47495 research outputs found
Sort by
Tahtituotantoon sopivat alihankintasopimukset ja alihankintojen päivittäisohjaus
No full textRakennusalalla tuottavuus on heikkoa ja läpimenoajat pitkiä. Rakennushankkeiden tuottavuuden parantamiseen on haettu apua Lean-filosofiasta, jolla pyritään lyhentämään läpimenoaikoja ja minimoimaan hukkaa. Tässä diplomityössä käsitellään Lean-filosofiaan pohjautuvaa tahtituotantoa.
Tämän diplomityön tavoitteena oli selvittää kahden korjausrakentamisen tahtituotannolla valmistuneen pilottityömaan tahtituotannon ja päivittäisohjauksen kehityksen tilanne. Tämä tarkoitti tahtituotannonvalvonnan ja -ohjauksen lisäksi myös aliurakoitsijoiden sitoutumista tahtituotantoon. Näiden lisäksi tutkittiin kahden pilottityömaan osalta sitä, kuinka tahtisuunnittelua ja päivittäisohjausta voitaisiin vielä parantaa. Pääpaino tutkimuksessa oli päivittäisohjauksessa.
Tutkimus tehtiin aineisto- ja haastattelututkimuksen pohjalta. Tutkimuksessa käytettävä aineisto koostui pilottityömaiden pilvipalveluun dokumentoidusta aineistosta. Lisäksi tutkimuksessa käytettiin toisen pilottityömaan osalta tämän diplomityön tekijän havainnointia. Haastattelututkimuksessa tutkimusmenetelmänä oli puolistrukturoitu haastattelu. Haastateltavina oli kummankin pilottityömaan työpäälliköt, vastaavat työnjohtajat, tuotantoinsinöörit, työnjohtaja ja toisen pilottityömaan osalta silloinen työnjohtoharjoittelija. Haastatteluun osallistui myös kummaltakin pilottityömaalta aliurakoitsijan työnjohtaja.
Tutkimusaineiston ja haastattelututkimuksen perusteella puutteita oli vielä tahtisuunnitelman teossa, kuten tuotannon tasapainottamisessa ja vaunujen rakentamisessa. Erityisesti muutostyöt koettiin tahtituotannossa haasteellisiksi. Ne tulisi jättää tutkimuksen perusteella pois tahtiaikataulusta, mikäli mahdollista. Muutostöille tulisi varata oma työryhmä, jotta tahti ei vaarantuisi. Pilottityömaiden tahtiaikataulut koettiin hyvin visuaalisiksi. Niiden avulla työntekijät saivat nopeasti käsityksen omista aikataulullisista tavoitteistaan.
Tuotannonohjauksen ja -valvonnan osalta pilottityömailla aikatauluseuranta oli aktiivisempaa kuin tavanomaisilla työmailla. Tuotannonohjauksen ja -valvonnan apuna käytettiin paljon erilaisia työkaluja, erityisesti aikataulunhallinta ohjelmistoja, valvontavinjettiä, estelokia ja Last Planner -menetelmää. Pilottityömaiden logistiikka perustui Just-In-Time eli JIT-periaatteeseen.
Nokkamiespalaverit nousivat vahvasti esille haastatteluissa. Haastattelujen perusteella aliurakoitsijoiden nokkamiehiä ja työnjohtajia tulisi ottaa enemmän tahtituotannonsuunnitteluun mukaan. Niiden ottamisella jokapäiväiseen käyttöön työmaan alusta asti uskottiin haastattelujen perusteella olevan myös vaikutusta aliurakoitsijoiden parempaan sitoutumiseen tahtituotannossa. Nokkamiespalaverien pitäminen työmaalla katsottiin olevan niille oikea ympäristö toisin kuin työmaatoimisto. Rahallisia kannustimia pilottityömailla ei käytetty. Ne koettiin etenkin kilpailu-urakoinnissa haasteelliseksi. Rahallisten kannustimien ja nokkamiespalavereiden käyttöä aliurakoitsijoiden sitouttamisessa tahtituotannossa tulisi vielä pilotoida.In the construction industry productivity is low and lead times are long. With Lean-philosophy, construction projects have sought help to minimize waste and reduce lead times. The focus of this thesis is on takt production which is based on Lean-philosophy.
The objective of this master’s thesis was to research the development of takt production controls and daily management. Data for this thesis was gathered from two pilot renovation construction sites which were completed with takt production method. This also required the subcontractors to apply the takt production method. In addition, the objective was to find out how takt planning and daily management could be further improved. The focus of the research was on daily management.
The research was based on data containing documentation of two renovation projects and interviews of project stakeholders. In addition, the writer’s observations from one of the pilot sites were used. The interviews conducted were semi-structured. Construction managers, general foremen, production engineers and site supervisors of both sites participated in the interviews. Additionally, the subcontractor’s supervisors from both pilot sites also participated in the interviews.
According to the research, there are still weaknesses in takt planning, such as takt levelling and combining work packages. In particular, the extras were considered challenging in takt production. Based on the research conducted, the extras should be left out from the takt schedule if possible. The separate resources should be dedicated to the extras to ensure that takt production will remain uninterrupted. The takt schedules of the pilot sites were considered to be highly visual and gave the employees a quick idea of the goals of the schedule.
While researching the production control, it was found that the schedule control was more actively used on the pilot sites than on the conventional sites. There were many different daily management tools in production control on the pilot sites, especially production planning software, vignette, obstacle log and the Last Planner –method. The logistics of the pilot sites were set up based on the Just-In-Time (JIT) principle.
Based on the interviews, the subcontractors’ foremen and site supervisors should be more involved in the design of construction production. Foremen’s meetings came up in the interviews as a way to also affect the commitment of the subcontractors to takt production. Running the foremen’s meetings on the site was considered to be more suitable environment compared to the site office. Financial incentives were not used at the pilot sites. There is still a need to pilot the financial incentives and the foreman’s meetings for takt production
Modeling patients' time, travel, and monitoring costs in anticoagulation management : Societal savings achievable with the shift from warfarin to direct oral anticoagulants
No full textIs the risk of cervical atypia associated with the interval between menarche and the start of sexual activity? : A population-based cohort study
No full textCould robots strengthen the sense of autonomy of older people residing in assisted living facilities? : A future-oriented study
No full textLipoprotein signatures of cholesteryl ester transfer protein and HMG-CoA reductase inhibition
No full textIdéologies linguistiques dans l'enseignement et l’apprentissage du suédois et du finnois: Etude ethnographique en contexte universitaire en France, en Suède et en Finlande
No full textVäitöskirjani käsittelee ruotsin ja suomen kielen opiskelijoiden ja opettajien diskursseista esiin nousseita kieli-ideologioita. Tutkin tapoja, joilla vallitsevat syntyperäisyyden, yksikielisyyden ja oikeaoppisuuden kieli-ideologiat heijastuvat osallistujien oppimis- ja opetusprosessiin Suomessa, Ruotsissa ja Ranskassa. Analysiini perustuu kokoamaani aineistoon ja koostuu 90 puolistrukturoidusta teemahaastattelusta, 109 kyselylomakkeesta sekä osallistuvasta havainnoinnista 22 opetusryhmässä 1-2 kk ajalta.
Tutkimustulokseni osoittavat, että osallistujat ovat ko. kolmessa maassa omaksuneet syntyperäisyyden ideologian ja nojaavat yhä oletetun yksikielisen natiivipuhujan malliin. Tämä vakinaistunut ajattelutapa rajoittaa oppijoiden mahdollisuuksia identifioida itsensä positiivisella tavalla legitiimiksi kohdekielen puhujaksi.
Jotta kielenoppijat voisivat kokea itsensä monikielisinä ja osaavina puhujina, voi olla suotavaa, että vallitsevia ajattelutapoja muutetaan ja lakataan kategorisoimasta oppijoita pelkästään toisen kielen käyttäjinä, joiden kielitaito on puutteellinen.Ce travail porte sur les idéologies linguistiques émergées dans les discours des étudiants universitaires de suédois et de finnois L2 et de leurs enseignants. Nous étudions comment les idéologies dominantes d’autochtonie, de monolinguisme et de langue standard se reflètent sur le processus didactique des participants en Finlande, en Suède et en France. Notre corpus se compose de 90 entretiens semi-directifs thématiques et de 109 questionnaires-filtre accompagnés des observations participantes dans 22 cours de langue d’une durée de 1-2 mois. Nos résultats indiquent que les participants des trois pays ont intériorisé l’idéologie d’autochtonie et restent accrochés au modèle linguistique du natif monolingue éduqué. Cette idéologie délimite une identification positive par les apprenants comme membre actuel ou futur de communauté linguistique cible. Pour que les apprenants puissent se développer une identité plurilingue d’un locuteur légitime, il peut être nécessaire de faire évoluer la catégorisation des apprenants comme simples usagers de L2 avec l’idée d’un apprenant à vie possédant une compétence déficitaire
Vapaa sivistystyö eilen, tänään ja huomenna : Vapaan sivistystyön rooli, asema ja merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa ja koulutusjärjestelmässä
No full textVapaa sivistystyö on rakentanut demokraattista Suomea ja yhteiskunnallista tasa-arvoa sekä vastannut erilaisiin sivistyksellisiin tarpeisiin jo yli sadan vuoden ajan. Nykyään vuosittain yli miljoona osallistujaa tavoittavan vapaan sivistystyön oppilaitokset (kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, kesäyliopistot ja liikunnan koulutuskeskukset) ovat kehittyneet omaleimaisista aatteellisista, institutionaalisista ja pedagogisista juonteista sekä kansalaisryhmien tarpeista. Vapaalla sivistystyöllä on historiallisesti ollut vahva autonomia, mutta sen institutionalisoitumisen edetessä toimintaa on määrittänyt yhä voimakkaammin autonomian ja ohjauksen välinen ristiveto. Viime vuosikymmeninä valtion ohjaus on jälleen alkanut voimistua. Yhteiskunnallisessa ja ympäristöllisessä murroksessa vapaan sivistystyön toimijoita ja päättäjiä on alkanut kiinnostaa yhä enemmän kysymys vapaan sivistystyön roolista, asemasta ja merkityksestä suomalaisessa yhteiskunnassa sekä koulutusjärjestelmässä. Teos valaisee kysymystä luotaamalla alan aiempaa tutkimusta instituutioiden ja ohjauksen, aatteiden ja ideologioiden, opetustarjonnan ja osallistujien, henkilöstön ja johtamisen, pedagogiikan, akateemisen tutkimuksen ja sivistystyöntekijöiden koulutuksen, vaikuttavuuden ja yhteiskunnallisen merkityksen sekä visioiden ja skenaarioiden näkökulmista.
Historian tarkastelu valottaa vapaan sivistystyön perimmäistä luonnetta ja auttaa ymmärtämään toiminnan nykyistä laajuutta, vaikuttavuutta sekä haasteita. Visioiden tarkastelu ja skenaariotyö taas avaavat sitä, kuinka tahtotilat muutetaan kestäväksi, uudistuvaksi ja vaikuttavaksi vapaaksi sivistystyöksi. Kirja on suunnattu kaikille vapaan sivistystyön roolista, asemasta ja merkityksestä suomalaisessa yhteiskunnassa ja koulutusjärjestelmässä kiinnostuneille
