47495 research outputs found
Sort by
Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveyspalvelumallien vertailu
No full textSosiaali- ja terveysmenot ovat yksi kuntien isoimmista menoeristä. Jokaisella kunnalla on myös mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten palvelut järjestetään. Tämän vuoksi on oleellista tutkia, miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään kunnassa. Tässä tutkimuksessa keskitytään sosiaali- ja terveyspalvelumallien kustannusvertailuun terveydenhuollon nettokustannusten per asukas näkökulmasta. Oleellista on selvittää, onko eri mallien kustannuksissa suuria eroja ja voidaanko erilaisilla tekijöillä selittää terveydenhoidon nettokustannuksia.
Tässä kvantitatiivisessa tutkimuksessa tarkasteltiin 76:n keskisuuren kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämismalleja. Kyseisiä malleja ovat: vastuukuntamalli, kuntayhtymät, kokonaisulkoistus ja kunnan oma tuotanto. Tutkimuksen otoksen muodostivat Manner-Suomen keskisuuret kunnat, jotka ovat asukasluvultaan 10000-50000 asukkaan kuntia. Kyseinen otos edustaa laajasti erikokoisia ja erilaisessa taloudellisessa tilanteessa olevia kuntia. Tutkimuksesta rajattiin ulos Ahvenanmaan Maarianhamina, koska se ei ollut vertailukelpoinen muiden kuntien kanssa. Tutkimuksen aineisto on kerätty Kuntaliiton, Tilastokeskuksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja valtionvarainministeriön vapaasti saatavilla olevista arkistoista. Kerätty aineisto koskee vuoden 2018 kuntajakoa.
Aineiston analyysi tehtiin usean muuttujan regressioanalyysilla ja analyysilla testattiin eri hypoteeseja. Nettokustannukset per asukas toimi tutkimuksessa selitettävänä muuttujana. Selitettäviä tekijöitä ovat palvelutarve, sairastavuusindeksi, sotepalveluiden järjestämismalli, taajama-aste, kieliryhmät, palveluiden taso ja työttömyysaste. Analyysin tulokset saatiin vertailemalla eri kuntien talouteen, terveyteen ja demografisiin tekijöihin liittyviä eri lukuja keskenään. Analyysissä havaittiin korrelaatiota. Tästä saatiin osoitettua tilastollisesti merkitsevää yhteyttä.
Regressioanalyysin tuloksista muodostui selitysmalli, jonka perustella terveydenhuollon nettokustannuksia per asukas voidaan selittää valituilla muuttujilla noin 20 % tarkkuudella. Tutkimuksen tuloksia ei voi yleistää koskemaan kaikkia otoksen ulkopuolella olevia kuntia, sillä tutkimuksessa on tutkittu vain rajattua joukkoa. Tutkimuksen aineiston analyysin perusteella kuntayhtymät olivat edullisin tapa tuottaa sotepalvelut, kun asiaa tarkasteltiin terveydenhuollon nettokustannus per asukas perusteella. Vastuukuntamallin kunnissa perusterveydenhoidon nettokustannukset per asukas olivat kaikkein suurimmat. Yksittäisistä malleista kuntayhtymät olivat edullisin malli terveydenhuollon nettokustannusten per asukas perusteella. Verrattaessa ulkoistettuja malleja ja kunnan omaa tuotantoa keskenään tultiin lopputulokseen, että kunnan oma tuotanto on edullisempi terveydenhuollon nettokustannusten perusteella
Kaupunkikonsernien yhteisöt julkisen toiminnan jatkeena: Millaisilla tavoitteilla kaupunkien osakeyhtiöitä ohjataan?
No full textTässä kandidaatintutkielmassa selvitettiin, minkälaisia tavoitteita kunnat asettavat konserniyhteisöihinsä kuuluville osakeyhtiöille. Kuntien omistamien osakeyhtiöiden määrä on tasaisesti kasvanut koko 2000-luvun ajan. Tähän kehitykseen on vaikuttanut muun muassa kuntalain muutos, jossa kunnat velvoitettiin yhtiöittämään toimintansa, mikäli kunta hoitaa jotakin tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla. Kuntakonsernit omistajina asettavat lakisääteisissä talousarvioissaan jokaiselle kalenterivuodelle myös konserniyhtiöitä koskevia tavoitteita, mikäli kunnalla on näihin yhtiöihin kirjanpitolain mukainen määräysvalta. Suomen osakeyhtiölaissa määrätään, että osakeyhtiön tulee tuottaa voittoa omistajilleen, ellei yhtiöjärjestyksessä muuta määrätä. Kunnat hoitavat julkisia tehtäviä, joista osaa osakeyhtiömuotoisten toimijoiden kautta, ja julkisena toimijana kunnan ei kaikkien palveluiden kohdalla ole tarkoituksenmukaista tavoitella voittoa. Näistä lähtökohdista tässä tutkimuksessa on selvitetty, minkälaisia tavoitteita Suomen kymmenen suurinta kuntaa ovat talousarvioissaan vuodelle 2019 konserniyhteisönsä osakeyhtiöille asettaneet.
Tutkimisaineiston muodostavat yhtiöt, joille kymmenen suurinta kaupunkia ovat antaneet talousarviossaan tavoitteita. Tämä rajaus perustui oletukseen, että yhtiöiden määrä ja asukasluku kasvavat ainakin jossain määrin samassa suhteessa. Nämä yhtiöt on luokiteltu yhtiöiden toimialan mukaan, jotta kaupunkien välisten erojen lisäksi voidaan vertailla toimialojen sisäisiä eroja. Vaikka annettuja tavoitteita peilataan osakeyhtiölain pykälään, niin kyseessä ei ole oikeustieteellinen tutkimus. Tutkimusaineistoa peilataan lakipykälän lisäksi myös aikaisempiin selvityksiin vuosilta 2015 ja 2017.
Aikaisemman Janne Ruohosen ”Kuntayhtiö” -julkaisun mukaan kuntayhtiöille asetetut tavoitteet voidaan jakaa kvalitatiivisiin tai kvantitatiivisiin. Aineiston yhtiöiden kohdalla tämä jaottelu toteutui myös. Tutkimusaineiston tavoitteita jaoteltiin tutkimuksessa vielä tarkemmin kaupunkien eroavaisuuksien ja samankaltaisuuksien löytämiseksi. Jaottelun perusteella tutkimuksessa selvisi muun muassa, että viisi suurinta tutkimuksen kuntaa ovat asettaneet osakeyhtiöillensä merkittävästi enemmän ympäristötavoitteita, kuin viisi tutkimuksen pienempää kuntaa. Tutkimuksen viisi suurinta kuntaa asettivat myös viittä pienempää vähemmän suoria taloudellisia (kvantitatiivisia) tavoitteita yhtiöillensä. Tutkimusaineiston yhtiöiden toimialojen vertailussa selvisi myös, että toimialojen sisällä tavoitteiden erot eivät olleet suuria. Kuntien välisistä eroavaisuuksista huolimatta voidaan kvalitatiivisista tavoitteista tutkimuksen perusteella sanoa, että tavoitteet eivät ole ristiriitaisia voitontavoittelun kanssa. Tavoitteet eivät tähtää aina suoraviivaisesti voiton tuottamiseen omistajalle talousarviovuonna 2019, mutta useimpien yhtiöiden tavoitteista on nähtävissä, että tavoitteena on taloudellisesti kannattava toiminta yhtä kalenterivuotta pidemmällä aikavälillä
Emploi et caractéristiques des anglicismes dans la presse française - Le Monde et Madame Figaro
No full text
Varhaiskasvattajien erityisherkkyys haasteena ja voimavarana työhyvinvoinnille
No full textErityisherkkyys ja työhyvinvointi ovat ajankohtaisia teemoja, jotka ovat viime vuosina olleet puheenaiheina. Erityisherkkyydestä työelämässä on kuitenkin tehty vain muutamia tutkimuksia aiemmin ja varhaiskasvatuksen kentältä ei niitä ole. Aiemman tutkimuksen vähyys ja ajankohtaisuus lisäävät tutkimuksen tarpeellisuutta. Tässä tutkimuksessa käsitellään erityisherkkyyttä varhaiskasvattajien työhyvinvoinnin näkökulmasta varhaiskasvatuksen työympäristössä.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on sanoittaa varhaiskasvattajan erityisherkkyyden ilmenemistä varhaiskasvatuksen työympäristössä sekä selvittää varhaiskasvattajien työhyvinvoinnin kokemuksia erityisherkkyyden näkökulmasta. Tavoitteena on myös antaa työtiimille ja esimiehille eväitä ymmärtää erityisherkkää työntekijää.
Tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen ja se toteutettiin haastattelemalla kuutta erityisherkkyyttä kokevaa varhaiskasvatuksen opettajaa sekä lastenhoitajaa. Haastattelut suoritettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina niin kasvotusten tapaamalla kuin Skypen avulla. Tutkimusaineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin ja teemoittelun keinoin.
Teemoittelusta saatiin tutkimuskysymysten avulla neljä pääluokkaa. Varhaiskasvattajien erityisherkkyyden ilmenemisessä varhaiskasvatuksen työympäristössä muodostettiin kaksi pääluokkaa, jotka ovat melu, kiire ja hektisyys sekä tunteiden ja tilanteiden havaitseminen, toisten asemaan asettuminen ja kohtaaminen. Myös erityisherkkyyden näkymisessä työhyvinvoinnissa muodostettiin kaksi pääluokkaa, jotka ovat työn mielekkyys sekä stressi, väsymys ja kuormittuminen. Osa erityisherkkyyden vaikutuksista työhyvinvointiin oli negatiivisia ja kuormittavia, mutta erityisherkkyyden koettiin myös parantavan työhyvinvointia.
Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että toisille erityisherkille varhaiskasvatuksen kuormittavat tekijät ovat uhka työhyvinvoinnille, mutta toisille erityisherkkyys on voimavara, joka edistää työhyvinvointia niin, että varhaiskasvatus on merkityksellinen, mutta ei liian kuormittava ammatti. Tutkimustulokset tuovat siis tietoa siitä, kuinka erityisherkkyys ilmenee varhaiskasvatuksen ympäristössä ja miten se vaikuttaa varhaiskasvattajien kokonaisvaltaiseen työhyvinvointiin
Enemy of Enemies: Framing of Daesh in the UK and US Media
No full textThe purpose of this thesis was to identify the different frames that were constructed in four different Western media outlets, and the elements which constituted those frames when framing the terrorist organization known as Daesh or Islamic State between 2014 and 2016. Framing theory offers the researcher a way to analyze the methods that texts construe and construct the surrounding reality. This can be done either consciously by the writer or through the unconscious mental models that the writer has.
The data for this research consists of eighty-four articles from the editorial pages of four newspapers: The Guardian, The Sunday Times, The Washington Post, and The New York Times. The decision to limit the data gathering to the editorial pages was due to the fact that on those pages, the newspapers make explicit their political stances on any given subject matter. Thus, the editorial pages act as the face of the newspaper.
The decision to research Daesh was made because of the wide-reaching notoriety, infamy and concrete actions that the organization has engaged in. The research contributes to the academic knowledge about the relationships between various media organizations, their political stances, and the ways through which the Western media constructs an image of an enemy that is Othered culturally, morally, and geopolitically.
The analysis identified four grand frames from the datasets: the clash of civilizations frame; the hapless Arab frame; the bombs and guns frame; and the deliberation frame. The constitutive elements of these frames included defining problematic effects/conditions, identifying causes/agents, endorsing remedies, and conveying moral judgments. The first three frames were present in all the datasets but the last one was found only in the dataset from The Guardian
Kirjelajittelukoneiden operaattorin toiminnan tarkastaminen
No full textTässä työssä esitellään Postin koneellista kirjelajittelua ja sen ominaisuuksia. Työn tarkoituksena on luoda pohjaa mahdolliselle jatkokehitykselle kirjekonetyöskentelyyn liittyen. Aihealuetta pyritään tarkastelemaan monelta eri näkökannalta.
Kirjekonetyöskentelyyn vaikuttaa muun muassa perehdytys, työohjeet, työskentelytavat, työn organisointi ja laitteiden käytettävyys sekä laitteiden ominaisuudet. Kaikilla osaalueilla on merkitystä kirjekonelajittelun onnistumisessa.
Onnistunut kirjelajittelu koostuu laadusta ja tehokkuudesta. Laatuun liittyy olennaisesti lajittelun jalostustaso sekä epäonnistuneiden lajittelutapahtumien minimoiminen. Tehokkuuteen vaikuttaa katkeamaton syöttötyöskentely ja käytettävissä olevan laitekannan optimaalinen hyödyntäminen.
Postissa lajittelu ja jakelu toimivat hyvin erillisinä organisaatioina. Onnistuminen Postin asiakkaiden silmissä on kuitenkin kiinni molempien onnistumisesta. Kirjelajittelu pyrkii palvelemaan jakelua niin, että jakelulla on hyvät mahdollisuudet onnistua asiakkaiden palvelemisessa
Full-Duplex Transceiver Inspired by Frequency-Modulated Continuous-Wave Radar
No full textMalicious operators in the shared spectral resources may threaten the security of legitimate users. Their illegal operations can take the form of trespassing drones or the eavesdropping of communications that can lead to hijacking of systems or spoofing of legitimate devices, such as Internet access points. More defence mechanisms against such usage need to be created. One method to defend against malicious acts in the physical layer is to counter-attack them by utilizing jamming that prevents other devices, such as radio-controlled drones, from using a frequency band in a geographic area. This traditionally also affects the device sending the jamming signal. A device operating with full-duplex capability could be utilized to enable the jamming device to perform data reception, spectrum sensing, radar functions or positioning operations. Full-duplex means simultaneous transmission and reception utilizing the same spectral resources. Traditionally such operation has been deemed impossible due to the high-powered transmit signal being received as self-interference, but recent research into its cancellation has shown that full-duplex operation is indeed plausible. We call a device that transmits protective jamming while simultaneously receiving on the same frequencies a radio shield.
In this thesis, a novel full-duplex radio shield device inspired by the frequency-modulated continuous-wave radar is proposed. The transmitted frequency-sweeping jamming signal is used in the downmixing operation of the received signal, which enables the self-interference signal to be attenuated simply-but-effectively by a DC block. Unfortunately, such operation also causes sweeping attenuation of some subcarriers in the signal-of-interest. Through theoretical analysis and practical measurements, the effects of different jamming signal parameters on the signal-to-interference-plus-noise ratio of a received WLAN signal-of-interest are investigated. In the measurement system, the DC block is emulated digitally to study the effects of different stopband widths in the absence of an electronic variable DC block, and the transmission and reception electronics are connected with a coaxial cable.
The system is shown to provide a maximum self-interference cancelation of 47 decibels. This value is measured without a signal-of-interest. From the experiments, the following three observations are made: (1) The DC block is found to be unable to mitigate all of the distortions created by transmission and reception electronics operating non-linearly when the transmit power is set too high, and increasing the DC block stopband width improves the situation; (2) The WLAN signal is found to be robust enough to withstand some symbol errors caused by the DC block without erroneously interpreted bits, and increasing the DC block stopband width deteriorates this performance; (3) The jamming signal parameters, namely sweep frequency and sweep bandwidth, are shown to cause a small effect on the signal-of-interest reception performance, while increasing these parameters necessitates the increase of the DC block stopband width for the system to stay robust against reflections from the radio channel. In addition, an equation to determine theoretical minimum DC block stopband width for a certain jamming signal and deployment environment is derived for the design of radio shield devices. The analog-domain cancelation performance of the proposed system is found to be close to the reported state-of-the-art in research literature. Additionally, full-duplex WLAN reception is shown to be possible with the system. These results prove that the proposed system is a viable candidate for a radio shield device
