47495 research outputs found
Sort by
Kohtaamiseen kannustava kortteli : Asuinkorttelisuunnitelma Jyväskylän Kuokkalaan
No full textYhteisöllisellä asumisella voidaan vastata moniin nykyajan asuntotuotannon haasteisiin. Tässä diplomityössä tarkastellaan arkkitehtonisia suunnitteluperiaatteita, jotka tukevat yhteisöllisyyttä asuinkorttelissa. Tarkastelu perustuu kirjallisuuskatsaukseen. Suunnitteluperiaatteita havainnollistetaan korttelisuunnitelmalla Jyväskylän Kuokkalaan. Yhteisöllisyyden muodostumisessa ihmisten väliset kohtaamiset ovat välttämättömiä. Sen vuoksi kohtaamisten tukeminen valittiin tarkempaan tarkasteluun. Kirjallisuudesta löytyneet kohtaamisia tukevat suunnitteluperiaatteet koottiin kuuteen kategoriaan, joita ovat etäisyydet ja alueen tiiviys, visuaaliset yhteydet, kulkuyhteydet, korttelin koko ja muoto, yksityinen ja yhteinen tila sekä kohtaamisten sääntelymahdollisuudet. Suunnitteluperiaatteiden listaa voidaan käyttää kortteleiden yhteisöllisyyttä analysoitaessa ja yhteisöllisiä kortteleita suunniteltaessa. Työn suunnitelmaosio toimii mallina suunnitteluperiaatteiden soveltamisesta. Suunnitelma myös tarjoaa esimerkin, kuinka ratkaista haastava Jyväskylän Kuokkalan täydennysrakentaminen
Terveystieto osana ympäristöoppia: Terveystieto ympäristöopin oppikirjoissa ja luokanopettajien käsityksissä
No full text
Identifying Overweight and Obesity among Finnish School-aged Children: Comparing Waist Circumference and Waist-to-Height Ratio with Body Mass Index
No full textBackground The rising prevalence of childhood overweight and obesity, both in Finland and abroad, calls for continued research to determine an optimal method for detecting it. Current methods, such as body mass index (BMI), only measures general obesity, yet central obesity is more attributable to obesity-health risks. Waist circumference (WC) and waist-to-height ratio (WHtR) measure central obesity and can be better measures of childhood overweight and obesity.
Aim of Study The aim of the study is to look at the WC, WHtR, and BMI distributions among Finnish school-aged children, exploring the agreement between WC and WHtR against BMI in terms of detecting childhood overweight and obesity using different internal and external criteria.
Methodology The sample consisted of 896 children 7, 11, and 14 years old, with data used from the LATE study, a cross-sectional study in Finland. Descriptive statistics and bivariate correlation were used to explore distributions. Selected cut-offs, using the Youden Index, from receiver operating characteristic (ROC) curve analysis and cross-tabulation was utilized for comparing the agreement between BMI, WC, and WHtR.
Results Means and percentile tables for BMI were comparable to international obesity task force (IOTF) BMI and Finnish BMI references. In the sample, WC percentiles differ by sex and age. WC, WHtR, and BMI were all strongly correlated between each other across all ages and both sexes (p>0.001). The optimal cut-offs calculated from the ROC analysis yielded sensitivity and specificity values of 85% to 100%. Cross-tabulation of internal WC 85th and 95th percentiles yielded sensitivity 50% to 89% and specificity 94% to 100%, external WC 85th and 95th percentile thresholds yielded sensitivity 83% to 100% and specificity 80% to 92%. A 0.5 WHtR cut-off had sensitivity values from 49% to 80%, and specificity values from 96% to 100%. Of the children who were identified as having overweight or obesity by WC and WHtR, up to 70% of them have normal BMI.
Conclusion Overall, the sensitivity and specificity of the recommended WC optimal cut-offs from the ROC curve analysis were highest as compared to all other internal and external thresholds in the study. Further, BMI missed a high proportion of children who would be at risk for obesity-related health risks by central obesity measures. WC and WHtR, measures of central obesity, are viable alternatives to BMI to accurately identify childhood overweight and obesity. However, the recommended cut-offs from the ROC analysis still are not optimal thresholds, despite having high sensitivity and specificity. More research is needed to determine the optimal age- and sex- specific cut-off values to accurately identify childhood overweight and obesity based on central obesity
Riskienhallinnan kehitystyö myyntiorganisaatiolle: Riskien tunnistaminen ja -käsittely
No full textNykypäivän liike-elämässä riskienhallinta ulottuu arkipäiväisistä toiminnoista yrityksessä tehtävään strategiasuunnitteluun. Riskienhallinta on osa jokapäiväistä toimintaa, joka tulisi olla organisaatioiden prosesseihin ja johtamisjärjestelmään sulautettua, jotta se olisi mahdollisimman tehokasta. Riskienhallinta on tärkeä toiminnan osa-alue, jota hyödyntämällä yritykset voivat parantaa suorituskykyään. Suurimmat projektin toteutukseen vaikuttavat päätökset tehdään myyntivaiheessa. Tämän vuoksi myös riskien tunnistaminen, arviointi ja käsittely kyseisessä vaiheessa ovat keskeisessä roolissa koko projektin onnistumisen kannalta.
Tämän diplomityön tavoitteena oli myyntiorganisaation riskienhallintaprosessin kehittäminen kohdeyritykselle. Toimeksiantoyrityksen ongelmana on ollut puutteellinen riskienhallinta myyntivaiheessa. Yrityksessä aiemmin kokeillut ratkaisut on todettu liian työläiksi, jonka vuoksi ratkaisut eivät ole jääneet pysyvästi käyttöön. Nykyisellään yrityksellä ei ole käytössään selkeää myyntivaiheen riskienhallintaa, jota ohjaisivat tietyt kriteerit. Toiminta on johtanut siihen, että riskien selvittäminen on jäänyt projektien toteutusvaiheen alkuun. Myöhäinen riskien kartoitus ja käsittely johtavat kasvavaan riskien toteutumisen todennäköisyyteen ja aiheuttavat erinäisiä haasteita projektien läpiviemiselle.
Uutta prosessia lähdettiin kehittämään kolmella tutkimusmenetelmällä. Dokumenttipohjaisen tutkimuksen avulla perehdyttiin yrityksen aiempiin riskienhallintadokumentteihin ja käytössä oleviin ohjeisiin. Työpajan avulla myyntiorganisaation eri sidosryhmiltä kerättiin tietoa yrityksen teknisistä ja kaupallisista riskeistä sekä niiden tunnistamiseen parhaiten soveltuvista menetelmistä. Työssä kehitettyä riskientarkastuslomaketta ja aiemmin tunnistettuja haasteita vahvistettiin asiantuntijahaastatteluilla.
Tutkimusmenetelmien avulla yritykselle kehitettiin uusi riskienhallintaprosessi ja kolme työkalua. Prosessi yhdistää aikaisemmin pirstaloituneet toiminnot selkeäksi kokonaisuudeksi, jossa jokaiselle toiminnolle on määriteltynä toimintaa ohjaavat kriteerit. Yrityksen ongelmien havaittiin liittyvän riskien tunnistuksessa käytettävään kysymysten suureen määrään ja riskien arvioinnin työläyteen. Lisäksi työkalujen irrallinen toiminta on luonut kynnyksen, joka helposti johtaa työkalujen käyttämättömyyteen. Uusi prosessi pyrkii integroituun malliin, jossa työkalut seuraavat tarjousprosessin muiden tehtävien mukana. Huomiota on kiinnitetty toimintojen selkeyteen ja keveyteen, joka ohjaa vain tarkoituksenmukaisiin katselmointeihin ja käsittelyihin. Prosessi parantaa toimitusorganisaatiolle luovutettavien projektien laatua sekä luo arvoa yritykselle toiminnan tehokkuuden, ennustettavuuden ja paremman kannattavuuden kautta
Tunkeumamittarin käyttö puurakenteiden kuntotutkimuksissa
No full textRakennuksen kunto ja korjaustarve voidaan määritellä niille tehtävillä kuntotutkimuksilla. Tällä hetkellä puurakenteiden kuntotutkimus perustuu lähinnä aistinvaraiseen havainnointiin, kosteusmittauksiin sekä rakenteen puukotukseen ja poraukseen. Tällaisissa tutkimuksissa ei tuoteta objektiivista tai tilastollista tietoa puurakenteen kunnosta.
Yhtenä työn päätavoitteena oli tutkia Pilodyn-laitteen käyttömahdollisuuksia puurakenteiden kuntotutkimuksissa. Pilodyn-laite on tunkeumamittari, joka mittaa tylppäpäisen neulan tunkeumasyvyyttä puussa. Käyttömahdollisuuksien tutkimisen lisäksi työn päätavoitteina oli tutkia Pilodyn-laitteen tunkeumasyvyyden ja puun lujuusominaisuuksien riippuvuussuhteita sekä kosteuspitoisuuden vaikutuksia Pilodyn-laitteen tuloksiin. Tutkimustyö aloitettiin tutustumalla kirjallisuuskatsauksella puun materiaaliominaisuuksiin, lujuuslajitteluun sekä Pilodyn-laitteeseen.
Tämän kirjallisuustutkimuksen pohjalta Pilodyn-laitteella suoritettiin kokeita erilaisille puukoekappaleille eri kosteusolosuhteissa. Koekappaleille tehtiin myös tiheys- ja puristuslujuuskokeita. Koetulosten perusteella tehtiin johtopäätökset Pilodyn-laitteen tunkeumasyvyyden ja puun eri ominaisuuksien välisistä riippuvuussuhteista. Otokseltaan samankaltaisten koe-erien suorittaminen eri kosteuspitoisuuksissa mahdollisti Pilodynlaitteen tuloksien kosteuspitoisuuden korjauskaavan muodostamisen. Kosteuspitoisuuden korjauskaavalla eri kosteuspitoisuuksissa suoritettavat Pilodyn-laitteen mittaustulokset saadaan keskenään vertailukelpoisiksi.
Koetulosten perusteella Pilodyn-laitteen tunkeumasyvyydellä on vahva yhteys virheettömän puun lujuusominaisuuksien kanssa, varsinkin tiheyden kanssa. Tästä syystä Pilodyn-laitteen tunkeumasyvyydelle muodostettiin SFS-EN 338 lujuusluokkien mukainen lujuustaulukointi puun ominaistiheyden mukaan. Puun heterogeenisesta luonteesta johtuen pelkästään virheettömästä puusta saatava tieto ei yksistään riitä puurakenteen lujuuden arvioimiseen. Tästä syystä puun erilaiset viat tulee myös huomioida. Lisäksi Pilodyn-laitteella arvioitu virheettömän puun lujuus on hyvin pistemäinen lokaali lujuus. Näin ollen arvioitaessa puurakenteen lujuutta kokonaisuudessaan tulee tarkastella myös puun oksaisuutta ja rasituksia.The need for a renovation, and the overall structural condition of the building, can be determined with a condition assessment. Currently, the condition assessments of timber structures are mostly based on visual observation and drilling or knifing the structure. However, these kinds of investigations are not producing explicit or statistical enough information about the condition of timber structure.
One of the main objectives of the present thesis was to study the use of Pilodyn in the condition assessment of timber structures. Pilodyn is a penetrometer which measures a flat nosed pins penetration depth in timber. Other objectives of the study included investigating the correlation between Pilodyn penetration depth and timber strength properties as well as the effects of moisture content on Pilodyn penetration depth. The use of Pilodyn was investigated by exploring timber properties, the strength grading of timber and former studies conducted of the instrument.
Based on some of the earlier studies conducted of Pilodyn, tests were carried out with the objective of comparing Pilodyn to different kinds of timber specimens in varying moisture conditions. Density and compression strength parallel to the grain were also tested on the timber specimens. The test results indicated a direct correlation between Pilodyn penetration depth and the mechanical properties of timber. The tests were performed on several homogenous samples in different moisture conditions to produce a formula for adjusting the Pilodyn penetration depth according to moisture condition. With the adjustment formula, the Pilodyn results performed in different moisture conditions are comparable.
Finally, the test results demonstrate a strong correlation between Pilodyn penetrationdepth and the strength properties of defect-free timber, especially density. Because of this, a strength grading table was made for Pilodyn penetration depth according to SFSEN 338 strength classes based on the characteristic density of timber. Due to the heterogenic nature of timber, knowledge gained from analyzing defect-free timber is not accurate enough to estimate the strength of timber structure as a whole. Hence, the various potential defects of timber must also be considered. In addition to this, the strength of defect-free timber estimated with Pilodyn is a value specific to that very location. Thus, when estimating the overall strength of a timber structure with Pilodyn, the knots and stresses of timber must also be taken into account
Oikea-aikainen tukeminen Laskutuvassa: Insinöörimatematiikan opiskelijoiden ja tsemppareiden kokemuksia
No full textTämä diplomityö käsittelee Tampereen yliopiston Hervannan kampuksen Laskutupaa insinöörimatematiikan opiskelijoiden ja ohjaajien muodostamana käytäntöyhteisönä. Laskutupa on tekniikan alan matematiikan opiskelijoille tarkoitettu palvelu, jonka tarkoituksena on tarjota opiskelijoille oikea-aikaista tukea. Laskutuvassa myös matematiikan aineenopettajaopiskelijat, tsempparit, harjoittelevat ohjaamista kokeneempien, henkilökuntaan kuuluvien ohjaajien, koutsien, tukemina.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia opiskelijoita ja tapoja työskennellä Laskutupa tukee sekä millaisin käytännöin kaikki pääsevät osallisiksi Laskutuvassa. Lisäksi tahdottiin selvittää, millaista tukea tsempparit kaipaavat. Tutkimuksen aineisto kerättiin Laskutuvassa vierailleilta insinöörimatematiikan opiskelijoilta sekä tsemppareilta keväällä 2019. Sekä opiskelijoilta että tsemppareilta kerättiin määrällinen ja laadullinen aineisto, jotka analysoitiin tilastollisin ja sisällönanalyysin menetelmin. Menetelmistä perusteellisimmin käsitellään Kolmogorovin–Smirnovin kahden riippumattoman otoksen testi, jota tässä tutkimuksessa käytettiin kahden Laskutuvassa vierailleen ryhmän vertailuun. Lisäksi tilastolliseen analysointiin käytettiin mediaania. Laadullinen aineisto teemoiteltiin ja kvantifioitiin.
Tutkimuksessa käytetyt kyselylomakkeet suunniteltiin sosiokulttuurisen oppimisen teorioiden ja mallien pohjalta. Toisaalta näitä teorioita ja malleja käytettiin myös tulosten tarkastelussa. Tutkimuksen analyyttisen viitekehyksen rungon muodostavat tehostetun kisällioppimisen ja oikeutetun perifeerisen osallistumisen malli. Runkoa täydentävät oppijan oikeudet ja pedagogisen kuuntelun malli.
Tulosten mukaan Laskutupa koutseineen ja tsemppareineen palvelee sekä yksin että ryhmässä työskenteleviä insinöörimatematiikan opiskelijoita. Tsempparit kuitenkin kokevat ohjaamisen ja siihen valmistautumisen haastavaksi erityisesti harjoittelun alussa. Tulosten ja kirjallisuusselvityksen perusteella näihin haasteisiin ehdotetaan ratkaisuksi uusia käytäntöjä ja ohjeita. Erityisesti täydennetään Laskutuvan ohjaajien kultaisia vinkkejä
Emotionaalinen turvallisuus sijoitettujen nuorten elämäntarinoissa
No full textEmotionaalisen turvallisuuden kokemus on yksi sijaishuollon laatukriteereissä mainittu hyvän sijaishuollon tavoite. Tässä tutkimuksessa olen etsinyt vastausta siihen, millä tavoin emotionaalinen turvallisuus tulee esiin sijoitettujen nuorten tarinoissa. Lisäksi tarkastelen sitä, millaiseen elämänvaiheeseen esiin nousseet asiat nuorten tarinoissa sijoittuvat. Tutkimuksen aineistona on käytetty kahta Pesäpuu ry:n julkaisemaa samankaltaista teosta: vuonna 2009 julkaistua Pinnalla – tarinoita selviytymiseen nuorilta nuorille sekä vuonna 2017 julkaistua Kokemus opettaa, voimatarinat lastensuojelussa. Teoksista valikoitui tutkimusaineistoksi 33 sellaista tarinaa, joista oli löydettävissä emotionaalisen turvallisuuden kokemuksia.
Teoriaosiossa tutustutaan ensin laajempaan kontekstiin, jossa tutkimusta on tehty. Sijaishuoltoa tarkastellaan lakisääteisenä tehtävänä, osana nuoren sijoitetun elämäntarinaa sekä käytännön sosiaalityönä, jonka merkittävänä osana on työhön sisältyvä tunnetyö. Tämän jälkeen tutustutaan emotionaalisen turvallisuuden käsitteeseen ja aiempiin tutkimuksiin, joissa on tutkittu emotionaalisen turvallisuuden kokemusta. Olen työstänyt ja jäsentänyt tutkimusaineistoani ensin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tämän jälkeen olen lisäksi hyödyntänyt narratiivisen analyysin elementtejä tarkastellen aineistoani sekä temaattisen että rakenteellisen narratiivisen analyysin näkökulmasta.
Tutkimukseni perusteella emotionaalisen turvallisuuden kokemuksen voidaan sanoa olevan hyvin monitahoinen ilmiö, joka muodostuu ja muokkaantuu erilaisten kokemusten kautta. Emotionaalinen turvallisuus ilmenee sijoitettujen tarinoissa tehdyn analyysin perusteella kolmella tasolla: vuorovaikutuksen tasolla, arjen käytänteiden tasolla sekä koetun tunteen tasolla. Vuorovaikutuksen tasolla turvallisuuden tunne esiintyy osana tärkeitä tukea ja apua tarjoavia ihmissuhteita, opettamisena ja ohjaamisena, yhdessä tekemisenä sekä tapana kohdata niin, että lapsi tai nuori tulee huomatuksi, nähdyksi ja kuulluksi. Lisäksi vuorovaikutukseen liittyvät hyväksynnän ja välittämisen eleet sekä vertaistuki. Arjen käytänteissä turvallisuuden tunnetta näyttävät vahvistavan arjen huolenpito, tärkeät esineet, tärkeät harrastukset, mahdollisuus keskittyä opiskeluun, vapauden ja vaikuttamisen mahdollisuudet sekä asioiden käsittelylle järjestetty paikka ja aika. Koetun tunteen tasolla emotionaalinen turvallisuus näyttäytyy mahdollisuutena olla jälleen lapsi, tärkeyden, jatkuvuuden ja kuulumisen tunteina sekä kokemuksena Jumalan suojassa olemisesta. Johtopäätöksissä annan myös tutkimustuloksiini perustuen lyhyet toimintasuositukset siihen, kuinka emotionaalista turvallisuutta voisi arvioida sijaishuollon sosiaalityössä havainnoinnin, lapsen kanssa käydyn keskustelun sekä perheen kanssa käydyn keskustelun kautta
