Journal.fi
Not a member yet
93357 research outputs found
Sort by
Johtajien moraalinen identiteetti: Miten henkilökohtaiset moraaliset arvot ilmenevät ja kehittyvät organisaatioissa?
Full text linkTässä artikkelissa kuvaamme, miten johtajien moraalinen identiteetti näyttäytyy organisaatioissa ilmenevissä moraalisissa haasteissa ja millaisia kehityskulkuja identiteeteissä on havaittavissa. Esitämme, että Marcian identiteettistatusparadigmaa voidaan soveltaa myös moraaliseen kehitykseen. Näin ollen myös moraalisen identiteetin kypsyys voidaan määritellä kahden identiteetin rakentamiseen liittyvän keskeisen prosessin avulla, joita ovat henkilökohtaisten arvojen aktiivinen etsintä sekä arvoihin sitoutuminen. Lisäksi sovellamme Marcian identiteettitasapainoa horjuttavan tapahtuman käsitettä moraalisiin ongelmatilanteisiin. Empiirisessä osuudessa kuvaamme, millaisia kontekstiin ja/tai yksilöön liittyviä tekijöitä on tunnistettavissa, jotka voivat joko tukea tai haastaa johtajien moraalisen identiteetin ilmenemistä ja kehittymistä organisaatioissa. Vedämme yhteen esittämämme teoreettiset näkökulmat ja niihin liittyvät tutkimushavainnot tiivistetyksi malliksi, jonka pohjalta voimme yksityiskohtaisemmin ymmärtää yksilöllisiä eroja moraalisessa identiteetissä sekä miten nämä erot voivat vaikuttaa moraalisten ongelmatilanteiden kohtaamiseen ja ratkaisemiseen organisaatioissa
Suomalaisten rehtoreiden ja opettajien työhyvinvointiprofiilit koronakeväänä
Full text linkTässä tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisten opettajien ja rehtoreiden työhyvinvointia työinnon ja työuupumuksen profiilien avulla koronakevään 2020 aikana. Kyselytutkimukseen osallistui 1182 opettajaa (83% naisia, keski-ikä 48 (kh 9.5) vuotta) ja 644 rehtoria (41% naisia, keski-ikä 50.6 (kh 7.7) vuotta) eri puolilta Suomea. Latentin profiilianalyysin avulla tunnistettiin neljä opettajien työhyvinvointiprofiilia ja kolme rehtoreiden työhyvinvointiprofiilia. 42% opettajista sijoittui innostuneiden profiiliin, jota luonnehti samanaikaisesti korkea työinto ja matala työuupumus; 11% innostuneiden mutta uupuneiden profiiliin, jota erotti erityisesti vähäinen energisyys ja korkea uupumusasteinen väsymys; 37% uupumusriskissä olevien profiiliin, jota luonnehti lievä työuupumus ja vähäinen työinto; ja 10% sijoittui vakavasti uupuneiden profiiliin, jossa koettiin keskimäärin vakavaa uupumusta ja matalaa työintoa. Rehtoreista 34% sijoittui innostuneiden profiiliin, 48% työuupumisriskissä oleviin ja 18% työuupuneisiin, joita kuitenkin luonnehti keskimäärin alhaisempi uupumus opettajiin verrattuna. Tulokset osoittivat, että rehtoreiden innostus oli laskenut 25% verrattuna edelliseen vuoteen ja opettajien uupumus lisääntynyt. Reilu kolmasosa opettajista ja kolmasosa rehtoreista koki korkeaa työintoa ja alhaista työuupumusta myös koronakevään erityisjärjestelyiden aikana, mutta Covid-19 kriisi opetuksen erityisjärjestelyineen oli lisännyt erityisesti opettajien uupumusriskiä ja laskenut rehtoreiden innostusta
Neuropsykologisen kuntoutuksen vaikuttavuus lasten ja nuorten sosiaalisten taitojen vahvistamisessa - systemaattinen kirjallisuuskatsaus
Full text linkLasten ja nuorten sosiaalisten taitojen kuntoutusnäyttö on ollut osin lupaavaa ja osin ristiriitaista. Kansainvälinen tutkimustieto tukee näkemystä, jonka mukaan lasten ja nuorten laaja-alaisiin vaikeuksiin saadaan vaikutettua tehokkaimmin varhain toteutuvilla, monipuolisilla interventioilla, jotka sisältävät vanhempien ja verkoston ohjannan. Tämän systemaattisen katsauksen tavoitteena on koota yhteen lasten ja nuorten sosiaalisia taitoja koskevan kuntoutuksen laadukas, ajankohtainen, kansainvälinen tutkimusnäyttö. Katsaus sisältää erilaisissa ympäristöissä ja eri ammattiryhmien toteuttaman kuntoutusnäytön, jolla voi olla relevanssia suomalaisen neuropsykologisen kuntoutuksen kannalta. Hakuprosessi tuotti 455 artikkelia, joista mukaan katsaukseen valikoitui 25. Katsauksen artikkelit olivat heterogeenisia tutkimusasetelmien, tutkimusten toteuttajien, interventioiden, tutkimustulosten ja laadun suhteen. Suuri osa tutkimuksista oli toteutettu autismikirjon lapsilla. Tutkimustulokset olivat myönteisiä, mutta pääosin tilastollisesti ei-merkitseviä. Myönteisiä tuloksia saatiin video- ja teknologia-avusteisista interventioista, sosiaalisten taitojen ryhmistä sekä vanhempainohjannasta ja -ryhmistä. Ammattilaisen ohjaus, kuntoutuksen intensiteetti ja varhainen ajoitus vaikuttivat tehostavan vaikuttavuutta. Tutkimustulokset tukevat autismikirjon riskissä olevien alle 3-vuotiaiden lasten varhaisten interventioiden sekä ADHD-lapsille suunnattujen yhdistelmähoitojen vaikuttavuutta.
Avainsanat: sosiaalinen kompetenssi, sosiaaliset taidot, itsesäätely, neuropsykologia, kuntoutus
The effectiveness of neuropsychological rehabilitation in strengthening social skills of children and adolescent - Systematic Review
Abstract
The results of rehabilitation studies regarding social skills of children and adolescents have been partly promising and partly contradictory. International research data supports a view according to which extensive social difficulties of children and adolescents can be most efficiently reinforced by versatile forms of intervention, which include guidance of parents and network. The objective of this systematic review is to put together the current, high-quality international scientific evidence regarding the rehabilitation of social skills of children and adolescents. The review contains the results of rehabilitation programs performed by several occupational groups in different environments, which may be relevant for neuropsychological rehabilitation in Finland. The search process gave 455 relevant articles, of which 25 were selected for the review. The articles selected were heterogenous in terms of research frames, organizers, interventions, findings and quality. Most of the studies had been carried out with children with autism spectrum. The research results were positive but, for most parts, not statistically significant. Positive results were obtained from video- and technology assisted interventions, the guidance of parents and social skill groups for children as well as for parents. The guidance of professionals, the intensity of the rehabilitation and early timing seem to increase the effectiveness. The research results support the effectiveness of early interventions for children under the age of 3 with risk of autism spectrum and combination of treatments designed for ADHD children.
Keywords: social competence, social skills, self-regulation, neuropsychology, rehabilitatio
Tietoisesta läsnäolosta apua riippuvuuksiin
Full text linkJudson Brewer: Koukussa – päihitä sitkeät riippuvuudet. Viisas Elämä, 2018
Kehittynyttä ajattelua – onko sitä?
Full text linkEeva Kallio (toim.): Development of adult thinking. Interdisciplinary perspectives on cognitive development and adult learning. London: Routledge, 2020
”Sanoja ymmärrän, mutta kokonaisuutta en.” Tapaustutkimus ITQ-kyselyn käytöstä pakolaispotilailla
Full text linkPakolaiset ovat kokeneet usein järkyttäviä tapahtumia ja myös kärsivät traumaperäisestä oireilusta kuten traumaperäinen stressihäiriö (PTSD). Traumaoireiden kartoittaminen ei ole aina suoraviivaista eivätkä arviointimenetelmät välttämättä sovellu sellaisenaan pakolaistaustaisille. Vakavasti traumatisoituneilla esiintyy myös monimuotoista stressihäiriötä (Complex PTSD; CPTSD) jota ei aina tunnisteta. International Trauma Questionnaire (ITQ) monine kieliversioineen voisi auttaa pakolaistaustaisten PTSD:n ja CPTSD:n tunnistamisessa, mutta sen käyttökelpoisuudesta tarvitaan tietoa. Tutkimuksessa arvioitiin ITQ:n arabian- ja darinkielisten versioiden toimivuutta. Kolme pakolaistaustaista potilasta kertoi tulkkivälitteisissä kognitiivisissa haastatteluissa mielipiteitään ITQ:n kysymyksistä. ITQ:n ongelmakohdat painottuivat kaikilla vastaajilla samoihin kohtiin, ja pitäytyminen traumaoireiden kartoituksessa oli haastavaa. ITQ:ssa oli käsitteitä ja kysymyksiä, joita osallistujat eivät ymmärtäneet. Vastaaminen itsenäisesti oli epäluotettavaa, ja se edellytti tulkkien ja haastattelijoiden aktiivista osallistumista. Laadullisesti käytettynä ITQ voi kuitenkin olla hyödyllinen menetelmä. Tutkimus nostaa esiin pakolaistaustaisten potilaiden arvioinnin erityispiirteitä. Tietoa voidaan myös hyödyntää laajempien ITQ:n validiteettia selvittävien tutkimusten suunnittelussa
Ongelmanratkaisu ja matematiikan käyttö työssä: maanviljelijöiden ja puuseppien työtä tarkkailemassa
Full text linkLaia Saló i Nevadon kasvatustieteiden väitöskirja ”Ongelmanratkaisu ja Matematiikan käyttö työssä” tarkastettiin Helsingin yliopistossa 19.3.2021. Vastaväittäjänä toimi Peter Liljedahl (Simon Fraser University, Kanada) ja kustoksena Gunilla Holm (Helsingin yliopisto, Suomi)
Yksi lisää
Full text linkKirja-arvio Lauri Nummenmaan teoksesta "Tilastotieteen käsikirja", Tammi, 2021
Funktionaaliset osallistumisen roolit luonnontieteiden yhteisöllisessä oppimisessa
Full text linkOlli-Pekka Heinimäen kasvatustieteen väitöskirja ”Functional participatory roles in collaborative science learning” tarkastettiin Turun yliopistossa 6.10.2022. Vastaväittäjänä toimi Nancy Perry (Brittiläisen Kolumbian yliopisto, Kanada) ja kustoksena Marja Vauras (Turun yliopisto)
