47495 research outputs found
Sort by
Tilintarkastuskertomusten KAM:ien yhteys tase-erien kvantitatiiviseen olennaisuuteen tilinpäätöksessä
No full textTilintarkastukseen ja tilintarkastajan raportointiin liittyvä sääntely on lisääntynyt merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana. IAASB on julkaissut uusia standardeja muun muassa tilintarkastuskertomukseen liittyen. Keskeisimpänä tilintarkastuskertomusta koskevana muutoksena on vuonna 2016 voimaan tullut ISA 701, jonka tavoitteena on tilintarkastuskertomuksen informaatioarvon ja suoritetun tilintarkastuksen läpinäkyvyyden parantaminen. Standardin mukaan tilintarkastajan tulee esittää PIE-yhteisöjen tilintarkastuskertomuksissa tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat (key audit matter, KAM). Keskeisten seikkojen määrittäminen perustuu tilintarkastajan ammatilliseen harkintaan seikoista, jotka ovat olleet tilintarkastuksen kannalta merkittävimpiä tarkastettavan yhteisön tilikauden tilintarkastuksessa. Tilintarkastukseen ja tilintarkastajan ammatilliseen harkintaan liittyy vahvasti olennaisuuden käsite tilintarkastuksessa. Olennaisuuden käsitettä voidaan lähestyä kvantitatiivisten ja kvalitatiivisten tekijöiden näkökulmasta. Tutkimusten mukaan kvantitatiiviset tekijät ohjaavat tilintarkastajan olennaisuuden arviointia ja kvalitatiivisten tekijöiden merkitys korostuu tilinpäätöserään liittyvän harkinnanvaraisuuden lisääntyessä.
Tutkielman tavoitteena on tutkia tase-erän esiintymisen KAM:ina tilintarkastuskertomuksessa ja kyseisen tase-erän kvantitatiivisen olennaisuuden välistä tilastollista yhteyttä. Lisäksi tutkitaan, onko tase-erään liittyvällä harkinnanvaraisuudella vaikutusta tähän tilastolliseen yhteyteen. Kvantitatiivista olennaisuutta mitataan tutkimuksessa tase-erän suhteellisena osuutena taseen loppusummasta. Tutkimuksen empiirinen osio on toteutettu kvantitatiivisin menetelmin tarkastelemalla Helsingin pörssissä listattujen yhtiöiden tilinpäätöksiä ja tilintarkastuskertomuksia vuosilta 2017 - 2019. Tutkimuksen empiirisen aineiston keruussa on hyödynnetty Orbis-tietokantaa.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että todennäköisyys tase-erän esiintymiselle KAM:ina kasvaa tase-erän kvantitatiivisen olennaisuuden kasvaessa. Lisäksi tutkimustuloksista nähdään, että harkinnanvaraisten tase-erien osalta todennäköisyyden kasvu on voimakkaampaa kuin yksinkertaisilla erillä. Aikaisempaa tutkimusta kvantitatiivisen olennaisuuden ja KAM:ina esiintymisen yhteydestä ei suoranaisesti ole. Tutkimusta voidaan pitää alustavana tutkimuksena esimerkiksi KAM:ien valitaan vaikuttavia tekijöitä tutkittaessa. Tutkimuksen tulokset tukevat käsitystä tilintarkastajan ammatillista harkintaa ohjaavista tekijöistä sekä antavat alustavaa tietoa olennaisuuden vaikutuksesta KAM:ien valintaan
Varhainen puuttuminen valtasuhteena. Huoli, valta ja tiedon tuottaminen varhaisen puuttumisen käytännöissä.
No full textAssessment of the Climate Change Effects on Finnish Concrete Facades and Balconies
No full textAlthough Finnish building stock is young, a significant share of Finland’s national property consists of buildings. A major part of that stock is now aged between 30 and 60 years and their outdoor facing structures are reaching or have already reached their ren- ovation date. The value of renovation has increased steadily since the 1990s and is now surpassing the value of new construction. Thus, maintenance and safeguarding the service life of the existing building stock is recognised as having a major effect on the national wealth. At the same time, the quality of, for example, the concrete facades and balconies built that time has found to be poor, mainly because majority of them were built during the time when quality requirements were not even at the level of need of the current climate.
The goal of this research is to determine what needs to be done in the building stock to adapt to climate change. The research is limited to outdoor exposed concrete facades and balconies because of their significant role in the Finnish building stock, and because the current condition and deterioration mechanisms and their rates have been extensively studied before. However, the aim is that most of the findings can be utilised also in new construction, regardless of the construction material.
This thesis discusses the effect of climate change by two ways: its effect on the intensity of selected climatic factors and their effect on the deterioration rate of the best-known deterioration mechanisms of concrete, i.e. corrosion of reinforcement and freeze-thaw damage. The results show that climate change is going to intensify especially wind- driven rain (WDR) load, which is a significant part of almost all of the most critical deterioration mechanisms. However, the effect is highly dependent on the location and the direction of orientation of the structure. The highest deterioration rates have been shown to be in coastal areas and southern areas and in structures facing southern directions. The geographical dependence is significant because a considerable share of Finnish existing building stock is located in the coastal area or southern Finland where the climatic load is and will be the most severe. On the other hand, the deterioration rate is and will be low in Lapland and so is the share of buildings. However, results imply that even with insufficient quality, the concrete structures can have a decent service life and the structures can be effectively protected against climatic factors, for example, by sheltering. The results of this study can be used to target both the actual methods used in renovation and preventative maintenance methods
Psychosocial well-being of orthognathic patients
No full textHampaiden oikomishoitoa ja leikkaushoitoa yhdistävä, ns. ortognaattinen hoito tähtää vakavien leukojen välisten ja hammaskaarten välisten epäsuhtien korjaamiseen ja potilaiden elämänlaadun kohentamiseen. Vakavat leukojen ja hammaskaarten väliset epäsuhdat vaikuttavat potilaiden suun terveyteen ja toimintaan sekä psykososiaaliseen hyvinvointiin. Tämän väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena oli analysoida prospektiivisella tutkimusasetelmalla potilaiden psykososiaalista hyvinvointia ennen hoitoa, hoidon aikana ja hoidon jälkeen.
Ortognaattisten potilaiden hoitoon hakeutumisen syistä, psykososiaalisesta hyvinvoinnista ja tyytyväisyydestä hoidon lopputulokseen tehtiin systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Tutkimukseen mukaan otettujen artikkelien (n=35) mukaan tärkeimmät tekijät hoitoon hakeutumiselle olivat purennan toiminnan, itseluottamuksen ja ulkonäön parantuminen. Psykososiaalista hyvinvointia arvioitiin tutkimuksissa vaihtelevilla menetelmillä ja mittausaikatauluilla. Kokonaisuutena ortognaattiset potilaat eivät kokeneet muita enempää psykiatrisia oireita. Enemmistö potilaista oli tyytyväisiä hoidon lopputulokseen.
Tulevien ortognaattisten potilaiden psykososiaalista hyvinvointia verrattiin tätä hoitoa tarvitsemattomien nuorten aikuisten psykososiaaliseen hyvinvointiin. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeilla, jotka arvioivat psykiatrisia oireita (Symptom Checklist 90), itsetuntoa (Rosenberg Self-Esteem Scale), psykologista joustavuutta (Acceptance and Action Questionnaire II), terveydentilaspesifiä elämänlaatua (Orthognathic Quality of Life Questionnaire), ja kehonkuvaa. Lisaksi potilaat arvioivat päivittäisiä tunteitaan strukturoidun päiväkirjan avulla ja arvioivat hampaistonsa ulkonäköä asteikolla yhdestä kymmeneen. Aineisto kerättiin ennen hoidon alkua. Suurin osa potilaista selviytyi hyvin leukojen epäsuhdan kanssa, vaikka se aiheutti vaikeuksia esimerkiksi haukatessa ja pureskellessa. Elämänlaatu ja kehonkuva olivat verrokeita heikompia niillä potilailla, jotka arvioivat hampaistonsa ulkonäön huonommaksi. Itsetunto ja psykologinen joustavuus eivät eronneet potilaiden ja verrokeiden välillä.
Potilaiden psykososiaalista hyvinvointia arvioitiin hoidon kuudessa vaiheessa: ennen hoitoa (T0), ensimmäisen ortodonttisen tarkastuksen jälkeen (T1), kun kiinteät oikomiskojeet olivat olleet suussa 6 viikkoa -2 kuukautta (T2), 3-4 viikkoa ennen ortognaattista leikkausta (T3), 6 viikkoa leikkauksen jälkeen (T4), ja vuosi leikkauksen jälkeen (T5). Verrokeiden aineisto kerättiin potilaiden aineistonkeruuhetkiä T0, T4 ja T5 vastaavina ajankohtina. Tulokset viittasivat siihen, että hoidon seurauksena potilaiden terveydentilaspesifi elämänlaatu ja kehonkuva paranivat ja psykiatriset oireet vähenivät. Kokonaisuutena potilaiden psykososiaalinen hyvinvointi näyttäytyi yhtä hyvänä tai jopa parempana kuin verrokeiden.
Hoidon pitkäkestoisten vaikutusten ymmärtämiseksi tulevaisuudessa tarvitaan lisää prospektiivisia tutkimuksia, joissa hyödynnetään sekä psyykkistä hyvinvointia laajemmin arvioivia menetelmiä että terveydentilaspesifejä menetelmiä. Lisaksi strukturoitujen päiväkirjojen hyödyntäminen täydentävänä tutkimusmenetelmänä lisää ymmärrystä niistä tunteista, joita potilaat kokevat jokapäiväisessä elämässään.Orthognathic treatment combining orthodontics and surgery aims at correcting severe dentofacial discrepancies and improving patients' quality of life. Several factors motivate patients to seek this treatment as severe dentofacial discrepancies affect patients' oral health and function, and psychosocial well-being. This thesis aimed at analyzing patients' psychosocial well-being before, during, and after orthognathic treatment using a prospective study design.
A systematic literature review on orthognathic patients' motivation for treatment, psychosocial well-being, and satisfaction with treatment outcome was conducted. According to the included studies (n=35), the main motives for treatment were improvements in the stomatognathic system, self-confidence, and appearance. Psychosocial well-being was evaluated using a range of questionnaires, and with varying data collection points. Overall, orthognathic patients did not experience psychiatric symptoms to a greater degree than others. The vast majority of patients were satisfied with treatment outcome.
Prospective orthognathic patients' psychosocial well-being was compared to that of young adults without orthognathic treatment need. Data was collected with questionnaires evaluating psychiatric symptoms (Symptom Checklist-90), self- esteem (Rosenberg Self-Esteem Scale), psychological flexibility (Acceptance and Action Questionnaire II), condition-specific quality of life (Orthognathic Quality of Life Questionnaire), and body image (body image questionnaire). Also, patients' assessed their daily emotions with a structured diary, and graded their own dental appearance on a scale from 1 to 10 -esthetic Component of the Index of Orthodontic Treatment Need). Data was collected before beginning treatment. Most of the patients coped well with their dentofacial deformities despite experiencing evident masticatory problems. Among the patients who graded their dental appearance as worse, quality of life and body image were lower than among controls. Self-esteem and psychological flexibility did not differ between patients and controls.
Orthognathic patients' psychosocial well-being was evaluated in 6 treatment phases: before treatment (T0), after first orthodontic examination (T1), from 6 weeks to 2 months after placement of fixed orthodontic appliances (T2), 3-4 weeks before orthognathic surgery (T3), 6 weeks after surgery (T4), and 1 year after surgery (T5). Control group data was collected at time points corresponding to patients' T0, T4, and T5. The results indicated that treatment produced improvements in patients' psychosocial well-being with regard to condition-specific quality of life, body image, and psychiatric symptoms. The results regarding patients' psychosocial well-being were equal to or even better than for controls 1 year after surgery.
In the future, prospective studies with both general measures of psychological well-being and condition-specific measures are needed to better understand the long- term effects of treatment. Furthermore, in addition to questionnaires, also structured diaries would bring new information about patients' emotions in their daily lives
Host cell calpains take part in the cleavage of structural proteins of enterovirus polyprotein
No full textFluctuating child–staff ratio: governing by numbers in finnish early childhood education
No full textChallenging Unequal Gendered Conventions in Heterosexual Relationship Contexts through Affective Dissonance
No full textGlobaalit trendit: uhkia vai mahdollisuuksia Suomen kansalliselle huoltovarmuudelle? : Vertaileva tutkimus tulevaisuusraporteista
No full textTutkielma käsittelee globaaleja trendejä ja niiden mahdollisia vaikutuksia Suomen kansalliseen huoltovarmuuteen. Kansallinen huoltovarmuus on entistä enemmän riippuvainen erinäisistä globaaleista, valtioiden rajat ylittävistä virroista, kuten datan, ihmisten, rahan, tiedon ja tavaroiden liikkuvuudesta. Virtojen liikkuvuus ja rajojen madaltuminen merkitsevät sekä uusien mahdollisuuksien, kuten teknologioiden, että uhkien, kuten finanssikriisien ja epidemioiden, nopeampaa leviämistä. Ennennäkemättömän nopea kehitys ja muuttuneet uhat ovat lisänneet tarvetta huoltovarmuuden resilienssin vahvistamiselle sekä kysyntää odottamattomien ja tuntemattomien kehitysten ennakoinnille. Tutkielma vastaa tarpeeseen pyrkiä lisäämään ymmärrystä vallitsevista trendeistä ja epävarmuuksista, jotta huoltovarmuuden tulevaisuuteen liittyvää ennakointia ja resilienssiä voidaan kehittää.
Tutkielmassa yhdistyvät kaksi tieteenalaa: kansainvälisen politiikan tutkimus ja tulevaisuudentutkimus. Tutkielma kartoittaa merkittävimmät globaalit trendit ja kehityskulut, jotka mahdollisesti vaikuttavat tulevaisuuteemme seuraavien vuosikymmenten aikana. Tutkimusmenetelmänä toimii vertaileva ja teoriaohjattu sisällönanalyysi. Tutkielman ensimmäisessä vaiheessa trendit kartoitettiin empiirisesti vertailemalla viiden kansainvälisen, länsimaalaisen instituution tuottamaa tulevaisuusraporttia. Trendit taulukoitiin raporteissa ilmenneiden painotusten mukaisesti ja teoreettisen viitekehyksen ohjaamana megatrendeihin, trendeihin, heikkoihin signaaleihin ja mustiin joutseniin. Tutkimusprosessin toisessa osuudessa pohdittiin trendien vaikutusta Suomen kansalliseen huoltovarmuuteen trendien tuomien mahdollisuuksien ja uhkien kautta.
Trendit voitiin jakaa tuloksissa seitsemään eri teemaan: ilmastonmuutos, kaupungistuminen, demografiset muutokset, teknologinen vallankumous, informaation merkitys ja saatavuus, ihmisten itsenäistyminen ja vallan uudelleenjako. Keskeisinä tutkimustuloksina voidaan havaita, että raporttien painotusten perusteella merkittävimpinä pidettyjä trendejä yhdistävät ilmiöiden keskinäisriippuvuus, osin epävarma kehityssuunta ja teknologiakehityksen lisäämä monimutkaisuus, jotka heijastuvat myös kansallisen huoltovarmuuden turvaamiseen lisääntyneinä haasteina. Epävarmuutta lisäävät erityisesti myös trendien kehittymiseen olennaisesti vaikuttavat kansainvälisissä valtarakenteissa tapahtuvat muutokset ja epävarma globaali talous. Lisäksi sisällönanalyysi osoittaa, että tulevaisuusraportit voivat toimia poliittisina vaikutuskeinoina esittämällä tulevaisuus valittujen intressien mukaisesti.
Tutkielman tuloksista voidaan päätellä, että globalisaatio toimii trendien muutosajurina nopeuttamalla ilmiöiden leviämisvauhtia ja keskinäisriippuvuutta. Tutkielmassa ilmenneiden trendien monimutkaisuus, monitahoisuus, epävarma kehitys sekä nopea leviäminen lisäävät yleistä epävarmuuden ja tyytymättömyyden tunnetta ja edelleen huoltovarmuuden resilienssin vahvistamisen sekä ennakoinnin ja ilmiöiden selittämisen tarvetta