Journal.fi
Not a member yet
93357 research outputs found
Sort by
Lapsiin seksuaalista kiinnostusta tunteva asiakas: nettikysely terveydenhuollon ammattilaisten valmiuksista
Get PDFKyselytutkimuksessa kartoitettiin Suomessa toimivien hoito- ja rikosseuraamusalojen ammattilaisten kokemuksia ja valmiuksia työskennellä potilaiden kanssa, jotka tuntevat seksuaalista mielenkiintoa lapsia kohtaan. Kyselyyn vastasi 352 ammattilaista, joista valtaosa oli psykologeja, lääkäreitä tai sairaanhoitajia. Tulokset osoittivat, että noin 20 prosentilla oli kokemuksia kyseisen potilasryhmän hoidosta ja että vastaajat kokivat varsinkin osaamiseen liittyviä mutta myös henkilökohtaisia puutteita valmiuksissaan. Lisäksi tulokset heijastivat systemaattisen tiedon ja verkoston puutetta ja sellaisten tarvetta, jotta tätä potilasryhmää parhaiten voidaan hoitaa
Kuulohallusinaatioiden tutkimus kokijan ja kulttuurin näkökulmasta
Get PDFTässä artikkelissa esitellään äänien kuulemisen tutkimusta. Äänien kuuleminen on varsin vähän tunnettu, mutta yllättävän yleinen inhimillinen ilmiö, johon lääketieteellisessä kielenkäytössä on viitattu käsitteellä verbaalinen kuulohallusinaatio. Aiemmassa psykiatrisessa tutkimuksessa hallusinaatiot liitettiin sairausmalliin, ja mielitieteiden tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, miksi osa ihmisistä kokee hallusinaatioita. Tämän artikkelin tarkoituksena on havainnollistaa, kuinka ilmiötä on kuvattu psykiatrisessa ja biolääketieteellisessä tutkimuksessa, ja osoittaa, että sen tutkimukseen tarvitaan myös fenomenologisia näkökulmia. Tämän post-psykiatrisen trendin keskeinen tavoite on tarjota yksityiskohtaisempi, kokemuksiin pohjautuva kuvaus äänien kuulemisesta ilmiönä ja kannustaa hallusinaatiotutkimuksen eri osapuolia tieteenalarajat ylittävään yhteistyöhön. Lisäksi tavoitteena on tukea käyttäjäjohtoista tutkimusta sekä interventioita, joista on toipumisliikkeen myötä tullut psykiatriassa ja lääketieteessä yhä merkittävämpiä. Kuulohallusinaatioiden tutkimus kuvastaa sitä, miten hyödyllistä on tutkia patologisiksi määriteltyjä ilmiöitä kokijan näkökulmasta ja kuinka tällainen tutkimus voi vähitellen johtaa äänien kuulemiseen liitetyn stigman vähenemiseen
Sosiaalisesti jaettu metakognitiivinen säätely yhteisöllisissä oppimisprosesseissa
Get PDFTuike Iiskalan kasvatustieteen väitöskirja ”Socially shared metacognitive regulation during collaborative learning processes in student dyads and small groups” tarkastettiin Turun yliopistossa 2.10. 2015. Vastaväittäjänä toimi David Whitebread (Cambridgen yliopisto) ja kustoksena Simone Volet (Murdochin yliopisto; vieraileva professori, Turun yliopisto)
Moraaliset intuitiot poliittisen ideologian taustalla
Get PDFPoliittinen ideologia on monimutkainen ilmiö, johon vaikuttavat monet kulttuuriset, sosiaaliset ja psykologiset tekijät. Poliittiset kysymykset, kuten oikeus aborttiin, sukupuolineutraali avioliitto tai kuolemanrangaistus, ovat usein pohjimmiltaan moraalisia. Intuitiivisten prosessien rooli moraalisessa päätöksenteossa on suuri, ja moraaliset intuitiot saattavatkin olla yksi vaikuttava tekijä poliittisen ideologian taustalla. Tässä katsauksessa tarkastellaan moraalisten intuitioiden yhteyttä poliittiseen ideologiaan kognitiivisten tekijöiden, inho- ja uhkaherkkyyden sekä sosiaalisesti motivoituneen kognition näkökulmasta. Moraalisten perustojen teoria määrittelee kuusi perustaa, jotka vaikuttavat yksilöiden moraalipäätelmien taustalla. Liberaalit ja konservatiivit eroavat siinä, missä määrin he käyttävät näitä eri moraaliperustoja. Kognitiiviset kyvyt ja kognitiivinen tyyli ovat yhteydessä eroihin niin moraaliperustoissa kuin poliittisessa ideologiassakin. Toisaalta konservatiivien ja liberaalien välisten erojen taustalla vaikuttavat myös herkkyys uhan ja inhon tunteille. Poliittisen ideologian erot selittyvät siis osin eroilla moraalisissa intuitioissa, jotka puolestaan liittyvät yksilöllisiin eroihin niin kognitiivisessa prosessoinnissa kuin evoluution myötä kehittyneissä uhkaavien tilanteiden ja tautien välttämisjärjestelmissä
Jatkosuunnitelmien asiakaslähtöisyys psykologisten tutkimusten palautekeskusteluissa
Get PDFTässä tutkimuksessa selviteltiin, miten jatkosuunnitelmista keskusteltiin kuudessa psykologisten tutkimusten palautetilanteessa. Erityisen huomion kohteena oli asiakaslähtöisyys jatkosuunnitelmakeskustelujen elementtinä. Tässä tutkimuksessa asiakaslähtöisyydellä tarkoitettiin sosiaalisessa vuorovaikutuksessa havainnoitavaa asiakkaan osallistumista vuorovaikutukseen joko oma-aloitteisesti tai vastaamalla psykologin esittämiin osallistumiskutsuihin. Tutkimus on osa Psykologisten tutkimusten palautekeskustelujen vuorovaikutus ‑tutkimusprojektia, jonka tavoitteena on kerätä perustietoa psykologisista palautekeskusteluista. Tutkimusaineisto koostui kuudesta psykologisen tutkimuksen palautekeskustelutaltioinnista sekä niihin liittyvistä asiakkaiden ja psykologien palautetilanteen vuorovaikutusta arvioivista lomakkeista. Tutkimus toteutettiin monimenetelmäisesti siten, että kustakin palautekeskustelusta tarkempaan tarkasteluun valittiin jatkosuunnitelmia koskevat keskustelut, joiden analyysissa käytettiin diskurssianalyysin, keskustelunanalyysin ja diskursiivisen psykologian menetelmiä. Huomiota kiinnitettiin sekä asiakkaan että psykologin käyttämiin keskustelun keinoihin ja vuorovaikutuksen etenemiseen. Lisäksi hyödynnettiin lomakkeiden antamaa tietoa vuorovaikutuksen koetusta laadusta ja palautteen hyödyllisyydestä asiakkaalle. Jatkosuunnitelmista keskustelu tapahtui seuraavissa vuorovaikutuskategorioissa: vastavuoroinen tiedon vaihto, neuvottelu, yksipuolinen vuorovaikutus, motivointi ja suostuttelu. Asiakaslähtöisyyden kannalta nämä kategoriat erosivat toisistaan. Neuvottelussa, motivoinnissa ja vastavuoroisen tiedon vaihdossa psykologit käyttivät monipuolisesti erilaisia vuorovaikutuskeinoja ja asiakkaat osallistuivat niissä aktiivisemmin kuin yksipuolisessa vuorovaikutuksessa ja suostuttelussa. Vuorovaikutuskategoriasta toiseen siirtyminen tapahtui keskusteluissa usein nopeasti. Yksipuolisesta vuorovaikutuksesta neuvotteluun saatettiin siirtyä psykologin tarjoamalla osallistumiskutsulla mutta myös asiakkaan aloitteesta. Asiakkaat saattoivat myös pitäytyä minimivastauksissa osallistumiskutsuista huolimatta. Vuorovaikutuksen arviointivastausten perusteella osoittautui, ettei asiakkaan arvioima oma aktiivisuus ollut yhteydessä palautekeskustelun koettuun hyödyllisyyteen. Sen sijaan psykologin käyttämät vuorovaikutuskeinot olivat merkittävämmässä roolissa. Tärkeä tutkimushavainto oli myös ”kolmannen osapuolen”, kuten lähettävän tahon, merkitys jatkosuunnitelmista keskusteluun. Kolmanteen osapuoleen viitattiin suoraan tai siihen orientoituminen näkyi vuorovaikutuksen jännitteisyytenä ja suostuttelun käyttönä. Psykologisiin tutkimuksiin liittyvä vuorovaikutus on psykologin ammattikäytännön keskeinen alue, jonka onnistumisella on tärkeä rooli asiakkaiden kokemusten sekä tutkimuksista saadun hyödyn kannalta. Asiakkaan osallistumista ja asiakaslähtöisyyttä voidaan psykologityön arjessa kehittää kiinnittämällä huomiota psykologin käyttämiin vuorovaikutuskeinoihin jatkosuunnitelmista keskusteltaessa
Työn vaatimusten yhteys unettomuusoireisiin: työasioiden vatvominen välittävänä tekijänä
Get PDFTämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, ovatko työn vaatimukset yhteydessä unettomuusoireisiin ja syntyykö yhteys työasioiden vatvomisen kautta. Työn vaatimuksina tarkasteltiin aikapaineita sekä kognitiivisia ja emotionaalisia vaatimuksia. Vatvomisen osalta keskityttiin tunnepitoiseen vatvomiseen, jonka on todettu olevan terveyden kannalta haitallisin vatvomisen muoto. Tutkimuksen aineisto perustuu keväällä 2013 toteutettuun kyselyyn (n = 1 176). Vastaajien keski-ikä oli 46.9 vuotta, ja heistä naisia oli 60 prosenttia. Työn vaatimusten, tunnepitoisen vatvomisen ja unettomuusoireiden välisiä yhteyksiä tarkasteltiin hierarkkisella regressioanalyysilla. Tulokset osoittivat, että aikapaineet sekä kognitiiviset ja emotionaaliset vaatimukset olivat positiivisesti yhteydessä niin unettomuusoireisiin kuin vatvomiseen. Myös vatvominen ja unettomuusoireet olivat positiivisesti yhteydessä toisiinsa. Tunnepitoinen vatvominen välitti täysin kognitiivisten ja emotionaalisten vaatimusten ja unettomuusoireiden sekä osittain aikapaineiden ja unettomuusoireiden välistä yhteyttä. Näyttäisi siltä, että unettomuusoireita on mahdollista vähentää yhtäältä tukemalla työntekijää työn vaatimusten kohtaamisessa mutta myös antamalla koulutusta siihen, miten irtautua vapaa-ajalla työtä koskevista tunnesisällöltään kielteisistä ajatuksista
Uusi työväline peruskouluikäisten arviointiin ja kuntoutukseen
Get PDFArvioitu teos: Tuija Aro, Elina Järviluoma, Marketta Mäntylä, Hanna Mäntynen, Sira Määttä & Mika Paananen: Oppilaan minäkuva ja luottamus omiin kykyihin. Niilo Mäki Instituutti, 2014
Hengelliseen väkivaltaan on vaikea saada apua
Get PDFArvioitu teos: Aini Liljakumpu: Uskonnon varjot. Hengellinen väkivalta kristillisissä yhteisöissä. Vastapaino, 2015