47495 research outputs found
Sort by
Vesikatteiden soveltuvuus omatoimiseen pientalorakentamiseen
No full textOmatoimisen rakentajan voi olla hankala tuntea rakentamisen virhemahdollisuuksia ja oikeanlaisia työmetodeja. Vesikatto on yksi tärkeimmistä rakennekokonaisuuksista pientaloissa. Tämän kandidaatintyön tavoitteena oli tutkia, mikä vesikatemateriaali ja -tyyppi sopii parhaiten omatoimiselle rakentajalle. Työssä tarkasteltiin vesikatetyyppien asentamisen helppoutta sekä työ- ja materiaalikustannuksia. Työ rajattiin koskemaan pientalojen jyrkkiä harjakattoja. Tarkasteluun valittiin kolme erilaista vesikatetyyppiä, jotka olivat bitumikattolaattakate, lukkosaumakate ja betonitiilikate. Tutkimus tehtiin kirjallisuustutkimuksena.
Työssä tarkasteltiin vesikatteiden asentamista sekä niiden materiaali- ja työkustannuksia. Katteiden asentamisen tarkasteluun kuuluivat alusrakenteet, aluskate, läpiviennit sekä päällyskate. Asentamisen ja työkustannusten tutkimisen lähdeaineistona käytettiin RT- ja Ratu-kortistoja sekä vesikatevalmistajien asennusohjeita. Materiaalikustannusten laskemiseksi materiaalien hintatiedot hankittiin verkkokaupoista.
Työssä tutkittiin katetyyppien asentamisen helppoutta työvaiheittain yksinkertaisen pientalon harjakaton eli esimerkkikohteen avulla. Asentamisen työvaiheiden helppoutta vertailtiin tutkimuksen tekijän luomalla vaikeusasteikolla eri asentamisen vaiheissa. Eri työvaiheille annettiin painoarvot ja vertailun tuloksen saamiseksi laskettiin painotettu keskiarvo eri vaiheista. Tutkimuksen mukaan bitumikattolaattakate on helpoin asennettava tutkimukseen mukaan otettujen vesikatetyyppien joukosta. Toiseksi helpoin asennettava on lukkosaumakate. Vaikein asennettava näistä katteista on betonitiilikate.
Vesikatteiden materiaali- ja työkustannuksia vertailtiin myös esimerkkikohteen avulla. Työkustannuksia vertailtiin työmenekkien ja erilaisilla työn hinnoilla laskettujen kustannusten avulla. Työmenekit perustuvat Ratu-kortistoon, mutta ne muokattiin omatoimiselle rakentajalle sopiviksi tutkimuksen tekijän kokemuksen ja arvion perusteella. Materiaali- ja työkustannukset summattiin yhteen ja saatiin kokonaiskustannukset. Kustannusvertailun perusteella kokonaiskustannuksiltaan halvin kate on bitumikattolaattakate. Toiseksi halvin kate on betonitiilikate ja kallein on lukkosaumakate.
Tutkimuksen tuloksiin voisi tulla eroavaisuuksia, jos vertailtaisiin monimuotoisempaa ja kattopinta-alaltaan suurempaa kattoa kuin tässä tutkimuksessa. Katon pinta-ala ja monimuotoisuus vaikuttaa työmenekkeihin ja sitä kautta työkustannuksiin. Katon monimuotoisuus tekee myös asentamisen onnistumisesta haastavampaa. Tämän takia omatoimisen rakentajan kannattaa ottaa katon monimuotoisuus huomioon.
Tutkimusta voisi kehittää jatkotutkimuksen muodossa ottamalla mukaan enemmän katetyyppejä ja eri kattomalleja. Jatkotutkimusta voitaisiin tehdä seuraamalla omatoimisten rakentajien kattotyömaita, joita dokumentoimalla ja raportoimalla selvitettäisiin eri virhemahdollisuuksia
Sosiaalisesti kontrolloitu, yksilöllisesti valikoitu: nuoren seksuaalisuudesta tuotettavat eronteot ja puhetavat terveystiedon oppikirjojen seksuaalikasvatuksen oppimateriaaleissa
No full textTutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella seksuaalikasvatuksen oppimateriaaleissa tuotettavia erontekoja sekä puhetapoja suhteessa nuorten seksuaalisuuteen. Tutkimustehtävänä oli selvittää, että millainen seksuaalisuus esitetään aineistossa nuorille tavoiteltavana. Tutkimusmateriaalina toimivat kolme terveystiedon fyysistä oppikirjaa, Navigaattori 1, 2 ja 3, joista jokaisesta tutkimukseen otettiin tarkasteltavaksi n. 10 sivun osio, jossa käsiteltiin seksuaalisuutta. Tutkimusaineisto siis koostui yhteensä noin 30 sivusta nuorten seksuaalikasvatukseen suunnattua tekstiä.
Tutkimuksen fokus oli seksuaalisuuden sosiaalisen ulottuvuuden tutkiminen, joten teoreettisena viitekehyksenä toimi sosiaalisen konstruktionismi ja kyseisen tutkimussuuntauksen ajatukset sukupuolen ja seksuaalisuuden sosiaalisesta rakentuneisuudesta. Tutkimuksessa hyödynnettiin ohjaavana ajatuksena myös nuorisotutkimuksen ajatuksia nuoruudesta ja feministisiä ajatuksia sukupuolesta seksuaalisuuden määrittäjänä.
Tutkimuksen tutkimusote oli kvalitatiivinen ja tutkimus toteutettiin diskurssianalyysilla, jossa käytettiin tukena erityisesti kriittistä diskurssianalyysia ja Barbara Johnstonen ajatuksia diskurssianalyysin teosta. Diskurssianalyysin pohjalta tutkimuksessa eriteltiin niitä tapoja, joilla seksuaalisuutta tutkimusaineistossa kuvaillaan ja teemoja, joiden mukaan seksuaalisuuden eronteot tapahtuvat. Analyysin tekotapana toimi teoriaohjaava lähestymistapa.
Tutkimuksen analyysissa aineistosta erottui viisi teemaa seksuaalisuuteen erontekoa tuottavista tekijöistä sekä viisi teemaa aineistossa tuotetuista seksuaalisuuteen liitetyistä puhetavoista. Seksuaalisuuteen erontekoja tuottavia tekijöitä olivat aineiston puitteissa sukupuoli, ikä, seksuaalisen nautinnon ja siihen liittyvien riskien ja vastuun vuoropuhelu, sosiaaliset suhteet sekä keho. Seksuaalisuuteen liitettäviä puhetapoja olivat puolestaan itsemääräämisoikeus ja yksilöllisyys, seurustelu ja tunteet, fyysinen terveys ja biologia seksuaalinen halu sekä seksuaalinen moninaisuus.
Tutkimuksen analyysin perusteella näyttää siltä, että vaikka seksuaalisuutta pyritään tutkituissa oppikirjoissa määrittämään seksuaalisuuden moninaisuuden kautta, moninaisuuden käsitteleminen jää pintapuoliseksi ja moninaisuutta peilataan lähinnä suhteessa heteroseksuaalisiin ja cis-sukupuolisiin asetelmiin. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen käsitteleminen suhteessa seksuaalisuuteen tai kehollisuuteen jää ohueksi ja esimerkiksi etnisyyden, vammaisuuden ja aseksuaalisuuden teemojen käsittely on vähäistä. Seksuaalinen moninaisuus tuotetaan aineistossa ennemmin yksilöllisten valintojen näkökulman kautta, mikä toisaalta häivyttää erontekoa tuottavien tekijöiden vaikutusta rakenteellisella tasolla. Nuoren ihanteellista seksuaalisuutta tuottavat aineistossa ensisijaisesti näkökulma myönteisestä ja yksilöllisestä suhtautumisesta seksuaalisuuteen, jota määrittää itsemääräämisoikeuden ja seksuaalisen nautinnon viitekehys. Tätä asetelmaa kuitenkin haastavat ajatukset seksiin liitetyistä riskeistä sosiaalisista normeista ja kaksijakoisesta sukupuolijärjestelmästä. Myös seksuaalisuuden kehollista ulottuvuutta lähestytään ensisijaisesti lisääntymisen näkökulmasta asettamalla tytöille ja pojille erilaisia rooleja.
Moni tutkimuksen analyysin kautta muodostuneista teemoista risteää toistensa kanssa, mikä avaa mielenkiintoisia jatkotutkimusmahdollisuuksia esimerkiksi seksuaalisen moninaisuuden näkökulmasta. Varteenotettavia jatkotutkimukselle sopivia väyliä ovat esimerkiksi nuorten omien näkemysten tutkiminen suhteessa seksuaalikasvatukseen, seksuaalikasvatuksen oppimateriaalien käytöstä opetustilanteessa tai vertaileva tutkimus erilaisista seksuaalikasvatuksen oppimateriaaleista
Yhteiskehittämisen keinot aluekehittämisessä
No full textTutkimuksessa esitettiin aluekehittäminen ja yhteiskehittäminen käsitteenä. Aluekehittämisessä käytettyjä yhteiskehittämisen keinoja ovat muun muassa aivoriihet, kyselyt, camp-tekniikat, avoimet kokoukset, charrettet ja uusimpana U-cityt. Yhteiskehittämisessä aluekehittämisen parissa tulee valita ensiksi joukko, jolla aloitetaan kehittämään yhdessä aluetta. Tärkeintä tässä yhteistyössä on jokaisen kuunteleminen sekä jokaisen yksilön välinen arvostus.
Yhteiskehittämällä aluetta alueen arvoa pyritään nostamaan. Aluekehittämisessä ei aina voida tietää, millaiseksi alue kehittyy ajan kuluessa. Siinä onkin tärkeintä ohjata alueen kehittämistä haluttuun suuntaan.
Yhteiskehittämisen keinona aluekehittämisessä on hyvä käyttää charretteja. Charrettet ovat sovelias tapa kehittää asioita, jotka ovat helposti ymmärrettävissä ja konkreettisia. Monet yhteiskehittämisen keinot ovat erilaisia variaatioita toisistaan, joten aluekehittämisessä tulee käyttää mahdollisuuksien rajoissa useampia eri keinoja hyödyksi. Kyselyt ovat erityisen sovelias tapa kartoittaa alueen asukkaiden mielipiteitä kehitettävistä kohteista
Järjestäytyneiden rikollisryhmien representaatiot uutismedioissa: Valokeilassa United Brotherhood
No full text
Comparison of wireless communication technologies for machine type communication -applications
No full textThe rising popularity of wireless communication between devices has created a growing need for communication technologies catering for Machine Type Communication -applications. This popularity has driven the development of multiple different communication technologies with varying features and performance. Since the requirements for wireless communication solutions for different applications tend to vary as well, selecting a proper communication technology plays a key role in overall system performance and efficiency.
The purpose of this thesis is to gather relevant information on the competitive landscape of wireless communication regarding Machine Type Communication and to offer a solution for wireless communication of smart energy meters for Aidon Oy. The goal of this thesis was achieved through reviewing relevant literature of the field.
Based on the research, there are two prominent wireless communication technologies with appropriate features that reasonably cover the requirements of Aidon: Narrowband Internet of Things (NB-IoT) and enhanced Machine Type Communications (eMTC). As the performance of both NB-IoT and eMTC are sufficient, the more cost-efficient option should be selected. A lack of publicly available concrete data makes direct comparison of costs difficult. However, considering the lower device complexity and data rate of NB-IoT, it is reasonable to assume that both module and its operating costs are lower for NB-IoT. Therefore, making NB-IoT the preferable choice.Laitteiden välisen langattoman viestinnän nouseva suosio on kasvattanut kysyntää laitteiden väliseen kommunikaatioon erikoistuineille teknologioille. Tämä suosio on edistänyt monien eri kommunikaatioteknologien kehitystä, jotka eroavat toisistaan suuresti niin ominaisuuksien, kuin suorituskyvynkin osalta. Koska järjestelmävaatimukset eri kommunikaatioratkaisuille vaihtelevat paljon, oikean teknologian valinta vaikuttaa olennaisesti koko järjestelmän suorituskykyyn ja tehokkuuteen.
Tämän diplomityön tarkoituksena on kerätä tietoa laitteiden väliseen langattomaan viestintään erikoistuineista teknologioista ja esittää langaton kommunikaatioratkaisu Aidon Oy:n älykkäille energiamittareille. Työ suoritettiin kirjallisuusselvityksenä.
Suoritettu tutkimus paljasti kaksi langatonta viestintäteknologiaa, jotka omaavat tarpeelliset ominaisuudet Aidonin vaatimuksiin nähden: Narrowband Internet of Things (NB-IoT) and enhanced Machine Type Communications (eMTC). Molempien teknologioiden suorituskyky on riittävällä tasolla, joten kustannustehokkaampi ratkaisu on paras valinta. Kustannusten vertailua hankaloittaa julkisesti saatavilla olevan datan puute, mutta ottamalla huomioon NB-IoT:n yksinkertaisemman laiterakenteen ja pienemmät datanopeudet, voidaan olettaa NB-IoT:n moduulien hintojen ja käyttökustannuksien olevan pienemmät. Täten osoittaen NB-IoT:n olevan suotavampi valinta
Wind-induced vibration of high-rise buildings according to design standards
No full textWind-induced vibration has become one of the main design challenges regarding modern high-rise buildings. High-rise buildings are naturally more sensitive for dynamic responses due to their low fundamental frequencies than low-rise buildings. At the same time, different wind conditions such as vortex effects intensify at higher levels and create more vibration prone structures.
The main problem regarding wind-induced vibration is occupants’ respond to the fluctuation of a building and it has proven to cause various negative effects, such as sleepiness and motion sickness. For this reason, different criterion and methods to evaluate dynamic responses of structures are required.
The current problem regarding dynamic response evaluation of high-rise buildings is that most of the structural design standards offer limited information of this phenomenon, that due to its complexity, is hard to condense into a standardized form. This often leads to more advanced methods being used for estimating the building motion, such as wind tunnel tests, but different calculation estimates in the early designing process would potentially help to determine the need and scope for the vibration analysis.
Wind-induced vibration occurs in three directions, referred as the along-wind, cross-wind and torsional directions that are caused partially by differing circumstances. Extensive research shows that all direction and potentially the combinations of them induce notable risks for building fluctuation. Currently the dynamic response calculation method provided by the European Standard EN 1991-1-4 is relatively limited, and only offers a calculation method for the first direction of vibration response. However, in other standards around the world, new research of the subject has already been implemented. In this study, these different standards are evaluated and compared in terms of wind-induced vibration estimation and new methods to supplement the European Standard are searched.
Two comparison calculations are carried out in this study that describe the differences in the standards and their evaluation methods. Also, some challenges and potential problems in using standardized methods for these complex phenomena are discussed. Furthermore, relevant factors and building characteristic are evaluated, that create more vibration prone structures
Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointi yhteiskunnallisessa kontekstissa: Laadullinen tutkimus lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden työhyvinvoinnin kokemuksista.
No full textLastensuojelun sosiaalityö on yksi yhteiskunnallisista elimistä ja sen työnkuvaan vaikuttaa välittömästi yhteiskunnalliset muutokset, kuten esimerkiksi lakimuutokset. Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden työtilanne, työhyvinvointi ja vapaiden virkojen täyttäminen ovat sosiaalityön yhteiskunnallisia ongelmia. Organisaatioissa on paljon työntekijöiden vaihtuvuutta, mikä vaikuttaa muiden työntekijöiden jaksamiseen ja asiakasperheisiin. Lastensuojelun sosiaalityö on erityinen sosiaalityön alue, johon liittyy vahvasti työntekijän valta, erilaiset tunteet, organisaation ja yhteiskunnan luomat rakenteet sekä yhteiskunnallinen tilanne. Työhyvinvointi on moniulotteinen asia, johon vaikuttavat niin työntekijän omat voimavarat kuin itse työhön liittyvät vaatimukset ja voimavaratekijät. Esimerkiksi työn vaatimus voi olla suuret asiakasmäärät ja voimavaratekijä voi taas olla kollegoilta saatu tuki.
Tässä tutkimuksessa on tutkittu lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden työhyvinvoinnin kokemuksia. Aineisto on kerätty haastattelemalla kuutta lastensuojelun sosiaalityöntekijää. Haastatteluissa on käytetty puolistrukturoitua teemahaastattelurunkoa. Analyysimenetelmä on teoriaohjaava sisällönanalyysi. Teoriapohjana on käytetty systeemiteoriaa sekä työn vaatimusten ja voimavojen teoriaa. Tutkimustulosteni mukaan lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden työhyvinvoinnin kokemukset liittyvät neljään pääkategoriaan: työhyvinvointi lastensuojelun sosiaalityössä, sosiaalityön ammatillisuuden kehittäminen työhyvinvointia tukevana toimena, työhyvinvointi ja lastensuojelun sosiaalityön reunaehdot sekä organisaation ja esihenkilön toiminnan merkitys työhyvinvointiin.
Työntekijän omat voimavarat ja työhyvinvointia tukevat keinot vaikuttavat työhyvinvointiin. Haastateltavien itsensä kehittäminen ja oma asenne tukivat jaksamista. Ammatillinen osaaminen oli karttunut kokemuksen ja erilaisten koulutusten myötä. Haastateltavia kuormittivat tilanteet, joissa he eivät voineet tarjota asiakasperheille heidän tarjoamiaan palveluita ja tilanteet, joissa sosiaalityöntekijää kohden olivat niin suuret, etteivät he kiireen vuoksi voineet tehdä työtään niin hyvin kuin olisivat halunneet. Esihenkilötyö koettiin työyhteisön lisäksi tärkeimmäksi työhyvinvointiin vaikuttavaksi tekijäksi. Huonoksi koetun esihenkilötyön tai haastavan työyhteisön vuoksi saatettiin vaihtaa työpaikkaa. Turvallista, työntekijää tukevaa ja joustavaa työyhteisöä arvostettiin ja kaivattiin. Työn hallinnan tunne oli merkittävä työhyvinvointiin liittyvä tekijä ja siihen liittyi vahvasti sopiva asiakasmäärä, jotta työntekijä ehti tehdä kirjalliset työt ajallaan ja tavata riittävästi asiakkaitaan. Toisinaan työhön liittyi väliaikainen kiire ja se hyväksyttiin työhön kuuluvaksi
Kontitustekniikka Linux-ympäristössä
No full textKonttitekniikka on osa virtualisaatiota. Sen käyttö on yleistynyt palvelimilla, mutta muitakin käyttökohteita on olemassa. Teknologia kasvatti suosiotaan merkittävästi Linux-ympäristön myötä. Konttien avulla saadaan monissa käyttökohteissa virtuaalikoneen hyödyt kevyemmällä laitteiden kuormituksella. Konttiteknologian avulla sovellusten käytännöllinen siirto eri käyttöjärjestelmien kesken helpottuu sekä palvelimilla suoritettavat prosessit saadaan eristettyä toisistaan.
Tässä työssä tarkastellaan konttien sekä konttienhallintaohjelmien ominaisuuksia ja käyttökohteita. Konttien eristys perustuu käyttöjärjestelmän ytimen ominaisuuksiin. Tarkastelussa todettiin eri käyttötarkoituksen ohjelmistokonttien käyttävän ytimen ominaisuuksia eri tavoin.
Tutkimalla konttien käyttöä, totesimme myös, että konttien määrän kasvaessa manuaaliset työvaiheet kasvavat. Tätä ongelmaa varten tutkimme konttienhallintaohjelmia, sekä niiden rakennetta ja käyttötarkoitusta. Konttienhallintaohjelmien yhteneväisyydeksi löysimme ominaisuuden, jonka avulla hajonneen kontin tilalle käynnistetään automaattisesti uusi kontti. Myös hajonneen palvelimen kontit jaetaan automaattisesti toimiville palvelimille. Konttienhallintaohjelmien hyödyllisimmäksi käyttökohteeksi löysimme usean palvelimen infrastruktuurin
"Kuin kidutettu eläin häkissään"- Perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhrien kokemukset ja tunteiden merkitykset väkivaltakokemuksen ja siitä toipumisen aikana
No full textUsein pohditaan, miksi uhri ei lähde väkivaltaisesta suhteesta. Kysymyksen pohjalta olen lähtenyt tutkimaan tunteiden merkityksiä väkivaltaisessa suhteessa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on nostaa keskiöön perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden uhrien ääni kokemuksistaan ja tunteistaan. Tutkimuksen tarkoituksena on analysoida miten uhrit merkityksellistävät kokemuksiaan väkivaltaisessa suhteessa elämisestä, siitä irtautumisesta ja toipumisestaan sen jälkeen. Tässä tutkimuksessa etsin vastauksia asettamiini tutkimuskysymyksiin: Miten uhrit kuvaavat väkivaltakokemuksiaan ja tunteiden merkityksiä väkivaltaisessa suhteessa sekä millaiset asiat ovat nousseet merkitykselliseksi väkivaltakokemuksen jälkeen toipumisen tukemiseksi? Tutkimukseni on laadullinen tutkimus. Tutkimukseni aineistoksi valitsin kirjoitettuja kertomuksia väkivaltakokemuksista sekä niistä selviytymisestä. Tutkimusaineistoni muodostuu Tarinakengät -näyttelyssä mukana olleista kirjoitetuista kokemuksista. Näyttelyssä mukana oli kahdeksantoista väkivallan uhrien kirjoittamaa kertomusta perhe- ja lähisuhdeväkivallasta ja siitä toipumisesta. Tarinakengät-näyttelyn tarinoita on kerätty syksystä 2015 alkaen. Näyttely on kehitetty osana Jalkautuva naistyö -hanketta, joka toimi Ensi- ja turvakotien liitossa vuosina 2015–2018. Tutkimuksen analysoinnin olen tehnyt sisällönanalyysimenetelmällä, teemoittelun ja luokittelun avulla. Tutkimustulokset olen jäsentänyt analyysin perusteella väkivaltaisessa suhteessa tapahtuvien kokemusten, tunteiden sekä väkivaltaisesta suhteesta irtautumisen aiheuttamiin haasteisiin. Lisäksi olen analysoinut ja jäsentänyt väkivaltaisesta suhteesta toipumisen merkityksiä. Väkivallan monet muodot sekä sen mukana tulevat muut ilmiöt ovat väkivaltaisesta suhteesta irtautumisen keskeinen haaste. Irtautumiseen liittyvät monenlaiset tunteet sekä muutokseen liittyvät tunnetilat, jotka estävät uhria irtautumasta. Yhtenä keskeisenä tämän tutkimuksen tuloksena ovat erilaisten tunteiden merkitykset. Tunteilla on valtava voima, tämän tutkimuksen tarkoituksena on nostaa tämä ilmiö näkyväksi. Tunteiden vaihtelut sekä tunnereaktiot ovat kaiken aikaa läsnä uhrien arjessa. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että toisinaan tunteet estävät järkiajattelun ja tyrmäävät ulkopuolelta annetut ohjeet tai toimintatavat. Keskeisenä tutkimustuloksena voidaan siis sanoa, että tunteiden merkityksen ymmärtäminen väkivallan vastaisessa työssä on äärimmäisen tärkeää