47495 research outputs found
Sort by
Dissecting the in vivo dynamics of transcription locking due to positive supercoiling buildup
No full text
Live or recorded? : Reassessing the “decline of the highbrow arts” debate using European newspaper data, 1960–2010
No full textAutonominen reaktiivisuus vauvan itkuun uusilla äideillä ja naisilla, joilla ei ole lapsia
No full textYhteiskunnallista opettajuutta suunnittelemassa: Aktiivinen kansalaisuus ja demokratiakasvatus Tampereen yliopiston luokanopettajan koulutusohjelman suunnitelmissa
No full textTutkimuksessa tarkasteltiin Tampereen yliopiston luokanopettajan koulutusohjelman suunnitteluprosessia demokratiakasvatuksen, aktiivisen kansalaisuuden ja demokraattisten toimintamallien näkökulmasta. Suunnitelmaluonnoksia tutkimalla havaittiin, että luonnoksissa haluttiin lisätä opiskelijoita osallistavaa toimintaa ja toimia demokraattisemmin, mutta tätä tahtoa taas rajoittivat hallinnolliset päätökset ja toimintatavat. Demokratiakasvatusta ei erikseen ollut sisällytetty ops-luonnoksiin, eikä aktiivisesta kansalaisuudesta, demokratiasta ja sen periaatteista ole eksplisiittisesti mainintaa yhdessä käytyjen keskusteluiden lisäksi. Kuitenkin yhteiskunnalliselle toiminnalle on haluttu jättää suunnitelmien perusteella enemmän tilaa, kuten informaalille yhteistoiminnalle
Tablet-laitteet 1. luokan äidinkielen opetuksessa: Tutkimus Tampereen kaupungin digikirjahankkeesta
No full textPilkun käytön norminmukaisuus Yleisradion ja Helsingin Sanomien verkkouutisoinnissa
No full textTässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan pilkun käytön norminmukaisuutta Yleisradion (Yle Uutiset) ja Helsingin Sanomien (HS) verkkouutisoinnissa. Yle Uutisten ja HS:n verkkosivustot kuuluvat kävijämääräl-tään suurimpiin suomalaisiin verkkosivustoihin. Silti niitä on tutkittu oikeinkirjoituksen näkökulmasta hyvin vähän. Yksinomaan pilkun käyttöön keskittyvää perusteellista tutkimusta niistä ei ole tehty lainkaan.
Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: Kuinka paljon norminvastaista pilkun käyttöä esiintyy Yleisradion ja HS:n verkkosivustoilla julkaistuissa jutuissa? Minkälaisia nämä norminvastaisuudet ovat?
Pilkun käytön norminmukaisuutta tutkitaan vertaamalla Yle Uutisten ja HS:n pilkun käyttöä Kielitoimiston ohjeisiin. Tutkielman keskeisiä käsitteitä ovat yleiskieli ja kielellinen normi. Yleiskieli on normitettu kieli-muoto, joka ei sisällä alueellista vaihtelua. Kielellisellä normilla tarkoitetaan kielenhuollon kontekstissa yleiskieltä koskevia ohjailevia normeja, jotka on kirjattu esimerkiksi kielioppeihin ja kielioppaisiin.
Tutkielman aineistona on noin 60 000 sanan laajuinen juttujen kokonaisuus sekä Yle Uutisten että HS:n verkkosivuilta. Kaikkiaan aineiston laajuus on siis noin 120 000 sanaa. Aineisto on kerätty maaliskuussa ja huhtikuussa 2019. Jutuissa havaitut norminvastaisen pilkun käytön tapaukset eli pilkkuvirheet on las-kettu ja luokiteltu virhetyypeittäin. Kutakin virhetyyppiä edustavien tapausten lukumäärä on suhteutettu aineiston sanamäärään ja aineiston kaikkien pilkkuvirheiden lukumäärään. Yle- ja HS-aineistoja on tarkas-teltu sekä erikseen että yhtenä kokonaisuutena.
Selvästi yleisin pilkkuvirhe sekä Yle että HS-aineistossa oli ylimääräisen pilkun merkitseminen rinnasteis-ten itsenäisten päälauseiden rajalle. Yle-aineistossa tämä virhetyyppi edusti noin puolta ja HS-aineistossa noin kolmasosaa kaikista tapauksista. Valtaosassa lauseita yhdistämässä oli rinnastuskonjunktio ja. Yle-aineistossa erilaisia pilkkuvirheitä oli kaikkiaan peräti 70 prosenttia enemmän kuin HS-aineistossa.
Tutkielmassa havaitaan, että ammattikirjoittajillakin on melkoista horjuvuutta pilkunkäytön normien hallin-nassa. Puolen vuosisadan taakse ulottuvan aiemman tutkimuksen perusteella tiedetään, että huomattava osa äidinkielisistä kirjoittajista ei vuosikymmenestä toiseen ole osannut noudattaa suomen pilkkusääntöjä kunnolla. Yleensä kielellisen normin muuttamista on alettu harkita, kun normi ja todellinen kielenkäyttö ovat etääntyneet liiaksi toisistaan. Kielenhuoltopiireissä olisi syytä keskustella siitä, ovatko nykyiset pilk-kusäännöt täysin ajan tasalla
Trumpin Yhdysvaltojen maailmanpoliittinen asema : Q-metodologinen tutkimus politiikan tutkimuksen opiskelijoiden näkökulmista
No full textTarkastelen tässä tutkimuksessa Tampereen yliopiston politiikan tutkimuksen opiskelijoiden subjektiivisia näkökulmia Yhdysvaltojen kansainväliseen asemaan Trumpin presidenttikaudella. Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia näitä näkökulmia hegemoniateorioiden valossa, mikä liittää tutkimuksen myös vahvasti kansainvälisen politiikan tieteenalaan. Tutkimus on toteutettu käyttäen faktorianalyysiin ja psykologiaan pohjautuvaa Q-metodia, jota voidaan kuvailla kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia menetelmiä yhdistäväksi hybridimenetelmäksi. Aineistoni koostuu 14:stä Q-haastattelusta/koetilanteesta, jotka suoritin syksyllä 2019. Tässä tutkimuksessa aineiston käsittelyssä käytettiin PQ Method –tietokoneohjelmaa, jolla suoritettiin tutkimuksen kvantitatiivinen vaihe. Tämän jälkeen tutkimuksessa siirryttiin syntyneiden faktoreiden tulkintaan, joka siirsi tutkimuksen jälleen kvalitatiiviseen suuntaan.
Tuloksina saatiin kaksi faktoria eli näkökulmaa Yhdysvaltojen maailmanpoliittisesta asemasta Trumpin presidenttikaudella: Trumpin sekava politiikka syö Yhdysvaltojen uskottavuutta (Faktori A) sekä Trumpin vaikutukset pysyvät perinteisen vaihteluvälin sisällä (Faktori B). Faktorilla A korostui Trumpin toimien negatiiviset vaikutukset, joiden uskottiin lisäävän epäluottamusta Yhdysvaltoja kohtaa. Hegemoniateorioiden valossa faktorilla korostuu hegemonisen toimijan oma rooli asemansa ylläpitämisessä, mutta toisaalta myös hegemonialle tärkeä legitimiteetti ja hyväksyntä. Faktorilla B puolestaan katsottiin Trumpin vaikutuksien jäävän melko maltillisiksi, vaikka niistä olisikin vaikeaa löytää positiivisia vaikutuksia. Hegemoniateorioiden valossa faktorilla B painottui enemmän järjestelmän tuoma vakaus, jota yhden toimijan on vaikea horjuttaa, mikäli järjestelmän muut toimijat pysyvät sen takana.
Haastattelujen ja koetilaisuuksien kautta nousi esiin kaksi näkökulmaa, jotka vastaajilla oli Yhdysvaltojen asemasta Trumpin valtakaudella. Nämä näkökulmat heijastelevat hyvin hegemoniateorioille tyypillisiä ajatuksia ja niissä painottuu vastaajien näkemykset kansainvälisen järjestelmän luonteesta. Lisäksi Q-metodilla voidaan selvittää suuremmankin joukon näkemyksiä, jotka tässä tapauksessa on Tampereen yliopiston politiikan opiskelijoiden keskuudessa vallitsevat näkemykset
Maan mahtavimmat maskuliinisuudet?: Militarisoidun maskuliinisuuden representaatiot Marvel Studiosin 2010-luvun elokuvissa
No full textYhdysvaltalainen Marvel Studios -tuotantoyhtiö on supersankarielokuviensa ansiosta noussut 2010-luvulla kansainvälisen elokuvateollisuuden huipulle. Maailmanlaajuisesti menestyneet supersankarielokuvat, joissa kansainvälinen politiikka esitetään toistuvasti konfliktisena, muodostavat otollisen tutkimuskohteen myös kansainvälisten suhteiden tieteenalalle. Tässä tutkielmassa lisään feministiseen sotaelokuvien tutkimukseen uuden ulottuvuuden tarkastelemalla sotaelokuvagenren edustajien sijaan moderneja yhdysvaltalaisia supersankarielokuvia. Selvitän, millaista miessupersankareiden esittäminen länsimaisen militarisoidun maskuliinisuuden ihanteiden mukaisesti on Marvel Studiosin 2010-luvun elokuvissa, ja missä määrin representaatiot vastaavat aiemmasta feministisestä tutkimuksesta nousevia piirteitä. Tutkielman teoreettiset lähtökohdat ovat etenkin kansainvälisten suhteiden feministisessä perinteessä sekä populaarikulttuurin tutkimuksessa. Näiden pohjalta lähestyn elokuvia populaarikulttuurisina representaatioina, jotka sisältävät narratiiveja kansainvälisestä politiikasta, erityisesti sodankäynnistä. Erittelenkin aineistoa narratiivien analyysilla, jossa hahmojen esitystapojen tarkastelun osalta hyödynnän laadullista teorialähtöistä sisällönanalyysia. Tällöin analyysiyksiköitä ovat yksittäiset militarisoituun maskuliinisuuteen liitettävät ominaisuudet. Aineistoni koostuu Marvel Studiosin vuosina 2012–2019 julkaisemasta neljän elokuvan laajuisesta Avengers-sarjasta. Analyysin valossa vaikuttaa siltä, että elokuvissa alkuperäisen Kostajat-supersankariryhmän miesjäsenten esittämisessä toistuvat laajalti länsimaisen sotilasihanteen piirteet: miessupersankari on parhaimmillaan sekä kovaluontoinen taistelija, oikeamielinen soturi että rakastava perheenisä. Löydösten voidaan nähdä osaltaan sekä todistavan tiettyjen militarisoitujen sukupuolisidonnaisten oletuksien, ihanteiden ja normien olemassaolosta länsimaisessa kulttuurissa että osallistuvan näiden uusintamiseen. Näin Marvel Studiosin supersankarielokuvat näyttävät edelleen osallistuvan sodankäynnin ja sen sukupuolittuneen logiikan ylläpitämiseen sekä kansainvälisen poliittisen todellisuuden rakentamiseen
Onko puolueella merkitystä presidentinvaaleissa? : Analyysi ehdokkaan puoluetaustan vaikutuksesta äänestyspäätökseen
No full textTämä Pro gradu -tutkielma käsittelee ehdokkaan puoluetaustan vaikutusta äänestyspäätökseen Suomen presidentinvaaleissa. Vuoden 2018 presidentinvaalit olivat asetelmaltaan hyvin erilaiset verrattuna muihin 2000-luvun presidentinvaaleihin, sillä valituksi tuli ensimmäistä kertaa valitsijayhdistyksen ehdokas yli 60 prosentin kannatuksella ja ilman toista vaalia. Erityisesti tämä tulos innoitti tutkimaan ehdokkaan puoluetaustan merkitystä juuri presidentinvaalien näkökulmasta, sillä ainakin julkisen keskustelun perusteella puolueen merkitystä pidettiin hyvin pienenä. Tutkielman teoreettinen viitekehys perustuu poliittisen kiinnittymisen ja politiikan henkilöitymisen teorioihin, joiden lisäksi käsitellään puoluepolitiikan haasteita sekä puolueen ja ehdokkaan suhteellista merkitystä äänestyspäätöksen kannalta. Teoriassa nojataan erityisesti eduskuntavaalitutkimukseen, josta johdettuja havaintoja verrataan presidentinvaaleihin.
Tutkielman analyysi on toteutettu kvantitatiivisin menetelmin ja tutkimusaineistona käytetään Kantar TNS Oy:n keräämää vuoden 2018 presidentinvaalien 1. kierroksen kyselytutkimusaineistoa, sekä vertailun vuoksi saman kerääjän kyselytutkimusaineistoja vuosien 2000, 2006 ja 2012 presidentinvaaleista. Tutkimusmenetelminä käytetään logistista regressioanalyysia sekä ristiintaulukointeja. Logistisen regressioanalyysin avulla pyritään selvittämään, miten eri tekijät vaikuttavat siihen, että ehdokkaan puoluetaustalla on vaikutusta vastaajan äänestyspäätökseen. Tarkastelussa on erityisesti poliittinen kiinnittymisen yhteys puoluetaustan vaikutukseen. Tutkimusaineistoja tutkitaan tarkemmin ristiintaulukointien sekä muiden aineistovertailujen avulla.
Tutkielman keskeiset havainnot osoittavat, että ehdokkaalla on äänestyspäätöksen kannalta enemmän merkitystä kuin puolueella ja puolueen merkitys presidentinvaaleissa näyttäisi vähentyneen 2000-luvulla. Tutkimusaineistosta johdetun logistisen regressioanalyysin perusteella poliittinen kiinnostus ja luottamus puolueisiin vaikuttavat vahvasti siihen, että ehdokkaan puoluetaustalla on vaikutusta henkilön äänestyspäätökseen. Myös sillä, että vastaaja sijoittaa itsensä selkeästi poliittisesti vasemmalle tai oikealle, on vaikutusta ehdokkaan puoluetaustan painottamiseen. Lisäksi nuorilla ikäluokilla ehdokkaan puoluetaustalla oli enemmän vaikutusta äänestyspäätökseen ja puolueiden merkitys oli erityisen vähäinen ehdokkaita asettaneista puolueista SDP:n ja keskustan kannattajille. Tulosten perusteella voidaan todeta, että ehdokkaan puoluetaustalla on merkitystä äänestäjälle presidentinvaaleissa, mutta muut tekijät, kuten ehdokkaan kyvykkyyteen, pätevyyteen ja ominaisuuksiin liittyvät syyt, vaikuttavat enemmän. Tulokset kuitenkin vahvistavat politiikan henkilöitymisen ja poliittisen kiinnittymisen vaikutusta tarkasteltavaan ilmiöön