Journal.fi
Not a member yet
93357 research outputs found
Sort by
Pragmatistinen näkökulma yhteiskunnallisiin liikkeisiin
No full textMitä opittavaa yhteiskunnallisten liikkeiden tutkijoilla on pragmatistiselta toiminta- ja demokratiateorialta? Artikkeli vastaa kysymykseen identifioimalla liiketutkimusteorian kolme keskeistä käsitettä ja tarkastelemalla niiden välisiä yhteyksiä klassisten pragmatistien, erityisesti John Deweyn toiminta- ja demokratiateorioiden valossa. Käsitteet ovat 1) poliittinen mahdollisuusrakenne, 2) mobilisaatiorakenteet ja 3) kulttuuriset kehykset. Tuloksena on näkökulma, joka keskittyy mahdollisuusrakenteiden ja mobilisaatiorakenteiden yhtymäkohtiin sekä rakenteiden ja kehysten väliseen jatkumoon. Näkökulman käyttökelpoisuutta esitellään Maailman sosiaalifoorumia koskevan analyysiesimerkin avulla
Voiko ongelmapelaaminen olla pelkästään kansanterveydellinen kysymys?
No full textProblem gambling in Europe : challenges, prevention, and interventions / Gerhard Meyer, Tobias Hayer & Mark Griffiths (toim.). New York : Springer, 2009
Segregaation rajapinnoilla: eriytymisen ja eriarvoisuuden ilmeneminen (koulu)arjen kokemuksissa
No full textSonja Kosunen, Sara Juvonen, Heidi Huilla & Marja Peltola (toim.): Koulu ja eriarvoisuus. Helsinki: Gaudeamus, 2024, 280 s. ISBN 978-952-345-254-
Polkupyöräily juhlapäivinä ja kaupunkifestivaalin aikana
No full textThe majority of cycling trips are less than five kilometers long. Short journeys to school or shopping are often made by bicycle. Attitudes have an effect on the choice of means of travel, awareness of climate change has a positive effect on the choice of a bicycle. Finland is committed to reducing emissions from domestic traffic to at least half of the 2005 level by 2030. We know fairly well about cyclists, but less is known about the effects of various events on cycling. The purpose of this study is to find out the effects of the Tikkurila festival, a popular music event organized in Vantaa in the summer, on the amount of cycling in the nearby measurement locations. In many places in Finland, automatic cuonters of the amount of cycling are in use, the data is available hourly and daily. There are a few of these counters near the Tikkurila festival, the data of which is compared with the corresponding measurement data in Espoo and Helsinki.
Cycling activity is very sensitive to temperature fluctuations, in this study the temperature information is the daily minimum temperature at Helsinki-Vantaa Airport. Also, during various holidays, such as Easter, May Day and May Day and Christmas holidays, bike usage is different from normal. The effects of the Tikkurila festival are evaluated hourly using the difference-in-differences method. According to the results, in the early hours of the morning, the festival has a positive effect on the amount of cycling in the vicinity, based on the data from the measurement locations. Corresponding materials from Espoo or Helsinki do not show a positive effect. This study uses hourly data from Espoo, Helsinki and Vantaa from July 2017 to September 2023 from 36 different measurement locations. There are a total of 2140 observation days. Some of the meters have not been in continuous use for the entire period.
Valtaosa pyöräilymatkoista on alle viiden kilometrin mittaisia. Lyhyet matkan kouluun tai ostoksille tehdään usein polkupyörällä. Asenteilla on vaikutus matkustusvälineen valintaan, tietoisuus ilmastonmuutoksesta vaikuttaa positiivisesti polkupyörän valintaan. Suomi on sitoutunut vähentämään kotimaan liikenteen päästöjä vähintään puoleen vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030. Pyöräilijöistä tiedetään melko hyvin, sen sijaan erilaisten tapahtumien vaikutuksista pyöräilyyn tiedetään vähemmän. Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää Vantaalla kesäisin järjestettävän populaarimusiikin tapahtuman, Tikkurila festivaalin vaikutuksia pyöräilyn määrään lähialueen mittauspaikoissa. Monilla paikkakunnilla Suomessa on käytössä automaattisia pyöräilyn määrän mittareita, joiden tietoja on saatavilla tunneittain ja päivittäin. Tikkurila festivaalin lähellä näistä mittareita on muutamia, joiden tietoja verrataan vastaaviin mittaustietoihin Espoossa ja Helsingissä.
Pyöräilyaktiivisuus on hyvin altista lämpötilan vaihteluille, tässä tutkimuksessa lämpötilatieto on Helsinki-Vantaan lentoaseman vuorokauden minimilämpötila. Myös eri juhlapäivien, kuten pääsiäisen, vappuaaton ja vappupäivän ja joulun pyhien aikana pyöräilymäärä poikkeaa normaalista. Tikkurila festivaalin vaikutuksia arvioidaan tunneittain erojen erot (difference-in-differences) menetelmän avulla. Tulosten mukaan aamuyön varhaisina tunteina festivaalilla on positiivinen vaikutus lähialueen pyöräilymääriin mittauspaikkojen aineiston perusteella. Vastaavat aineistot Espoosta tai Helsingistä eivät näytä positiivista vaikutusta. Tämä tutkimus käyttää tuntikohtaista dataa Espoosta, Helsingistä ja Vantaalta heinäkuusta 2017 syyskuuhun 2023 36 eri mittauspaikasta. Yhteensä havaintopäiviä on 2140. Osa mittareista ei ole ollut koko ajanjaksoa yhtämittaisesti käytössä
VIII suomalainen perhe- ja pariterapiakongressi - Kohti turvallisempaa yhteyttä muutoksessa 25. - 27.9.2025
No full textScience Fiction, The Future, and Now: Some Mid-Life Reflections from a Life-Long Fan
No full textPrefatory by Susan Mandala
Työkyvyn tuki keikkatyössä työterveyshuollon ja kulttuurialan ammattilaisten kuvaamana
No full textWork ability support of gig workers and self-employed as described by the professionals of occupational health care and cultural sector
Although gig work is well-established in Finnish working life, shortcomings have been demonstrated in the support of the work ability of people who perform gig work. Maintaining the work ability of those who perform gig work is important for the functioning of society. The purpose of this qualitative study was to describe the experiences and perceptions of occupational health care and cultural sector professionals about the factors that promote and hinder the work capacity of gig workers (fixed-term, part-time, agency workers) and self-employed workers (freelancers, sole entrepreneurs) within the framework of good occupational health care practice and occupational health and safety legislation. Data were collected in 2021 and 2022 by interviewing professionals in occupational health care (n=7) and cultural sector (n=22) in different regions of Finland and analyzed with inductive content analysis. Implementation of good occupational health care practices to support work ability was structured as a factor that promotes the work ability support of gig workers, whereas problems in the flow of information and unclear rights and responsibilities in occupational health cooperation, weaknesses in occupational health cooperation in the tripartite relationship of agency work, the unequal treatment of gig workers in support of work ability, and illness-based support appeared as factors preventing it. Factors that motivate the organization and use of occupational health care were identified as ones to promote the work ability support of self-employed workers, while it was hindered by the limited financial opportunities for sole entrepreneurs to arrange occupational health care, by primary preparation for the work disability instead of prevention, by the exclusion of cultural freelancers from occupational health services, and by the unrecognizability of work-related risks and the need for occupational health care. The study made visible the starting points for the development of work ability promoting activities in the gig work with an emphasis on preventive activities. Further studies should examine the factors that maintain inequality in the support of the work ability of gig workers, as well as the structures and practices that prevent occupational health cooperation in the tripartite relationship of agency work and the occupational health services of self-employed persons.
Vaikka keikkatyö on vakiintunut suomalaiseen työelämään, on keikkatyötä tekevien työkyvyn tuessa osoitettu puutteita. Yhteiskunnan toiminnan kannalta keikkatyövoiman pysymisellä työkykyisenä on merkitystä. Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata työterveyshuollon ja kulttuurialan ammattilaisten kokemuksia ja käsityksiä keikkatyöntekijöiden (määräaikaiset, osa-aikaiset, vuokratyöntekijät) ja itsensätyöllistäjien (freelancerit, yksinyrittäjät) työkyvyn tukea edistävistä ja estävistä tekijöistä hyvän työterveyshuoltokäytännön ja työterveys- ja työturvallisuuslainsäädännön viitekehyksessä. Aineisto kerättiin vuosina 2021 ja 2022 haastattelemalla työterveyshuollon (n=7) ja kulttuurialan (n=22) ammattilaisia eri puolilla Suomea ja analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Keikkatyöntekijöiden työkyvyn tukea edistäväksi tekijäksi jäsentyi hyvän työterveyshuoltokäytännön implementoiminen työkyvyn tukeen. Työkyvyn tukea estävinä tekijöinä näyttäytyivät tiedonkulun ongelmat sekä epäselvät oikeudet ja vastuut työterveysyhteistyössä, työterveysyhteistyön heikkoudet vuokratyön kolmikantasuhteessa, keikkatyöntekijöiden eriarvoinen kohtelu työkyvyn tuessa sekä sairauslähtöinen työkyvyn tuki. Itsensätyöllistäjien työkyvyn tukea edistäviksi tekijöiksi jäsentyivät työterveyshuollon järjestämiseen ja käyttöön motivoivat tekijät. Työkyvyn tukea puolestaan estivät yksinyrittäjien rajalliset taloudelliset mahdollisuudet järjestää työterveyshuolto, työkyvyttömyyteen ensisijaisesti varautuminen ennaltaehkäisemisen sijasta, kulttuurialan freelancereiden jääminen työterveyspalvelujen ulkopuolelle sekä työhön liittyvien riskien ja työterveyshuollon tarpeen tunnistamattomuus. Tutkimus tuotti jäsennyksen työkyvyn tukea edistävistä ja estävistä tekijöistä keikkatyössä ja lisäsi ymmärrystä keikkatyöntekijöiden ja itsensätyöllistäjien prekaarista asemasta suhteessa työkyvyn tukeen. Jatkotutkimuksissa tulee tarkastella tekijöitä, jotka ylläpitävät eriarvoisuutta keikkatyöntekijöiden työkyvyn tuessa sekä rakenteita ja käytäntöjä, jotka estävät työterveysyhteistyötä vuokratyön kolmikantasuhteessa ja itsensätyöllistäjien työterveyspalveluja
Kuntosaliharjoittelu sukupolvikysymyksenä: Tutkimus miesten motivaatiotekijöistä osallistua eturauhassyöpäpotilaille suunnattuun liikuntainterventioon
No full textGym training as a generational issue: a study on men’s motivation to take part in an exercise intervention programme for prostate cancer patients
Exercise programmes for older adults aim not only to promote functional ability but also reduce the side effects of medical treatments. Participation in exercise interventions does not always remain high. In an intervention for prostate cancer patients, it turned out that engagement in gym exercise decreased substantially after the guided training period and the follow-up groups were less active throughout the programme. We studied factors that diminished men’s motivation to participate.
The data consisted of qualitative interviews (n=122) with 43 men from intervention and follow-up groups. Men were interviewed three times. The interviews were analysed using inductive content analysis.
Explanations that men gave for their decreased motivation fell into two groups. First, men had negative impressions of gyms as highly competitive training environments from their adolescence and today saw them as commercialized and appearance-centered places. Gyms were considered environments for younger people where the men interviewed did not feel they belonged. Secondly, most men preferred endurance sports and everyday physical activities as exercise. Gym training did not fit such exercise preferences well.
People’s exercise preferences relate intersectionally to gender, age and generational experiences. To promote participants’ motivation, diverse ideas related to exercise should be acknowledged in planning exercise programmes.Liikuntaohjelmilla ja -interventioilla pyritään paitsi edistämään ikääntyvien liikunnallista aktiivisuutta ja toimintakykyä myös vähentämään sairauksien hoitojen haittavaikutuksia. Liikuntainterventioissa osallistumisaktiivisuus usein kuitenkin vähenee ajan myötä. Eturauhassyövän hormonihoitoon liittyvässä liikuntainterventiossa kävi ilmi, että interventioryhmän aktiivisuus kuntosaliharjoitteluun väheni selvästi ohjatun osuuden päätyttyä ja kontrolliryhmässä osallistuminen oli varsin heikkoa koko tutkimuksen kulun ajan. Tässä artikkelissa tutkimme hankkeessa kerätyn haastatteluaineiston perusteella tekijöitä, jotka heikensivät miesten osallistumisaktiivisuutta kuntosaliharjoitteluun molemmissa ryhmissä.
Tutkimuksen aineisto koostui 43 miehen haastatteluista (n=122), jotka kattoivat sekä interventio- että kontrolliryhmät. Miehiä haastateltiin kolmeen kertaan tutkimuksen aikana. Haastattelut analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin menetelmällä.
Miesten heikolle osallistumisaktiivisuudelle esiintuomat perustelut jakautuivat kahteen pääryhmään. Motivaation puute johtui ensiksi kuntosaliin liittyvistä negatiivisista mielikuvista, joihin sisältyi miesten nuoruudessa syntyneet ajatukset kilpailuhenkisistä punttisaleista ja toisaalta käsitykset nykyisten kuntosalien kaupallisuudesta ja ulkonäkökeskeisyydestä. Kuntosaleja myös pidettiin nuorten harjoittelupaikkoina, joihin miehet eivät tunteneet kuuluvansa. Toiseksi kyse oli siitä, että miehet olivat läpi elämänsä harrastaneet kestävyysliikunnan lajeja ja pitivät arvossa arjen keskellä tapahtuvaa hyötyliikuntaa. Tällaisiin liikuntamuotojen arvostuksiin kuntosaliharjoittelu sopi huonosti.
Ihmisten erilaisiin liikuntamuotoihin liittämät kulttuurisidonnaiset mielikuvat ja arvostukset ovat intersektionaalisesti sidoksissa sukupuoleen, ikään ja erilaisina historiallisina aikoina eläneiden sukupolvien jaettuihin kokemuksiin. Osallistujien harjoittelumotivaation vahvistamiseksi liikuntaohjelmien suunnittelussa on tärkeää tunnistaa kohderyhmien erilaisia käsityksiä liikuntamuodoista
Terveydenlukutaito on keino kaventaa terveyseroja
Get PDFThe scope and diversity of health communication extend from everyday conversations to social media and scientific publications. Critical evaluation of information and its application in daily life require health literacy, which is known to be unevenly distributed across populations, leading to health disparities. By understanding the factors influencing health communication, implementing effective health communication, and promoting health literacy among the population, we can enhance public health and reduce health disparities.Terveysviestinnän laajuus ja monimuotoisuus ulottuvat arkipäivän keskusteluista sosiaaliseen mediaan ja tieteellisiin julkaisuihin. Tiedon kriittinen arviointi ja sen hyödyntäminen omassa elämässä edellyttävät terveydenlukutaitoa, minkä tiedetään kuitenkin jakautuvan väestössä epätasaisesti synnyttäen terveyseroja. Ymmärtämällä terveysviestintään vaikuttavia tekijöitä, toteuttamalla vaikuttavaa terveysviestintää ja edistämällä väestön terveydenlukutaitoa voidaan edistää kansalaisten terveyttä ja kaventaa terveyseroja.
Omfattningen och mångfalden av hälsoinformation sträcker sig från vardagliga samtal till sociala medier och vetenskapliga publikationer. Kritisk bedömning av information och dess tillämpning i det dagliga livet kräver hälsoinformation, som är ojämnt fördelad i befolkningen och ger upphov till hälsoskillnader. Genom att förstå de faktorer som påverkar hälsoinformation, genomföra effektiv hälsoinformation och främja befolkningens hälsoinformation, kan vi förbättra folkhälsan och minska hälsoskillnaderna
