Journal.fi
Not a member yet
93357 research outputs found
Sort by
Nationwide survey of social wasps (Vespinae) in Finland
Get PDFGlobal change affects species distribution and abundance. To monitor changes in the distribution and abundance of social wasps (Vespinae), reliable baseline data are needed. We established a network of study sites (n = 16) to study vespine abundance throughout Finland, ranging a 1 100 km south to north distance, during 2019–2024. Similar beer traps were used in all sites. Altogether 4 099 individuals and nine species were captured. The most abundant and frequent species was Vespula vulgaris (60% of individuals and 92% site-year occupancy) followed by Dolichovespula media (31% and 81%) and Vespa crabro (3% and 4%). Vespa crabro was only trapped in Åland Islands, but abundantly. Variation in the abundance of V. vulgaris and D. media was great among sites and years. Our study suggests great spatio-temporal variation and species-specificity in beer trap catches of social vespine wasps, which should be considered in designing monitoring protocols
Kohti vaikuttavia hyvinvointipalveluja – implementaatiota tutkivien tieteenalojen vuoropuhelua tarvitaan sote-uudistuksen tavoitteiden toteutumiseksi
Get PDFMielenterveyspalveluihin liittyvä poliittinen päätöksenteko maakunnallisissa sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymissä : poliittisten luottamushenkilöiden näkökulma
No full textThe article examines political decision-making related to mental health services from the perspec-tive of political representatives of regional social and health service joint municipal authorities. The research material was collected through semi-structured thematic interviews in 2022. Eight members of the joint board of the social and health service joint municipal authorities and one member of the joint council from Eastern and Northern Finland participated in the interviews. The material was analyzed using content analysis.
According to the results, mental health services are not at the center of the decision-making of the representatives of the social and health service joint municipal authorities. The political representatives felt that the extent of mental health and addiction problems is not sufficiently under-stood in social and economic terms. The decision-making was influenced by the representative's own values and experiences. The representatives saw the challenges to the effectiveness of mental health services as the rapidly implemented service integration and the lack of resources related to finances and personnel. According to the representatives, hospital places have been reduced significantly, and outpatient care has not developed at the same pace, causing users of mental health services to become dropouts in the service system. The representatives described provincial health and social care and municipal federations as struggling with a shortage of personnel and financial challenges, which has made it difficult to implement effective mental health services. The same development trend has continued in the current welfare areas.
According to the representatives, the availability of mental health services was seen as a prerequisite for preventing problems. From the representatives' perspective, the most important development needs for mental health services were strengthening and improving the availability of basic preventive services, treatment of addiction problems, and services for children and young people. According to the representatives, mental health services need to take the client's family and immediate circle into account more actively and offer support and help to them as well.
According to the results, mental health management requires knowledge management. More impact information and up-to-date research and experience information are needed to support decision-making. According to the interviewees, the information produced by users of mental health services is hardly utilized in decision-making. From the representatives' perspective, the participation of users of mental health services must be strengthened in the form of participation councils and client committees. The attitudes of society and individuals were seen as challenges to strengthening participation. The representatives felt that the stigma associated with mental health challenges in our society is so strong that it even prevents representatives from talking publicly about their own mental health challenges. Effective practices from regional social welfare and municipal federations should be made available to welfare areas. In addition, a trusted person must be able to make bold choices and examine matters from the perspective of the entire region, not just from the perspective of their own municipality.Artikkelissa tarkastellaan mielenterveyspalveluihin liittyvää poliittista päätöksentekoa maakunnallisten sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymien poliittisten luottamushenkilöiden näkökulmasta. Tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla vuonna 2022. Haastatteluihin osallistui kahdeksan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän yhtymähallituksen jäsentä sekä yksi yhtymävaltuuston jäsen Itä- ja Pohjois-Suomesta. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla.
Tulosten mukaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymien luottamushenkilöiden päätöksenteossa mielenterveyspalvelut eivät ole keskiössä. Poliittiset luottamushenkilöt kokivat, ettei päätöksenteossa hahmoteta mielenterveys- ja riippuvuusongelmien laajuutta riittävän hyvin yhteiskunnallisesti ja kansantaloudellisesti. Päätöksentekoon vaikutti luottamushenkilön oma arvo- ja kokemusmaailma. Luottamushenkilöt näkivät mielenterveyspalvelujen vaikuttavuuden haasteina nopeasti toteutetun palveluintegraation sekä talouteen ja henkilöstöön liittyvän resurssivajeen. Luottamushenkilöiden mukaan sairaalapaikkoja on vähennetty runsaasti, eikä avohoito ole kehittynyt samaan tahtiin, jolloin mielenterveyspalvelujen käyttäjistä tuli palvelujärjestelmän väliinputoajia. Luottamushenkilöt kuvasivat maakunnallisten sote-kuntayhtymien kamppailevan henkilöstövajeen ja taloudellisten haasteiden kanssa, mikä on hankaloittanut vaikuttavien mielenterveyspalvelujen toteutumista. Sama kehityssuunta on jatkunut nykyisillä hyvinvointialueilla.
Luottamushenkilöiden mukaan mielenterveyspalvelujen saatavuus nähtiin ongelmien ennaltaehkäisyn edellytyksenä. Luottamushenkilöiden näkökulmasta mielenterveyspalvelujen keskeisimpiä kehittämistarpeita olivat ennaltaehkäisevien peruspalveluiden, riippuvuusongelmien hoidon sekä lasten ja nuorten palveluiden vahvistaminen ja saatavuuden parantaminen. Luottamushenkilöiden mukaan mielenterveyspalveluissa on tarpeen huomioida aktiivisemmin asiakkaan perhe ja lähipii-ri sekä tarjota tukea ja apua myös heille.
Tulosten mukaan mielenterveysjohtamiseen kaivataan tietojohtamista. Päätöksenteon tueksi tarvitaan enemmän vaikuttavuustietoa sekä ajantasaista tutkimus- ja kokemustietoa. Haastateltavien mukaan mielenterveyspalvelujen käyttäjien tuottamaa tietoa ei juuri hyödynnetä päätöksenteossa. Luottamushenkilöiden näkökulmasta mielenterveyspalvelujen käyttäjien osallisuutta tulee vahvistaa osallisuusneuvostojen ja asiakasraatien muodossa. Osallisuuden vahvistamisen haasteina nähtiin yhteiskunnan ja yksilöiden asenteet. Luottamushenkilöt kokivat yhteiskunnassamme mielenterveyden haasteisiin liittyvän stigman olevan niin vahva, että se estää jopa luottamushenkilöitä kertomasta omista mielenterveyden haasteistaan julkisesti. Vaikuttavat käytänteet maakunnallisista sote-kuntayhtymistä olisi syytä saada hyvinvointialueiden käyttöön. Lisäksi luottamushenkilön täytyy pystyä tekemään rohkeita valintoja ja tarkastelemaan asioita koko alueen näkökulmasta, ei pelkästään oman kunnan lähtökohdista käsin
Effekter av förändringar och strukturer i hälso- och sjukvården på personer som använder typ 2-diabetesmediciner
No full textKohti parempaa käyttäjäkokemusta: pre- ja kotidialyysihoidon sähköisten ratkaisujen käyttäjäkeskeinen suunnittelu
Get PDFTerveydenhuollon sähköisiä palveluita suunniteltaessa haasteena on huomioida palvelujen käytettävyyden ja käyttäjäkokemuksen suunnittelussa sekä ammattilaiset että potilaat. Tässä hanke-esittelyssä kuvataan "Käyttäjäkeskeinen suunnittelu ja potilaskokemus" -tutkimushanke, jossa tavoitteena on selvittää, miten sähköisten palvelujen avulla voidaan parantaa kotidialyysipotilaiden potilaskokemuksia ja helpottaa heitä hoitavien ammattilaisten työtä hoidon eri vaiheissa. Tutkimuksessa keskitytään palvelujen käytettävyyteen ja käyttäjäkokemukseen. Tutkimus on osa laajempaa Suomen Akatemian rahoittamaa ”Parempaa hoitoa kotona – optimoitu ihmiskeskeinen predialyysi- ja kotidialyysihoito” -hanketta (2022-2026), joka on jatkoa aiemmalle eCare4Me-projektille. Tutkimus sisältää kolme työpakettia ja tutkimuksessa hyödynnetään potilaskokemusten tutkimiseen, sähköisten palveluiden käytettävyyden arviointiin ja yhteissuunnittelun soveltuvia käyttäjäkeskeisen suunnittelun menetelmiä. Tavoitteena on kehittää uusia menetelmiä sähköisen palvelukokonaisuuden kuvaamiseen suunnittelutyön tueksi, sekä kuvata suunnitteluohjeita sähköisten terveyspalvelujen suunnitteluun ja suosituksia kotidialyysihoitoa tukevien palvelujen räätälöimiseksi eri käyttäjäryhmien tarpeisiin
Kirjaamisen laadulla vaikuttavuutta hoidon laatuun ja turvallisuuteen
Get PDFNursing documentation is an essential part of nursing and necessary to ensure safe and high-quality care. It ensures that patient care information is up-to-date and accessible to all members of the healthcare team, guaranteeing continuity of care. The information produced in patient records about events during patient care serves as legal documents that protect both patients and healthcare staff. Additionally, documentation allows for monitoring the patient's condition and the progress of care, helping to make informed care decisions and improve the quality of care and patient safety. The national nursing documentation model consists of key structured nursing data elements (nursing diagnosis, interventions and outcomes, nursing care intensity, and nursing summary), the nursing process, and the Finnish Care Classification (FinCC). By documenting nursing according to the national nursing documentation model, the legal requirement for planning, implementing, monitoring, and evaluating patient care, as well as providing a nursing summary, is fulfilled. The entries must indicate how the care was carried out, whether anything special occurred during the care, and what care-related decisions were made during it. At the same time, information is produced about the content of nursing in operational units, which also describes the competence requirements, training needs, and provides feedback on the performance of nursing staff in clinical nursing. Structured data and consistent terms bring structure and clarity to documentation and support the secondary use of information to enhance organizational efficiency and decision-making, including in management, research, and education. However, it has been noted nationally that social and healthcare information is not optimally utilized for prevention, improving care quality, or achieving cost-effectiveness and impact. The maintenance and development of FinCC is the responsibility of the Department of Health and Social Management at the University of Eastern Finland, under the name Nursing Terminology Project. According to the cooperation agreement, the Finnish Institute for Health and Welfare is responsible for publishing the FinCC classification system for national use. The FinCC expert group continuously works on development.Hoitotyön kirjaaminen on olennainen osa hoitotyötä ja välttämätöntä turvallisen sekä laadukkaan hoidon takaamiseksi. Se varmistaa, että potilaan hoitotiedot ovat ajan tasalla ja kaikkien hoitohenkilökunnan jäsenten saatavilla, mikä takaa hoidon jatkuvuuden. Potilasasiakirjoihin tuotetut tiedot potilaan hoidon aikaisista tapahtumista toimivat juridisina asiakirjoina, jotka suojaavat sekä potilaita että hoitohenkilökuntaa. Lisäksi kirjausten avulla voidaan seurata potilaan vointia ja hoidon edistymistä, mikä auttaa tekemään perusteltuja hoitopäätöksiä ja parantamaan hoidon laatua sekä potilasturvallisuutta. Kansallinen hoitotyön kirjaamismalli koostuu keskeisistä rakenteisista hoitotyön tiedoista (hoidon tarve, hoitotoimet, hoidon tulos, hoitoisuus ja hoitotyön yhteenveto), hoitotyön prosessista ja Suomalaisesta hoitotyön luokituskokonaisuudesta (FinCC). Kirjaamalla hoitotyötä kansallisen hoitotyön kirjaamismallin mukaisesti toteutetaan lain edellyttämä vaatimus potilaan hoidon aikaisista hoidon suunnittelusta, toteutuksesta, seurannasta ja arvioinnista sekä hoitotyön yhteenvedosta. Merkinnöistä on käytävä ilmi, miten hoito on toteutettu, onko hoidon aikana ilmennyt jotakin erityistä ja millaisia hoitoa koskevia ratkaisuja sen kuluessa on tehty. Samalla tuotetaan tietoa toimintayksiköiden hoitotyön sisällöstä, joka kuvaa myös hoitohenkilöstön osaamisvaatimuksia, koulutustarpeita sekä tuottaa palautetta hoitohenkilöstön toiminnasta kliinisessä hoitotyössä. Tiedon rakenteisuus ja yhdenmukaiset termit tuovat kirjaamiseen rakennetta ja ryhtiä sekä tukevat tiedon toisiokäyttöä organisaation toiminnan tehokkuuden ja päätöksenteon tukemiseen muun muassa johtamisessa, tutkimuksessa ja opetuksessa. Kansallisesti on kuitenkin todettu, ettei sosiaali- ja terveydenhuollon tietoa hyödynnetä optimaalisesti ennaltaehkäisyyn, hoidon laadun parantamiseen tai kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden saavuttamiseksi.FinCC-luokituskokonaisuuden ylläpito ja kehittäminen on Itä-Suomen yliopiston Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan oppiaineen ja tieteenalan tutkimusryhmän vastuulla, nimellä Hoitotyön terminologia -hanke. Yhteistyösopimuksen mukaisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vastaa FinCC-luokituskokonaisuuden julkaisemisesta kansalliseen käyttöön. FinCC-asiantuntijaryhmä tekee jatkuvaa kehittämistyötä
Monipuolisesti sosiolingvistisestä variaatiosta urbaaneissa kielimaisemissa
No full textArvioitu teos:
Sofie Henricson, Väinö Syrjälä, Carla Bagna & Martina Bellinzona (toim.): Sociolinguistic variation in urban linguistic landscapes. Studia Fennica Linguistica 24. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2024. 182 s. isbn 978-951-858-870-5
Ohjeita monikielisille työyhteisöille
No full textArvioitu teos:
Inkeri Lehtimaja, Eveliina Korpela, Johanna Komppa, Lari Kotilainen & Salla Kurhila: Monikielisen työyhteisön opas. Ratkaisuja sujuvaan vuorovaikutukseen. Helsinki: Alma Talent 2023. 200 s. isbn 978-952-14-4989-5
Geographies of AI: urgent need for educational strategies
No full textWith the advent of ChatGPT in October 2022, artificial intelligence (AI) has entered the public consciousness, forcing engagement with its inevitable impact on various aspects of life, including academic work. This editorial up some environmental, social, and economic sustainability concerns associated with AI, particularly within the realm of critical pedagogy-oriented environmental education. Energy and water consumption, environmental degradation from resource extraction, and geographic disparities in labor markets are identified as pressing issues. The need to integrate these and other AI-related sustainability concerns into educational programs is highlighted, to prepare people and societies for a future where AI is ubiquitous. Similarly, greater integration of educational considerations into geographic research on AI is needed, including importantly critical geography
Vaikuttajapropagandaa: Katsaus somevaikuttajakulttuurin katvealueelle
Get PDFMiljoonia nuoria seuraajia liikuttavat somevaikuttajat tunnettiin pitkään lähinnä nuorten idoleina, uuden ajan julkisuuden henkilöinä, jotka mainostavat meikkejä ja tuottavat hassuja videoita YouTubeen. Viime vuosina somevaikuttajien poliittinen herääminen on huomattu julkisessa keskustelussa ja akateemisessa tutkimuksessa. Poliittisia ja yhteiskunnallisesti merkityksellisiä sisältöjä tuottavat vaikuttajat ovat houkuttelevia kumppaneita myös harhaanjohtavaa informaatiota ja propagandaa tuottaville ja levittäville toimijoille. Nouseva tutkimussuuntaus, joka yhdistää somevaikuttajatutkimusta ja somevaikuttajapropagandaa on toistaiseksi keskittynyt vahvasti läntisiin maihin ja poliittiseen viestintään. Ideologista vaikuttamista harjoittavat myös kaupalliset ja ei-valtiolliset toimijat, kuten erilaiset järjestöt. Tässä katsauksessa tarkastelen somevaikuttamisen katvealuetta, pimeää puolta ja esitän, että propaganda on käsiteviidakossa toimiva termi, jota voidaan hyödyntää myös muiden kuin poliittisten toimijoiden manipuloivaan vaikuttavaan viestintään