47495 research outputs found
Sort by
Care workers’ readiness for robotization : Identifying psychological and socio-demographic determinants
No full text
Sharing information through book reviews in blogs: the viewpoint of Rosenblatt’s reader-response theory
No full textVerihiutaleiden estäjät ja sepelvaltimoiden ohitusleikkaukseen liittyvä verenvuoto
No full textLähes kaikilla sepelvaltimoiden ohitusleikkaukseen tulevilla potilailla on käytössään verihiutaleiden toimintaa estävä lääke osana sepelvaltimotaudin hoitoa. Kaikki verihiutaleita estävät lääkkeet vaikuttavat ohitusleikkauspotilaiden leikkauksen aikaisen ja jälkeisen verenvuodon riskiin annostus- ja tauotusaikariippuvaisesti. Merkittävä verenvuoto ja siitä mahdollisesti johtuvat punasolusiirrot ovat molemmat itsenäisiä riskitekijöitä ohitusleikkauspotilaiden leikkauksen jälkeisille haittatapahtumille. Uusintaleikkauspotilailla haittatapahtumien yleisyys on kerran leikattuihin verrattuna korkeampaa.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten potilaiden ohitusleikkausta edeltävä verihiutaleiden toimintaa estävä lääkitys vaikuttaa ohitusleikkaukseen liittyvään verenvuotoon, punasolusiirtojen tarpeeseen ja verenvuodosta johtuviin uusintaleikkauksiin. Tarkasteltavina lääkkeinä olivat asetyylisalisyylihappo ja ADP-estäjät klopidogreeli, tikagreloli ja prasugreeli. Tutkimus toteutettiin takautuvana rekisteritutkimuksena. Tutkimuspotilaina oli Tays Sydänsairaalassa vuosina 2014-2015 ohitusleikattuja potilaita (n=461), joille ei tehty ohitusleikkauksen yhteydessä muita toimenpiteitä. Vastetapahtumiksi valittiin vähintään yhden punasoluyksikön siirto ohitusleikkauksen aikana tai tehohoitojaksolla, yli 1000 millilitran kokonaisdreenivuoto leikkauksen jälkeisen tehohoitojakson aikana ja verenvuodon vuoksi tehdyt uusintaleikkaukset.
461 tutkimuspotilaan joukosta 72 potilasta (15,6%) sai vähintään yhden punasoluyksikön siirron. 105 potilaan (22,8 %) kokonaisdreenivuoto ylitti 1000 ml vuodon. Uusintaleikkaus tehtiin yhdeksälle potilaalle (0,2 %). Yleisin lääkehoito oli asetyylisalisyylihappo-monoterapia, jota käytti 285 potilasta (61,8 %). Yleisin yhdistelmälääkitys oli asetyylisalisyylihapon ja klopidogreelin yhdistelmä (n = 83, 18,0 %). 29 potilasta (6,3 %) ei käyttänyt mitään tutkimukseen kuuluvista verihiutaleiden toimintaa estävistä lääkkeistä.
Tutkituista lääkkeistä vain leikkausta edeltävällä klopidogreelin käytöllä todettiin merkitsevä yhteys punasolusiirtojen määrään: klopidogreeli-asetyylisalisyylihappo -yhdistelmälääkitystä käyttäneet saivat enemmän punasolusiirtoja asetyylisalisyylihappoa käyttäneisiin verrattuna. Muilla lääkkeillä ei havaittu yhteyttä punasolusiirtojen määrään. Merkittävät dreenivuodot olivat yhtä yleisiä riippumatta käytetystä verihiutaleiden toimintaa estävästä lääkityksestä. ADP-estäjien tauotusajoilla ei löytynyt yhteyttä tutkimuksen päätetapahtumiin. Klopidogreelin lisäksi alentunut sydämen vasemman kammion ejektiofraktio (LVEF) ja kohonnut veren verihiutalemäärä leikkausta edeltävästi olivat yhteydessä kohonneeseen punasolusiirtojen määrään. Alentunut LVEF oli yhteydessä myös yli 1000 ml:n dreenivuotoon. Lihavilla (BMI ≥ 30 kg/m2) esiintyi yli 1000 ml:n dreenivuotoja normaali- tai ylipainoisia vähemmän.
Etenevälle lisätutkimukselle suuremmilla potilasjoukoilla on tarvetta ADP-estäjien keskinäisten verenvuotoriskiä kohottavien vaikutusten arvioimiseksi
Miksi pakkoruotsia?: Ruotsalaisen kansanpuolueen ja Perussuomalaisten kannat ja perustelut pakkoruotsiin
No full textVanhempien koulutustaustan yhteys perheen lapsilukuun
No full textKandidaatintutkielma käsittelee vanhempien koulutustaustan yhteyttä perheen lapsilukuun. Tutkielma käsittelee myös sitä, onko vanhempien koulutustaustalla yhteyttä perheen ihanteelliseen lapsilukuun. Tutkimuksessa tarkastellaan myös nais- ja miesvastaajien välisiä eroja. Tarkoituksena on ottaa selville, löytyykö muuttujien väliltä tällaisia yhteyksiä. Tutkimuksen tarkoituksena ei kuitenkaan ole löytää ratkaisuja tai syitä näihin yhteyksiin. Työ pohjautuu Väestöliiton vuonna 2013 tekemään verkkokyselyyn ja siitä tehtyyn raporttiin Perhebarometri 2014: perhepolitiikka kriisin aikana.
Teoriaosuudessa tarkastellaan suomalaisten perheiden lapsilukua ja syntyvyyden jyrkkää laskua. Teoriaosuudessa käsitellään myös suurimpia tekijöitä, jotka liittyvät lapsiluvun alenemiseen. Nämä ovat ikään, psykologiaan ja työelämään liittyviä tekijöitä. Varsinkin kiireinen ja uuvuttava työelämä on vaikuttamassa Suomen alhaiseen syntyvyyteen. Työelämään sisältyy myös urakehitys ja ajankäyttö, jotka rajoittavat perheiden lapsilukua. Ikään liittyvät tekijät vaikuttavat lapsilukuun siten, että useat pariskunnat siirtävät perheen perustamista myöhemmäksi, jolloin naisen hedelmällisyys ei ole enää korkeimmillaan.
Tutkimuksen analysointivaiheessa käytetään menetelmänä tilastointia ja tilastollisia testejä. Aineiston analysoinnissa käytetään ristiintaulukointia selvitettäessä koulutustason ja lapsiluvun sekä koulutustason ja ihanteellisen lapsiluvun yhteyttä. Aineiston analysoinnissa käytetään myös Kruskal-Wallisin testiä.
Kandidaatintutkielman keskeisimpinä tuloksina voidaan todeta, että koulutustasolla ja reaalisella lapsiluvulla ei ole tilastollisesti merkitsevää yhteyttä, mutta eroja koulutustasojen välillä on havaittavissa. Nämä erot viittaavat siihen suuntaan, että matalasti koulutetuilla vastaajilla on suurempi lapsiluku kuin korkeasti koulutetuilla vastaajilla. Koulutustasolla ja ihanteellisella lapsiluvulla on yhteyttä, mutta ei kovinkaan suurta. Naisten koulutustasolla on enemmän merkitystä perheen lapsilukuun kuin miesten koulutustasolla. Naisten koulutustasolla ja lapsiluvulla oli tilastollisesti merkitsevää yhteyttä, kun taas miesvastaajien koulutustasolla ja lapsiluvulla ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä
Säkityskoneiden käytettävyyden analysointi
No full textKäytettävyys on yksi tavoitteiden toteutumista mittaavista tunnusluvuista, joka kuvaa kohteen kykyä olla tilassa, jossa se tarvittaessa kykenee suorittamaan siltä vaadittua toimintoa. Tässä työssä käsitellään kahden Yara Suomen Uudenkaupungin tehtailla sijaitsevan automaattisen suursäkityskoneen vikaantumista ja toimintaongelmia sekä näiden vaikutusta koneiden käytettävyyteen. Tutkimuksen tavoite on selvittää säkityskoneiden käytettävyyttä alentavat tekijät, niiden aiheuttajat sekä tutkia ratkaisuja käytettävyyden parantamiseksi. Tavoitteena on lisäksi selvittää, mitä asioita koneista tulee mitata ja mitä tietoja kerätä, jotta analysointi on jatkossa helpompaa ja luotettavampaa sekä tarkastella vikojen aiheuttamia kustannuksia.
Tutkimuksessa käytetty data koneiden toiminnasta ja vikaantumisesta on pääasiassa peräisin kahdesta eri tietokannasta. Toiminnanohjausjärjestelmän vikahistoriaa on käytetty kunnossapitoa vaativien vikojen sekä niistä aiheutuvien kustannusten selvittämiseen. Koneiden häiriöilmoitushistorian avulla on selvitetty lyhyitä tuotantokatkoksia aiheuttavat toimintaongelmat. Järjestelmien datan ollessa osittain erittäin heikkolaatuista, on dataa täydennetty syvähaastattelujen avulla. Haastattelujen avulla on myös tunnistettu aiemmilla toimenpiteillä hallintaan saadut ongelmat sekä määritetty kunkin toistuvan vian ja häiriön aiheuttama seisokkiaika. Seisokkiaikojen ja käyntiaikatietojen perusteella on määritetty kunkin toistuvan vian ja häiriön aiheuttama epäkäytettävyys, jota puolestaan on käytetty mittarina toistuvien vikojen ja häiriöiden seurausten vakavuuden vertailussa. Käytettävyysvaikutusten perusteella tiedetään, mihin ongelmiin tulee kohdistaa voimavaroja ja millaisia parannuksia niiden ratkaisemisella on mahdollista saavuttaa. Koko koneiden tarkan käytettävyyden määrittämiseksi lähtötiedoissa on epävarmuustekijöitä, mutta häiriöt ja raportoidut viat alentavat käytettävyyttä n. 15 %.
Osaa laitteistosta tarkastellaan yksityiskohtaisesti RCM-analyysin avulla ja muu laitteisto käsitellään kevyemmin. RCM-analyysissä käytettyjä analysointimenetelmiä ovat vika- ja vaikutusanalyysi sekä vikapuuanalyysi. RCM-analyysin tuloksena on tunnistettu muun muassa tehokkaat kunnossapitomenetelmät, modifiointitarpeet, varautumistarpeet vikatilanteisiin sekä jatkotutkimuskohteet. Työn tuloksena havaittiin myös kehitystarpeita ohjeistuksessa, datan keräyksessä, suorituskyvyn mittauksessa ja säkin laadussa. Häiriöhistorian perustella toimintahäiriöitä tulee niin paljon, että operaattorien jatkuva läsnäolo on pakollista.
Työtä voidaan pitää onnistuneena ja hyödyllisenä. Tuloksia voidaan hyödyntää muilla yrityksen toimipaikoilla, joissa vastaavia suursäkityslaitteistoja on käytössä tai sellaisen hankkimista suunnitellaan. Työn menetelmät soveltuvat myös muiden yrityksen laitteistojen toiminnan ja vikaantumisen tutkimiseen sekä käytettävyyden, kunnossapitomenetelmien ja muiden kehityskohteiden määrittämiseen
Ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys koulukuraattorin työssä: Asiakas- ja yhteistyökokemuksia sekä itse itsensä tutkimista Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa (SYK)
No full textMinun sosiaalityön Pro gradu -tutkielmassani tutkin asiakas- ja yhteistyökokemuksia Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa (SYK) kahden vuoden ajalta (2017-2019). Tutkin sekä kuraattoriasiakas- ja yhteistyökokemuksia että itse itseäni kuraattorina. Tutkimukseni syventyy käytännönnäkökulman lisäksi kuraattorityön vuorovaikutustyöskentelyyn. Tutkin erityisesti eri peruskoulu- ja lukioikäisten oppilaiden ja opiskelijoiden, heidän vanhempiensa sekä pedagogisten ja ohjauksellisten yhteistyökumppaneiden eli opettajien, erityisopettajien ja opinto-ohjaajien asiakas- ja yhteistyökokemuksia minun kanssani. Reflektoin tutkittavien vastausten avulla myös itse itseäni kuraattorina. Tutkimukseeni osallistui kaiken kaikkiaan 49 henkilöä.
Pro gradu -tutkimukseni on toteutettu laadullisena tutkimuksena, joka noudattaa fenomenografista tutkimustraditiota. Tutkimusmenetelminä minulla on puolistrukturoitu kysely ja autoetnografia. Aineisto kerättiin teettämällä oppilailla, opiskelijoilla, vanhemmilla ja koulun sisäisillä yhteistyökumppaneilla erilliset kyselyt asiakas- ja yhteistyökokemuksista. Kyselyvastausten avulla teen myös autoetnografista pohdintaa omasta työskentelystäni. Aineisto analysoitiin käyttämällä pääpainoisesti aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tutkittavien näkemyksien ja kokemuksien avulla analysoin kuraattorityön prosessiluonteisuutta sekä ratkaisu- ja voimavarakeskeisiä työskentelyelementtejä.
Pro gradu -tutkimukseni osoittaa, että nykypäivän kuraattorityö on sekä hyvin laaja-alaista, merkityksellistä ja ennaltaehkäisevää sosiaalityötä että empatiaan ja vuorovaikutukseen painottuvaa mielenterveystyötä koulussa. Kuraattorin on myös helpompaa tehdä laaja-alaista ja ennaltaehkäisevää työtä, kun pysyy samassa koulussa arkipäivisin. Tutkimustulosten ja analyysini perusteella asiakkaille (oppilaat, opiskelijat ja vanhemmat) ei ole tärkeää yhteistyössä ainoastaan asiantuntijuus ja kehittävyys vaan myös empaattinen kohtaaminen ja kommunikaatio, emotionaalinen tuki sekä dialogisuus. Yhteistyökumppaneille asiantunteva työskentelytapa nousi ensisijaiseksi, mutta pitivät myös empaattista kohtaamista ja kommunikaatiota, emotionaalista tukea sekä dialogisuutta tärkeänä. Nykypäivän ihanteellisessa ja aidosti ennaltaehkäisevässä sosiaali- ja mielenterveystyössä työntekijän pitää pyrkiä kuulemaan, olemaan empaattinen ja osallistamaan asiakkaita ja yhteistyökumppaneita asiakasprosesseihin, ja tekemään päätöksiä yhdessä kaikki osapuolet huomioiden.In my Master’s Thesis, I examine customer and cooperation experiences in Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu (SYK) from 2017 until 2019. I examine and reflect on my experiences as a school social worker at SYK and on the cooperation between clients-school-me. My research will examine among others the practical and interaction side of school social work. Specifically, I examine the client and exchanges as well as the feedback of elementary pupils and high school students, their parents and pedagogic and guiding associates (teachers, special education teachers and student counsellors) at SYK concerning my work effort and methods as a school social worker. I also self-examine and self-reflect my own work effort and methods based on the examinees answers. Overall, 49 people participated in my inquiry.
My Master’s Thesis is a qualitative research, which is based on the phenomenographic research tradition. The methodology I use are both semi-structured inquiry and autoethnographic. I collected the inquiry answers separately from pupils, students, parents and pedagogic and guiding associates. I will use the inquiry answers also to self-reflect my work effort. The research material was mainly analyzed based on the material based content analysis. Based on the examinees’ client and other responders’ experiences, I analyze the client process and solution and resource oriented elements of my client and cooperative work.
My Master’s Thesis will prove that the school social worker’s task is primarily persuasive, meaningful and preventive social work and secondarily empathic relying on interaction-based mental health work at school. I discovered that it is easier to undertake preventative mental health work at school when working in the same school every day. Based on my results and analysis, clients (pupils, students and parents) appreciate and prefer empathic encounters and communication, emotional support and dialogue to professional expertise and instructiveness. Professional expertise and directives are not enough in client work. Likewise, pedagogic and guiding associates appreciate professional expertise in the first place but also value cooperative empathic encounters and communication, emotional support and dialogue. The results of my research reveal that the preventive social and mental health worker should be hearing the clients and associates and their wishes, be empathetic and enable the clients and associates to participate and cooperation in processes and to make decisions together as a team
Koneinvestointipäätökseen vaikuttavat tekijät ja koneinvestoinnin kannattavuus: Case: Pk-yritys
No full textTässä kandidaatintutkielmassa tutkitaan pk-yrityksen koneinvestointipäätöksentekoa sekä siihen vaikuttavia tekijöitä. Investointeja koskeva päätöksenteko on keskeinen osa johdon päätöksentekoa, sillä investoinneilla on suora ja perusteltu yhteys yrityksen kannattavuuteen. Näin ollen investoinnit ovat samalla myös yhteydessä yrityksen tarkoitukseen eli voiton tuottamiseen.
Tutkielman teoreettinen viitekehys pohjautuu kirjallisuuteen investointipäätöksenteosta. Teoreettisessa osiossa käsitellään investointiprosessia, investoinnin kannattavuutta ja investointilaskentamenetelmiä sekä tuodaan esille, millaisia muita tekijöitä liittyy yritysten päätöksentekoon ja investointeihin. Muut tekijät ovat tässä yhteydessä erilaisia ei-taloudellisia tekijöitä sekä toisaalta yksittäiseen päätöksentekijään liittyviä tekijöitä.
Tutkielma on rajattu empiirisessä osiossa koskemaan koneinvestointeja sekä kohdeyrityksen pohjalta pk-yritystä. Kyseessä on kvalitatiivinen tutkielma, jonka tavoitteena on lisätä ymmärrystä pk-yrityksen koneinvestointipäätöksenteosta sekä sen taustalla olevista tekijöistä. Kohdeyrityksenä olevaa pk-yritystä tutkitaan teoreettisen viitekehyksen teemojen pohjalta. Tutkielman empiirinen osuus rakentuu kahden case-yrityksessä suoritetun puolistrukturoidun teemahaastattelun varaan. Empiirisessä osuudessa viitataan myös tutkielman liitteenä olevaan investointilaskelmaan case-yrityksen ajankohtaisesta koneinvestointitilanteesta.
Tutkielman empiiriset tulokset ja havainnot lisäävät ymmärrystä tutkittavasta ilmiöstä sekä sen suhteesta teoriaan ja aikaisempiin tutkimustuloksiin. Erityisesti yritys- ja päätöksentekijäkohtaiset tekijät vaikuttavat voimakkaasti päätöksentekotilanteissa ja tekevät siten yrityksen päätöksentekotavasta investointien osalta yksilöllisen.
Pienemmässä yrityksessä koneinvestointiprosessi saattaa olla suoraviivaisempi verrattuna teoriassa esitettyihin investointiprosesseihin. Toisaalta yrityksen menetelmät vertailla investointeja voivat olla hiukan yksinkertaistettuja verrattuna teoriassa esitettyihin investointilaskentamenetelmiin. Empiirinen osuus selvittää myös, millaisia ei-taloudellisia ja inhimillisiä tekijöitä liittyy kohdeyrityksen koneinvestointitilanteisiin. Kannattavuus koetaan kohdeyrityksessä koneinvestointien merkittävämmäksi kriteeriksi, mutta erilaisten arvojen ja muiden tilannetekijöiden huomiointi koetaan tarpeelliseksi