47495 research outputs found
Sort by
Selkäydinstimulaatio: Suoritetut toimenpiteet 20 vuoden aikana Tampereen yliopistollisessa sairaalassa
No full textTapaustutkimus etävalvontateknologioiden hyödyntämisestä omaishoidossa
No full textDiplomityön tavoitteena on lisätä tietoisuutta etävalvonnasta ja innostaa turvallisesti kokeilemaan erilaisia älypuhelimen sovelluksia arjen tukena. Kiinnostus etävalvontaa kohtaan on kasvanut, koska maailmassa joka kolmas sekunti joku meistä sairastuu dementiaan. Kustannustehokas kotihoito on mahdollista markkinoille tulleiden sovellusten ja käyttöjärjestelmien avulla. Työssä tutkitaan, miten video etävalvontaa ja pilvipalvelualustaa voidaan hyödyntää dementiaa sairastavan kotona asumisen mahdollistamiseksi. Työssä testattiin etänä hallittavan pilvipalvelun kautta toteutetun videon ja kaksisuuntaisen äänikontakti valvontajärjestelmän käytettävyyttä omaishoidon tukena. Etävalvonnassa käytettiin internetiin yhteydessä olevaa uuden sukupolven älykkäiden IoT alustaista valvontajärjestelmää. Käytetyt kamerat sisälsivät äänen ja liikkeen havaitsemisen. Etävalvonnassa käytetty sovellus oli helppo ottaa käyttöön, mikä tukee positiivista asennetta älypuhelimen sovelluksen käyttökokemukseksi. Pilvipohjaisella valvottujen tapahtumien tallennusalustalla luodaan käyttäjälle näkyvyyttä ja tehokkaita keinoja valvoa, seurata ja olla reaaliajassa yhteydessä mistä tahansa sijainnista, jossa on langaton yhteys tai matkapuhelinverkkoyhteys.
Teknologian hyödyntäminen arjen tukena ja henkilöstön toiminnan apuna on nostettu omaksi iäkkäiden ihmisten palveluiden laatusuosituksessa. Viime vuosina myös hallituksen kärkihankkeisiin on sisältynyt ikäihmisten kotihoidon kehittäminen. On kehitetty ja testattu ratkaisuja, joilla kotona asuvan turvallisuutta, hyvinvointia ja omatoimisuutta pystytään tukemaan. Etävalvontalaitteiden laajamittainen käyttö edellyttää luotettavaa tietoliikenneyhteyttä. Sosiaali- ja terveysministeriön Hyvinvoinnin ja tekoälyn robotiikkaohjelmassa yhtenä keskeisenä osana on Liikenne- ja viestintäministeriössä valmistelussa oleva kansallinen digitaalinen infrastruktuurin strategia, se sisältää Suomen laajakaistatavoitteen vuodeksi 2025 sekä keinot tavoitteen saavuttamiseksi.
Tutkimuksen tuloksena koettiin kokoaikainen valvonta moraalisesti ja eettisesti arveluttavaksi, kun taas toisaalta videovalvonta mahdollisti turvallisen kotona asumisen dementiapotilaalle. Työssä pohdittiin muun muassa voisiko videokuvan sijasta näkyä valvottava toisenlaisessa ei-tunnistettavassa muodossa? Lisäksi työssä nähtiin tulevaisuudessa olevan hyvät mahdollisuudet tarttua suuriin ja nopeasti kasvaviin kotona asumisen tukemisen haasteisiin ja mahdollisuuksiin erilaisilla älypuhelimen sovelluksilla ja tehokkailla luotettavilla tietoliikenneyhteyksillä. Etänä valvontajärjestelmän käyttäjällä havaittiin tiedon hallintaan liittyviä huolia, koska etävalvoja ei voinut hallita koko valvontajärjestelmää tai sen fyysisiä laitteita. Palveluntarjoaja antaa asiakkaan käyttöön tietyt välineet ja rajapinnat. Kriittisellä hetkellä toimimaton sovellus tai järjestelmä voi aiheuttaa sietämättömän tilanteen, kun kyse on vastuullisesta valvontatoiminnasta.
Etävalvonnan avulla voidaan seurata muistisairasta kotonaan päivittäisissä toimissaan. Valvonnan tulee tapahtua nykyhetkessä, jotta mahdollinen vaaratilanne tai avuntarve huomataan heti. Uusien sovelluksien, tuotteiden ja teknologioiden merkitys on nähtävä kykynä vastata ihmisten tarpeisiin. Etänä valvottaessakin on muistettava, että ikääntyvän arvokkaaseen vanhuuteen kuuluu aina itsemääräämisoikeuden toteuttaminen eli oma näkemys voimavaroistaan, turvallisuus ja toimintakykyä edistävä hoivatyö.The goal of the master's thesis is to raise awareness of remote monitoring and to safely inspire the experimenting of a variety of smartphone applications to support everyday life. Interest in remote monitoring has become an increase, because every three seconds in the world one of us will get the diagnosis of dementia. Cost-effective home care is possible through applications and operating systems that have entered the market. The work explores how video remote monitoring and the cloud platform can be used to enable people with dementia to live at home. The work tested the availability of video and two-way voice contact through a remotely managed cloud service to support informal care. Remote monitoring used a new generation of intelligent IoT platform monitoring system connected to the Internet. The cameras used included sound and motion. The application used for remote monitoring was easy to deploy, which supports a positive attitude as a smartphone app experience. The cloud-based monitored event storage platform creates visibility for the user and powerful ways to monitor and communicate in real time from any location with a wireless or cellular network connection.
The use of technology to support everyday life and the operation of personnel has been raised to its own quality recommendation for the services of older people. In recent years, the government's top projects have also included the development of home care for older people. Solutions have been developed and tested to support the safety, well-being and self-help of the home occupants. A reliable communication connection is required for the widespread use of remote monitoring devices. One of the key elements of the Ministry of Social Affairs and Health's Robotics Program is the national digital infrastructure strategy in preparation at the Ministry of Transport and Communications, it includes Finland's broadband target for 2025 and the means to achieve it.
As a result of the study, full-time supervision was morally and ethically dubious, while video surveillance enabled safe living at home for a dementia patient. The work was one of the questions that could be monitored in a different non-recognizable form rather than video? In addition, the work saw good opportunities in the future to tackle the major and rapidly growing challenges of supporting living at home and the possibility of a variety of smartphone applications and efficient reliable communication connections. Remotely, data management concerns were detected by the monitoring system user because the remote administrator was unable to manage the entire monitoring system or its physical devices. The service provider provides the customer with certain tools and interfaces. An application or system that is not operating at a critical time may cause an intolerable situation in the case of responsible control activities.
Remote monitoring allows you to monitor a memory sick person at home in their daily activities. The authority must take place in the present moment so that any incident or need for assistance is immediately detected. The importance of new applications, products and technologies must be seen as a capacity to meet the needs of people. Even when monitoring remotely, it must be clear in mind that the fundamental old age of an ageing age always involves the exercise of sovereignty, i.e. its own vision of its resources, safety and functional care
How to build an event-driven capability
No full textDuring the discussions with different internal stakeholders and from market review, Telecommunications operator’s architecture team of IT department has concluded that there is a need to focus on old paradigm. Some of the operator’s systems are coupled with each other that causes issues during system development and during normal operations. If a system is malfunctioning or has a planned service break, it might have impacts to other systems and cause loss of sales since customers cannot be served. There was a wish to view the issue through event-driven architecture.
An event is a significant change of state and the event can be viewed from system design point of view or computer science point of view among others. In this thesis, the events are limited to system and business events. A system event occurs inside of the software component, for instance, an internal log event. A business event reflects to real life events such as customer’s order to eCommerce platform where the order is the event of the interest.
Event-driven architecture is a way to create systems or software that are highly decoupled thus enabling parallel development cycles. In addition, it enables a system where malfunctioning piece of system does not affect to other systems. Event-driven architecture enables also faster data transfer and a way to create new information by combining events.
The goals of this thesis were to find out what is event-driven architecture, how to design and implement event-driven architecture through business cases and what kind of obstacles and possibilities a company may have. Literature review was used to define the meaning of the event-driven architecture. For design and implementing the event-driven architecture, both literature review and capability-based framework were used. The framework helps to create a roadmap for event-driven architecture for the company. The obstacles and possibilities are charted via expert interviews on the company’s personnel. The results of the interviews are applied to the capability-based and a tailored roadmap for the company was created.
As summary, the result of the thesis is a roadmap for event-driven architecture. The roadmap was achieved by using expert interviews and capability-based framework that IT organization can use while engaging in development activities
Kilpailulliset toimenpiteet hyperkilpailullisessa ympäristössä
No full textKilpailulliset toimenpiteet (engl. Competitive Action) ovat yrityksen kasvamisen ja selviytymisen kannalta tärkeitä, sillä niiden avulla yritys toteuttaa strategiaansa käytännössä. Hyperkilpailu (engl. Hypercompetition) puolestaan on melko uusi kilpailun muoto, joka vaikuttaa merkittävästi siinä toimivien yritysten toimintaan. Tässä työssä pyritään selvittämään kuinka hyperkilpailuympäristö muuttaa kilpailullisten toimintojen ominaisuuksia ja millaisilla toimenpiteillä yritys voi vastata tällaiseen ympäristöön menestyäkseen. Työ jakaantuu kolmeen osaan. Ensimmäinen osa käsittelee kilpailullisten toimenpiteiden teoriaa sekä esittelee niiden olennaisia ominaisuuksia. Toisessa osassa esitellään hyperkilpailun käsite, hyperkilpailun paradigma ja disruption käsite, sekä esitellään muutama esimerkki hyperkilpailullisista markkinoista. Kolmannessa osassa tarkastellaan, minkä tyyppisillä toimenpiteillä yritykset voivat vastata hyperkilpailuun. Osiossa tarkastellaan myös, kuinka hyperkilpailu vaikuttaa kahteen kilpailullisten toimenpiteiden ominaisuuksista; aggressiivisuuteen ja toimenpiteiden määrään. Kirjallisuuskatsaus osoittaa hyperkilpailun nopean muutostahdin ja epävakauden vaativan yritysten toimenpiteiden olevan innovatiivisempia, monipuolisempia ja vastaavan markkinan tarpeisiin nopeammin. Hyperkilpailuympäristön väliaikainen kilpailuetu luo myös tarpeen suuremmille määrille kilpailullisia toimenpiteitä. Toimenpiteiden määrän todetaan myös kehittävän yrityksen kyvykkyyksiä ja hidastavan kilpailijoiden vastatoimenpiteitä. Kilpailullisten toimenpiteiden aggressiivisuuden todetaan parantavan yrityksen suoriutumista ja oppimista hyperkilpailussa, mutta kohottavan samalla kustannuksia. Tämä johtaa siihen, ettei aggressiivisuus ole välttämättä paras strategia yrityksille, joilla ei ole riittäviä resursseja kustannuksista selviämiseen. Kirjallisuuskatsauksen perusteella voidaan olettaa hyperkilpailullisen ympäristön vaativan yrityksiltä aktiivisempaa ja innovatiivisempaa lähestymistapaa kilpailullisiin toimenpiteisiin. Aihealueen kirjallisuuden perusteella voidaan myös päätellä hyperkilpailun edistävän kilpailullisesti aktiivisten yritysten oppimista niiden suorittaessa suuria määriä kilpailullisia toimenpiteitä. Työssä pohditaan myös mahdollisia tarpeita jatkotutkimukselle
Yritysjärjestelyt menetelmänä kehittää teknologista kyvykkyyttä
No full textStrategisessa johtamisessa kestävän kilpailuedun muodostumista voidaan tarkastella orga-nisaation hallussa olevien resurssien ja dynaamisten kyvykkyyksien kautta. Tässä työssä tar-kastellaan teknologista kyvykkyyttä yhtenä dynaamisena kyvykkyytenä ja sen kehittämistä or-ganisaation ulkopuolelta hankittavien resurssien ja kyvykkyyksien avulla. Tarkasteluun sisältyy tämän lisäksi mahdollisten transaktiomuotojen pääkategoriat: yritysosto, yritysfuusio ja allians-si. Tavoitteena on tunnistaa teknologisen kyvykkyyden muodostuminen, ulkoisen kehittämisen rooli organisaatiossa ja kehitysmenetelminä yritysjärjestelyjen vaikutus kehityksen lopputulok-seen.
Työssä on kolme osuutta, joissa käsitellään kutakin kokonaisuutta kirjallisuuteen perustuen ja lopussa päätelmäosio, jossa vedetään yhteen kirjallisuustutkimuksen havainnot ja annetaan suositukset tulevaan tutkimukseen ja sovelluskohteet käytännön johtamisen tarpeisiin. Teknolo-gisten kyvykkyyksien tarkastelussa havaittiin niiden kasvava merkitys ja erityisen keskeinen rooli korkean teknologian toimialoilla, joilla kehitys on usein nopeatempoista. Teknologisen ky-vykkyyden ulkoisen kehittämisen havaittiin olevan ratkaisu säilyä muutosnopeuden tahdissa ja hankkia tarvittavaa tietämystä tukemaan strategisesti merkittävien tavoitteiden saavuttamista. Hankintamenetelminä ulkoiselle kyvykkyydelle tarkasteltiin yritysfuusioita, -ostoja ja alliansseja. Fuusiot ja ostot havaittiin soveltuviksi erityisesti tilanteisiin, joissa organisaatio tarvitsee kont-rollin resursseista ja haluaa välttää riippuvuussuhteen yhteistyökumppaniin. Allianssi soveltuu vastaavasti joustaviin tarpeisiin hankkia kyvykkyyttä ja tilanteeseen, jossa halutaan valikoida vain osa kumppanin tarjoamasta kyvykkyydestä kaiken mahdollisen sijaan. Yhteisenä piirteenä näillä hankintamenetelmille on tarve tietämykseen, jolla kyvykkyydet kyetään integroimaan hankkivaan organisaatioon ja parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi empiiristen tutkimusten perusteella suositus etsiä oman kyvykkyyden näkökulmasta täydentävää kyvykkyyttä.
Kirjallisuuskatsauksen perusteella voidaan todeta ulkoistamisella olevan tiettyjä yhteneväisiä piirteitä keskenään mutta myös merkittäviä eroavaisuuksia. Näin ollen hankintamenetelmä on valittava tilannekohtaisesti. Lisäksi yksittäistä kaikissa tilanteissa parempaa menetelmää ei ha-vaittu, vaan yritysostoilla ja -fuusioilla ja alliansseilla oli tunnistettavissa omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Käytännön johtamisen näkökulmasta on olennaista tunnistaa oman organisaation valmiudet hyödyntää hankittua kyvykkyyttä ja suorittaa transaktio välttäen esimerkiksi tietovuo-dot ulos organisaatiosta. Työssä annetaan kokonaisuuden arviointiin soveltuvat askelmerkit hankintaa varten
Enhanced transmission via epsilon-near-zero metamateria
No full textEpsilon-Near-Zero (ENZ) metamaterials, including both natural and fabricated, has been a hot topic of studies in recent twenty years. Theoretical background for ENZ metamaterials and their properties such as phase conservation or static behavior of the propagating dynamic electromagnetic field are investigated thoroughly. Functional capabilities such as uses in phase front engineering, subwavelength lensing, isolation of optical signals, super coupling, and high non-linearly are proposed and found practical applications.
The purpose of this thesis was to design, study, and interpret the extraordinary transmission (EOT) of light in subwavelength apertures placed over ENZ metamaterials. The ENZ metamaterials are utilized to enhance the polarized light through different apertures. The physics and mechanisms behind the observed transmission enhancement are often overlooked or may not be accurate. This study is an effort to reveal the nature of the mentioned phenomena using both theoretical and experimental methods.
A background for optical concepts such as optical properties of ENZ metamaterials, hybridization of propagating and localized surface plasmons in a metallic aperture, and optical behavior of subwavelength apertures are presented. The simulation, fabrication, and characterization procedures of designed samples are briefed. A presentation of simulations and physical explanation for underlying mechanisms behind the nature of the observed EOT of light through ENZ based subwavelength apertures are analyzed precisely. Moreover, the fabricated samples and detailed measurements are presented and compared with simulation results. The acquired results are in a good agreement with predictions and simulations. Fabrication of several slits (more than four) and other 3D apertures remains as an open chapter for further studies
Barkhausen-ilmiö ja hystereesi ferromagneettisissa ohutkalvoissa
No full textTässä kandidaatintyössä tutkitaan epäjärjestyksen voimakkuuden vaikutusta hystereesiin ferromagneettisissa ohutkalvoissa. Barkhausenin ilmiö liittyy statistisen fysiikan ongelmiin. Siinä ulkoisen magneettikentän muuttuessa tasaisesti kappaleen magnetisaatio muuttuu hyppien. Barkhausenin ilmiötä voidaan analysoida simulaatioiden avulla. Barkhausen-hyppyjen analyysiä ei ole tehty juurikaan mikromagneettisen simuloinnin avulla, ja tämän vuoksi tulokset ovat mielenkiintoisia.
Työssä tehdään Barkhausen-analyysiä mikromagneettisen simuloinnin avulla. Simulointiin käytetään avoimen lähdekoodin Mumax-ohjelmistoa. Tässä työssä simuloitava alue on kooltaan 512 nm x 512 nm x 2 nm ohutkalvo. Simulointialue koostuu kuutiokopeista, joiden kunkin sivun pituus on 2 nm. Tuolle alueelle simuloidaan kvasistaattista hystereesiä, jossa ulkoinen magneettikenttä muuttuu äärettömän hitaasti. Tämä on toteutettu Mumaxissa muuttamalla ulkoista magneettikenttää pienissä askelissa ja minimoimalla askeleiden välissä magneettinen energia koko systeemille. Epäjärjestyksen voimakkuutta säädetään kunkin alkeismagneettikopin anisotropia-akselin suuntaa muuttamalla. Työssä käydään läpi myös lyhyesti Mumaxin ominaisuuksia ja tässä työssä ohjelmiston käyttämää laskentatapaa.
Tulosten analysointia varten muodostetaan simuloinneista hystereesikäyriä ja redusoidun magneetisaation konfiguraatioiden kuvia. Simulaatiodatasta saadaan myös hystereesikäyrien pinta-alojen kuvaaja epäjärjestyksen voimakkuuden funktiona ja Barkhausen-kuvaajia. Epäjärjestyksen voimakkuuden havaitaan vaikuttavan hystereesikäyrien muotoon ja pinta-alaan. Epäjärjestyksen voimakkuuden vaikutus hystereesikäyriin havaitaan jakautuvan kahteen osaan. Heikommalla epäjärjestyksellä hystereesikäyrien pinta-ala pienenee epäjärjestyksen voimakkuuden kasvaessa, kun taas vahvemmalla epäjärjestyksellä epäjärjestystä kasvattaessa hystereesikäyrän pinta-ala pysyy likimain vakiona.
Statistista analyysiä Barkhausen-hyppyjen kokojakaumalle suorittaessa voimakkaalla epäjärjestyksellä magnetisaation muutokset noudattavat potenssilakia. Heikommalla epäjärjestyksellä magnetisaation muutokset noudattavat potenssilakia tiettyyn maksimikokoon asti. Tuo maksimikoko pienenee epäjärjestyksen voimakkuuden madaltuessa
Uhkakuvat al-Holin leirin naisista suomalaisia ja suomalaista yhteiskuntaa vastaan
No full textKandidaatintutkielman tavoitteena oli tarkastella, millaisia uhkakuvia al-Holin leirin suomalaisnaisista ja heidän lapsistaan tuotetaan verkkokeskusteluissa. Al-Holin leirin tapahtumat nousivat pinnalle mediassa vuonna 2019 keväällä ensimmäisen kerran. Erityisesti syksyllä aiheesta uutisoitiin paljon, sillä valtioneuvosto teki periaatepäätöksen kotiuttaa leiriltä kaksi orvoksi jäänyttä suomalaislasta. Aihe jakaa paljon mielipiteitä, sillä naisilla on mahdollisia yhteyksiä Isisiin ja siksi heitä pidetään suurena turvallisuusriskinä. Muun muassa Suojelupoliisi on antanut arvion, jonka mukaan naisten ja lasten saapuminen Suomeen todennäköisesti lisäisi terrorismin uhkaa Suomessa.
Tutkimus on laadullinen tutkimus, jossa menetelmänä toimi diskurssianalyysi. Diskurssianalyysissä tarkastellaan kielen kautta tuotettuja merkityksiä. Tutkimuksessa esille nousseet tulokset pohjautuivat aineistossa tuotettuun kontekstiin, eikä niistä siten voida tehdä yleistyksiä. Tarkoituksena oli tarkastella, millaisia uhkakuvia keskusteluissa ilmeni, ja kuinka keskusteluja kommentoineet suomalaiset tuottivat erontekoa heidän itsensä sekä leirin naisten ja lasten välille. Tutkimuksen aineisto kerättiin Suomi24-verkkosivustolta, joka on Suomen suurin verkkoyhteisö.
Teoreettisena pohjana tutkimuksessa hyödynnettiin Henri Tajfelin ja Josh Turnerin sosiaalisen identiteetin teoriaa. Sosiaalisen identiteetin teorian mukaan sosiaalinen identiteetti syntyy erilaisten ryhmäjäsenyyksien kautta. Teorian mukaan ihmisillä on taipumus suosia omaa ryhmäänsä. Tutkimuksessa sisäryhmäksi ymmärrettiin Suomessa asuvat suomalaiset, kun taas al-Holin leirin suomalaiset naiset ja lapset koettiin ulkoryhmän jäseninä. Toinen keskeinen teoria tutkimuksessa oli Walter Stephanin uhkateoria. Uhkateoriassa uhan kokemukset jakautuvat symboliseen ja realistiseen uhkaan. Analyysissä esille nousseet diskurssit käsittelivät uskontoa, asenteita, pukeutumista, turvallisuutta ja verorahojen käyttöä. Tulokset osoittivat, kuinka aineistossa esille noussut kansallisen identiteetin rakentuminen oli luonteeltaan hyvin eksplisiittinen
Pelit osallisuutta rakentamassa: Pelillisyyden mahdollisuudet sosiaalityössä
No full textPelillisyys tarkoittaa peleille ominaisten elementtien sijoittamista pelimaailman ulkopuolelle. Pelimäisillä mekaniikoilla pyritään innostamaan ja motivoimaan, ja sitä kautta ohjaamaan toimintaa. Varsinaiset hyötypelit taas ovat pelejä, joilla on jokin muu ensisijainen kuin viihteellinen tarkoitus. Hyötysisältö on tarkoitus omaksua peliä pelaamalla. Hyötypelejä ja pelillisiä menetelmiä käytetään muun muassa opetuksessa ja terveydenhuollossa, ja jonkin verran myös sosiaalityössä. Tämän tutkielman tarkoituksena on esitellä erilaisia pelillisiä menetelmiä ja niiden hyötyjä, ja vaikuttaa siten osaltaan pelillisyyden tunnetuksi tekemiseen sosiaalityön kontekstissa. Tarkastelen pelillisten menetelmien mahdollisuuksia sosiaalityössä erityisesti asiakaslähtöisyyden näkökulmasta, koska koen asiakkaan osallisuuden tärkeäksi työn periaatteeksi, joka tulisi ottaa huomioon asiakastyön menetelmiä arvioitaessa. Kartoitan myös pelillisyyteen liittyviä asenteita, sillä ne voivat ainakin välillisesti vaikuttaa pelillisten menetelmien käyttöönottoon. Tutkimusmenetelmänä on laadullinen review -tutkimus eli kirjallisuuskatsaus, jonka tavoitteena on tuottaa uutta tietoa aiemman tutkimuksen pohjalta. Menetelmässä tutkimuksen kohteena olevasta ilmiöstä pyritään muodostamaan yleiskuva keräämällä mahdollisimman paljon tietoa. Aineistoa on haettu useista eri tietokannoista, ja se koostuu kahdeksasta artikkelista. Aineistoa on analysoitu teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Teoriaohjaavassa analyysissä aikaisempi tieto ohjaa analyysiä, mutta käsitteet ja luokat muodostuvat vasta analyysin tuloksena, ja tarkoituksena on luoda uusi teoreettinen kokonaisuus. Sosiaalityössä on hyödynnetty pelillisiä menetelmiä etenkin lasten kanssa työskentelyssä. Perinteisiä menetelmiä ovat erilaiset kortit, mutta niiden rinnalle on tullut myös muita menetelmiä, jotka ovat selkeästi pelimäisyyttä tavoittelevia, tai jopa varsinaisia pelejä. Tällaisia menetelmiä ovat muun muassa Life Story Board, Omaa tietä etsimässä, Pelitarina, SPIRAL ja Trigenda. Tutkielman perusteella pelillisten menetelmien käytöllä on monia positiivisia vaikutuksia, jotka voidaan jakaa kolmeen osittain päällekkäiseen teemaan, jotka ovat pohdinnan lisääntyminen, vuorovaikutuksen syventyminen ja aktiivisuuden ja osallisuuden tukeminen. Pohdinnan lisääntyminen ja asiakkaan näkökulman laajentuminen on hedelmällistä sekä asiakkaalle että ammattilaiselle, sillä sen avulla saadaan yhteinen pohja toiminnan suunnittelulle. Pelillisten menetelmien avulla vaikeistakin asioista puhuminen on helpompaa, ja asiakkaat kokivat tulleensa ymmärretyiksi paremmin. Kuulluksi tuleminen on tärkeä osallisuutta lisäävä tekijä. Menetelmät mahdollistavat myös asiakkaan ottamisen mukaan päätöksentekoon alusta lähtien, ja tarjoavat keinon tavoitteiden asettamiseen yhdessä asiakkaan kanssa. Jotkin menetelmät jopa purkavat valtasuhteita kääntämällä asiakkaan ja ammattilaisen roolit toisinpäin. Nämä teemat voi nähdä myös vaiheina prosessissa, joka alkaa pohdinnan lisääntymisestä, ja vuorovaikutuksen syventymisen kautta tukee aktiivisuutta ja osallisuutta. Vaiheissa korostuvat vuorollaan pelillisten menetelmien eri funktiot. Tutkielman perusteella peleihin ja pelillisyyteen liittyvät asenteet ovat pääosin myönteisiä, mutta pelaamiseen liitetään myös monia ongelmia. Pelillisyyteen liittyvissä epäluuloissa korostuu huoli siitä, vähentääkö digitaalisten menetelmien käyttö kasvokkaista vuorovaikutusta. Pelit eivät myöskään sovellu kaikkien asiakkaiden kanssa työskentelyyn. Joidenkin kohdalla ne voivat kuitenkin tarjota luontevan tavan osallistua toimintaan, ja niiden käyttämisen pitäisikin olla tilannekohtaista. Vaikka pelit ja pelillisyys jakavat mielipiteitä, on myös sellaisia ihmisiä, jotka eivät osaa ottaa kantaa asiaan. Hyötypelien vaikutusten tutkiminen ja tietoisuuden lisääminen ovat siis paikallaan. Pelillisten menetelmien käyttämisen ei kuitenkaan pidä olla toiminnan päämäärä, vaan ne ovat aina vain välineitä halutun tavoitteen saavuttamiseen. Parhaimmillaan ne kuitenkin voivat osaltaan lisätä osallisuutta, ja jopa tavoittaa joitain sellaisia ihmisiä, jotka muuten jäisivät palveluiden ulkopuolelle