47495 research outputs found
Sort by
Välittämisen varjopuoli: Kirjallisuuskatsaus lastensuojelun ammattilaisten sijaistraumatisoitumisesta
No full textTässä kandidaatintutkielmassa tarkastelen lastensuojelun ammattilaisten työhyvinvointia sijaistraumatisoitumisen näkökulmasta. Sijaistraumatisoitumisella tarkoitetaan ilmiötä, jossa työntekijä kokee trauman välillisesti asiakkaan kautta, mutta kärsii silti trauman seurauksista. Työntekijä voi kokea samankaltaisia fyysisiä ja psyykkisiä oireita, kuin trauman kokenut asiakas. Muutokset voivat näkyä myös kokonaisvaltaisesti työntekijän tunne- ja kokemusmaailmassa sekä identiteetissä. Lastensuojelussa kohdataan asiakkaita, jotka ovat traumatisoituneet esimerkiksi lähisuhdeväkivallasta tai lapsen kaltoinkohtelusta, joten rajaan tutkimuksen tehtävän koskemaan lastensuojelun ammattilaisten työkenttää. Tutkimuskysymykseni liittyvät sijaistraumatisoitumiselle altistaviin tekijöihin ja sijaistraumatisoitumista ehkäiseviin tekijöihin. Tutkimusmenetelmänä käytän kirjallisuuskatsausta, ja aineistoni sisältää kymmenen kansainvälistä tutkimusartikkelia.
Aineistoni tutkimustulokset jakautuvat altistaviin ja ehkäiseviin tekijöihin yksilö- sekä organisaatiotasolla. Työntekijän haasteet yksityiselämässä ja traumatausta vaikuttavat psyykkiseen hyvinvointiin ja altistavat sijaistraumatisoitumiselle. Voimattomuuden tunne, tehtyjen päätösten murehtiminen ja asiakastapauksiin sitoutuminen tunteellisesti väsyttävät työntekijän, ja ovat siten altistavia tekijöitä. Tuloksissa nousee esille lisäksi sijaistraumatisoitumisen, myötätuntouupumuksen ja työuupumuksen suhde. Ilmiöt ovat aineistoni perusteella yhteydessä toisiinsa, mutta syy-seuraussuhteet ovat vielä epäselviä. Tutkimustulokset iän, työkokemuksen ja sukupuolen vaikutuksista sijaistraumatisoitumiseen ovat ristiriitaiset. Organisaation tasolla aineistosta ilmenee johtamiseen ja yleisesti lastensuojeluun liittyviä altistavia tekijöitä. Lastensuojelutyön stressaava, intensiivinen ja toisinaan turhauttava luonne altistavat työntekijän sijaistraumatisoitumiselle. Lisäksi lastensuojelussa työkuorma koetaan kohtuuttomaksi ja työntekijät kohtaavat paljon traumatisoituneita asiakkaita. Sijaistraumatisoitumiselle altistavat myös organisaation jäykät rakenteet ja byrokratia, työntekijöiden roolistressi sekä organisaation tulehtunut kulttuuri.
Sijaistraumatisoitumista ehkäisevistä tekijöistä aineistoni tutkimustuloksissa korostuvat yksilön kohdalla itsehoitokäytännöt. Traumainformoidut itsehoitokäytännöt ovat keinoja, joilla työntekijä voi ylläpitää psyykkistä hyvinvointia työskennellessään traumatisoituneiden asiakkaiden kanssa. Tuloksien mukaan eniten harjoitetut käytännöt ovat säännöllisen ohjauksen ja konsultaatioavun pyytäminen, vertaistuen hyödyntäminen ja oman tiimin kanssa työskenteleminen sekä osallistuminen koulutuksiin. Tuloksista käy ilmi, että työntekijät voivat suojella omaa hyvinvointiaan myös vaihtamalla työpaikkaa ja hakeutumalla stressittömämpään työympäristöön. Organisaatio voi pyrkiä ehkäisemään työntekijän sijaistraumatisoitumista kohtuullistamalla työkuormaa, tarjoamalla sosiaalista ja psykologista tukea sekä tarjoamalla riittävää koulutusta ja työn hallinnan tunnetta työntekijälle. Lisäksi hyvällä suhteella työntekijän ja esimiehen välillä on ehkäisevä vaikutus.
Aiemmissa tutkimustuloksissa on painotettu organisaatiotason tärkeyttä työhyvinvoinnin edistämisessä. Lastensuojelun työolot heijastavat kuitenkin yhteiskuntatason ongelmia, sillä asiakasmäärät ovat kasvaneet ja asiakastilanteet monimutkaistuneet. Tämän takia muutos organisaation työoloissa tapahtuu hitaasti, ja sillä välin työntekijöiltä vaaditaan aktiivisuutta oman hyvinvointinsa edistämiseksi. Yksi lastensuojelun haasteista on vaihtuvuus, joka on seurausta stressaavasta työympäristöstä ja työhyvinvointia uhkaavista ilmiöistä, kuten sijaistraumatisoitumisesta. Siksi on tärkeää, että lastensuojelun työoloihin saataisiin muutos ja lastensuojelun kriisiä purettua
Hand-Gesture Based Programming of Industrial Robot Manipulators
No full textNowadays, industrial robot manipulators and manufacturing processes are associated as never before. Robot manipulators execute repetitive tasks with increased accuracy and speed, features necessary for industries with needs for manufacturing of products in large quantities by reducing the production time. Although robot manipulators have a significant role for the enhancement of productivity within industries, the programming process of the robot manipulators is an important drawback. Traditional programming methodologies requires robot programming experts and are time consuming.
This thesis work aims to develop an application for programming industrial robot manipulators excluding the need of traditional programing methodologies exploiting the intuitiveness of humans’ hands’ gestures. The development of input devices for intuitive Human-Machine Interactions provides the possibility to capture such gestures. Hence, the need of the need of robot manipulator programming experts can be replaced by task experts. In addition, the integration of intuitive means of interaction can reduce be also reduced. The components to capture the hands’ operators’ gestures are a data glove and a precise hand-tracking device. The robot manipulator imitates the motion that human operator performs with the hand, in terms of position. Inverse kinematics are applied to enhance the programming of robot manipulators in-dependently of their structure and manufacturer and researching the possibility for optimizing the programmed robot paths. Finally, a Human-Machine Interface contributes in the programming process by offering important information for the programming process and the status of the integrated components
Kasvatus- ja opetusalan toimijoiden keskustelua koulukoirista sosiaalisessa mediassa: Facebook-kommenttien tarkastelua koulukoirista vuosilta 2018-2019
No full textTutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä ajatuksia koira-avusteinen pedagogiikka ja koulukoirat herättävät kasvatus- ja opetusalan henkilöstössä sosiaalisessa mediassa. Ihmisten ajatukset ja mielipiteet olivat peräisin suljetun Facebook-ryhmän kommenteista. Facebook-ryhmä on kasvatus- ja opetusalan toimijoille tarkoitettu, ja siellä jaetaan sisältöä aiheeseen liittyen esimerkiksi vinkkien muodossa. Tutkimuksessa analysoitiin Facebook-kommentteja koulukoirista, ja etsittiin yhtäläisyyksiä sisällönanalyysin avulla. Kommentteja oli yli 200 ja ne käsittelivät monipuolisesti eri teemoja. Pääteemoja nousi esiin yhteensä neljä. Erottuneet teemat käsittelivät käytännönläheisiä aiheita. Ihmisiä kiinnosti kovasti esimerkiksi käytännönjärjestelyt, kuten koulukoiriin liittyvät pätevyydet ja tarvittavat ominaisuudet. Kommenteissa tuli ilmi myös ihmisten kiinnostus aiheeseen. Kaikki kommentit eivät olleet liitettävissä koulukoiriin ja tai koira-avusteiseen pedagogiikkaan, ja ne muodostivat oman pääteemansa. Aineistosta esiin nousseet teemat kumpuavat todennäköisesti kiinnostuksesta aihetta kohtaan. Kasvatusja opetusalan toimijoiden Facebook-ryhmässä aiheesta on keskusteltu useammassa keskustelussa
"Sellanen iso perhe muodostuu tästä porukasta" : Kuntouttavalle työtoiminnalle annetut merkitykset asiakkaiden kertomana
No full textTutkielma kiinnittyy yhteiskunnallisessa kontekstissa aktiivisen työvoimapolitiikan kautta työttömyyteen ja sen hoitoon. Tutkielman aihe on kuntouttava työtoiminta ja tarkastelun kohteena palvelun sisällä muodostuva työkuntoutujien toimijuus. Näkökulmana aiheen tarkastelussa toimii julkisten palveluiden asiakkuuden tematiikka. Pääkäsitteitä ovat subjektipositio, asiakkuus ja osallisuus, jotka muodostavat tutkielman teoreettisen taustan.
Tutkielma toteutettiin laadullisella tutkimusotteella ja strategiana toimi tapaustutkimus. Tapausesimerkiksi valikoitui Kuntoutuspolku Ry. Tutkielman aineisto koostuu neljästä teemahaastattelusta, joiden osallistuja olivat Kuntoutuspolku Ry:n kuntouttavan työtoiminnan neljä, vähintään 50-vuotiasta asiakasta. Kerätty aineisto analysoitiin käyttäen diskurssianalyysiä. Aineiston analyysistä nousi esiin viisi tulkintarepertuaaria: 1) toimijuusrepertuaari, 2) yhteisöllisyysrepertuaari, 3) tulevaisuusrepertuaari, 4) vaikutusmahdollisuuksien repertuaari ja 5) motivaatiorepertuaari. Repertuaarit ilmentävät haastateltujen asiakkaiden omasta kielenkäytöstä tunnistettavia diskursseja sekä itsensä asemointia erilaisiin positioihin kuntouttavan työtoiminnan prosessissa. Tulkintarepertuaarit sisältävät siis vaihtelevia subjektipositioita, jotka kuvastavat työtoimintaan osallistuvien omaa käsitystä toimijuudestaan palvelun sisällä.
Analyysin löydöksistä muodostui toimijuuden ulottuvuuksien malli kuntouttavan työtoiminnan prosessissa. Malli rakentuu aktiivisen toimijan ympärille, jonka toimijuuteen vaikuttavat motivaation, osallisuuden ja toimintamahdollisuuksien ulottuvuudet. Keskeisenä havaintona mallissa nousi kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvien osallisuuden kokemuksen tärkeys, joka kiinnittää asiakkaat työtoimintaan ja antaa voimavaroja sekä merkityksellisyyttä arkeen. Motivaatio nähdään keskeisenä pohjana toivotun vasteen saamiselle palvelusta. Toimintamahdollisuuksien ulottuvuus sisältää rajoittavia ja sallivia tekijöitä asiakkaiden omiin sekä kuntouttavan työtoiminnan lainsäädännön asettamiin tavoitteisiin pääsemiseksi.
Päätelmissä työtoiminnan yhteisön luoma osallisuus sai vahvan roolin asiakkaiden toimijuudessa palvelujärjestelmän sisällä. Lisäksi ikääntyvien näkökulmasta haastetaan kuntouttavan työtoiminnan tarkoituksenmukaisuutta, ja ehdotetaan sosiaalisen yrityksen mahdollisuutta työllistää vaikeasti työllistyviä työtoiminnan asiakkaita
Perustulo – Kannustinloukkuja, passivoitumista vai todellista vapautta?: Kirjallisuuskatsaus
No full textNykyinen sosiaaliturvajärjestelmämme on ajastaan jäljessä, monimutkainen ja byrokraattinen. On selvää, että myös järjestelmän on muututtava, kun muun muassa ilmastonmuutos, globalisaatio, yhä pirstaleisempi prekarisoituva työ ja automatisoituminen muokkaavat yhteiskuntaa. Perustulo mielletään usein joko aktivoivaksi työllisyyskannustimeksi tai vastaavasti sosiaalisen oikeudenmukaisuuden välineeksi. Ylipäätään perustulokeskustelu kytkeytyy vahvasti käsityksiin yksilön vastuusta ja vapaudesta. Sosiaalityön näkökulmasta sekä perustulon haasteiden että mahdollisuuksien voisi nähdä liittyvän juuri tähän.
Tässä tutkielmassa tarkastelen perustulon vaikutuksia työntekoaktiivisuuteen ja työllistymiseen. Työntekoaktiivisuutta tarkastelen tehtyjen työtuntien ja työssä pysymisen kautta. Nykyisen järjestelmän eräs perustavanlaatuinen ongelma ovat sen luomat kannustinloukut. Muun muassa tähän perustulosta on kaavailtu ratkaisua. Toisaalta perustulo voidaan nähdä myös passivoittavana tekijänä, joka saa ihmiset jäämään kotiin ja jättämään palkkatyöt. Tutkielmassani tarkastelen kirjallisuuskatsauksen keinoin, millaisia vaikutuksia perustulolla todella voisi olla jo työssä olevien toimintaan työmarkkinoilla sekä työttömien työllistymiseen. Tutkimusaineistoni koostuu kymmenestä vertaisarvioidusta kansainvälisestä tutkimusartikkelista, jotka tarkastelevat vastikkeettoman tuen vaikutuksia vastaanottajien toimintaan työmarkkinoilla.
Aineistoni mukaan perustulo ei aiheuta pakoa työmarkkinoilta. Aineisto osoittaa, että perheiden päätulonsaajien tapauksessa viikoittaisten työtuntien taso pysyi lähes perustuloa edeltäneellä tasolla. Muiden kuin perheen päätulonsaajien työtunnit sen sijaan vähenivät hieman, mikä voidaan nähdä siirtymänä usein naisten tekemään ”mahdollistavaan” kotitaloustyöhön. Myös itsensätyöllistäjien kohdalla viikoittaiset työtunnit nousivat hieman, vaikka perustulo ei aineiston perusteella kannustanutkaan yrittäjäksi ryhtymiseen. Aineistoni osoittaa, että ylipäätään perustulonsaajat pysyivät työelämässä vastikkeettomasta tuesta huolimatta. Työllistymisvaikutukset jäivät aineiston mukaan melko mitättömiksi. Havaitut erot perustuloa vastaanottavien työllistymisessä eivät olleet tilastollisesti merkittäviä suuntaan tai toiseen. Sen sijaan aineisto tarjosi todisteita perustulon positiivisesta vaikutuksesta sitä vastaanottavien kokemaan hyvinvointiin. Perustuloa saavat luottivat enemmän muihin ihmisiin ja instituutioihin sekä omaan taloudelliseen pärjäämiseensä. Lisäksi he kokivat perustulon mahdollistaman luovuuden voimaannuttavana.
Tutkielmani perusteella perustulon vaikutukset tehtyihin työtunteihin, työssä pysymiseen tai työllistymiseen ovat melko rajattuja. Vaikutuksia on havaittavissa lähinnä viikoittaisissa työtunneissa. Hyvinvointiin perustulolla näyttää sen sijaan olevan positiivinen vaikutus. Vaikka työllisyysvaikutukset eivät olisikaan huomattavat, ovat hyvinvoinnin kasvu ja perustoimeentulo jo huomattavia saavutuksia nimenomaan sosiaaliturvan mallilta. Pelkkää työmarkkina-aktiivisuuteen keskittyvää näkökulmaa voikin kritisoida siitä, ettei se huomioi perustulon inhimillistä kärsimystä vähentävää ja yksilön itsemääräämisoikeutta ja vapautta tukevaa ulottuvuutta
Aivoverenkiertohäiriöpotilaiden avomuotoinen kuntoutus Päijät-Hämeen alueella
No full textRetrospektiivisessä rekisteritutkimuksessa tarkastellaan vuonna 2013 Päijät-Hämeen keskussairaalaan tulleiden aivoverenkiertohäiriöpotilaiden (diagnoosit I60-64) avokuntoutustietoja sairastumisen jälkeisen vuoden ajalta.
Tutkimuksessa verrattiin Päijät-Hämeen alueen neljän peruspalvelukeskuksen toimintaa: Aava, Oiva, Lahti ja Heinola. Tutkimukseen osallistuneista 512 henkilöstä 344 (67 %) kotiutui seurantavuoden aikana joko erikoissairaanhoidosta, neurologiselta kuntoutusosastolta tai terveyskeskusten vuodeosastoilta. Kerättäviä tietoja olivat mm. hoitoaika osastoilla, suositus avokuntoutukseen, kuntoutuksen muodot ja niiden toteutuminen sekä aika kotiutumisesta avokuntoutuksen alkamiseen. Kotiutumisen jälkeistä toimintakykyä arvioitiin ensimmäisellä vastaanottokäynnillä kirjattujen potilastietojen perusteella modified Rankin Scalen (mRS) avulla.
Suosituksen avokuntoutukseen sai 34 % kotiutuneista potilaista, ja suosituksen saaneista 75 % aloitti kuntoutuksen. Sairastumista seuranneen vuoden aikana 38 % potilaista sai avokuntoutusta. Kuntoutuksen alkamisajankohdassa havaittiin alueittain selvää vaihtelua (mediaani 5–56 vrk).
Avokuntoutusta saaneiden osuus vastasi melko hyvin Aivoliiton suositusta pitkäaikaisesta kuntoutuksesta. Kuntoutuksen aloittaneita oli enemmän kuin suosituksen saaneita, joten todennäköisesti suosituksia jää kirjaamatta. Osalla kuntoutus käynnistyy liian hitaasti. Palvelujen kehittäminen vaatii yhdenmukaisia hoito- ja kuntoutusketjuja.
Tutkimus on osa suurempaa hanketta, jonka tarkoituksena on kartoittaa aivoverenkiertohäiriöiden hoitoketjua Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän alueella
