Journal.fi
Not a member yet
93357 research outputs found
Sort by
En märklig mans liv och arbete: Johan Leche (1704–1764) och meteorologins historia i Åbo, Finland och Sverige under 1700-talet
Get PDFI Finland är Johan Leche (1704–1764) mest känd för att ha gjort en serie meteorologiska och fenologiska observationer mellan 1748 och 1764. Att han anlände till Åbo utan tidens nyaste meteorologiska instrument, den så kallade svenska termometern, som utvecklats av Celsius i början av 1740-talet, påverkade utan tvekan Leches vetenskapliga liv och karriär. Tidigare forskning om Johan Leche kan grovt indelas i tre kategorier. Till den första kategorin hör klimathistoriska rekonstruktioner utgående från Leches meteorologiska och kryofenologiska observationer. Ett av uppsatsens mål är följaktligen att belysa tidigare obesvarade frågor gällande Leches meteorologiska observationer, såsom var de gjordes, om han de facto gjorde alla observationer ensam eller om han delade på bördan med någon kollega. Till den andra kategorin hör beskrivande biografiska verk om vetenskapsmannen Leche. I denna uppsats knyts klimatteorier samman med meteorologiska observationer och sett ur det här perspektivet kan Johan Leche inte studeras i ett vakuum. Av nämnda orsak intar även astronomen och Vetenskapsakademiens ständige sekreterare Pehr Wargentin (1717–1783), som också hjälpte Leche med sammanställningen av de meteorologiska observationerna, en central roll i uppsatsen. Till den tredje kategorin hör ett föredrag som hölls av Helsingfors universitets förste professor i meteorologi, Oscar Johansson (1878–1956). Johansson lyfte fram för tiden relevanta klimatologiska frågor och Leches reflektioner om periodicitet. Uppsatsens uppgift är således att belysa, för att citera Johansson, ”denna märklige mans lif och arbete”.I Finland är Johan Leche (1704–1764) mest känd för att ha gjort en serie meteorologiska och fenologiska observationer mellan 1748 och 1764. Att han anlände till Åbo utan tidens nyaste meteorologiska instrument, den så kallade svenska termometern, som utvecklats av Celsius i början av 1740-talet, påverkade utan tvekan Leches vetenskapliga liv och karriär. Tidigare forskning om Johan Leche kan grovt indelas i tre kategorier. Till den första kategorin hör klimathistoriska rekonstruktioner utgående från Leches meteorologiska och kryofenologiska observationer. Ett av uppsatsens mål är följaktligen att belysa tidigare obesvarade frågor gällande Leches meteorologiska observationer, såsom var de gjordes, om han de facto gjorde alla observationer ensam eller om han delade på bördan med någon kollega. Till den andra kategorin hör beskrivande biografiska verk om vetenskapsmannen Leche. I denna uppsats knyts klimatteorier samman med meteorologiska observationer och sett ur det här perspektivet kan Johan Leche inte studeras i ett vakuum. Av nämnda orsak intar även astronomen och Vetenskapsakademiens ständige sekreterare Pehr Wargentin (1717–1783), som också hjälpte Leche med sammanställningen av de meteorologiska observationerna, en central roll i uppsatsen. Till den tredje kategorin hör ett föredrag som hölls av Helsingfors universitets förste professor i meteorologi, Oscar Johansson (1878–1956). Johansson lyfte fram för tiden relevanta klimatologiska frågor och Leches reflektioner om periodicitet. Uppsatsens uppgift är således att belysa, för att citera Johansson, ”denna märklige mans lif och arbete”
Disability, rurality and spatial competence: on the importance of embodied knowledge and supportive contexts
No full textIn this article, I investigate the interaction between the rural environment and disability to explore how place can be a resource in processes of participation and belonging. The aim is to explain how individuals experiencing disability make use of, give meaning to, evaluate, and negotiate their surroundings. The embodied experiences of individuals living in rural places are at the centre of the study that this work is based on. The empirical material includes in-depth interviews with 15 men and women experiencing either a physical or a neuropsychiatric impairment. The analysis focuses upon the environmental-social interface. The article argues that the concept of spatial competence offers a relatively open entrance for studying enabling spaces and identifying factors contributing to the well-being of individuals and places. Spatial competence is understood as a process that emphasises agency and the ability to navigate social and material environments. Departing from the participants’ elaborations and reflexivity with regard to their local places, I argue that the physical environment, social networks and local welfare structures constitute pillars in the development of spatial competence. Welfare structures are explicitly addressed, for example regarding social support in everyday life or material support in the case of remodelling a home. These structures are also implicitly present in narratives on excursions, outdoor activities or social contexts initiated or supported by the public sector or civil society. A conclusion is that the development of spatial competence intersects with a functioning welfare society
Objects of affection and competing images of the Swedish North: movements for and against ‘green’ investments and reindustrialization
No full textWe are witnessing the mobilization of geographical and social peripheries as sites for change in the current industrialization and ‘green’ development of the sparsely populated Swedish North (Norrland). In this article, we aim to explore how objects of affection and images of the Swedish North are framed in movements both for and against the establishment of a new so-called green industry in the northern Swedish countryside. This prospect has been hotly debated in the local community, which has seen both struggles for it (because of job opportunities) and against it (because of the destruction of nature and livelihood opportunities). Combining selective digital archiving with Sara Ahmed’s concept of affective economies and its application to images of place and belonging, we analyze how the region’s re-industrialization both draws upon and contests traditional images of the northern countryside. Our analysis shows that the resistance to and mobilization of such ideas of renewal and escape are rooted both in nostalgia for a pre-industrial past and a desire for the prosperity brought by industrial investments. It also shows how different development goals are invoking different ideas of what is best for the local community, making visible the rural as a conflicted space
Exposé des travaux géographiques exécutés en Finlande jusqu’en 1895. Communication faite au sixième Congrès International de Géographie à Londres, 1895
No full textThe text can be accesed by using this LIN
Parisuhdetyytyväisyys, ristiriidat ja eroaikeet kaksikulttuurisissa ja suomalais-suomalaisissa liitoissa
Get PDFMuiden maiden kansalaisten kanssa solmittujen avioliittojen määrä on Suomessa kasvanut. Noin joka kymmenes solmittu avioliitto on nykyisin suomalaisen ja ulkomaalaisen välinen, pääkaupunkiseudulla selvästi useampi. Koska kaksikulttuuriset liitot päätyvät eroon yksikulttuurisia liittoja useammin, myös mediassa on pohdittu näiden liittojen eroriskiä. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin kahden laajan kyselytutkimusaineiston avulla, missä määrin kaksikulttuuriset parisuhteet eroavat kantaväestön liitoista parisuhdetyytyväisyyden, parisuhteen ristiriitojen ja eroaikeiden suhteen. Lisäksi tarkasteltiin kaksikulttuurisissa liitoissa elävien parien kokemuksia liiton toimivuuteen vaikuttavista tekijöistä avoimen kysymyksen ”Kuinka neuvoisit kahdenkulttuurin liittoja solmivia pareja?” avulla. Tulokset osoittivat, että tyytyväisyys parisuhteeseen, seksielämään ja vanhemmuuteen oli kaksikulttuurisissa liitoissa (n = 2389) tilastollisesti merkitsevästi korkeampaa kuin suomalais-suomalaisissa liitoissa (n = 1886). Parisuhteen ristiriitojen kokonaismäärässä kantasuomalaiset liitot ja kaksikulttuuriset liitot eivät miesten kokemana eronneet toisistaan. Kuitenkin ulkomaalaiset naiset, jotka elivät suomalaisen miehen kanssa, raportoivat enemmän ristiriitoja liitossaan kuin suomalaiset naiset suomalaisen miehen kanssa. Kaksikulttuuriset parit riitelivät eniten kotitöistä, mutta merkitsevästi vähemmän kuin suomalais-suomalaisissa liitoissa. Erilaisiin elämänarvoihin ja -tyyleihin liittyviä ristiriitoja heillä oli melko vähän. Samoin alkoholin ja päihteiden käyttöön ja uskottomuuteen liittyen he riitelivät vähän, eikä tässä ollut eroa kantaväestön liittoihin verrattuna. Miesten eroaikeissa ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa eri liittotyyppien välillä. Sen sijaan naisilla eroaikeet olivat kaksikulttuurisissa liitoissa tyypillisempiä kuin kantaväestön liitoissa. Avoimissa vastauksissaan kaksikulttuuristen liittojen parit nostivat tyypillisimmin esiin teemoja liittyen yhtäältä parisuhteen vastavuoroisuuteen ja toisaalta toisen kulttuuriin tutustumiseen ja kielen merkitykseen sekä tietoisuuteen omasta ja toisen kulttuurista.
Avainsanat: Kaksikulttuurisuus, kaksikulttuuriset parit, suomalaiset parit, tyytyväisyys, eroaikeet, ristiriidat
 
Suomalaisten Rehtorien Työhyvinvointiprofiilit, Voimavarat ja Vaatimukset
Get PDFTässä tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisten rehtorien työhyvinvointia työinnon ja -uupumuksen profiilien avulla. Profiileja ennustettiin voimavarat-vaatimukset mallin mukaisesti erilaisilla rehtorien työhön liittyvillä tekijöillä (mm. hallinnolliset tehtävät, uuden opetussuunnitelman (OPS) tuomat haasteet, koulun arvot, työn monikulttuurisuusrikkaus). Tutkimukseen osallistui 575 (60% naisia) rehtoria eri puolilta Suomea, jotka vastasivat heille lähetyn työhyvinvointia, voimavaroja ja vaatimuksia koskevaan kyselyn. Latentin profiilianalyysin avulla löydettiin kolme hyvinvointiprofiilia: 56% rehtoreista koki samanaikaisesti korkeaa työintoa ja matalaa uupumusta (innostuneet), 33% koki keskitasoista uupumusta ja innostusta (uupumusriskissä olevat), ja 12% koki korkeaa uupumusta ja keskitasoista työintoa (uupuneet). Rehtorit, jotka kokivat että uusi OPS toi paljon haasteita heidän työhönsä, että koulun arvot eivät vastanneet heidän henkilökohtaisia arvojaan, kuuluivat useammin uupumusriski- tai uupuneiden ryhmään verrattuna innostuneiden ryhmään. Rehtorit, jotka raportoivat monikulttuurisuuden rikastuttavan työtänsä kuuluivat useammin työintoisten kuin uupuneiden ryhmään. Tulokset osoittivat, että suuri osa (56%) rehtoreista koki alhaista työuupumusta, mutta rehtorien työhön liittyvät spesifit vaatimukset (uuden OPSin tuomat haasteet, hallinnollinen työ) lisäävät rehtoreiden uupumusriskiä.
 
Moraalisen dilemman rakentuminen ja käsittely työyhteisön yhteistyön kehittämistä koskevassa konsultointikeskustelussa
Get PDFAsiakkaita osallistavaa ja dialogista työotetta hyödyntävät konsultit kohtaavat työssään tilanteita, joissa työyhteisön jäsenten konsultointikeskustelussa esittämät työtä ja siihen liittyviä kehittämistarpeita koskevat näkemykset ovat keskenään ristiriitaisia. Keskustelua voi tällöin uhata juuttuminen vastakkainasetteluun, jossa konsultoinnin ihanteiden mukainen uusien näkökulmien löytäminen tulee haasteelliseksi. Tässä artikkelissa havainnollistamme, miten moraalisia järjestyksiä eri tavalla tuottavien diskurssien törmääminen tuotti tällaisen tilanteen. Tutkimuksen aineiston muodostavat yhdestä konsultointitapaamisesta tehty äänitallenne ja sen litteraatio. Aineiston analyysissä hyödynnämme diskurssianalyysin ja positiointiteorian käsitteistöä. Havainnollistamme kuinka autonomisuuden ja relationaalisuuden diskurssien välinen törmäys tuotti keskusteluun moraalisen dilemman. Näytämme myös, kuinka konsultti käsitteli tätä dilemmaa kaksoistehtävänä haastaen keskustelun jatkumiseen samalla keskustelijoiden kasvoja suojaten. Tästä seurasi keskustelua, jossa diskursseja muokattiin ja tuotettiin vähemmän ehdottomilla tavoilla. Keskusteluun tuotiin uusia käsitteitä ja metaforia, jotka mahdollistivat yhteistyön ehdoista puhumisen ilman identiteettiin kohdistuvia uhkia. Tuomalla moraalisen järjestyksen käsitteen organisaatiokonsultoinnin tutkimuksen kentälle, tutkimuksemme antaa työkaluja konsulteille ja muille työyhteisöiden kanssa työskenteleville toimijoille ymmärtää ja käsitellä moraalisia konflikteja
Sosiaalityön hyveet – millaisia haasteita hyveiden mukainen toiminta sosiaalityössä kohtaa?
Get PDFHyveet ovat niitä yksilön ominaisuuksia, jotka tekevät hänestä hyvän ihmisen ja saavat hänet toimimaan hyvin ja eettisesti. Työntekijän hyveiden ajatellaan olevan vastaavasti niitä työntekijän ominaisuuksia, jotka saavat hänet toimimaan hyvin, oikein ja eettisesti työssään. Hyveitä ovat esimerkiksi oikeudenmukaisuus ja myötätunto. Hyveiden ajatellaan takaavan toiminnan eettisyyden eettisiä periaatteita, arvoja ja toimintaohjeita paremmin. Sosiaalityö on ala, jonka laatu ja eettisen työn toteuttamismahdollisuudet ovat herättäneet viime vuosina paljon keskustelua. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan tekijöitä, jotka vaikuttavat hyveiden toteutumismahdollisuuksiin kunnallisessa sosiaalityössä. Näiden tekijöiden tunteminen on tärkeää, koska mahdollistamalla hyveiden mukainen toiminta, voidaan edistää myös työntekijöiden hyvinvointia ja parempaa työssä suoriutumista. Tutkimuksessa haastateltiin kahden kunnan sosiaalityöntekijöitä ja sosiaaliohjaajia sekä heidän lähiesimiehiään (n = 38). Tulokset osoittivat, että hyveiden mukaista toimintaa haastoivat työn kuormittavuus (aika- ja resurssipaineet), työntekijään liittyvät tekijät (mm. väsymys, yksityiselämän ongelmat), asiakkaaseen liittyvät tekijät (mm. aggressiivinen käytös, epärehellisyys) sekä työyhteisön toimintaan liittyvät tekijät (mm. tuen puute, ristiriitaiset ohjeistukset) tekijät. Hyveiden mukaista toimintaa edistivät erityisesti työyhteisön tuki sekä mahdollisuus työnohjaukseen.
Avainsanat: Työntekijän hyveet, sosiaalityö, etiikk
Vocational Meaning Survey (VMS) työelämä- ja uraohjauksen työvälineenä Suomessa
No full textTässä tutkimuksessa tarkastellaan uuden, Yhdysvalloissa kehitetyn Vocational Meaning Survey (VMS) kyselyn soveltuvuutta työn merkitysten ja täyttymysten kokemusten kartoittamiseen osana ohjausprosessia suomalaiseen kyselyaineistoon (n = 218) perustuen. VMS-kysely sisältää neljä työn merkityksen ja täyttymyksen osa-aluetta: perustarpeet, itsensä korostaminen, yhteisön korostaminen ja itsensä ylittäminen. Konfirmatorisen faktorianalyysin tulokset osoittivat, että VMS-kyselyn neliulotteinen faktorirakenne vastasi odotettua ja osa-alueiden reliabiliteetit olivat hyvät, kun jäljelle jätetiin suomalaiseen aineistoon parhaiten soveltuvat väittämät. Tulokset tukevat VMS-kyselyn suomenkielisen version psykometrista pätevyyttä ja soveltuvuutta erilaisiin ohjaustilanteisiin, joissa tavoitteena on yksilöiden itsetuntemuksen lisääminen heidän työhönsä liittämistään merkityksistä ja kokemuksista. Avointen kysymysten temaattinen sisällönanalyysi osoitti, että suomalaiseen kontekstiin soveltuvuuden parantamiseksi VMS-kyselyn osa-alueita on mahdollista vielä edelleen sisällöllisesti tarkentaa sekä lisätä kyselyyn mahdollisina uusina osa-alueina 1) autenttinen toimijuus ja 2) itsensä kehittäminen. Teoreettisena kontribuutiona esitämmekin, että näiden kahden teeman lisäämisen kautta VMS-kysely tavoittaisi kokemukset työn merkityksellisyyden lähteistä eli työn erilaisista ja yksilöllisesti painottuneista merkityksistä entistä kattavammin, etenkin Suomessa
