47495 research outputs found
Sort by
Machine Learning Based Mobile Network Throughput Classification
No full textIdentifying mobile network problems in 4G cells is more challenging when the complexity of the network increases, and privacy concerns limit the information content of the data. Classifying cells automatically into normal and problematic ones can increase Quality of Service of User Equipment by reducing the time of locating problematic cells in mobile networks. Despite the positive effect of using a machine learning model to automatically cluster problematic cells, the research has been focused on methods that use data from both the service provider and the user’s side. A search of the relevant work did not yield any research where network throughput classification would have been performed on a cell level with the information gathered only from the service provider's side.
This thesis studies methods to classify 4G cells into problematic and normal ones with a low number of expert-labelled data. The goal of this research is to create a working machine learning model and to find the model architecture which classifies cells correctly with the best performance. To support these objectives, related work is studied in the field of mobile networks and Machine Learning. Also, the used dataset is studied, and data processing methods are created. Multiple model architectures are created, and experiments are made to find the best model with selected performance metrics. Precision, recall and Precision-Recall Area Under Curve are used to evaluate the models.
As a result, this work proposes a data-driven machine learning model for identifying 4G cells that have fundamental network throughput problems. The proposed model takes advantage of clustering and deep neural networks. The model learns its parameters from both unlabelled data and a small number of expert-labelled data. To achieve case-specific classification, this work proposes a model that contains a multiple clustering models block for capturing features common for problematic cells. The captured features of this block are then used as an input to a deep neural network. Experiments show that the proposed model outperforms a simple baseline classifier in identifying cells with network throughput problems. To the best of the author’s knowledge, this work identifies a new research area that focuses on identifying throughput problems in cells
“There Was Not One Story of ISIS Women, But Many Separate Stories”: A Corpus-Based Critical Discourse Analysis of the Representations of the “ISIS Women” in British Broadsheet Media
No full textTämän pro gradu -tutkielman tarkoitus on tutkia brittimediassa esiintyviä representaatioita ”ISIS-naisista”, eli Islamilaiseen valtioon (ISIS) liitetyistä naisista, jotka tällä hetkellä oleskelevat Syyrian pakolaisleireillä. Tutkimus erittelee naisiin liitetyn sukupuolitetun termistön neljään kategoriaan: ISIS-morsian/morsiamet, ISIS-äiti/äidit, ISIS-vaimo/vaimot, ISIS-nainen/naiset. Jokainen kategoria analysoidaan etsien kategoriakohtaisia määrittäviä kielellisiä tekijöitä. Analyysin tuloksia verrataan aikaisempiin tutkimuksiin erojen ja samankaltaisuuksien sekä uusien kehityssuuntien tunnistamiseksi. Tämän lisäksi tutkimuksessa havainnoidaan mitä kehyksiä uutismedioissa esiintyy ja miten ne vaikuttavat representaatioiden muodostumiseen. Aikaisemmat tutkimukset ovat keskittyneet pääasiassa termiin ”Jihadi Bride” (suom. Jihadimorsian) ja muut termit ovat jääneet huomiotta. Tämän lisäksi osa tutkimuksessa esiintyvistä termeistä on vasta alkanut nousta esille mediassa. Tämä tutkimus ottaakin ensiaskeleita kokonaisvaltaisen kuvan luomiseksi ISISin naisjäseniin liitetystä termistöstä. Tutkimusaineistona toimii brittilehtien artikkeleista koostuva korpus, joka sisältää yhteensä 247 artikkelia seuraavista julkaisuista: The Guardian, The Observer, The Independent, i, The Daily Telegraph, The Sunday Telegraph ja telegraph.co.uk. Artikkelit kerättiin Nexis Uni -tietokannasta, jonka jälkeen ne analysoitiin AntConc 3.5.8 -ohjelmaa apuna käyttäen. Tutkimus toteutettiin korpusperustaisena kriittisenä diskurssianalyysinä, joka yhdistelee niin kvantitatiivisia kuin myös kvalitatiivisia menetelmiä. Kvantitatiivisia metodeja hyödynnettiin termien kollokaattien ja konkordanssijonojen tunnistamiseen, jonka jälkeen kvalitatiivisia metodeja hyödynnettiin sanojen kontekstien tarkempaan tunnistamiseen. Analyysi suoritettiin kahdessa osassa. Ensimmäinen osio keskittyi erityisesti neljään määriteltyyn kategoriaan, ja jälkimmäinen osio keskittyi tunnistamaan uutisteksteissä esiintyviä kehyksiä muslimihenkilöiden ympärillä. Tutkimus osoittaa, että eri termien taakse kätkeytyy erilaisia representaatioita, eivätkä ne ole aina keskenään vaihdettavissa. Morsiamiin ja äiteihin viitattiin useimmiten yksikössä, kun taas vaimoihin ja naisiin monikossa. Kategoria morsian/morsiamet osoitti, että morsian on yleensä nuori ja naiivi, kuten aiemmatkin tutkimukset ovat näyttäneet. Äiti/äidit-kategorian representaatio seurasi myös aiempien tutkimusten tulosten löydöksiä, sillä äidit täyttivät hyvin perinteisen sukupuoliroolin mukaisen aseman ja esiintyvät harvoin uutisissa ilman viittauksia lapsiinsa. Vaimo/vaimot-kategoria esitettiin erottamattomana osana terroristijärjestöä sekä väkivaltaisina toimijoina. Niin ikään myös nainen/naiset-kategoria piti sisällään henkilöitä, joiden katsottiin olleen nuoria ISISiin liittymisen aikana, mutta joista on tullut leireillä niin väkivaltaisia, ettei rehabilitointi ole heidän kohdallaan enää mahdollista. Tutkimuksessa havaittu kehystys noudatti terrorismiuutisoinnille tavanomaisia kehystyskäytäntöjä ja uutisissa esiintyvä jaksottainen kehystys keskittyy yksittäisiin henkilöihin ja tilanteen uusimpiin kehityksiin. Tämän lisäksi tutkimuksessa havaittiin tavanomaisia kehyksiä, joita mediassa esiintyy muslimihenkilöiden ympärillä, joka omalta osaltaan vaikuttaa siihen millaisia representaatioita näistä naisista ilmenee
Comparing clustering methods for mobile network root cause detection
No full textMobile networks represent a considerable industry globally and are known to rely on robust and highly reliable systems. As a consequence, faults in the system may induce a significant loss of credibility and revenues for mobile operators. However, while mobile network systems implement more features, they also become more complex and difficult to troubleshoot. In response to this issue, this thesis explores the capabilities of cluster analysis methods in order to facilitate the tasks of troubleshooting experts and reduce the cost of mobile networks maintenance.
A comparison of eight different clustering methods is proposed. Each of them is a combination of a dimensionality reduction algorithm (Principal Component Analysis or Self-Organizing Maps) and a clustering algorithm (K-means, OPTICS, or Growing Neural Gas with Post-Pruning), with two exceptions which do not use dimensionality reduction.
The results show that OPTICS performs poorly for this task most of the time. However, K-means and Growing Neural Gas with Post-Pruning demonstrate interesting capabilities for detecting several mobile network faults. Both methods present advantages and disadvantages
Journalisteista viestijöiksi : miten journalistin ammatti-identiteetti soveltuu viestintätehtäviin?
No full textTässä pro gradu -tutkielmassani pyrin selvittämään, miten journalistien perinteisesti käsitetty, tietynlaiseen ammatilliseen etiikkaan, arvoihin ja ihanteisiin nojaava ammatti-identiteetti taipuu viestintätehtäviin. Tutkielmani taustalla on työelämään kytkeytyvä ajankohtainen ilmiö, jossa yhä useampi journalisti median murroksen seurauksena tai omasta tahdostaan vaihtaa alaa viestintään. Siinä missä journalistien työpaikat suhteessa työnhakijoiden määrään ovat laskussa, viestintäala kasvaa ja lisää vetovoimaisuuttaan.
Samaan aikaan ammattimaisen viestinnän painoarvo julkisen keskustelun määrittäjänä kasvaa journalismin kustannuksella. Koska viestintäalalle valuu työvoimaa muun muassa journalismista, viestintäalan ammattilaiset tuntevat yhä paremmin, miten mediaa voi hyödyntää eri organisaatioiden viestinnällisten tavoitteiden mukaisesti.
Viestintäalan ammattilaisilla tutkielmani kontekstissa tarkoitan erityisesti suhdetoimintaa ja tiedottamista tekeviä viestijöitä, pois sulkien esimerkiksi visuaalisen viestinnän ammattilaiset ja markkinoijat. Teoriaosuudessa selvennän, mitä tarkoitan ammatti-identiteetillä sekä miten määrittelen viestijöiden ja journalistien ammatti-identiteetit erityisesti työn arvojen, ihanteiden ja tavoitteiden osalta.
Tutkimuskysymykseni ovat: 1.) Miten journalistin ammatti-identiteetti (ihanteet, tavoitteet ja arvot) eroaa viestijän ammatti-identiteetistä? 2.) Millaisia arvoristiriitoja journalistit voivat kohdata viestintäalalla?
Tutkimustani varten olen haastatellut seitsemää entistä journalistia, nykyistä viestintäalan ammattilaista, joilla on taustallaan noin 10–30 vuoden ura journalistina. Kaikki haastateltavat esiintyvät tutkimuksessa anonyymisti. Aineistoni koostuu heidän puolistrukturoiduista teemahaastatteluistaan, joita olen analysoinut teemoittelemalla vastauksia aineistolähtöisesti.
Analyysini perusteella journalistien ja viestijöiden ammatti-identiteetit eroavat työn tavoitteiden, ihanteiden ja arvojen osalta jossain määrin, vaikka joitakin yhteisiä arvoja ja ihanteita on myös hahmotettavissa. Yhteistä on esimerkiksi pyrkimys totuudenmukaiseen, selkeään ja ymmärrettävään tiedonvälitykseen. Näitä kahta ammattia erottaa kuitenkin selvästi se, että viestijän tehtävänä on ensisijaisesti toimia työnantajansa edun mukaisesti, kun taas journalisti vastaa työstään lähtökohtaisesti vain yleisölleen ja tiedonlähteilleen.
Journalismi koetaan universaalisti hyvin merkitykselliseksi työksi, sillä sen tehtävä objektiivisen, luotettavan ja ajankohtaisen tiedon välittäjänä on itseisarvoisesti merkittävä. Sen sijaan viestintätyön merkityksellisyys täytyy löytää sen organisaation tavoitteista, arvoista ja ihanteista, jonka palveluksessa viestijä toimii.
Tutkimukseni tulokset mukailevat hyvin aiheesta aiemmin tehtyjen tutkimusten tuloksia, kuten sitä, että viestintäalalle vaihtaneet entiset toimittajat saattavat kokea pieniä arvoristiriitoja riippuvuussuhteestaan asiakkaisiin ja haluavat erottaa selkeästi tekemänsä työn markkinoinnista. Journalistin etiikka voi olla koetuksella erityisesti yksityisen sektorin viestintätehtävissä, kun taas julkisella sektorilla minkäänlaisia arvoristiriitoja journalistin identiteetin kanssa ei välttämättä synny
Comparing the Use of a Purely Functional Programming Language to Event-driven JavaScript in Modern Web Application Development
No full textThe functional programming paradigm has gained some popularity in the field of web development during the past few years, yet no functional programming language is among the most popular languages for web development. The advantages of using the functional programming paradigm in web development are not well researched, and although the program code of event-driven user interfaces is often written in a style inspired by functional programming, its full potential is rarely utilised. The aim of this thesis is to study and compare the advantages and disadvantages of using different levels of the functional programming style in event-driven web front ends, and to assist developers who are not certain which approach to choose for their projects.
The research is conducted by programming three versions of the same application using different development approaches. Two of the applications are written in JavaScript using the popular UI library React, and one in the purely functional programming language Elm. One of the JavaScript applications represents a popular event-driven approach without emphasis on functional programming, and the other a similar approach with more characteristics closer to functional programming. The applications are compared in terms of development process, code complexity, architecture, compilation time and testability.
The results of the research suggest that using the functional programming paradigm, especially with a purely functional programming language, can significantly improve the compilation process, architecture and testability of a web application. However, since functional programming languages have remained less widely used in web development, it can be more difficult to find technical support for developing certain features or for writing automated tests. Using a functional programming language in web front ends is a good alternative with many benefits, but the language libraries would require more support and active developers to stay up-to-date with the constantly changing technologies
Improving Modifiability and Performance of an Automated Display Testing Software Architecture
No full textA need to objectively measure image quality of display devices has created a demand to automate the process. One of the solutions for this automation task is a display inspection system developed by OptoFidelity called GoldenEye. The system has demonstrated its ability to measure image quality and defects but it has also become evident that the system should perform the measurements faster while also being more flexible in terms of hardware and measurement configurations.
This thesis takes the existing platform and designs a new software architecture to both complete the tasks the earlier architecture was set to do while also searching for solutions for speed improvements and better modifiability which should enable the architecture to support multiple hardware configurations and deployment environments.
The thesis goes through different tools and techniques that are available for the architectural design and the theoretical background behind them. Some existing solutions, standards and research from the field of factory automation are explored to see how they can be used in the design work. An OKD-MES concept is chosen as a basis for the new architecture and the software logic and functionality is divided into separate blocks based on it.
The basic design of each of the blocks is covered in the thesis and in the end,some estimations are given how well the new architecture answers the goals set to it. The execution time for a single measurement and analysis is measured both for the old and new architecture to get an estimation on how much the new architecture improves the performance. In the tests, the measurement-analysis sequence execution time was cut by 82% and the analysis time was cut down by 97%.
The significant performance increases proved that traditional multiprocessing is much more efficient solution for image analysis parallellization than a task queue based approach. Abstracting the software into blocks based on OKD-MES also seems to increase the modifiability of the software. Particularly the separation of sequence generation to it’s own block increases the ability to quickly change the behaviour of the measurement softwar
Työllistämisehdon soveltaminen kunnan julkisissa hankinnoissa
No full textTässä pro gradu -tutkielmassa perehdytään työllistämisehdon soveltamiseen kuntien tekemissä julkisissa hankinnoissa. Työllistämisehdon soveltaminen julkisissa hankinnoissa on markkinapohjainen ohjauskeino, jonka avulla kunta voi ohjata yrityksiä työllistämään vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä, jotka eivät muuten välttämättä saa mahdollisuutta näyttää taitojaan työelämässä. Työllistämisehdon entistä laajamittaisemmalla hyödyntämisellä julkisissa hankinnoissa nähdään olevan paljon potentiaalia työllisyyden hoidossa. Suomessa julkisten hankintojen käyttöä työllisyyden lisäämiseksi on kuitenkin toistaiseksi kokeiltu vain vähän. Tämän tutkimuksen tarkoitus olikin löytää syitä siihen, miksi työllistämisehdon käytöstä ei ole tullut nykyistä laajamittaisempaa kuntien hankinnoissa.
Tutkimus toteutettiin laadullista tutkimusotetta käyttäen. Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu sosiaalisia innovaatioita, työllistämisehtoa, hankintaprosessia ja hankintalainsäädäntöä käsittelevästä tutkimuksesta. Tutkielmassa esitetään, että työllistämisehtoa voidaan pitää esimerkkinä sosiaalisista innovaatioista ja sitä kautta sosiaalisia innovaatioita tarkasteleva tutkimus voi auttaa ymmärtämään myös työllistämisehtoa ilmiönä. Tutkielman empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla julkisten hankintojen parissa työskenteleviä kuntien viranhaltijoita. Aineisto analysoitiin teoriasidonnaista sisällönanalyysiä hyödyntäen. Tutkielman johtopäätökset muodostettiin tutkielmassa tarkastellun teoreettisen ja empiirisen aineiston perusteella.
Tutkielman tulokset osoittavat, että työllistämisehdon käytöllä kuntien hankinnoissa on mahdollista saavuttaa erilaisia hyötyjä, mutta sen käyttöön liittyy myös paljon haasteita. Näistä haasteista nousivat myös syyt siihen miksi työllistämisehto ei ole levinnyt kunnissa nykyistä laajamittaisempaan käyttöön. Työllistämisehdon käyttöön liittyvät haasteet ovat voineet nostaa kynnyksen työllistämisehdon käyttöön kunnissa korkealle. Työllistämisehdon käytön haasteet korostuivat myös selkeästi pienissä kunnissa, joka on voinut osaltaan vaikuttaa siihen, että sen käyttö ei ole levinnyt nykyistä laajamittaisemmaksi.
Tutkimuksessa esiin nousseet työllistämisehdon käytön haasteet ja syyt sille, miksi työllistämisehdon käyttö ei ole levinnyt nykyistä laajamittaisempaan käyttöön kuntien hankinnoissa, eivät kuitenkaan tarkoita sitä, että työllistämisehto ei voisi tulevaisuudessa levitä laajamittaisempaan käyttöön julkisissa hankinnoissa. Työllistämisehdon käytön ongelmakohtien tunnistaminen ja niihin varautuminen voi auttaa kuntia löytämään keinoja työllistämisehdon käytön haasteisiin vastaamiseksi. Lisäksi työllistämisehdon käytön valtavirtaistuminen julkisissa hankinnoissa voi ratkaista joitain haasteita jo itsessään, ja se voi edesauttaa myös hyväksi havaittujen toimintamallien sekä käytäntöjen leviämistä
Panda partiossa: Analyysi partiolaisten ympäristökasvatusjulkaisuista sosiaalisessa mediassa
No full textTaloudelliset vaikutustekijät Valioliiga-joukkueiden taloudelliselle menestymiselle
No full textValioliiga on yksi maailman suosituimmista urheilusarjoista, millä on miljoonia seuraajia ympäri maailman. Usein Valioliigan ja Valioliiga-seurojen osalta keskitytään pelkästään urheilulliseen puoleen, vaikka todellisuudessa kyseessä ovat taloudelliset entiteetit siinä missä perinteisemmätkin yritykset. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tehdä yhteenveto siitä, miten kolme laajalti tutkittua taloudellista vaikutustekijää ovat omalta osaltaan vaikuttamassa Valioliiga-seurojen urheilulliseen menestymiseen.
Nämä kolme tutkimukseen valittua vaikutustekijää ovat televisiointioikeuksista maksettavat palkkiot, seurojen siirtopolitiikka ja omistusrakenne. Näitä vaikutustekijöitä tutkimalla pyritään vastaamaan kolmeen erilliseen tutkimuskysymykseen. Ensimmäinen tutkimuskysymys on: ”Vaikuttaako tv-yhtiöiden maksamat palkkiot seurojen urheilulliseen menestykseen ja sitä kautta koko sarjan tasaisuuteen?” Toinen tutkimuskysymys puolestaan on: ”Miten siirtopolitiikka vaikuttaa seurojen urheilulliseen menestymiseen?” Kolmas ja viimeinen tutkimuskysymys puolestaan on: ”Miten seuran omistusrakenne vaikuttaa urheilulliseen menestykseen?”
Tutkimusmenetelmäksi valikoitui kirjallisuuskatsaus, sillä se vastaa parhaiten tutkielman perimmäiseen tarkoitukseen tehdä yhteenveto valitusta aiheesta. Kutakin vaikutustekijää oli jo entuudestaan tutkittu yksittäin, mutta aiheet yhdistävää yhteenvetoa ei juurikaan ole aiemmin tehty, joten lähtökohdat yhteenvetävän kirjallisuuskatsauksen tekemiselle olivat hyvät. Riittävän monen eri näkökulman mahdollistamiseksi tutkimusta varten kerättiin tieteellisten artikkeleiden lisäksi myös tilastoja, uutisia sekä tilinpäätösraportteja eri Valioliiga-seuroilta.
Tulosten perusteella voidaan todeta tutkimuksessa tarkasteltujen vaikutustekijöiden vaikuttavan sekä yhdessä että erillisinä tekijöinä seurojen talouteen ja sitä kautta niiden urheilulliseen menestymiseen. Myös käsiteltäessä kaikkia kolmea vaikutustekijää yhtenä kokonaisuutena, vaikutustekijöiden voidaan havaita myös liittyvän toisiinsa ja niiden voidaan todeta olevan merkittäviltä osin vaikuttamassa Valioliiga-seurojen koko liiketoimintaan sekä urheilullisen menestymisen tavoitteluun.
Kaikkien kolmen vaikutustekijän kohdalla näyttäisi siltä, että vallitseva tilanne on säilymässä ennallaan myös tulevaisuudessa, mitä tulee esimerkiksi sarjan urheilulliseen tai taloudelliseen tasapainoon. Tällä hetkellä Valioliigassa on havaittavissa selkeitä taloudellisia ja urheilullisia eroja seurojen välillä. Onkin mielenkiintoista seurata, tapahtuuko tulevaisuudessa tv-sopimusten arvoissa, siirtokorvauksissa tai seuraomistajien varallisuuksien arvoissa muutoksia nykyiseen seuroja eriarvoistavaan tilanteeseen
Digitalisation and well-being at work: Understanding work transformation and the role of acceptance through thematic narrative analysis
No full textDigitalisaatio on työympäristöä mullistava maailmanlaajuinen ilmiö, joka muuttaa vanhoja totuttuja toimintatapoja ja tuo uusia työnkuvia työpaikoille. Muutos näkyy jo tänä päivänä eri työympäristöissä, sillä teknologialla on keskeinen merkitys useilla työpaikoilla. Digitalisaatio on suhteellisen tuore käsite, jonka kokonaisvaikutuksista eri aloihin, työtapoihin ja työhyvinvointiin on vasta kasvavassa määrin tutkimustietoa. Vaikka työhyvinvoinnin kvantitatiiviseen lähestymistapaan painottunut tutkimus on sadan vuoden aikana kasvanut erittäin laajaksi ja monitieteiseksi, digitaalisten ratkaisujen vaikutuksia työhyvinvointiin on kuitenkin tutkittu merkittävästi vähemmän. Yksilön sopeutumista teknologisiin välineisiin keskittyvä tutkimus on lisääntynyt viimeisien vuosikymmenien aikana informaatiotieteiden kirjallisuudessa, mutta yksilön teknologian hyväksymisen vaikutuksesta työhyvinvointiin ei vielä toistaiseksi tiedetä paljoa. Tämä tutkimus liittyy työhyvinvointia käsittelevään tutkimuskirjallisuuteen tarkastelemalla yksilön kokemuksia digitalisaatiosta muuttuneen työnkuvan ja työhyvinvoinnin näkökulmasta.
Tutkimuksessa perehdytään siihen, miten digitalisaation tuoma työn muutos koetaan työhyvinvoinnin näkökulmasta. Tutkimuksessa analysoitiin kahden eri organisaation, pienen yksityisen sektorin konsulttiyrityksen sekä suuren julkishallinnon organisaation, muuttuneita työtapoja ja niiden vaikutusta henkilöstön työhyvinvointiin. Analyysissa hyödynnettiin valmista haastatteluaineistoa, josta valikoitiin yhteensä 12 haastattelua. Työn muutosta aiheuttavat digitaaliset ratkaisut olivat toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto sekä tieto- ja viestintäteknologian välineet. Tutkimusaineistoa lähestyttiin temaattisen narratiivianalyysin kautta, jossa keskeiset taustaoletukset perustuivat sosiaalisen konstruktionismin filosofistieteelliseen katsantokantaan.
Tutkimuksen tulokset on esitetty neljänä tyyppitarinana. Tulokset tarjoavat syventävää tietoa siitä, kuinka uuden teknologian seurauksena muuttuneet työtavat voidaan kokea sekä uupumusta ja stressiä että työtyytyväisyyttä ja työn ja vapaa-ajan tasapainoa lisäävinä tekijöinä. Uuden teknologian hyväksyminen osaksi toimintatapoja tunnistettiin tekijäksi, joka muuttaa yksilön kokemaa työhyvinvointia korostaen sen dynaamisuutta. Haastateltavat toivat esille myös yksilön iän ja osaamisen vaikutuksen teknologian hyväksymisen kokemiseen ja siten työhyvinvointiin. Teknologian hyväksyminen ja työhyvinvoinnin dynaamisuus sitovat työn muutoksen ja työhyvinvoinnin ilmentymät keskinäisesti vaikuttavaksi kokonaisuudeksi.
Tutkimus täydentää aiempaa työhyvinvoinnin tutkimuskirjallisuutta tuottamalla lisätietoa erilaisten digitaalisten ratkaisujen koetuista vaikutuksista yksilön työhyvinvointiin. Temaattinen narratiivianalyysi tarjosi lähestymistapana arvokasta käsitystä yksilötason kokemuksista, kuinka teknologiset muutokset koettiin työhyvinvoinnin näkökulmasta. Narratiivianalyysi lisäsi myös kokonaisvaltaista ymmärrystä ilmiöstä korostamalla työhyvinvoinnin dynaamisuutta sekä yksilötekijöiden vaikutusta teknologian hyväksymisessä. Tutkimuksen tulokset kokonaisuudessaan tukivat vahvasti aiempaa tutkimuskirjallisuutta.
Käytännön merkityksen näkökulmasta tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää pyrittäessä ennaltaehkäisemään työhyvinvoinnin negatiivisia ilmentymiä henkilöstön keskuudessa silloin, kun tarkoituksena on ottaa käyttöön uutta teknologiaa. Jatkotutkimusaiheiksi ehdotetaan teknologian muutosten aikaansaamaa työhyvinvoinnin mahdollisiin muutoksiin perehtymistä erilaisissa organisaatioympäristöissä sekä laajempaa tutkimusta teknologisten välineiden käytön vaikutuksista työhyvinvointiin pidemmällä aikavälillä.Digitalisation as a massive and global phenomenon reshapes various industries. It transforms working environments, job design and creates new work characteristics. Since technology acts a crucial part in the working environment, the on-going work transformation is already occurring at workplaces. The concept digitalisation is relatively new, thus there is still limited knowledge regarding its consequences to job design and well-being at work. Despite well-being at work literature has grown into an extensive and multidisciplinary field of research within the last century, the effects of digital tools on well-being at work are significantly less investigated. The acceptance of new technology and individual factors related to it have been increasingly investigated in information systems literature, but limited knowledge is still available regarding the individual acceptance and well-being at work. Hence, this study contributes to well-being at work literature by exploring individuals’ experiences of digitalisation in terms of altered job design and well-being at work.
Using the social constructionist lens, the aim of this study is to explore through qualitative thematic narrative analysis how digitalisation transforms work and how it is perceived in terms of well-being at work. The study was conducted by analysing 12 interviews conducted in two organisations, one relatively small consultancy enterprise and one large public administrative organisation. Digital solutions that had caused work transformation were the implementation of new digital enterprise system and information and communication technology tools.
The results were presented as four constructed thematic narratives. The aspects of well-being at work experienced through the implementation and utilisation of digital tools were increased exhaustion and stress as well as job satisfaction and work-life balance. Individual acceptance of new technology was identified to alter individual well-being at work, which highlighted the centrality of the dynamics of individual well-being. The age and skill differences were identified to reflect how individuals adopted and accepted new digital tools. The acceptance of technology and the dynamic nature of well-being interrelates work transformation and aspects of well-being at work in a unique way into a reciprocally influencing entity.
To summarise, this study contributes to the earlier literature regarding digitalisation and well-being at work. The thematic narrative approach provided valuable insights how individuals experienced technological changes in terms of altered job design and how these were perceived in terms of well-being at work. The results were highly aligned with earlier literature. In addition, the narrative approach with social constructionist lens enhanced the understanding of the phenomenon through highlighting the centrality of the dynamics of individual well-being as well as the importance of two individual characteristics, age and skills, reflecting how individuals perceived new digital tools.
For managerial implications, this study elaborates the understanding of the phenomenon, which is crucial for diminishing the risk of prolonged negative aspects of well-being at work among personnel when new technology is implemented within an organisation. Since this study was limited to two organisations, it will offer a point of departure for understanding digitalisation as a phenomenon in terms of well-being at work as well as the dynamic nature of well-being at work through the acceptance of new technology. Future research could explore how other emerging elements of digitalisation are experienced in terms of well-being at work. Also, the dynamic constructs of well-being at work could be assessed in other environments that confront technological changes