting the organization.
In this paper, I provide an ethnographic perspective into leadership practices at a case study organization and how they relate to the theory of self-managing teams. The qualitative study used ethnographic material in the form of observations and obtained company material to develop an understanding of managerial and organizational practices employed at Slush. The almost yearlong observation process gave insights into how these practices work towards constructing or constraining leadership in self-managing teams.
During the study and analyzing literature, a total of 16 leadership practices were identified, which were used to interpret the results. These leadership practices of self-managing teams are: personnel selection, setting goals & expectations, planning & prioritizing, training & development, performance observation, practice & performance, problem-solving, defining mission, feedback & evaluation, challenging teams & encouraging selfmanagement, budgeting & resourcing, building team atmosphere & trust, motivating & inspiring, crisis management and sensemaking.
Out of these, the first seven practices were constructing, and the latter eight practices were constraining leadership of self-managing teams at Slush. No relevant observations for sensemaking were made and thus results are inconclusive. How these practices appear in the organizational context is discussed and elaborated. Several suggestions are made for the practitioners hoping to develop said practices into those more supportive of self-management.
Based on the findings, Slush was found to be employing self-managing teams. The teams have a considerable degree of autonomy and can engage in executing their work and autonomously setting priorities. Some limitations set by the organizational context, such as budgeting and strategy, are present. The exact degree of self-management is further explored through descriptions of each leadership practice employed within the organization.
Contributions to fields of leadership as a practice (process) and self-management were made. The framework presented can be used as a robust tool for designing and analyzing self-managed teams. A leadership practice of crisis management was discovered, which wasn’t identified in the literature studied. A suggestion for further use of ethnography as a means of studying leadership as a practice (process) and organizational culture is made.
Additionally, the research found that the field of self-management studies is evolving, and several new research avenues were identified. I suggest that the framework presented is used to analyze other organizations for identified variations in how self-managed teams choose to delegate the responsibility of recognized leadership practices. An invitation to critique the framework developed is made. Finally, I suggest applying a longitudinal method toward understanding if the benefits of self-managing teams can be enhanced if the recommendations made to practitioners are implemented
Voimajohtojen maadoitusmittaukset: Maadoitusmittausprosessin kehittäminen
No full textMaadoitusmittaukset ovat mukana voimajohdon elinkaaren jokaisessa vaiheessa. Maan resistiivisyysmittauksilla saatu tieto maaperän ominaisuuksista on maadoitussuunnittelun perusta. Henkilöturvallisuuden ja voimajohdon häiriöttömän toiminnan varmistamiseksi, sen maadoitusten kunto tulee tarkastaa määrävälein. Voimajohtojen tapauksessa tämä tarkoittaa lähes poikkeuksetta pylväsmaadoitusten hyvyyttä kuvaavan maadoitusresistanssin mittaamista. Suomessa maadoitusolosuhteet ovat verrattain haasteelliset, minkä lisäksi voimajohdoilla on erityispiirteitä, jotka monimutkaistavat maadoittamista ja mittaamista entisestään. Turvallinen, luotettava ja tehokas maadoitusmittaaminen on ammattitaitoa vaativa tehtävä.
Työn tavoitteena oli kehittää maadoitusmittausprosessia Eltel Networks Oy:ssä. Päätavoite oli löytää keinoja parantaa maadoitusresistanssimittausten luotettavuutta keskimäärin. Työssä etsittiin myös muita keinoja tehostaa maadoitusmittausprosessia ja mittauksilla saadun tiedon hyödyntämistä. Työ alkoi tutustumalla maadoittamisen ja maadoitusmittauksiin liittyvään tutkimuskirjallisuuteen sekä nykyisiin käytäntöihin. Alussa tutustuttiin myös mittausmenetelmiin ja niiden suorittamiseen käytännön tasolla. Pääpaino oli käytössä olevissa mittausmenetelmissä, mutta myös joidenkin uusien menetelmien toimintaperiaatteisiin perehdyttiin ja tarkasteltiin niiden soveltuvuutta voimajohtojen maadoitusmittauksiin. Aihetta käsittelevä tutkimuskirjallisuus on pääosin ulkomaista ja useimmiten myös melko vanhaa. Voimajohtojen maadoitusten näkökulmasta tehtyä tutkimusta on myös melko vähän saatavilla. Haasteena olikin taustateorian sovittaminen Suomen maadoitusolosuhteisiin ja voimajohtojen erityispiirteisiin. Teoriatutkimuksen lisäksi tehtiin tilastollista vertailua erityyppisten pylväiden ja maadoitusten maadoitusresistanssimittauksista. Vertailussa käytetty aineisto koostui voimajohtojen kunnossapidon osana tehdyistä maadoitusresistanssimittauksista laadituista pöytäkirjoista. Pöytäkirjoihin on kirjattu tiedot mm. mittaustuloksista menetelmittäin sekä maadoitusresistanssiin ja mittaustuloksiin mahdollisesti vaikuttavista tekijöistä. Mittaustulokset ryhmiteltiin näiden tekijöiden perusteella ja menetelmien luotettavuutta vertailtiin ryhmittäin.
Tilastollisen vertailun perusteella maadoitusresistanssimittausten tuloksissa on suurta hajontaa, ja mittausvirhe on keskimäärin suuri. Selkein virheen aiheuttaja oli vertailun perusteella useimmissa tapauksissa epärealistiseen maaperämalliin perustuvan vertailuarvon käyttö. Lisäksi joidenkin mittausmenetelmien havaittiin olevan selkeästi epäluotettavia tietyntyyppisten maadoitusten mittaamisessa. Vertailun tulokset tukivat pääosin esiteltyä teoriaa, ja tiettyjen menetelmien huonolle luotettavuudelle tietyntyyppisten maadoitusten mittauksissa löytyi teoreettista perustaa. Maadoittamisen ja maadoitusmittaamisen teorian moniulotteisuus nosti esiin myös mittausta suorittavien henkilöiden ammattitaidon merkityksen maadoitusmittausprosessissa.
Työssä esitetään keinoja, joilla luotettavuutta maadoitusresistanssimittauksissa voidaan parantaa. Lisäksi suositellaan kaksikerrosmaaperämallin käyttöönottoa voimajohtojen maadoitusten suunnittelussa ja maadoitusresistanssimittausten vertailuarvona. Maadoitusmittauksia suorittaville henkilöille annettavassa ohjeistuksessa ja perehdytyksessä tullaan jatkossa tuomaan selkeämmin esiin virhetekijöiden vaikutusta mittaustulokseen ja korostamaan menetelmien soveltuvuuden tärkeyttä. Työssä perehdyttiin joihinkin hyvin lupaaviin uusiin mittausmenetelmiin, kuten Boys-menetelmä ja selektiivinen käännepistemenetelmä. Esiteltyjen mittausmenetelmien soveltuvuutta voimajohtojen maadoitusmittauksiin selvitetään perusteellisemmin erillisessä kehitysprojektissa.Earthing measurements are a part of an overhead transmission line’s life cycle in its every phase. The data acquired by soil resistivity measurements is the basis of the earthing system design of an overhead transmission line. To ensure the safety and proper function of a line, the condition of its earthings must be checked periodically. This is usually done by measuring the overhead transmission line’s earth resistances. The earthing conditions of Finland are relatively challenging. Additionally, overhead transmission lines have some special features that make earthing and earthing measurements even more challenging. Safe, reliable and efficient earthing measurement is a difficult task that requires a lot of expertise.
The aim of this work was to improve the earthing measurement process in Eltel Networks Oy. The main objective was to find ways to improve the reliability of earth resistance measurements in general. Secondary objective was to find ways to make the process and the usage of the data acquired by the measurements more efficient. The work began by getting to know the theory behind earthing and earthing measurements and the current practices. The focus was on the earthing measurement methods that are currently used in the earthing measurement process. Additionally, some new methods and their applications in the measurement of overhead transmission lines was also explored. Most of the research and literature that form the theoretical background of this work is not done in Finland and most of it is not from the point of view of overhead line earthings. Applying the background theory to Finland’s earthing conditions and the special features of overhead transmission lines was a challenge that was encountered in this work. In addition to the theoretical study, a statistical analysis comparing different earth resistance measurement methods was done. The material that was used in the statistical analysis consisted of results obtained by earthing measurements done as part of maintenance work of overhead transmission lines. Measurements were divided into groups by the features of the earthings that were measured.
According to the statistical analysis, the dispersion between measurement results and the average measurement error was generally very considerable. Most apparent source of error in most cases was the reference value of the earth resistance that the measured results were compared to. The error was caused by unrealistic soil model that has likely been used in the design of the earthing system. Additionally, it was discovered that some methods are clearly unreliable in the earth resistance measurement of certain earthing types. The results were mainly in line with the presented theory and there was theoretical base for bad performance of certain methods for certain types of earthings. The complexity of the theory and vast number of variables included in earth resistance measurements also highlighted the importance of proficiency of the person carrying out the earth resistance measurements.
Ways to improve the reliability of earth resistance measurements were presented. Two-layer soil model was proposed to be implemented in the design of earthings. It was also proposed that a reference value corresponding to a two-layer soil model could be used to evaluate the earth resistance measurement results. Guides and education given to the personnel carrying out earth resistance measurements should include more in-depth instructions on how to evaluate the effect of different error sources to the measurement results and highlight the importance of using the right method for each measurement. The Boys -method and the selective fall of potential method and their applications in overhead transmission line earthing measurements will be further explored
Valmistavan yrityksen kestävä kilpailuetu muuttuvassa liiketoimintaympäristössä
No full textYritykset kilpailevat kestävästä kilpailuedusta nykyajan muuttuvassa liiketoimintaympäristössä. Yrityksen kilpailijat todennäköisesti kopioivat tai korvaavat yrityksen kilpailuedun lähteen, jolloin kilpailuedusta on vaikea muodostaa kestävää. Myös kilpailusta riippumattomat muutokset markkinoilla ja toimintaympäristöissä voivat muuttaa kilpailuedun lähteestä hyödyttömän. Työn tavoitteena on tutkia kestävän kilpailuedun teoriaa ja lähteitä, joiden avulla etsitään vastausta, kuinka yritykset pystyvät saavuttamaan kestävää kilpailuetua muuttuvassa liiketoimintaympäristössä.
Työn tutkimuskysymys on, miten valmistava yritys saavuttaa kestävää kilpailuetua muuttuvassa liiketoimintaympäristössä. Muita keskeisiä tutkimuskysymyksiä ovat: mitä tarkoitetaan kestävällä kilpailuedulla, mitä ovat kestävän kilpailuedun tuntomerkit ja mitä tarkoitetaan resurssipohjaisella näkemyksellä sekä dynaamisilla kyvykkyyksillä. Työn tiedonlähteinä on käytetty pääosin tunnettuja englannin kielisiä artikkeleita aiheesta. Keskeisenä hakusanana on toiminut ”sustainable competitive advantage”, joka tarkoittaa suomeksi kestävää kilpailuetua.
Kirjallisuusselvityksessä aluksi keskitytään määrittelemään kestävä kilpailuetu, jonka jälkeen tutkitaan kirjallisuudesta esiin nousevia keskeisiä teorioita aiheesta. Työssä tutkittuja teorioita kutsutaan resurssipohjaiseksi näkemykseksi (engl. Resource-based view) ja dynaamisiksi kyvykkyyksiksi (engl. Dynamic capabilities). Työn lopuksi teoriaosuutta pyritään yhdistämään valmistavan yrityksen kestävän kilpailuedun tutkimisessa.
Tutkimustyö osoittaa, että saavuttaakseen kestävää kilpailuetua valmistavan yrityksen tulee reagoida muutoksiin oikeilla tavoilla ja ennen kilpailijoita. Valmistavien yritysten kestävä kilpailuetu muuttuvassa liiketoimintaympäristössä syntyy jatkuvasta toiminnan parantamisesta ja päivittämisestä. Dynaamisesti muuttuvassa toimintaympäristössä jatkuvat uudet innovaatiot ja kilpailijoiden imitointi mahdollistavat jatkuvan ylivoimaisen taloudellisen suorituskyvyn markkinoilla. Tämä on keskeistä toimialoilla, joilla vaaditaan teknologiaa osana valmistusta tai palveluita. Jos valmistavan yrityksen toimintaympäristö ei ole dynaamisesti muuttuva, käydään kilpailu lähinnä hintojen ja kustannusten laskemisella
Energianhallintastrategioiden yhteydet työn imuun opetustyössä
No full textTämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella energianhallintastrategioiden yhteyttä opettajien kokemaan työn imuun. Lisäksi tutkittiin, millaiset energianhallintastrategiat ovat yleisimmin käytettyjä opettajien keskuudessa. Tutkimuksessa energianhallintastrategioina tarkasteltiin mikrotaukoja ja työhön liittyviä strategioita. Työn imua tarkasteltiin puolestaan sen ydinulottuvuuksien eli tarmokkuuden ja omistautumisen kautta. Teoreettisesti tutkimus pohjautuu työn vaatimusten ja voimavarojen malliin (Bakker & Demerouti, 2017) sekä voimavarojen säilyttämisteoriaan (Hobfoll, 1989), joiden perusteella energianhallintastrategioiden käytön oletettiin olevan yhteydessä runsaampaan työn imuun.
Tutkimuksessa hyödynnettiin vuonna 2017 kerättyä kyselyaineistoa (N = 909), joka koostuu Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n jäsenistöön kuuluvista luokan-, erityis- ja erityisluokanopettajista, aineenopettajista sekä rehtoreista. Kyselyn vastausprosentti oli 26 prosenttia. Eri energianhallintastrategioiden yleisyyttä tarkasteltiin jakaumatietojen ja riippuvien otosten t-testin avulla. Energianhallintastrategioiden ja työn imun ulottuvuuksien välisten yhteyksien analysointiin käytettiin Pearsonin korrelaatiokerrointa ja hierarkkista regressioanalyysia.
Tutkimus osoitti opettajien käyttävän useammin työhön liittyviä strategioita kuin mikrotaukoja. Opettajien keskuudessa eniten käytetty energianhallintastrategia oli vain kaikkein tärkeimpiin tehtäviin keskittyminen, kun taas vähiten opettajat käyttivät työtehtävien vaihtamiseen liittyviä strategioita. Mikrotaukojen havaittiin olevan hypoteesin mukaisesti positiivisesti yhteydessä molempiin työn imun ulottuvuuksiin. Sen sijaan työhön liittyvien strategioiden havaittiin olevan hypoteesin vastaisesti yhteydessä sekä vähäisempään tarmokkuuteen että vähäisempään omistautumiseen.
Tutkimuksen perusteella mikrotaukojen pitäminen vaikuttaa olevan yhteydessä runsaampaan koettuun työn imuun ja siten parempaan työhyvinvointiin. Opettajista kuitenkin vain pieni osa käyttää työssään mikrotaukoja usein, joten olisi syytä selvittää, miten opettajat voisivat pitää enemmän mikrotaukoja työpäiviensä aikana
Manageriaalisen relevanssin tuottaminen metodeja yhdistäen
No full textKansainväliset ja yrityskohtaiset asiakastyytyväisyysmittarit ovat yleinen tapa seurata ja verrata asiakkaiden suhtautumista omaan ja kilpailijoiden pankkeihin. Tutkielman empiirinen osuus perustuu havaintoon siitä, että korkea asiakastyytyväisyyden taso ei kuitenkaan useinkaan korreloi korkean markkinaosuuden kanssa. Korkea asiakastyytyväisyys liittyy asiakasuskollisuuteen, mutta ei suoraan kasvuun tai uusasiakashankintaan, jolloin yritysjohdolle merkityksellisempää tietoa olisi kuluttajan pankinvalintaa ohjaavat kriteerit. Suomalaisen kuluttajan pankinvalintakriteerit ovat luonteeltaan dynaamisia ja kontekstisidonnaisia, eikä niihin ole siksi olemassa valmista teoriapohjaa.
Tutkimuksessa argumentoidaan, että metodeja yhdistävällä tutkimusstrategialla on mahdollista tuottaa manageriaalisesti relevantimpaa tietoa kuin yksittäisellä metodologisella paradigmalla. Manageriaalisen relevanssin tuottamista havainnollistetaan kolmen eri metodin kautta, joilla määritellään suomalaisen kuluttajan pankinvalintakriteerit, niiden osatekijät ja käsitellään niiden suhteellisia painoarvoja.
Suomalaisen kuluttajan pankinvalintakriteereitä tutkittiin kvalitatiivisella kyselylomakkeella, johon vastasi yhteensä 374 suomalaista kuluttajaa. Aineiston käsittelyn systemaattisuutta lisättiin Gioia-metodologialla, laadullisen aineiston analysointiin tarkoitetulla Atlas.ti-ohjelmistolla sekä tutkimuksen ulkopuolisella tutkimusavustajalla. Aineiston 1376 sitaattiin pohjautuvia käsitteitä löydettiin 110. Käsitteistä muodostettiin empirian ja teorian vuoropuhelussa yhteensä 12 koostavaa teemaa, joista muodostuivat lopulliset kuusi pankin valintaa määrittävää ulottuvuutta: tekninen modernius, hintataso, asiakaslähtöisyys, arvot ja imago, palvelukokonaisuus sekä sitoutuminen.
Tutkimuksen kaksi seuraavaa metodia pohjautuivat ensimmäisen metodin tuloksiin. Kvantitatiivisessa osuudessa haastateltiin sähköisellä lomakkeella yhteensä 18 kuluttajaa. Kaikki haastateltavat olivat edeltävän vuoden aikana ottaneet asuntolainaa tai kilpailuttaneet pankkiaan. Pankinvalintakriteerien prioriteettijärjestystä tutkittiin parivertailumenetelmällä ja päädyttiin seuraavaan prioriteettijärjestykseen: 1. hintataso 2. tekninen modernius 3. asiakaslähtöisyys 4. palvelukokonaisuus 5. arvot ja imago 6. sitoutuminen. Jokainen tutkimuksessa tunnistetuista kuudesta laajasta ja abstraktista pankinvalintakriteeristä koostuu yksityiskohtaisista ja konkreettisista osatekijöistä. Osatekijöiden keskinäisiä suhteita sekä kerroinvaikutuksia kuluttajan pankinvalintapäätöksiin tutkittiin Kano-kyselyä ja Kano-mallia soveltamalla.
Tutkimuksessa eritellään kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen metodologian eroja sekä havainnollistetaan käytännön esimerkkien kautta, kuinka metodeja yhdistävä tutkimusstrategia on tehokkaampi keino manageriaalisen relevanssin tuottamisessa kuin yksittäisen metodologian hyödyntäminen. Kolmiosaisen tutkimuksen tuloksena saatu pankinvalintakriteeristö toimii itsenäisenä johdon päätöksenteon tukipilarina ja tutkimustulosten perusteella pankit kykenevät myös priorisoimaan omia strategisia painopisteitään ja kehityskohteitaan niin olemassa olevan asiakaskuntansa sitoutumisen kannalta kuin myös uusasiakashankinnassa tavoiteltujen asiakassegmenttien näkökulmasta.
Kvalitatiivisen kyselylomakkeen ja kvantitatiivisen parivertailumenetelmän perusteella tutkimuksessa todetaan, mikä kuluttajan pankinvalintapäätöksissä on merkityksellistä. Kano-kyselyn tulokset puolestaan kertovat, mitä pankkien päätöksentekijöiden tulee tehdä oikein. Metodeja yhdistävällä tutkimusstrategialla tunnistetaan näin kuluttajan päätöksentekoon vaikuttavat merkitykselliset tekijät, tuotetaan liikkeenjohdolle relevanttia tietoa ja mahdollistetaan liikkeenjohdon asiakashankintaan liittyvät konkreettiset toimet
Tiedonjakotyökalut ryhmäympäristössä ja niiden integrointi
No full textThe integration of digital collaboration tools with the users and other digital tools through organizational, cultural and technological improvement