Journal.fi
Not a member yet
93357 research outputs found
Sort by
Itsemurhamenetelmät neljässä Euroopan maassa vuosina 1985-1988
Full text linkArtikkelissamme tutkimme eroja eri itsemurhamenetelmien välillä sukupuolten kesken Suomessa, Saksan Liittotasavallassa, Englannissa ja Walesissa sekä Italiassa vuosina 1985–1988 (n = 87012). Maiden välillä oli selviä eroja: Suomelle ominainen menetelmä oli ampuminen, Saksan Liittotasavallalle hirttäytyminen, Italialle korkealta hyppääminen ja Englannille ja Walesille pakokaasuilla tukahduttautuminen.
Miehet ja naiset erottuivat toisistaan erilaisten menetelmävalintojen suhteen, ja sukupuolierot säilyivät merkitsevinä myös maittaisessa tarkastelussa. Miehille tyypillisiä itsemurhamenetelmiä olivat hirttäytyminen, ampuminen ja pakokaasuilla tukahduttautuminen. Naisille ominaisia menetelmiä puolestaan olivat lääkeaineiden yliannostelu, hukuttautuminen ja korkealta paikalta hyppääminen.
Menetelmävalinnat heijastavat saatavuutta sekä yhteiskunnallisten ja kulttuuristen arvojen ja normien ohella myös arkielämän kontekstia
Sällskapets förhandlingar; mars 1889— mars 1890
No full textThe text can be accesed by using this LIN
Vuorovaikutus terapiasuhteen rakentamisen kulmakivenä
Full text linkElina Weisteen sosiologian väitöskirja ”Relational work in therapeutic interaction – A comparative conversation analytic study on psychoanalysis, cognitive psychotherapy and resource-centred counselling” tarkastettiin Helsingin yliopistossa 18.12.2015. Vastaväittäjänä toimi professori Douglas Maynard (University of Wisconsin-Madison) ja kustoksena professori Anssi Peräkylä (Helsingin yliopisto)
Unitutkimusta voi soveltaa kirjallisuuteenkin
Full text linkUnien toimintamekanismeja koskevia psykologisia teorioita voi hyödyntää kaunokirjallistenkin unien tutkimuksessa. Toisaalta unitutkimus on hyötynyt kirjallisuuden- ja kielentutkimuksen piirissä kehitetyistä kerronnallisten ja retoristen rakenteiden teorioista. Tuore väitöskirjani Lauri Viidan (1916–1965) runoelmasta Kukunor: satu ihmislapsille (1949) soveltaa monitieteistä unitutkimusta kirjallisuuden analysointiin
Työikäisten kognitiivinen suoriutuminen – viitearvotietoja AINO-tutkimuksesta
Full text linkKognitiivisten testien käyttö perustuu tietoon testattavien kykyjen jakautumisesta normaaliväestössä. Monet taustatekijät, kuten ikä, vaikuttavat merkittävästi odotettuun testisuoriutumiseen. Suomalaisia viitearvotietoja tarvitaan lisää. Tässä artikkelissa kuvataan tervettä työikäistä väestöä edustavan joukon suoriutumista yleisesti käytetyissä kognitiivisissa testitehtävissä pyrkimyksenä lisätä niiden käyttökelpoisuutta kliinisessä päätöksenteossa. Lisäksi tarkastellaan iän merkitystä kognitiivisen suoriutumisen eri alueilla. Aineistona käytetään Kelan tukemaan AINO-tutkimusprojektiin rekrytoitua verrokkiryhmää. Tutkimushenkilöiden (N = 50) kognitiivista suoriutumista ja ikäkohtaisia eroja kuvataan testipistemäärien ja muiden kliinisesti merkittävien muuttujien avulla. Nuoret (23–49 v.) suoriutuivat vanhempia (50–64 v.) paremmin kielellisen muistin, visuospatiaalisen havaitsemisen ja psykomotoriikan alueilla. Tehokasta toiminnanohjausta edellyttävä suoriutuminen oli vanhemmassa ikäryhmässä virhealttiimpaa kuin nuoremmassa. Joissain tehtävissä ikäryhmäeroa ei havaittu, ja laskutehtävissä suoriutuminen oli vanhempien ryhmässä nuoria parempaa. Virhesuoriutumista havaittiin jossain määrin myös aivotoiminnan häiriöitä seulovissa tehtävissä. Tulokset sopivat aiempiin tutkimushavaintoihin iän vaikutuksesta kognitiiviseen suoriutumiseen. Artikkeli vastaa osaltaan todettuun suomalaisten viitearvotietojen tarpeeseen
Historiallista näkökulmaa suomalaiseen sosiaalipsykologiaan
Full text linkArvioitu teos: Anja Riitta Lahikainen, Eero Suoninen, Irmeli Järventie & Marko Salonen (toim.): Sosiaalipsykologian sukupolvet. Vastapaino, 2012
Narratiivisen altistusterapian (NET) vaikutus kognitiivisiin prosesseihin ja mielenterveyteen: tapaustutkimus
Full text linkSuurin osa ihmisistä kokee jossakin elämänsä vaiheessa potentiaalisesti traumatisoivan tapahtuman. Useille traumatisoiville tilanteille altistuminen eli kompleksinen traumatisoituminen lisää erilaisten mielenterveysongelmien todennäköisyyttä. Vallalla olevien traumateorioiden mukaan traumatisoiva tilanne johtaa mielenterveysongelmiin kognitiivisten prosessien vääristymisen kautta. Kompleksiseen traumatisoitumiseen on kehitetty interventio nimeltä narratiivinen altistusterapia, jonka tarkoituksena on vaikuttaa sekä traumamuistojen laatuun että henkilön autobiografisen muistin palautumiseen. Tässä tapaustutkimuksessa tarkasteltiin useita traumaattisia tapahtumia kokeneen nuoren psyykkistä oireilua, traumamuistojen laatua, traumaan liittyvää tiedonkäsittelyä ja elämäkertamuistia sekä niiden muutoksia narratiivisen altistusterapian aikana suhteessa vallalla oleviin traumateorioihin. Ennen interventiota tutkittavalla todettiin traumaperäinen stressihäiriö sekä huoltajan raportoimia käytösoireita, yliaktiivisuutta, kaverisuhteiden ongelmia sekä psyykkistä kokonaisoireilua. Tutkittavan traumaan liittyvät kognitiot olivat vääristyneitä, traumamuistot hajanaisia ja autobiografinen muisti heikentynyttä. Intervention aikana ja jälkeen muutosta parempaan oli tapahtunut kaikilla mitattavilla osa-alueilla. Tulokset vaikuttaisivat olevan yhdenmukaisia vallitsevien teorioiden kanssa
Kuinka kansalliset symbolit ovat yhteydessä maahanmuuttajiin kohdistuneisiin asenteisiin?
No full textEerika Finellin sosiaalipsykologian väitöskirja ”National symbols, their meanings, and how they relate to national identification, outgroup attitudes and national sentiments: Rhetorical, correlational and experimental studies” tarkastettiin Helsingin yliopistossa 21.8.2012. Vastaväittäjänä toimi professori Susan Condor Lancasterin yliopistosta ja kustoksena professori Karmela Liebkind Helsingin yliopistosta
