47495 research outputs found
Sort by
Place Narratives and the Experience of Class : Comparing Collective Destigmatization Strategies in Two Social Housing Neighborhoods
No full textSeinämäisen palkin raudoitusperiaatteet sovellettuna asuinkerrostalorakenteisiin
No full textTämä työ on kirjallisuustutkimus, jossa perehdytään seinämäisen palkin toimintaan, raudoitusratkaisuihin ja käyttöön asuinkerrostalossa. Seinämäinen palkki on teräsbetoninen rakennusosa, joka vaatii normaalista palkista poikkeavaa tarkastelua. Sen käyttö on yleistymässä asuinkerrostaloissa, joissa alimmassa kerroksessa on avointa liiketilaa. Työn tarkoituksena on vertailla eri lähteissä esitettyjä seinämäisen palkin suunnitteluun liittyviä ohjeita ja koota niistä johdonmukainen kokonaisuus. Työ rajataan tarkasteltavaksi lähinnä tasaisesti kuormitettua, yksiaukkoista seinämäistä palkkia. Seinämäisen palkin määritelmää, yleistä toimintaa ja raudoituksia käydään läpi tekstin alussa, jonka jälkeen keskitytään tarkastelemaan sen kriittistä kohtaa, joka on tuki. Tuella tapahtuu palkin pääraudoituksen ankkuroituminen, jonka mitoitus vaatii eurokoodin mukaisesti ristikkomenetelmän käyttöä. Täten työssä tullaan siis perehtymään myös ristikkomenetelmän teoriaan. Tutkimuksen sisällön havainnollistamiseksi työhön sisällytetään esimerkkitapaus, joka suoritetaan käsin laskentana. Esimerkkitapauksessa käydään läpi seinämäisen palkin mitoitusta, ristikkomallin luomista ja sitä, miten seinämäisiä palkkeja käytetään asuinkerrostaloissa. Tutkimuksessa huomataan, että pääraudoitusten ankkurointi seinämäisessä palkissa vaatii useasti suoran tangon ankkuroinnin sijasta muiden ankkurointiratkaisuiden käyttöä. Tämä tuo hyvin esille nykyajan elementtipainotteisesta rakentamisesta aiheutuvat suunnitteluhaasteet, joissa raudoitus täytyy tilanpuutteen takia mahduttaa rakennusosan sisään eikä sitä voida ulottaa viereisiin rakenteisiin. Yleisimpiä ankkurointiratkaisuja seinämäiselle palkille ovat U-lenkit ja ankkurointilaitteet. U-lenkin eurokoodin mukainen ohjeistus jättää tulkinnanvaraa, joten myös U-lenkkien mitoittamisen tarkastelu on isossa osassa tutkimusta. Tärkeä johtopäätös työstä on se, että asuinkerrostalosuunnittelussa tulee aina tunnistaa tilanteet, joissa seinän sijasta käytetäänkin seinämäistä palkkia, koska sillä on olennainen vaikutus raudoitusten suunnitteluun ja mahdollisten reikien sijoitteluun. Tutkimus osoittaa myös, että suunnitteluohjeiden hyödyntäminen mitoituksessa vaatii aina soveltamiskykyä ja eri lähteiden kriittistä vertailua
Consumption of lactose, other FODMAPs and diarrhoea during adjuvant 5-fluorouracil chemotherapy for colorectal cancer
No full textUusi kaupunki: Salakkalahden kaupunginosan kehitys ja kaupunkitilan kokeminen Viipurissa 1860−1899
No full textViipurin kaupunkitila koki merkittäviä muutoksia 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla, kun kaupunkia ympäröineet muurit purettiin ja paikalle kaavoitettiin uutta kaupunkitilaa. Entisten vallien paikalle rakentui Salakkalahden kaupunginosa aivan vanhan kaupungin kupeeseen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten Salakkalahden kaupunginosa rakentui ja kehittyi neljän vuosikymmenen aikana muurien purkamisen aloittamisesta vuosisadan loppuun. Tarkastelun kohteena ovat myös kaupunkitilan kokeminen sekä Salakkalahden identiteetin muodostuminen. Käytän kaupunginosan kehityksen tutkimuksessa lähteinäni asemakaavoja, rakennuspiirustuksia ja paikallisia sanomalehtiä, joissa käydyn keskustelun pohjalta analysoin Salakkalahteen liittyvää kaupunkitilan kokemista.
Salakkalahden kaupunginosaa rakennettiin tiiviiseen tahtiin ensimmäisen kahden vuosikymmenen aikana, jolloin suurin osa sen rakennuksista valmistui. Sen identiteetti rakentui osittain vastakkainasettelulle, joka kumpusi muurien purkamista edeltäneestä ajasta ja vanhan kaupungin läheisestä sijainnista. Uudeksi kaupungiksi kutsuttu Salakkalahti veti puoleensa parempiosaisia asukkaita ja alueella suoritettiin useita rakennustöitä ja uudistuksia 1800-luvun loppupuolella. Tämä herätti keskustelua paikallisissa sanomalehdissä, sekä eri yhteiskuntaluokkien kesken. Nämä keskustelut heijastelivat myös kaupungin yhteiskunnallisia oloja. Keskeisellä paikalla sijaitseva kaupunginosa koettiin tärkeäksi osaksi uudistuvaa Viipuria, jonka ulkomuodosta ja maineesta oltiin kiinnostuneita
”Kun en mää ite enää täs mitään negatiivista muuta kun sen yhteisöllisyyden häviämisen”: Sosiaalisen identiteetin muodostamisen haasteista hajautetuissa organisaatioissa
No full text
Intuitio kuvajournalistin työvälineenä
No full textTämä pro gradu -tutkielma käsittelee kuvajournalistien päätöksentekoprosesseja intuition näkökulmasta. Tavoitteenani on tutkia, mikä intuitio on sekä miten se toimii kuvajournalistin työssä. Tutkielman teoriaosuudessa käyn läpi intuition yleisiä määritelmiä ja syvennyn asiantuntijuuspohjaisen intuition toimintamekanismiin.
Tutkimusta varten haastattelin neljää alalla yli kaksikymmentä vuotta työskennellyttä kuvajournalistia, jotka työskentelevät vakituisina kuvajournalisteina Etelä- ja Keski-Suomessa. Tutkimukseni aineisto on kerätty teemahaastatteluilla, joita analysoin teemoittelun avulla. Haastatteluissa käytiin läpi muun muassa kuvajournalistin kuvauksia koskevien päätöksentekoprosessien, intuition määritelmän ja toiminnan sekä kuvien ennakkosuunnittelun teemoja.
Haastatteluaineistoni perusteella voidaan sanoa, että intuitio on varmuuden tunne oikeasta päätöksestä. Kun intuitio toimii, niin silloin kuvajournalisti ei juurikaan ajattele mitään, vaan toimii niin sanotusti selkäytimestä. Käytännössä varmuuden tunne näkyy niin, että kuvaaja tietää, miten haluaa tietyn kuvauksen toteuttaa tai missä paikassa sen ottaa. Intuition hyvään toimintaan tarvitaan itsevarmuutta. Silloin kun luottaa itseensä, osaa kuunnella intuitiotaan ja osaa toimia oikein. Intuition toimintaa heikentää liiallinen analyyttisyys, koska silloin takertuu liikaa tietoisen päättelyn antamaan tietoon.
Haastatteluaineistoni perusteella kuvajournalistit kokivat ennakkosuunnittelun ja sivumallien estävän tekemästä aitoja journalistisia kuvia. Kuvajournalistit eivät pääse työssään käyttämään luovuuttaan eikä intuitiotaan, koska käytännössä he toteuttavat etukäteen toimituksissa suunniteltuja kuvaideoita.
Aineistoni perusteella voidaan sanoa, että toimituksen koko toimintakulttuuri täytyy muuttaa, jotta intuition toimintaedellytyksiä voidaan parantaa ja näin parempia kuvia saadaan otetuksi. Tutkimukseni johtopäätöksenä ehdotan, että kuvajournalismin työtapoihin kiinnitettäisiin huomiota, jotta kuvaajan työ ei menisi ennakkoon suunniteltujen kuvien toteuttamiseksi vaan kuvajournalistille annettaisiin mahdollisuus kertoa valokuvin mitä maailmassa tapahtuu ja miltä se näyttää
Deep Neural Networks for Image Denoising
No full textThis master thesis introduces non-local, learning based denoising methods and proposes a new method called FlashLight CNN for denoising gray-scale images corrupted by additive white Gaussian noise (AWGN). The proposed method is designed based on the combination of deep convolutional and inception networks that improves the learning capacity of the deep neural networks by addressing typical training deep neural networks problems.
The proposed method demonstrates state-of-the-art performance both based on quantitative and visual evaluations
Avoimen lähdekoodin komponentin käyttö integraatiossa valtakunnalliseen terveydenhuoltojärjestelmään
No full textTyössä käydään läpi avoimen lähdekoodin komponenttien valitsemista, käyttöönottoa, käyttämistä, tietoturvaa sekä ylläpitämistä ja päivittämistä. Työssä etsitään vastaukset kolmeen avoimen lähdekoodin komponentteja koskevaan tutkimuskysymykseen. Tutkimuskysymykset koskevat komponentin valintaa, ylläpitämistä ja päivittämistä sekä mainittuja asioita helpottavia toimintatapoja.
Teoriaosuudessa käsitellään avoimen lähdekoodin komponentteja, alkaen niiden kehityksestä ja kehittämiseen johtavista motivaatioista. Osuudessa käsitellään komponenttien lähdekoodin avoimuuden vaikutusta tietoturvaan, komponenttien kehitykseen liittyvää yhteisöä, komponenttien valintaa, avoimen lähdekoodin komponenttien lisenssejä, komponenttien käyttöönottoa ja käyttämistä sekä komponenttien päivittämiseen liittyviä ongelmia. Päivittämistä ja komponentin ylläpitämistä varten esitellään toimintatapoja, joilla ongelmia voidaan välttää. Toimintatapoja käsitellään yleisesti ohjelmistokehittämisen näkökulmasta ja myös versionhallinnan toimintamalleja avataan.
Työssä tehtävässä integraatiossa avoimen lähdekoodin lääkinnällisten kuvien katselin-komponentti otetaan käyttöön järjestelmään, joka on integroitunut käyttämään valtakunnallista terveydenhuoltojärjestelmää, Kanta-palveluita. Kanta-palveluista erityisesti Kuva-aineistojen arkisto on työn kannalta merkittävä. Atostekin eRA on Kanta-palveluita käyttävä järjestelmä, jonka lääkinnällisten kuvien välittämisestä ja näyttämisestä vastaavaan osajärjestelmään komponentin integraatio kohdistuu.
Integraation toteuttamisen lisäksi työssä käsitellään integraatiossa ilmenneitä haasteita ja ratkaisuja niihin. Työssä käydään läpi myös onnistuneen integraation jälkeistä avoimen lähdekoodin komponentin ylläpitämistä ja päivittämistä, sekä nostetaan esiin ongelmakohtia kuten muuttuneen toimintalogiikan sisältävän päivityksen käyttöönottoa.
Työn käytännön osuudessa esitellään myös avoimen lähdekoodin komponentin valitsemista varten luotu prosessi. Valitsemisprosessi perustuu iteraatioon ja sillä voidaan valita avoimen lähdekoodin komponentti, kun ehdokkaita on useita. Prosessissa on tarkoitus käydä ehdokkaita kokonaisvaltaisesti läpi ja tehdä harkitusti valinta parhaasta ehdokkaasta. Valitsemisprosessia käytetään myös työn integraatiossa käytettävän komponentin valintaan
