47495 research outputs found
Sort by
Neuvostoavaruuden sankareille: Neuvostosankari propagandan välineenä Viktor Pelevinin romaanissa Omon Ra
No full textTässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan, kuinka venäläinen kirjailija Viktor Pelevin kuvailee neuvostosan-karin käyttöä propagandan välineenä Omon Ra -romaanissaan. Työn tarkoituksena on saada yleinen kuva sekä kyseisen propagandamuodon käytöstä Neuvostoliitossa että Neuvostoliiton hajoamisen jälkeisen ve-näläisen kirjallisuuden näkökulma sankareihin propagandan välineinä.
Johdannossa kerrotaan tietoja Viktor Pelevinin ja Omon Ra:n lisäksi sankaruudesta ja propa-gandasta yleisesti yhteiskunnallisina ilmiöinä. Kappaleissa käsitellään lyhyesti muun muassa sankarin tyypil-lisiä ominaisuuksia, kuten uhrautuvaisuutta ja valmiutta urotekoihin, ja propagandan toimintatapoja. Teoria-osuudessa avataan analyysiä varten valittuja kirjallisuudentutkimuksen menetelmiä, perustellaan niiden valin-taa ja tarkennetaan johdannossa mainittuja ilmiöitä Neuvostoliiton historian näkökulmasta.
Tutkimusmenetelmiin lukeutuvat uushistorismi, joka keskittyy erilaisten kirjallisten teosten his-toriallisiin konteksteihin, kuten aikakauden vaikutukseen teoksen kirjoittamisessa, ja teoksen vaikutukseen siihen, millainen kuva lukijalle syntyy aikakaudesta nykypäivänä. Intertekstuaalisuus tutkii nimensä mukaises-ti erilaisten tekstien välisiä suoria ja epäsuoria yhteyksiä, kun taas dekonstruktio keskittyy kirjallisten teosten metatasoon tutkien niihin vaikuttavia erilaisia sosiaalisia konstruktioita. Tällaisia voivat olla muun muassa Raamatun kaltaiset niin sanotut suuret kertomukset, jotka ohjaavat ihmisiä jotakin yhtä tiettyä oikeaa totuutta kohti antamalla esimerkiksi neuvoja hyvään elämään. Dekonstruktio pyrkii asettamaan kaikki tällaiset totuu-det kyseenalaisiksi. Teoriaosion lopussa tarkastellaan vielä Neuvostoliiton propagandan ominaisuuksia ja tyypillistä neuvostosankaria.
Analyysissa tutkitaan ensin Omon Ra:n historiallisia konteksteja uushistorismin avulla ja poh-ditaan, miten Pelevinin oma elämä ja teoksen kirjoitusajankohta ovat voineet vaikuttaa sen kertomaan tari-naan. Tämän jälkeen teosta analysoidaan eri aiheiden kautta. Ensimmäisenä tarkastellaan yleisesti neuvos-topropagandan teatterimaista ja jopa groteskia kuvausta teoksessa, minkä jälkeen analysoidaan teoksen erilaisia sankareita ja heidän näennäisiä urotekojaan sekä verrataan heitä perinteisiin neuvostokirjallisuuden sankareihin intertekstuaalisuutta hyödyntämällä. Kolmannessa alaluvussa tarkastellaan Omon Ra:n sankarien kärsimyksiä ja uhrauksia, ja viimeisessä alaluvussa tutkitaan dekonstruktiota hyödyntäen, miten Pelevin ro-muttaa neuvostosankarin myytin antaman kuvan näistä sankareista tarkastelemalla heidän suhtautumistaan uhrauksiin, urotekoihin ja neuvostoyhteiskuntaan.
Analyysissä selvitetään, että Pelevin kuvaa kirjassaan neuvostosankareita sekä propagandan uhreina että työkaluina. Heidät on houkuteltu ja peloteltu väkisin tekemään erilaisia uhrauksia, jotta vaikuttaisi siltä, että he ovat tehneet jonkinlaisen oikean uroteon valtion ja yhteiskunnan hyväksi. Täten muut ihmiset on helpompi saada uskomaan valtion kertomia ”totuuksia” ja seuraamaan ”suurten sankarien” esimerkkiä
Lopulta löysin itseni: mindfulnessin diskurssi
No full textMindfulness puhuttaa monia ja tavoittaa monia. Mindfulnessin voi kohdata marketin hyllyllä, yliopiston koulutusohjelmassa ja YouTubessa. Mitä ja miten mindfulnessista puhutaan sen harjoittajien keskuudessa?
Tämän tutkimuksen tavoitteena on kerättyjen kyselyhaastatteluiden perusteella selvittää, millainen on mindfulnessin diskurssi ja miten mindfulness-kokemuksista kerrotaan. Kyselyhaastattelut tehtiin lokakuussa 2019 sähköisesti, ja kukin sisälsi viisi avointa kysymystä. Kyselyihin vastasi seitsemän mindfulnessia harjoittanutta tai harjoittavaa henkilöä. Tutkimuksessa pyritään tekemään aineistoesimerkkien kautta sellaisia kielenpiirteisiin liittyviä huomioita, jotka kuvaavat aineiston luonnetta ylipäätään.
Tutkimuksessa keskitytään tarkastelemaan aineistoa kolmesta eri näkökulmasta, jotka kohdentuvat vastausten sanatasoon, rakenteisiin ja kokemuksista kertomiseen. Sanatasolla aineistoa analysoidaan siitä näkökulmasta, kenestä teksteissä puhutaan. Tässä yhteydessä käsittelen sanavalintoja ja taivutusmuotoja perusteluina sille, keneen tai keihin teksteissä viitataan.
Rakenteita tutkiessa etsitään aineistossa toistuvien teemojen ympäriltä kielellisiä keinoja, joilla rakenteita luodaan. Toistuvat teemat, joihin keskityn rakenteiden tutkimisen yhteydessä, ovat teksteissä esiintyvät henkilöt, yhtiöt ja yhteisöt sekä tutkittavien kertomat ongelmat ja niistä selviytyminen. Näissä teemoissa käytetyissä rakenteissa kiinnitän huomiota deiktisiin ilmaisuihin, jotka viittaavat johonkin edellä mainittuun asiaan tai ympäröivään kontekstiin. Lisäksi analysoin selostavaan tekstiin kuuluvien, järjestystä ilmaisevien sanojen käyttöä ja tapoja, joilla ne luovat rakenteita. Kokemuksia koskevia vastauksia tutkitaan siitä näkökulmasta, millaisia ääri-ilmaisuja ne sisältävät. Lisäksi tutkitaan komparatiivien ja superlatiivien käyttöä kokemuksia käsittelevissä vastauksissa.
Teoriat ja metodit tutkimuksen taustalla ovat diskurssianalyysi, enonsiaation tutkiminen ja lähiluku. Diskurssianalyysia toteutetaan tutkimalla aineiston morfologisia piirteitä, syntaksia ja semantiikkaa. Enonsiaatio tuo tutkimiseen konkreettisen kysymyksen, joka koskee sitä, kenestä tekstissä puhutaan. Lähilukua tehdään läpi tutkimuksen, kun etsitään toistuvia kielenpiirteitä ja merkityksiä.
Tutkimuksen tuloksena on, että mindfulnessista kerrottaessa kielenkäyttäjä kertoo henkilökohtaisista näkökulmistaan suoraan. Itseen kohdistuvat adjektiivit muuttuvat sitä positiivisemmiksi, mitä lähempänä nykyhetken tapahtumia ja olotilaa puheessa ollaan – minä itse on siis kokenut mindfulnessin avulla positiivisen muutoksen, jonka eri vaiheista kerrotaan peittelemättä. Mindfulnessin diskurssiin kuuluu läheisesti myös oman kokemuksen liittäminen osaksi suurempaa kokonaisuutta, sillä toistuvana teemana aineistossa on puhe erilaisista yhteisöistä, joihin oma positiivinen kehitys vaikuttaa. Kokemuksista kerrottaessa käytetään aineiston perusteella ääri-ilmaisuja ja adjektiivin vertailumuotoja, jotka molemmat korostavat tässä tapauksessa mindfulnessista saatujen kokemusten positiivisia puolia ja positiivisia muutoksia suhteessa aikaisempaan olotilaan ja elämäntilanteeseen henkilön elämässä
Yhteiskuntavastuun toteuttaminen eläkeyhtiöissä: Millaisena sosiaalinen vastuu näkyy vastuullisuusraporteissa?
No full textEläkeyhtiöiden toiminta on sidottu lakiin, ja ne hoitavat Suomessa sosiaaliturvaan liitettyä eläketurvaa. Eläkeyhtiöiden toiminta on yhteiskunnallisesti merkittävää, koska ne vastaavat kansalaisten eläkkeiden turvaamisesta. Ne ovat myös vastuussa kansalaisten eläkevarojen vastuullisesta sijoittamisesta ja eläkkeiden maksusta. Taloudellisen vastuun lisäksi eläkeyhtiöiden toimintaan on yhteiskuntavastuun kautta liitetty myös sosiaalinen ja ympäristövastuu. Eläkeyhtiöiden sosiaalisen vastuun tarkastelu on tärkeää, muun muassa niiden toiminnan yhteiskunnallisen merkittävyyden takia.
Tässä työssä tutkitaan sitä, millaisina yhteiskuntavastuun sosiaalisen vastuun alueet näkyvät eläkeyhtiöiden julkaisemissa vastuullisuusraporteissa, ja miten eri sidosryhmät on pyritty liittämään osaksi yhtiöiden toimintaa. Tutkimuksen teoriaosuus koostuu sidosryhmäteoriasta ja yhteiskuntavastuuseen liittyvästä kirjallisuudesta, jossa keskitytään erityisesti sosiaalisen vastuun osa-alueeseen.
Tutkimuksessa tarkasteltavat yksityiset eläkeyhtiöt ovat Ilmarinen, Varma ja Elo, sekä julkinen eläkelaitos Keva. Nämä yhtiöt ovat julkaisseet vuonna 2018 laajat vastuullisuusraportit toiminnastaan. Tutkimuksen empiirinen osuus koostuu eläkeyhtiöiden vuoden 2018 vastuullisuusraporteista. Vastuullisuusraportteja analysoitiin käyttäen teoriaohjaavaa sisällönanalyysia, jossa yhteiskuntavastuun määritelmä ja jaottelu auttavat rajaamaan aineiston sosiaalisen vastuun alueet.
Analyysissa havaittiin, että yhtiöt ovat sisällyttäneet yhteiskuntavastuun sosiaalisen vastuun osa- alueet: henkilöstö, palvelu, yhteiskunta ja sidosryhmävastuun, osaksi raporttejaan. Raporttien taustalla on nähtävissä GRI-ohjeistuksen käyttö, mutta erityisesti palveluihin liittyen, ovat yhtiöt itse määrittäneet vastuualueen sisällön. Erityisesti sidosryhmiin liittyvä vastuu esittäytyy sidosryhmävuorovaikutuksen kautta, joka ulottuu eri muodoissa kaikkiin sosiaalisen vastuun osa- alueisiin. Sidosryhmävuorovaikutuksen kautta linkittyvät sosiaaliseen vastuuseen myös taloudellinen ja ympäristövastuu.
Sidosryhmien merkitys nähdään eläkeyhtiöiden raporttien perusteella tärkeäksi, mutta se ei kerro itse sidosryhmien osallisuuden kokemuksista. Jatkotutkimuksia olisi syytä toteuttaa sidosryhmävuorovaikutuksesta myös talouden ja ympäristövastuun osa-alueilla. Myös sosiaalisen vastuun tarkastelu laajemmin, muidenkin kuin vastuullisuusraporttien pohjalta, voisi antaa laajemman ja konkreettisemman kuvan eläkeyhtiöiden sosiaalisesta vastuusta
Kulttuuriharrastusten yhteys hyvinvointiin: palautumisen kokemukset yhteyttä välittävinä tekijöinä
No full textMonitiiminen järjestelmä ja ketterät toimintamenetelmät: Case-analyysi tiimienvälisestä tiedonkulusta ja koordinoinnista
No full textGlobalisaatio ja teknologian kehittyminen muovaavat jatkuvasti maailmaa, jossa
elämme ja nopeuttavat trendien ja tiedon leviämistä. Tämä kehitys on aikaansaanut
myös liike-elämän toimijoiden keskuudessa lisääntyvän paineen kehittää
kykeneväisyyksiä, joilla vastata toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin ketterästi
ja nopeasti. Asiantuntijatiimeissä toimiminen nähdään yhtenä vastauksena, jolla
toimintaa voidaan ohjata hierarkkista johtajuutta joustavammin. Laajamittaiset
projektit ja tuotteet vaativat kuitenkin usein enemmän kuin yhden tiimin työpanosta,
jolloin useamman tiimin yhteistoiminta muodostaa monitiimisiä järjestelmiä. Tällöin
tiimien on koordinoitava sisäisen toimintaprosessinsa lisäksi yhteistyötä muiden tiimien
kanssa. Tämä tutkimus kuvailee ja jäsentää monitiimisten järjestelmien toimintaa
erityisesti tiimienvälisen tiedonkulun ja toiminnan koordinoinnin näkökulmasta.
Tutkimuksen teoreettinen ymmärrys pohjautuu monitiimisiä järjestelmiä koskevaan
kirjallisuuteen sekä ohjelmistoalan kirjallisuudessa esille nouseviin toiminnan
organisoimisen prosesseihin. Katsaus olemassa olevaan kirjallisuuteen tunnistaa
monitiimisen järjestelmän rakenteesta kumpuavia haasteita, tiimienväliseen
tiedonkulkuun vaikuttavia seikkoja sekä pohtii monitiimisen järjestelmän hierarkkista
rakennetta. Teoreettisesta katsauksesta saatua ymmärrystä syvennetään empiirisen
tutkimuksen keinoin, joka on luonteeltaan laadullinen. Tutkimus on toteutettu
tapaustutkimuksen menetelmällä ja aineisto kerätty sekä strukturoitujen että
teemahaastattelujen kautta. Tutkimuksen analysoinnissa on käytetty teemojen avulla
aineiston jaottelua ja vertailua.
Tutkimus tunnistaa yhtenäiset tavoitteet, prioriteetit ja työprosessit erityisen
merkittäväksi tekijäksi monitiimisen järjestelmän tiedonkulussa ja koordinoinnissa.
Tämän löydöksen lisäksi tutkimus esittää järjestelmän toiminnan kannalta suotuisaksi
rakenteen, jossa tiimienvälistä toimintaa koordinoi muita tiimiä hierarkkisesti ylempänä
oleva johtotiimi. Tutkimuksen johtopäätökset syventävät olemassa olevaa ymmärrystä
monitiimisten järjestelmien toimintaan esittäen erityisesti yhteisten tavoitteiden ja
läpinäkyvien prioriteettien olevan avainroolissa toiminnan onnistumisen kannalta.
Tutkimus tarjoaa myös näkökulman monitiimisessä järjestelmässä toimivan johtotiimin
rooliin, joka tunnistetaan myös aiemmassa kirjallisuudessa alitutkituksi aiheeksi
The Creatures of The Witcher Series: Examination of Translation Procedures in the Finnish and English Translations of The Last Wish
No full textImages Guiding Translation : An Ethnographic Study on Self-translating Character Names in the Comic Storm's Eye
No full textFramework for Sales and Operations Planning in Engineer-to-Order Environment
No full textIn recent years, sales and operations planning (S&OP) has become an integral part of the supply chain functions in many organizations. S&OP is seen as a way to create organizational alignment with the operating strategy and as a result improve revenue, decrease inventory levels and reduce costs. Thus, its positive effect on company’s performance has clearly been noticed. Despite the growing practical interest towards the implementation and execution of S&OP, the research around the topic has focused on consumer goods or pharmaceutical industry and on Make-to-Stock (MTS) environment.
This master’s thesis studies the execution and best practices related to S&OP in industrial manufacturing in Engineer-to-Order (ETO) environment. The goal of the research is to develop a framework for the execution of S&OP for companies operating in ETO context. In addition, a deeper understanding is sought on the factors that create the need to customize S&OP based on the requirements of ETO environment. These objectives were addressed by first developing a framework related to S&OP execution in MTS environment based on the current academic literature. Through an empirical study, the assumptions of the framework were tested by interviewing S&OP process stakeholders within an organization operating in ETO environment. This provided a chance to gain understanding on how S&OP is carried out in the context of ETO and what are the similarities and differences compared to S&OP in MTS environment. Based on these findings, the initial framework was modified to the needs and requirements of ETO context. As a result, an execution framework for S&OP in ETO environment was created. The framework constructed passed the weak market test carried out in this research and is being implemented in the case company.
The findings of this study imply that there are differences in the execution of S&OP between MTS and ETO environment and, hence, the processes should be managed differently. It was evident that S&OP should be customized according to the requirements of the business environment. The found factors with the greatest impact on the need to customize S&OP in ETO context are fluctuating demand, difficulty to forecast and wide and complex product portfolio. Due to the existence of these factors, there is a need to place high emphasis on demand planning, scenario analysis and strategy and risk analysis as part of the S&OP in ETO environment. In addition, finance should be integrated as part of the process and the transparency of the process and decision-making should be secured. The framework constructed in this study provides opportunities for organizations operating in ETO environment to enhance their S&OP practices and, hence, ensure continuous competitiveness
Maanalaisten työkoneiden paloturvallisuus : akku- ja dieselkäyttöisten erot palotilanteessa
No full textTämän työn tarkoituksena oli vertailla akkukäyttöisten ja polttomoottorikäyttöisten työkoneiden paloturvallisuutta. Tutkimus tehtiin kirjallisuustyönä, koska täysimittaisten polttokokeiden teettäminen olisi kustannuksiltaan ollut liian kallista. Työssä selvitettiin akkujen palotehoa, palokuormaa sekä palamisessa syntyviä haitallisia yhdisteitä. Näitä tuloksia verrattiin polttomoottorikäyttöisen koneen niihin palaviin aineisiin, joita akkukäyttöisessä koneessa ei ole. Työssä myös suhteutettiin akkujen palokuorma suhteessa koneen muihin palaviin aineisiin ja kappaleisiin. Tutkimuksessa hyödynnettiin akkujen polttokoetulosten lisäksi henkilöautoille ja sähköautoille tehtyjä polttokoetuloksia, koska vastaaville työkoneille ei löydy raportoituja polttokoetuloksia. Tutkimuksen haasteeksi muodostui vähäisten tutkimustulosten määrä, joka koskee varsinkin työkoneille tehtyjä polttokokeita.
Palokuormien vertailussa on hyödynnetty tieteellistä tutkimusta, jossa maanalaisen työkoneen palokuorma on inventoitu. Tämän tutkimuksen tuloksia on verrattu tämän työn keskiössä olevan työkoneen laskennalliseen palokuormaan. Tulokset vastaavat toisiaan. Palokuormien vertailu on tehty vertaamalla niitä aineita ja materiaaleja, joiden määrät eroavat eri koneissa voimanlähteistä riippuen. Lisäksi akkujen palokuormaa on verrattu muuhun koneen palokuormaan, kuten renkaisiin. Verrattuna akkujen palokuorma on koko koneen palokuormasta alle 3 %. Palokuorman osalta tutkimus osoitti, että akkukäyttöisen koneen palokuorma on pienempi kuin polttomoottorikäyttöisen koneen. Tulosta tukee myös henkilöautoille tehtyjen täysimittaisten polttokokeiden tulokset.
Akun lataustaso vaikuttaa palotehoon. Suurilla latausasteilla paloteho on korkeampi kuin alhaisempien lataustasojen. 75 % latausasteisen akun paloteho on puolet pienempi kuin täyteen ladatun akun. Kennojen lukumäärällä on todettu olevan merkitystä kokonaispalotehoon kun tulokset ovat suhteutettu yhtä kennoa kohden.
Akkujen palaessa vapautuu fluorivetyä, joka on todettu olevan ihmiselle vaarallista. Fluorivedyn lähteenä akuissa on elektrolyytti. Tutkimustulosten perusteella fluorivetyä syntyy myös muovien, renkaiden sekä sähkökaapeleiden palaessa. Muovien, renkaiden ja kaapeleiden palaessa syntyy myös muita vaarallisia palamistuotteita, jotka ylittävät
ihmiselle vaarallisen pitoisuuksien raja-arvot. Yksistään akuista vapautuvan fluorivedyn
tarkastelun lisäksi on huomioitava muutkin palossa vapautuvat palamistuotteet.
Henkilöiden turvallisuus on aina vaarassa tulipalotilanteessa kun palo tapahtuu suljetussa tilassa. Voimanlähteellä ei ole merkitystä, koska kumman tahansa voimanlähteen ollessa kyseessä, syntyy ihmiselle vaarallisia palamistuotteita, kuten fluorivetyä. Fluorivedyn vaarallisuuden arviointi on haastavaa, koska fluorivedyn vapautumiseen vaikuttavia tekijöitä ei etukäteen tiedetä. Näitä ovat palon eteneminen viereisiin kennoihin, kennojen varaustaso, samaan aikaan palavien kennojen lukumäärä sekä ympäröivän ilman kosteus. Palomiesten turvallisuuden osalta fluorivedyn imeytymistä ihon kautta ei tunneta hyvin. Tämän osalta tarvittaisiin lisää tutkimuksia. Tämä riski tiedostamalla ja siihen varautumalla ei akkukäyttöistä konetta voida pitää vaarallisempana kuin polttomoottorikäyttöistä työkoneiden paloturvallisuutta arvioitaessa
Simulation of inventory investment and delivery reliability : Comparison of configure-to-order and make-to-order
No full textThis thesis studied the differences between a configure-to-order (CTO) and a make-to-order (MTO) approach to order fulfillment. The aim of the study was to identify and compare the different processes’ characteristics in terms of the investment in inventories and delivery reliability. The goal was to investigate what impact demand uncertainty, capacity level and supply lead time have on the processes’ inventory investment and delivery reliability.
The product studied in this process is an automated material-handling solution produced by the case company. The product utilizes a modular product structure which enables customizing the solution to different customer needs. The manufacturing process currently in use is the CTO approach. It was deemed valuable to study another possible approach to identify and evaluate the advantages and disadvantages of both approaches.
The study was conducted by creating a simulation model which modelled two processes. The first mimicked the current CTO process in use at the case company and the second how the process would operate if the company utilized an MTO approach. The simulation was run in multiple scenarios which differed from each other by demand, capacity level and component supply lead times. The results of the scenarios were then analyzed to discern answers to the research questions.
The results of the study show that the inventory investment needed in CTO is many times more than in an MTO environment. This is because more buffer inventories are kept in the CTO process both at component and at the module level. However, the delivery reliability was found to be better in the CTO process. The positioning of the order penetration point in the CTO process enables a more flexible production schedule and the increased buffering means that deliveries can be fulfilled quicker. This makes the CTO process less reliant on capacity buffers and more robust against demand fluctuation.
The most important factor when determining the inventory investment needed was clearly the supply lead time. Delivery reliability was mostly dictated by the capacity level, but it was noted that increasing the capacity level over a certain threshold quickly starts to provide diminishing benefits to delivery performance.Tämä tutkimus tutki tilauksesta valmistavan (make-to-order, MTO) ja tilauksesta konfiguroivan (configure-to-order, CTO) toimitusprosessin eroja. Työssä tunnistettiin ja vertailtiin näiden prosessien eroja varastoihin sitoutuneessa pääomassa ja toimitusvarmuudessa. Toinen tavoite oli tutkia, miten kysynnän epävarmuus, kapasiteettipuskuri ja komponenttien toimitusaikojen muutokset vaikuttavat näihin kahteen prosessiin.
Tuote, jota tutkimuksessa tutkittiin, on automaattinen materiaalinhallintajärjestelmä, joka voidaan konfiguroida erilaisiin asiakastarpeisiin sen modulaarisen tuoterakenteen avulla. Tällä hetkellä tuotetta valmistetaan CTO-periaatteella siten, että moduuleja valmistetaan varastoon. Kun toimituspäivä lähestyy, moduulivarastosta keräillään tarvittavat moduulit lähetyksiin, mikä laukaisee täydentävien moduulien kokoamisen. Kohdeyrityksessä todettiin, että olisi mielenkiintoista tutkia vaihtoehtoisen prosessin toimintaa ja verrata sitä nyt käytössä olevaan prosessiin.
Tutkimus toteutettiin luomalla simulaatiomalli, joka jäljitteli kahta tutkittavaa prosessia. CTO-prosessi mallinnettiin vastaamaan nykyistä prosessia ja MTO-prosessilla yritettiin imitoida sitä, miten yrityksen prosessit toimisivat, jos ne toteutettaisiin MTO-periaatteiden mukaisesti. Simulaatiomallilla luotiin useita eri skenaarioita, jotka erosivat toisistaan kysyntätasojen, komponenttien toimitusaikojen, sekä kapasiteettipuskurien osalta. Skenaarioiden tuloksista pyrittiin analysoimaan vastauksia tutkimuskysymyksiin.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että CTO-prosessin vaatima varastopääoma on moninkertainen MTO-prosessiin verrattuna. Tämä johtuu isommista varmuusvarastoista sekä komponentti- että moduulitasolla. CTO-prosessin toimitusvarmuuden todettiin kuitenkin olevan huomattavasti parempi simulaatiossa käytetyillä muuttujilla. Sijoittamalla tilauksen kohdentamispiste lähemmäs toimitusta, voidaan osa tuotantoprosessin vaiheista tehdä ennusteperusteisesti, mikä mahdollis-taa joustavamman tuotantoaikataulun. Lisäksi puskurivarastot prosessin eri vaiheissa nopeuttavat toimituksia. MTO-prosessin todettiin olevan riippuvaisempi kapasiteettipuskureista ja heikompi vastaamaan kysynnän epävarmuuteen.
Isoin vaikutus varastoon sitoutuneeseen pääomaan oli komponenttien toimitusajoilla. Toimitusvarmuuteen eniten vaikutti kapasiteettipuskurit. Toimitusvarmuuden tuloksista huomattiin kuitenkin, että tietyn raja-arvon jälkeen kapasiteettipuskurin lisäämisen luomat hyödyt vähentyvät merkittävästi