Journal.fi
Not a member yet
93357 research outputs found
Sort by
Rangaistuksen mittaaminen ja rangaistusarvo
Full text linkSentencing and penal valueThe article focuses on the concept of penal value and its application in Finnish legislative materials, literature, and case-law. The starting point is the observation that, while penal value is specifically mentioned in Swedish sentencing norms, the concept is absent from Finnish criminal legislation and has been quite rarely used even in earlier Finnish legal literature. That said, there has been an increasing number of references to penal value in recent case-law of the Supreme Court.
An analysis of sources reveals that, in addition to case-law, penal value has been mentioned quite often in legislative materials and legal literature during the latest decade or so, without there being any obvious reason for such conceptual change. While the concept has often been used in a similar way to Sweden, the author points out some crucial differences in the Swedish legislation regarding penal value. In the Finnish use of penal value as a concept it is not always clear what meaning is being sought, as the concept has been used in quite varying senses. While the concept has certain theoretical merits, it is far from clear whether its use should be recommended in judicial decisions, or whether it merely causes muddled reasoning
Tarinataloudessa kirjailijan tehtävä ei ole enää sepittää fiktiota vaan hallinnoida tarinallista pääomaa
Full text linkKirjallisuus ei ole enää itsenäinen kerronnallisten kokeilujen ja monitulkintaisuuden temmellyskenttä, vaan sitä muovaa sosiaalisen median tarinalogiikka. Kirjailijoita markkinoidaan heidän omilla elämäntarinoillaan, joista algoritmi seuloo tykättävät, samastuttavat ja jaettavat. Mikä tehtävä jää kirjailijalle, tarinoiden ammattilaiselle
Tilannetietoisuus erikoissairaanhoidon potilasturvallisuudessa:: Hoitaja- ja lääkäritaustaisten esihenkilöiden näkemyksissä on eroa
No full textPurpose and aim of the study
The purpose of the study was to describe the views of the medical and nurses supervisors on situational awareness in patient safety management. In particular, the aim was to identify and detect situations and circumstances affecting patient safety in their day-to-day management and decision-making.
Methods
The data were collected as Webropol survey in 2017. The questionnaire was addressed to all head nurses and chief physicians in the four different medical districts, as well as to the heads of the hospital district (the heads of the medical district, the chief physicians, and nursing supervisor) (N=124).
Results
The nursing supervisor paid more attention to the fact that the staff are presenting their own suggestions for improving patient safety. The results also showed that in various meetings, supervisors from a nursing background raised issues related to patient safety, while those from a medical background recognized the importance of risk assessment more frequently. Pre-meds with a medical background are less likely to use information obtained from reports of emergency situations in their management of caregivers.Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata esihenkilöiden näkemyksiä tilannetietoisuudesta potilasturvallisuusjohtamisessa. Erityisesti tavoitteena oli selvittää, kuinka potilasturvallisuuteen vaikuttavien tilanteiden ja olosuhteiden tunnistaminen ja havaitseminen ilmenee esihenkilöiden päivittäisessä johtamisessa sekä päätöksenteossa.
Aineisto koottiin Webropol kyselynä vuonna 2017. Kysely osoitettiin neljän eri sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon kaikille esihenkilöinä toimiville osastonhoitajille ja osastonlääkäreille sekä sairaanhoitopiirin johdolle (sairaanhoitopiirin johtajat, ylilääkärit ja ylihoitajat) (N=124).
Ammattiryhmien välillä oli eroa (p=0,003) sen suhteen, kuinka henkilöstöä kannustetaan tekemään vaaratilanneilmoituksia. Tuloksista myös ilmeni, että hoitajataustaiset esihenkilöt esittelivät erilaisissa palavereissa potilasturvallisuuteen liittyviä asioita (p=0,006), kun taas lääkäritaustaiset esihenkilöt tunnistivat riskien arvioinnin merkityksen useammin (p=0,010). Lääkäritaustaiset esihenkilöt käyttivät johtamisessaan hoitajataustaisia esihenkilöitä harvemmin vaaratilanneilmoituksista saatavaa tietoa (p =0,013)
Comparison of the effects of bio-based and mineral fertiliser use on heavy metals dietary exposure in six European countries
Full text linkThis study compared the effects of using bio-based fertilisers (BBFs) of high (BBFH) or low (BBFL) metal content with conventional mineral superphosphate (SP) fertilisation on dietary exposure of arsenic (As), cadmium (Cd), nickel (Ni) and lead (Pb), in Finland, Denmark, France, Germany, Hungary, and Spain. We estimated changes in the metal content of the following crops: wheat, barley, oat, rye, potato, carrot, sunflower seed, and maize following 100-year scenarios of fertilization with the different products. To estimate changes in chronic dietary exposure to metals via food, we used available national data of food consumption and metal content in target crops. Our results showed low changes to current chronic dietary exposure after using BBFs. Exceedance of the maximum allowed levels of Cd and Pb in food (EU 2023/915) was more rare with low-Cd BBF than with SP mineral fertilizer. Only the BBFH slightly increased the dietary exposure to Cd, although similarly to SP. In conclusion, the studied BBFs did not increase dietary exposure to heavy metals, especially compared with the use of conventional SP mineral fertiliser
”Kymmenjärjestelmä” syömisen ja lihavuuden psykologisten ongelmien ja hoitotavoitteiden määrittelyssä
Full text linkLihavuus on vakava kansanterveydellinen ja -taloudellinen uhka Suomessa, mutta sen hoito on osoittautunut vaikeaksi. Lihavuuden ehkäisyssä ja hoidossa ei ole kyse pelkästään ruokavaliosta ja liikunnasta, vaan myös tekijöistä, jotka välillisesti vaikuttavat niihin. Syömiskäyttäytymiseen liittyvät vahvasti muun muassa syömisestä saatava mielihyvä, syömiselle ja ruoille ehdollistuminen, makumieltymykset, tieto ruoasta, itsesäätely ja -hallinta, syömiseen liittyvät rajoittamispyrkimykset, tietoisuustaidot, tunteet, stressi ja kehonkuva.
”Kymmenjärjestelmä” on uusi työväline psykologisten tai elämisen ongelmien luokittelemiseksi. Luokituksen tavoitteena on jäsentää elämisen ongelmia yksilöllisesti siten, että niiden havaitseminen, arvioiminen ja mittaaminen, hoitotavoitteiden määrittäminen sekä niihin vaikuttavien interventiomenetelmien valinta selkeytyvät. Tavoitteena on löytää käyttäytymisen primaariongelmat, jolloin ongelmia päästään lähestymään oikeista lähtökohdista. Vaikka kymmenjärjestelmää on käytetty aluksi psykoterapiassa, se sopii hyvin kaikille sovelletun käyttäytymistieteen alueille.
Tässä katsausartikkelissa perehdytään syömiseen ja lihavuuteen liittyviin psykologisiin ongelmiin sekä esitellään niihin sovellettuna kymmenjärjestelmä, jonka uskomme olevan oivallinen keino lihavuudelle altistavan käyttäytymisen ongelmallisuuden selvittämiseen
Luonnosta Virtaa -interventio:: osallistujien kokemukset ja tunnetilan muutokset
Full text linkTutkimuksen kehitettiin Luonnosta Virtaa –interventio (LuoVi –ryhmä ja etäohjatut itsenäiset ulkoilijat) työhyvinvoinnin voimavaraksi, ja selvitettiin interventioon osallistuneiden kokemuksia ja tunnetilan muutoksia intervention aikana. Aineistossa oli työssä käyviä työntekijöitä (N=121), joista naisia oli 92 prosenttia, ja keski-ikä oli 47 vuotta. Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisellä tutkimusotteella: LuoVi –ryhmän tunnetilan muutoksia (kullakin ryhmän tapaamiskerralla) verrattiin itsenäisten ulkoilijoiden ja kontrolliryhmän tunnetilan muutoksiin varianssianalyysin avulla, ja sen lisäksi LuoVi –ryhmään osallistuneiden kokemuksia LuoVi –ryhmän loppukeskusteluista analysoitiin laadullisesti sisällönanalyysilla. Määrällisten tulosten mukaan LuoVi -ryhmällä oli välittömiä myönteisiä vaikutuksia tunnetilaan jokaisella LuoVi –ryhmän tapaamiskerralla, ja usealla tapaamiskerralla myönteisten tunteiden lisääntyivät ja kielteiset vähenivät enemmän kontrolliryhmän tunnetilan muutoksiin verrattuna. Myös itsenäisellä ulkoilulla oli myönteisiä vaikutuksia tunnetilaan jokaisella interventiokerralla, ja myös heillä vaikutukset erosivat usealla kerralla verrattuna kontrolliryhmän tunnetilan muutoksiin. LuoVi –ryhmän ja itsenäisten ulkoilijoiden välillä ei tunnetilan muutoksissa ollut eroa. Laadullisten tulosten mukaan LuoVi –ryhmän kokemuksissa nousi esille neljä pääluokkaa: kokonaisvaltainen luontokokemus, koetut vaikutukset, LuoVi –ryhmän erityispiirteet ja sosiaalisuuden merkitys. LuoVi –ryhmän avulla luonnon hyvinvointivaikutuksista tultiin enemmän tietoiseksi, ja sen avulla myös häiritsevät kokemukset vähenivät tai poistuivat.
 
Päihdekuntoutujien retkahtamista ja sen välttämistä koskevat narratiivit laitospäihdekuntoutuksessa
Full text linkPäihderiippuvuudesta kuntoutuminen on harvoin suoraviivainen prosessi. Retkahtaminen on ajatuksissa usein taustalla läsnä, esimerkiksi joko menneisyydessä koettuna tai mahdollisena tapahtumana tulevaisuudessa. Kuntoutujien laitospäihdekuntoutuksen aikana tuottamaa puhetta ja kokemustietoa retkahtamisesta on tutkittu varsin vähän. Tässä tutkimuksessa kohdistimme huomion päihdekäyttöä koskeviin narratiiveihin seitsemän laitoskuntoutuksessa olevan kuntoutujan haastattelupuheessa tarkoituksena selvittää, millaisin narratiivein päihdekuntoutujat kuvaavat päihteettömiä jaksoja ja retkahtamista. Paikansimme kolme narratiivia, jotka ovat oppimisnarratiivi, toimimisnarratiivi sekä hallitsemisnarratiivi. Tarkastelimme narratiivien eroja, jotka paikantuivat kuntoutujien kuvauksiin päihteettömistä jaksoista ja retkahtamisesta menneisyydessä sekä ajatuksiin niistä nyt ja tulevaisuudessa. Narratiivit heijastelivat samalla erilaisia käsityksiä retkahtamisesta ja erilaisia toipumisorientaatioita. Oppimisnarratiivissa korostuu aiemmista kokemuksista oppiminen tulevaisuuden retkahdusten ehkäisemiseksi, kun taas toimijuusnarratiivissa painottuu nykyhetkessä toimiminen. Hallitsemisnarratiivissa keskeistä on erilaisten vaihtoehtojen pohtiminen päihteiden käytön suhteen ja kokemus joko aiemmasta tai tulevaisuudessa mahdolliseksi arvioidusta hallitusta päihdekäytöstä. Retkahtamiseen liittyvien narratiivien tunnistaminen voi auttaa ammattilaisia kohdentamaan hoitoa ja palveluita kuntoutujien tarpeiden mukaiseksi
Työkyky ja eläkeajatukset ikääntyneillä opettajilla - koetun ikäsyrjinnän merkitys
Full text linkArvioiden mukaan 39–44 prosenttia peruskoulujen ja lukioiden opettajista on yli 50-vuotiaita (Opetushallitus, 2017). Tutkimuksessa selvitetään tulevaisuusorientaation (eli työuran loppupuolella nähtyjen mahdollisuuksien ja tavoitteiden) ja opettajapystyvyyden (eli opettajana onnistumisen) yhteyttä koettuun työkykyyn ja eläkeajatuksiin sekä koettua ikäsyrjintää yhteyksiä mahdollisesti muuntavana tekijänä. Keväällä 2017 sähköisesti toteutettuun kyselytutkimukseen osallistui 326 yli 55-vuotiasta opettajaa ja opetusvelvollista rehtoria suomalaisista peruskouluista ja lukioista. Hierakkisen regressioanalyysin tulokset osoittivat, että tulevaisuusorientaatio oli positiivisesti yhteydessä koettuun työkykyyn ja negatiivisesti yhteydessä eläkeajatuksiin. Opettajapystyvyys oli positiivisessa ja koettu ikäsyrjintä negatiivisessa yhteydessä vain koettuun työkykyyn. Lisäksi koettu ikäsyrjintä muunsi tulevaisuusorientaation ja koetun työkyvyn välistä yhteyttä siten, että tulevaisuusorientaation positiivinen yhteys koettuun työkykyyn oli voimakkaampi niillä, jotka kokivat enemmän ikäsyrjintää. Työuran loppupuolella nähdyt mahdollisuudet ja tavoitteet näyttäisivät tukevan sekä työkykyä (erityisesti silloin, kun työssä koetaan ikäsyrjiviä asenteita) että pidempää työuraa vähäisempien eläkeajatusten muodossa. Ikääntyneitä opettajia tulisikin tukea tulevaisuushorisontin laajentamisessa ja työuratavoitteiden asettamisessa
Tietotyön kognitiivisen ergonomian interventio: Kontekstuaaliset tekijät, toteutuksen taso ja vaikuttavuus
No full textTyöpaikoilla yleisten kognitiivisten kuormitustekijöiden, kuten häiriöiden, keskeytysten ja tietotulvan, vähentäminen on tärkeää, koska ne ovat suoraan yhteydessä työntekijöiden hyvinvointiin. Kognitiivisen ergonomian työpaikkainterventiotutkimuksemme tavoitteena oli vähentää työhön liittyvää kognitiivista kuormitusta. Tutkimukseen osallistui neljästä organisaatiosta 36 työyksikköä. Tarkastelimme kompleksin intervention prosessiarvioinnin avulla intervention toteutuksen tasoa interventio- ja verrokkiyksiköissä, ja tutkimme, eroavatko eri toteutuksen tason ryhmät työhön liittyvien muuttujien suhteen, sekä onko toteutuksen taso yhteydessä vaikuttavuuteen interventioryhmässä. Aineistona olivat SujuKE-tutkimuksen alkukyselyvastaukset (n = 638), interventioryhmän alku- ja loppukyselyvastausparit (n = 74) sekä intervention aikana kerätty kyselyaineisto (n = 390). Työyksiköt jaettiin prosessiarvioinnin perusteella kolmeen intervention toteutuksen tason ryhmään. Tulokset osoittivat, että intervention toteutuksen taso vaihteli suuresti ja oli interventioryhmässä keskimäärin korkeampi kuin verrokkiryhmässä. Yksiköt, joissa intervention toteutuksen taso oli matala, erosivat muista yksiköistä tutkittujen kontekstuaalisten muuttujien suhteen; esimerkiksi viikkotyöaika sekä kokouksiin käytetty työaika ja meneillään olevien projektien määrä oli niissä suurempi. Toteutuksen tasolla oli merkitystä myös kognitiivisen ergonomian intervention vaikuttavuuden kannalta. Kompleksisten työpaikkainterventioiden tulosten tulkinnassa tulee kiinnittää huomiota intervention toteutukseen liittyviin seikkoihin
Identiteettipohjainen johtamismotivaatio ja työn merkityksellisyys: yhteydet johtotehtävissä jatkamista koskeviin urasuunnitelmiin
No full textTutkimuksen tavoitteena oli tutkia identiteettipohjaisen johtamismotivaation yhteyksiä korkeasti koulutettujen johtajien johtotehtävissä jatkamista koskeviin urasuunnitelmiin seuraavan viiden vuoden aikana. Tarkastelun kohteena olivat itsearvioinnit hakeutumisesta vähemmän vaativiin johtotehtäviin, pysymisestä nykyisissä johtotehtävissä ja hakeutumisesta vaativampiin johtotehtäviin. Lisäksi haluttiin selvittää, muuntaako (l. vahvistaako) työn merkityksellisyys edellä mainittuja yhteyksiä. Tutkimus oli osa laajempaa, vuosina 2017-2019 toteutettua tutkimushanketta ja perustui kyselytutkimukseen, johon osallistui johtotehtävissä toimivia henkilöitä neljästä eri ammattiliitosta. Nämä ammattiliitot olivat Professoriliitto, Tieteentekijöiden liitto, Suomen Ekonomit ja Tekniikan Akateemiset (n = 266). Aineiston analysoinnissa käytettiin korrelatiivisten tarkasteluiden lisäksi hierarkkista regressioanalyysia. Tulokset osoittivat, että matala identiteettipohjainen johtamismotivaatio lisäsi itsearvioitua todennäköisyyttä hakeutua vähemmän vaativiin johtotehtäviin seuraavien viiden vuoden aikana. Vastaavasti korkea identiteettipohjainen johtamismotivaatio oli yhteydessä suurempaan itsearvioituun todennäköisyyteen hakeutua vaativampiin johtotehtäviin. Oletustemme vastaisesti identiteettipohjainen johtamismotivaatio ei ollut yhteydessä nykyisessä johtotehtävässä pysymiseen: sen sijaan koettu työn merkityksellisyys oli yhteydessä suurempaan itsearvioituun todennäköisyyteen pysyä nykyisessä työtehtävässä. Työn merkityksellisyyden ei löydetty vahvistavan yhteyksiä identiteettipohjaisen johtamismotivaation ja johtajien urasuunnitelmien välillä. Tutkimuksen tulokset korostavat identiteettipohjaisen johtamismotivaation merkitystä johtotehtävissä toimimisen kannalta. Jos ennenaikaista johtotehtävistä vetäytymistä halutaan välttää, on organisaatioiden hyvä kiinnittää huomiota identiteettipohjaisen johtamismotivaation mittaamisen jo rekrytointivaiheessa sekä työn merkityksellisyyden kokemuksen tukemiseen organisaatiossa myös johtotehtävissä toimivien kohdalla.