47495 research outputs found
Sort by
Psykososiaalisen turvallisuusilmapiirin yhteys työuupumukseen
No full textTämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää psykososiaalisen turvallisuusilmapiirin yhteyttä työuupumukseen. Lisäksi tarkasteltiin, miten psykososiaalisen turvallisuusilmapiirin osatekijöiden ja työuupumuksen oireulottuvuuksien väliset yhteydet eriytyvät. Aikaisempaa psykososiaalisen turvallisuusilmapiirin tutkimusta Suomessa ei ole tehty, joten tämä tutkimus tarjoaa uutta tietoa sen merkityksestä työhyvinvoinnin kokemukselle.
Tutkimusaineisto on Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen Melan rahoittaman hankkeen “Apurahatutkijoiden psykososiaalinen turvallisuusilmapiiri ja sen yhteydet työhyvinvointiin” pilottiaineisto. Tutkimusaineisto kerättiin helmikuussa 2020 sähköisellä kyselylomakkeella Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan henkilökunnalta ja apurahatutkijoilta. Kyselyn vastaanotti yhteensä 556 henkilöä, joista 122 vastasi kyselyyn (vastausprosentti 22 %). Psykososiaalista turvallisuusilmapiiriä tarkasteltiin Psychosocial safety climate -kyselyllä (PSC) ja työuupumusta Burnout Assessment Tool -kyselymenetelmällä (BAT). Yhteyksiä psykososiaalisen turvallisuusilmapiirin ja työuupumuksen välillä tarkasteltiin korrelaatiokertoimien sekä hierarkkisen lineaarisen regressioanalyysin avulla.
Tulokset osoittivat, että psykososiaalinen turvallisuusilmapiiri oli yhteydessä työuupumukseen sekä kokonaisilmiönä että osatekijöittäin tarkasteltuna. Ensinnäkin tutkimuksessa havaittiin, että psykososiaalinen turvallisuusilmapiiri oli kielteisesti yhteydessä työuupumukseen ja sen ulottuvuuksista uupumusasteiseen väsymykseen, henkiseen etääntymiseen ja psykologiseen pahoinvointiin. Toiseksi, psykososiaalisen turvallisuusilmapiirin neljästä osatekijästä johdon tuki ja sitoutuminen stressin hallintaan oli kielteisesti yhteydessä uupumusasteisen väsymyksen, henkisen etääntymisen ja psykologisen pahoinvoinnin lisäksi myös emotionaalisen hallinnan menettämiseen. Johdon osoittama psykologisen terveyden ja turvallisuuden priorisointi suhteessa tuottavuuteen oli kielteisessä yhteydessä uupumusasteiseen väsymykseen ja henkiseen etääntymiseen. Psykologiseen terveyteen ja turvallisuuteen liittyvien asioiden kommunikoinnilla oli tutkimuksen mukaan kielteinen yhteys henkisen etääntymisen ulottuvuuteen. Organisaation eri tasojen osallistumisen osatekijällä ei havaittu yhteyttä työuupumukseen tai sen ulottuvuuksiin. Psykososiaalisella turvallisuusilmapiirillä tai sen osatekijöillä ei ollut yhteyttä työuupumuksen ulottuvuuksista kognitiivisen hallinnan menettämiseen tai psykosomaattisiin oireisiin.
Yhteenvetona voidaan todeta, että tutkimus vahvistaa aiempien tutkimusten tuloksia psykososiaalisen turvallisuusilmapiirin ja työuupumuksen yhteyksistä, mutta tarjoaa samalla uutta tietoa eriytyvistä yhteyksistä eri osatekijöiden ja oireulottuvuuksien välillä. Tämän tutkimuksen valossa psykososiaaliseen turvallisuusilmapiiriin tulee kiinnittää huomiota organisaatioiden työhyvinvoinnin kehittämisessä, ja etenkin johdon tuki ja sitoutuminen stressin hallintaan on olennaista. Tutkimuksen tulokset viittaavat myös siihen, että jatkotutkimuksissa psykososiaalisen turvallisuusilmapiirin osatekijöiden erillinen tarkastelu on aiheellista
Psykologisen työstä irrottautumisen yhteydet arjen kognitiivisiin virheisiin
No full textTämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli selvittää, onko opettajien taukojen ja vapaa-ajan aikana kokema työstä irrottautuminen yhteydessä opettajien kokemiin arjen kognitiivisiin virheisiin. Lisäksi tutkittiin, missä määrin opettajat kokevat työstä irrottautumista työn aikaisilla tauoilla ja vapaa-ajalla. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytettiin ponnistelujen ja palautumisen mallia. Työstä irrottautumista voidaan pitää hyvinvoinnin kannalta yhtenä tärkeimpänä mekanismina, jonka avulla palaudutaan työstä. Kognitiiviset virheet on puolestaan yhdistetty työuupumukseen sekä työasioiden vatvomiseen vapaa-ajalla. Oletuksenamme oli, että opettajat kokevat vapaa-ajallaan enemmän työstä irrottautumista kuin tauoilla. Tämän lisäksi oletimme, että vapaa-ajan ja taukojen aikaiset irrottautumisen kokemukset olisivat yhteydessä vähäisempiin kognitiivisiin virheisiin.
Tutkimusaineisto on kerätty Tampereen yliopiston ja Työterveyslaitoksen tutkimushankkeessa ”Työstä palautuminen tauoilla ja vapaa-ajalla” vuonna 2017. Poikkileikkausaineisto koostui 909 OAJ:n jäsenestä, jotka vastasivat kyselyyn sähköisesti. Kokonaisvastausprosentiksi muodostui 26 %. Vastaajista naisia oli 78 % ja vastaajien keski-ikä oli 51 vuotta. Tutkittavista valtaosa (85 %) työskenteli opettajina, loput työskentelivät esimies- tai muussa erityisasemassa. Taukojen ja vapaa-ajan aikaisen työstä irrottautumisen keskiarvoeroa tarkasteltiin riippuvien otosten t-testillä. Työstä irrottautumisen ja kognitiivisten virheiden välistä yhteyttä koskevaa hypoteesia tutkittiin puolestaan hierarkkisella regressioanalyysilla.
Tutkimuksen oletusten mukaisesti opettajat kokivat merkitsevästi enemmän työstä irrottautumista vapaa-ajalla kuin taukojen aikana. Vapaa-ajan ja taukojen aikaisen irrottautumisen välillä havaittiin positiivinen yhteys eli osa opettajista irrottautui ajasta ja paikasta riippumatta toisia paremmin. Myös toinen tutkimushypoteesimme sai tukea, sillä työstä irrottautuminen tauoilla ja vapaa-ajalla oli yhteydessä kognitiivisiin virheisiin: mitä enemmän opettaja koki työstä irrottautumista, sitä vähemmän hän teki kognitiivisia virheitä.
Tutkimus tuotti uutta tietoa työstä irrottautumisen ja kognitiivisten virheiden välisistä yhteyksistä suomalaisessa aineistossa. Jatkossa opettajien työstä irrottautumista palautumisen kokemuksena tulisi tutkia lisää, sillä opettajat kokivat työstä irrottautumisen onnistuvan vapaa-ajalla vain kohtalaisesti ja taukojen aikana melko harvoin. Myös työstä irrottautumisen ja kognitiivisten virheiden välistä yhteyttä koskeva lisätutkimus olisi tärkeää, jotta voitaisiin selvittää tämän yhteyden suuntaa sekä sitä mahdollisesti muokkaavia ja välittäviä tekijöitä
Lapsuuden vastoinkäymisten yhteys nuoren seksuaalikäyttäytymiseen
No full textVarhaiset kokemukset lapsuudessa muokkaavat nuorelle rakentuvia käytösmalleja seksu-aalikäyttäytymisessä. Aiemman tutkimustiedon mukaan lapsuuden vastoinkäymiset, kuten kaltoinkohtelu ja seksuaalinen hyväksikäyttö, ovat yhteydessä varhaisempaan seksuaali-seen etenemiseen sekä korkeampaan seksuaaliseen riskikäyttäytymiseen. Tämän tutki-muksen tarkoituksena oli selvittää lapsuuden vastoinkäymisten yhteyttä nuoren seksuaali-käyttäytymiseen suomalaisessa aineistossa.
Tutkimuksemme oli osa vuonna 1999 käynnistynyttä Kehityksen ihmeet (KEHI) -pitkittäistutkimusta. Tutkimukseen osallistui 438 17–19-vuotiasta nuorta. Lapsuuden vas-toinkäymisiä selvitettiin retrospektiivisellä kyselyllä, joka pohjautui päivitet-tyyn Adverse Childhood Experiences (ACE) -mittariin. Nuoren seksuaalisen etenemisen astetta mitattiin Adolecent Sexual Activity (ASAI) -indeksillä ja seksuaalista riskikäyttäyty-mistä Cognitive Appraisal of Risky Events (CARE) -mittarilla. Lapsuuden vastoinkäymisten ja nuoruuden seksuaalikäyttäytymisen välistä yhteyttä tutkittiin korrelaatioanalyysillä.
Hypoteesiemme mukaisesti lapsuuden kasaantuneiden vastoinkäymisten sekä nuo-ruuden seksuaalisen etenemisen asteen ja seksuaalisen riskikäyttäytymisen välille löytyi yhteys. Lapsuuden vastoinkäymisten lukumäärän kasvaessa myös nuoren seksuaalisen etenemisen aste ja seksuaalisen riskikäyttäytymisen todennäköisyys kasvoivat. Tulokset olivat samansuuntaisia aiempien tutkimustulosten kanssa. Seksuaalikäyttäytymisen mit-taamista ja tulosten tulkintaa on hankaloittanut seksuaalisen riskikäyttäytymisen käsit-teen monitulkintaisuus, ja mittareiden heteronormatiivisuus se-kä yhdyntäkeskeisyys. Tulevaisuuden tutkimuksissa onkin tärkeää huomioida myös nuor-ten oma subjektiivinen kokemusmaailma. Lisätutkimus suomalaisnuorten seksuaalikäyt-täytymisestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä olisi ensiarvoisen tärkeää nuorten tukikeino-jen, kuten seksuaalikasvatuksen kehittämiseksi
Relationaalisen ja XML-datan integrointi
No full textRelaatiotietokannat ovat laajalti käytetty tietokantastandardi tehokkaaseen tiedon talletukseen ja ylläpitoon. Viime vuosikymmeninä XML-muodossa (eXtensible Markup Language) oleva data on tullut suosituksi tiedon siirrossa eri järjestelmien välillä. XML-tieto voidaan kääntää relaatiotietokantaan ja päinvastoin. Näihin tiedon muunnoksiin ja siirtoihin on olemassa eri tyyppisiä metodeja. Metodeja on kehitelty ja kehitellään tehokkuuden ja virheettömyyden parantamiseksi.
Relationaalinen ja XML-data täydentävät toisiaan yritysten tiedonhallinnassa. XML on alustariippumaton, joten XML-tiedostoja voidaan muodostaa erityyppisissä järjestelmissä tai alustoilla. Tietoja voidaan siirtää tai lähettää vaikka toisentyyppisiin järjestelmiin. Samoja tiedostoja voidaan toimittaa eri vastaanottajille. Vastaanottaja voi valita aineistoista kiinnostavat osat ja jättää huomiotta ne tiedot, joita ei tarvita. Tietoa voi saada XML-muodossa monesta tietolähteestä kuten ulkopuolisista järjestelmistä tai oman organisaation eri osastoilta. Nämä tiedot tai kiinnostavat osat niistä muokataan ja talletetaan relaatiokantaan esim. tiedon varastointia varten. Tutkielmassa perehdytään XML:n ja relaatiokantojen kääntämiseen ja yhteiskäyttöön
Sähköenergian varastointi veden potentiaalienergiaan
No full textSähköenergian varastointiin on kehitetty teknologioita, ja yksi niistä on pumppuvoimalaitos. Pumppuvoimalaitokset ovat kapasiteetiltaan maailman suurin sähköenergiavarasto. Uusiutuvaa energiaa tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän, mikä aiheuttaa energian varastoinnin kannalta ongelmia. Uusiutuva energia ei ole tasaisesti tuottavaa kuten ydinenergia. Sähköenergian tuotannon vaihtelu vuorokausittain aiheuttaa ongelmia sähköverkon tasapainolle ja jäykkyydelle.
Uusiutuvaa energiaa tuotetaan Suomessa runsaasti. Vuonna 2018 kotimaisesta sähköntuotannosta jopa 46 prosenttia oli uusiutuvaa energiaa, josta 42 prosenttia tuotettiin vesivoimalla, 19 prosenttia tuulivoimalla ja loput puuperäisillä polttoaineilla. Suomen asettamat ilmastotavoitteet pyrkivät vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä huomattavasti. Tavoitteisiin pyritään kilpailuttamalla uusiutuvan energian tuotantomuotoja. Tuulivoiman lisääntyminen Suomessa on vuosikymmenen aikana ollut runsasta. Tuulivoiman lisääminen aiheuttaa kuitenkin sähköverkossa epätasapainoa, jota säädetään Suomessa vesivoimalla. Aurinkoenergian osuus Suomen sähköntuotannossa on vielä marginaalista, mutta sekin on lisääntymässä.
Vesivoima on Suomen suurin uusiutuvan energian tuotantomuoto, sillä on myös pitkä historia Suomessa. Vesivoimalla säädetään Suomessa sähköverkkoa. Suomessa vesivoimalaitoksilla voidaan varastoida sähköenergiaa tarvittaessa. Säätövoiman määrä riippuu vesitilanteesta sekä sallittujen vesistöjen pinnankorkeuksien rajoituksista.
Pumppuvoimalaitokset ovat sähköenergian varastointilaitoksia, jotka perustuvat veden potentiaalienergian varastoimiseen. Pumppuvoimalaitoksia on rakennettu jo 1800-luvun lopulla Euroopassa. Pumppuvoimalaitos koostuu ylä- ja ala-altaasta sekä niitä yhdistävästä putkijärjestelmästä, jonka yhteydessä on turbiini. Turbiini on yhteydessä generaattorin akseliin. Francis turbiini on tyypillinen turbiinityyppi pumppuvoimalaitoksissa. Sähköenergiaa varastoidessa pumppuvoimalaitoksessa vettä pumpataan yläaltaaseen korkeampaan potentiaaliin. Vesi säilyy yläaltaassa kunnes laitos käynnistetään uudelleen ja vettä juoksutetaan turbiinin läpi. Turbiini pyörittää generaattorin akselia ja tuottaa sähköenergiaa. Pumppuvoimalaitoksen hyötysuhde lasketaan pumppaukseen kuluneen energian ja tuotetun energian osamääränä.
Esimerkkivoimalaitokseksi työssä on valittu pumppuvoimalaitos El Hierron saarella Kanarian saaristossa. Sähköenergian tuotanto saarella koostuu tuulivoimalasta, dieselvoimalasta sekä pumppuvoimalaitoksesta. Saarella tuotettii sähköä vain dieselvoimalaitoksella vuoteen 2014 asti, jolloin pumppuvoimalaitos sekä siihen liitetty tuulivoimala otettiin käyttöön. El Hierro oli täysin riippuvainen ulkopuolelta tuodusta polttoaineesta, mutta pumppuvoimalaitoksen käyttöönoton jälkeen vuonna 2018 uusiutuvan energian käyttöaste oli yli 54 prosenttia. Tapauksesta voidaan todeta että pumppuvoimala voi toimia saarekekäytössä hyvin, kun siihen on liitetty uusiutuvaa energiaa hyödyntäviä voimalaitoksia.
Suomessa pumppuvoimalaitoksilla ei ole pitkää historiaa, vaikka mahdollisia pumppuvoimalahankkeita on tutkittu jo 1970-luvulla. Uusin pumppuvoimalaitoshanke on sijoittunut Pyhäjärvelle, jossa käytöstä poistettua peruusmetallikaivosta muutetaan pumppuvoimalaitokseksi
Aseksuaalisuus suhteessa queer-yhteisöön Twitter-keskusteluissa
No full textTässä tutkielmassa tarkastelen, miten aseksuaalisuutta asemoidaan queer-yhteisössä Twitterissä. Ihmiselle on tärkeää kuulua johonkin ryhmään, ja toisaalta ryhmästä torjutuksi tuleminen voi vaikuttaa hyvinvointiin kielteisesti. Aiemman tutkimuksen mukaan aseksuaalit haluaisivat olla osa queer-yhteisöä, mutta tutkimukset ovat myös osoittaneet, että queer-yhteisön jäsenet eivät ole aina hyväksyneet aseksuaaleja osaksi yhteisöään. Käsittelen aihetta sosiaalisen identiteetin ja ryhmien välisten suhteiden näkökulmasta.
Keräsin aineistokseni vuosien 2019 ja 2020 vaihteessa satakunta englanninkielistä twiittiä, joiden kirjoittajat olivat joko queer-yhteisön jäseniä tai aseksuaaleja. Analysoin twiittejä aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tuloksena syntyi kolme kategoriaa: queer-yhteisön jäsenet, joiden mielestä aseksuaalisuus ei kuulu osaksi queer-yhteisöä, queer-yhteisön jäsenet, joiden mielestä aseksuaalisuus kuuluu osaksi queer-yhteisöä, ja aseksuaalit.
Queer-yhteisön jäsenet perustelevat aseksuaalisuuden kuulumattomuutta queer-yhteisöön kolmella tavalla: aseksuaalisuutta ei ole olemassa, vaan aseksuaalit ovat heteroseksuaaleja, jotka haluavat olla erilaisia, queer-yhteisö on merkityksellinen queer-ihmisille ja aseksuaaleilta puuttuvat syrjinnän kokemukset sekä nykyhetkessä että historiallisesti. Aseksuaalisuuden kuulumista queer-yhteisöön puolestaan perustellaan sillä, että aseksuaalisuus poikkeaa yhteiskunnan heteronormista ja aseksuaalit kohtaavat elämänsä aikana monin tavoin ilmenevää syrjintää.
Aseksuaalit tuovat esille sen, että aseksuaalisuus ei ole heteroseksuaalisuutta, ja monen mielestä aseksuaalisuus kuuluu osaksi queer-yhteisöä. Yhteisöön kuuluminen nähdään tärkeänä. Aseksuaalit kokevat olevansa kahden ryhmän välissä, sillä sekä valtaväestö että queer-yhteisö torjuvat heidät. He nostavat keskusteluun sen, että aseksuaalisuus on ollut historiallisesti osa queer-yhteisöä, ja että suurempi yhteisö on aktivismin kannalta tärkeä. Aseksuaalit kertovat myös elämänsä aikana kohtaamastaan kaltoinkohtelusta, joka vaihtelee epäluuloisuudesta ja syrjinnästä väkivaltaisiin uhkauksiin ja identiteetin mitätöimisestä aseksuaalisuuden patologisointiin.
Näennäinen ulkopuolelta tulevan vainon puuttuminen aseksuaalien kokemuksista nousee aineistossa huomattavaksi perusteluksi sille, miksi aseksuaalisuutta ei nähdä osana queer-yhteisöä. Aseksuaalisuuteen kielteisesti suhtautuvat queer-yhteisön jäsenet vaikuttavat olevan epätietoisia siitä, mitä aseksuaalisuus tarkoittaa ja minkälaisia identiteettejä siihen liittyy, eivät pidä sitä seksuaalisena suuntauksena tai eivät usko sen olemassaoloon lainkaan. Tällä saattaa olla vaikutusta mielipiteille aseksuaalisuuden kuulumattomuudesta queer-yhteisöön. Queer-yhteisö tuottaa keskustelemalla kriteereitä sille, kuka yhteisöön saa kuulua. Yhteisön jäsenet luovat kielenkäytöllään rajoja yhteisölleen sekä sille, mikä on hyväksyttävä queer-identiteetti
Aapeli-myrskyn aiheuttamat sähkökatkot ja niiden seuraukset
No full textTammikuussa 2019 Suomea koetteli Aapeli-myrsky, joka aiheutti laajalti omaisuusvahinkoja. Myrsky vahingoitti myös sähköverkkoa aiheuttaen runsaasti sähkökatkoja. Tässä työssä tarkastellaan Aapeli-myrskyn aiheuttamia sähkökatkoja sekä niiden seurauksia. Lisäksi työssä käydään läpi toimenpiteitä, joilla Aapeli-myrskyn kaltaisiin luonnonilmiöihin on pyritty varautumaan sekä keinoja, joilla varautumista on pyritty edistämään. Työssä verrataan myös Aapeli-myrskyn seurauksia aikaisempiin vastaaviin myrskyihin sekä pohditaan, onko myrskyihin varautumisessa kehitytty.
Työssä perehdytään sähkönjakelun toimitusvarmuuden kehittämistä tutkittaessa niin sääntelyyn toimialan taustalla kuin käytännön toimenpiteisiin verkon kehittämisessä. Tärkeimmäksi edistämistoimenpiteeksi nostetaan uusi sähkömarkkinalaki, jonka vaatimukset sähkön toimitusvarmuudelle sallivat tulevaisuudessa asemakaava-alueella korkeintaan 6 tunnin ja muualla korkeintaan 36 tunnin sähkönjakelun keskeytyksiä. Lain vaatimukset tulevat voimaan portaittain vuoteen 2028 loppuun mennessä. Poikkeuksena ovat sähköverkkoyhtiöt, joille on myönnetty lisäaikaa vaatimusten täyttämiseksi. Tärkeimpänä käytännöntoimenpiteenä sähkömarkkinalain vaatimuksiin vastaamisessa korostetaan sähköverkon kaapeloinnin merkitystä, joka on kasvanut lakimuutosten jälkeen merkittävästi. Työssä haetaan Aapeli-myrskylle ja sen seurauksille vertailukohtaa vuoden 2001 Pyry- ja Janika-myrskyistä sekä vuoden 2011 Tapani- ja Hannu-myrskyistä.
Työn perusteella Aapeli-myrskyn aiheuttamat sähkökatkot sekä niiden seuraukset jäivät aikaisempia vastaavan suurusluokan myrskyjä huomattavasti pienemmiksi. Aapeli-myrskyn tapauksessa on selkeästi nähtävissä, että toimet jakeluverkon toimintavarmuuden kehittämiseksi ovat olleet tehokkaita. Sähkömarkkinalaki vaatii verkon kehittämistoimenpiteitä myös tulevaisuudessa, joten vastaavat myrskyt tulevat jatkossa aiheuttamaan yhä vähemmän sähkökatkoja
Going through HEL - Passenger-Centric Guidance for the Transit Security Control Point of Helsinki Airport
No full textMillions of travelers pass through airport security every day. Since 9/11, increased screening technologies and stricter regulations are making air travel a highly safe means of transportation. At the same time, the added procedures are increasing the waiting time at airport security. Furthermore, the regulations and instructions are confusing and unknown to many passengers contributing to making the experience of the travelers unpleasant.
Previous research on the topic has been focusing on technologies to use or the behavior of the airport workers. In contrast, this thesis aims to study the behavior of the passengers traversing through the transit security control point of Helsinki Airport. After an in-depth investigation of the context, five different methods were used to collect both quantitative and qualitative data, including two rounds of observation, 38 interviews, and the analysis of four data sources.
The results of this thesis show that close to a quarter of all the trays screened requires additional inspection. The main category of items being rejected is liquids, due to the strict EU regulations and the lack of knowledge of the passengers about airport security regulations. Instead, the passengers rely on their previous knowledge of the procedures as they do not look at the screens with security instructions that are not noticeable enough. Another significant finding made relates to the large proportion of non-English speaking passengers that cannot be adequately instructed by the airport workers.
Four recommendations are made to the airport operator to improve their security checkpoint ranging from giving their worker more tools to instruct the passengers with little command of English to instructing the travelers while they are still inside the aircraft of their previous flight.
The results of this study emphasize the need for further research on the behavior of the passengers in airport security and encourage other scientific and airport operators to conduct more field studies
Maakuvatyö Instagramissa pehmeän vallan näkökulmasta: Suomen Soulin suurlähetystön Instagram-julkaisut
No full textTässä tutkielmassa tarkastellaan Suomen maakuvatyötä Instagramissa pehmeän vallan näkökulmasta. Tutkimuksen varsinaisena kohteena on Suomen Soulin suurlähetystön Instagramin tilille lisätyt julkaisut. Tutkimuksen pehmeän vallan näkökulma perustuu laajempaan tieteellisen keskusteluun julkisuusdiplomatiasta, jota Suomen maakuvatyö myös edustaa. Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan ensiksi maakuvatyötä itsessään, sen suhdetta julkisuusdiplomatiaan ja pehmeää valtaa julkisuusdiplomatian teoriana. Maakuvatyö määritellään viestintä-, ja vaikuttamistyöksi, jonka tarkoituksena on vaikuttaa Suomesta syntyviin mielikuviin. Tämä määritelmä on hyvin samankaltainen julkisuusdiplomatiasta annettujen määritelmien kanssa, jonka vuoksi tutkimuksessa maakuvatyötä tarkastellaan julkisuusdiplomatiana. Tutkija Joseph S. Nyen muodostama pehmeän vallan käsite on yksi tapa ymmärtää julkisuusdiplomaattinen toiminta ja viitekehys tarkastella sitä. Pehmeä valta tarkoittaa vaikuttamista, joka perustuu keinoihin, jotka saavat kohteen toimimaan halutulla tavalla sen omasta tahdostaan. Pehmeän vallan muodostaminen edellyttää pehmeän vallan resursseja, joilla tämä haluttu vaikutus pystytään luomaan. Pehmeän vallan resursseille on useita määritelmiä ja tässä tutkielmassa nähdään pehmeälle vallalle neljä eri muotoa: poliittiset, kulttuuriset, taloudelliset ja ulkopoliittiset. Aineiston analyysi tapahtuu näiden käsitteiden avulla.
Tutkielman menetelmänä on kuva-analyysi, jossa sovelletaan niin kutsuttua ”leikkaa ja lajittele” -menetelmää. Menetelmän avulla pystytään tunnistamaan aineistosta ennakkoon määritettyjä teemoja, jotka ovat tämän tutkielman tapauksessa eri pehmeän vallan resurssit. Aineiston kuvallisen luonteen takia menetelmässä myös pohditaan visuaalisen tiedon luonnetta. Kuvien visuaalisesta luonteesta esitetään niin kutsuttu yleinen kuvausteoria, jonka avulla kuvien analysoitava aines eli representaatiot pystytään tunnistamaan. Aineiston olen rajannut Suomen Soulin suurlähetystön Instagram-tilin kaikista julkaisuista. Analysoitava aineisto sisälsi yhteensä 45 julkaisua ajanjaksolta 4.9.2018 – 4.9.2019. Aineistossa oli yhteensä 71 viittausta eri pehmeän vallan resursseihin. Eniten aineistosta ilmeni kulttuuriset ja taloudelliset resurssit. Tästä muodostettiin tutkielman merkittävin johtopäätös, jonka mukaan suurlähetystön julkisuusdiplomatiassa on valittu ensisijaisesti kulttuuriset resurssit pehmeän vallan luomiseksi, yhteistyössä suomalaisten yritysten kanssa, jona taloudelliset resurssit pääosin ilmenevät
