Journal.fi
Not a member yet
93357 research outputs found
Sort by
Psykologinen turvallisuus ja uudistava toiminta
Get PDFNykypäivän työelämä ei ole enää samalla tavoin vakaata ja ennakoitavaa kuin aikaisemmin, joten työntekijöiltä vaaditaan entistä enemmän uudistumista ja uuden oppimista. Tämä uudistuminen tapahtuu usein kompleksisessa ja monitasoisessa organisaatiotodellisuudessa, jossa keskeistä on yhteistyö, avoin kommunikaatio ja uskallus uuden kokeilemiseen. Jotta työntekijät uskaltavat jakaa ideoitaan ja ajatuksiaan ja kokeilla uutta, tarvitaan psykologista turvallisuutta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää psykologisen turvallisuuden tilaa suomalaisessa työelämässä ja sen yhteyksiä uudistavaan toimintaan. Aineistona käytettiin Tilastokeskuksen vuoden 2018 Työolotutkimuksen aineistoa. Tutkimusjoukko rajautui niihin, jotka työskentelivät tiimissä, joilla oli yhteinen tehtävä ja mahdollisuus itse suunnitella työtään (n= 3028). Analyyseissa hyödynnettiin logistisia regressiomalleja. Tulokset osoittivat korkean psykologisen turvallisuuden olevan yhteydessä uudistavaan toimintaan työssä, kun uudistumista arvioitiin tehtyjen aloitteiden määrän (OR=1.53, 95 % CI= 1.31, 1.78) ja uusien ideoiden soveltamisen (OR=3.28, 95 % CI 2.76, 3.89) avulla. Tulokset olivat samankaltaisia miehillä ja naisilla sekä tarkasteltuna ammattiaseman, työn ennakoitavuuden ja digitaalisuuden mukaan, eivätkä ne oleellisesti muuttuneet, kun ikä, sukupuoli ja ammattiasema huomioitiin malleissa. Tutkimuksemme perusteella psykologisen turvallisuuden edistäminen on tärkeää organisaation uudistumisen kannalta monenlaisissa ammateissa ja eri tyyppisissä töissä
Kuuluvuuden tunne ja poissaolot maahanmuuttotaustaisilla oppilailla
Get PDFTässä artikkelissa tarkastelemme maahanmuuttosukupolven, kotona puhutun kielen ja taustamaan yhteyttä kouluun kuuluvuuden tunteeseen ja koulupoissaoloihin sekä sitä, miten kuuluvuuden tunne selittää poissaoloja. Aineistona käytämme Suomen PISA-kyselyitä vuosilta 2012, 2015 ja 2018 ja menetelmänä regressioanalyysiä.
Maahanmuuttotaustaisilla oppilailla, jotka puhuvat kotonaan muuta kuin koulun opetuskieltä, on heikompi kouluun kuuluvuuden tunne kuin suomea tai ruotsia puhuvilla (valtaväestön) oppilailla. Pojilla kieliryhmien väliset erot kuuluvuuden tunteessa ovat hieman suuremmat kuin tytöillä. Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajilla, jotka puhuvat vain koulun opetuskieltä kotonaan, ja toisen sukupolven muunkielisillä oppilailla ja 2,5 sukupolven nuorilla on enemmän poissaoloja kuin muilla oppilailla. Mitä vanhempana oppilaat ovat muuttaneet Suomeen, sitä heikompi heidän kouluun kuuluvuuden tunteensa on ja sitä enemmän heillä on poissaoloja. Kouluun kuuluvuuden tunne on yhteydessä poissaoloihin muttei selitä ryhmien välisiä eroja.
Tutkimus auttaa identifioimaan, mitkä maahanmuuttotaustaiset ja kielelliset ryhmät ovat erityisen haavoittuvassa asemassa kuuluvuuden tunteen suhteen ja minkälainen merkitys tällä on poissaoloille
Pakkomuuttojen ja vainon kokemisen ylisukupolviset jäljet: Inkeriläisen toisen ja kolmannen pakkomuuttosukupolven hyvinvointi Suomessa
Get PDFTässä artikkelissa tarkastellaan pakkomuuttoja ja vainoa 1900-luvun alkupuolella kokeneiden inkeriläisten jälkeläisten hyvinvointia Suomessa. Tutkimus perustuu kyselyaineistoon (n=650), jonka vastaajat ovat Venäjän vallankumouksen aikana Suomeen siirtyneiden Inkerin pakolaisten kolmatta sukupolvea sekä siirtoväkenä Suomeen jatkosodan aikana tulleiden inkeriläisten toista ja kolmatta sukupolvea. Sodan tapahtumien todistaminen, niiden osaksi joutuminen ja kodin jättäminen ovat elämää perustavanlaatuisesti muokkaavia, usein traumaattisia tapahtumia, joilla on aiempien tutkimusten mukaan usein ylisukupolvisia seurauksia. Pakkomuuttoja kokeneiden inkeriläisten lasten ja lastenlasten mielen hyvinvointia peilataan tässä artikkelissa Suomessa aiemmin tehtyjen hyvinvointitutkimusten tuloksiin. Lisäksi tarkastellaan vanhempien sotaan liittyvien tapahtumien määrän ja inkeriläistaustasta puhumisen yhteyttä jälkeläisten hyvinvointiin. Tulokset osoittavat, että erityisesti naisten psyykkinen kuormittuneisuus on korkealla tasolla koko väestöön verrattuna. Vakavampi psyykkinen kuormittuneisuus on myös yhteydessä siirtoväen toisessa sukupolvessa raportoituihin vanhempien sotakokemusten määrään. Vanhempien inkeriläistaustasta vaikenemisella on niin ikään yhteys jälkeläisten mielen hyvinvointiin toisessa ja kolmannessa sukupolvessa. Tutkimus antaa viiteitä pakkomuuton vaikutuksista inkeriläisten jälkeläisten nykypäivän mielen hyvinvointiin, mutta korona-aikana kerätyn aineiston tulosten tulkintaan on suhtauduttava erityisellä varovaisuudella
Eroon kausaalikammosta
Get PDFTuukka Kaidesoja, Tomi Kankainen & Petri Ylikoski (toim.) Syistä selityksiin. Kausaalisuus ja selittäminen yhteiskuntatieteissä. Helsinki: Gaudeamus, 201
Psykoterapeutin ammatin valo- ja varjopuoli
Get PDFLinda L. Chamberlain: Practicing psychotherapy. Lessons on helping patients and growing as a professional. Routledge Taylor & Francis Group, 2020. 182 sivua
Vanhemmuus on iloinen asia
Get PDFLea Pulkkinen. Lapsen hyvinvointi alkaa kodista. PS-kustannus, 2022
