Journal.fi
Not a member yet
93357 research outputs found
Sort by
”Marx belongs to us!”: The history of the translation of Marx’s Capital into Finnish and the struggle over Marx’s legacy in the short 20th century
Get PDF
Kiertotalouden kapitalistinen utopia : Nykyisyyden utooppiset vastakuvat Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran ja Ellen MacArthurin säätiön kiertotalousvisioissa
No full textArtikkeli tarkastelee Sitran ja Ellen MacArthurin säätiön verkkosivuilla esiteltyjä kiertotalousvisioita ekologiseen kriisiin vastaamaan pyrkivänä utopiana niin kriittisen jätetutkimuksen, marxilaisen teorian kuin monitieteisen utopiatutkimuksenkin näkökulmia hyödyntäen. Kiertotalous ymmärretään tässä tutkimuksessa lineaariseksi ymmärretyn nykytalouden vastakuvana, jossa resurssien tuhlaava käyttö korvataan kierrätyksellä ja materiaalien uusiokäytöllä. Tutkimuksessa analysoidaan kiertotalouden idean utooppisia piirteitä, siihen sisältyvää yhteiskuntateoriaa sekä sen toteuttamisen kannalta keskeisiä toimijoita. Artikkeli argumentoi kiertotalouden utopian toimivan kapitalistisen järjestelmän ideologisena oikeuttajana korostaen visioissaan ensisijaisesti omistavan luokan taloudellisen voitontavoittelun määrittämää näkökulmaa ekologisen kriisin ratkaisemiseen
Mensch-Maschine-Interaktion: Strategien des Umgangs mit kommunikativen Störungen in italienischen und deutschen Chatbot- Gesprächen
Get PDFDer Beitrag untersucht Strategien des Umgangs mit kommunikativen Störungen in der Interaktion mit KI-basierten open-domain-Chatbots. Die Analyse von Gesprächsaufnahmen zeigt fünf wiederkehrende Strategien der Nutzer/innen, auf Störungen zu reagieren, die als Folge eines unangemessenen kommunikativen Verhaltens des Bots entstehen. Die am häufigsten belegte Strategie besteht darin, die Störung zu ignorieren und als kommunikativ unproblematisch zu behandeln, mit dem Ziel, die sequenzielle Ordnung des Gesprächs wieder herzustellen und den Fortgang des Gesprächs zu sichern. Die restlichen vier Strategien basieren auf dem in der konversationsanalytischen Forschung beschriebenen Konzept der Reparatur, das, wie die Analyse zeigt, in seinen Grundstrukturen übernommen wird, jedoch in einem Großteil der Fälle nicht in vollständiger Form realisiert wird. Die Reparaturinitiierung seitens der menschlichen Interaktionspartner/innen entspricht weitgehend den in der konversationsanalytischen Forschung als typisch herausgestellten Formen. Bei nicht-adäquater Reaktion des Bots passen die Nutzer/innen sich gesprächsstrukturell jedoch meist relativ schnell an und geben ihr Reparaturvorhaben auf. Solche Reaktionen der Anpassung lassen sich als Form der Soziomorphisierung (sociomorphing) im Umgang mit nicht-menschlichen Agenten beschreiben.Der Beitrag untersucht Strategien des Umgangs mit kommunikativen Störungen in der Interaktion mit KI-basierten open-domain-Chatbots. Die Analyse von Gesprächsaufnahmen zeigt fünf wiederkehrende Strategien der Nutzer/innen, auf Störungen zu reagieren, die als Folge eines unangemessenen kommunikativen Verhaltens des Bots entstehen. Die am häufigsten belegte Strategie besteht darin, die Störung zu ignorieren und als kommunikativ unproblematisch zu behandeln, mit dem Ziel, die sequenzielle Ordnung des Gesprächs wieder herzustellen und den Fortgang des Gesprächs zu sichern. Die restlichen vier Strategien basieren auf dem in der konversationsanalytischen Forschung beschriebenen Konzept der Reparatur, das, wie die Analyse zeigt, in seinen Grundstrukturen übernommen wird, jedoch in einem Großteil der Fälle nicht in vollständiger Form realisiert wird. Die Reparaturinitiierung seitens der menschlichen Interaktionspartner/innen entspricht weitgehend den in der konversationsanalytischen Forschung als typisch herausgestellten Formen. Bei nicht-adäquater Reaktion des Bots passen die Nutzer/innen sich gesprächsstrukturell jedoch meist relativ schnell an und geben ihr Reparaturvorhaben auf. Solche Reaktionen der Anpassung lassen sich als Form der Soziomorphisierung (sociomorphing) im Umgang mit nicht-menschlichen Agenten beschreiben
Einleitung – Virtualität als Triebfeder sprachlich-textueller Evolution
Get PDFDie Medienlinguistik hat in den letzten Jahren zunehmend Texte und Textsorten im digitalen Raum als Forschungsgegenstand in den Blick genommen. Die bisher vorliegenden Studien untersuchen die Übertragbarkeit analoger Text(sorten)konzeptionen auf den digitalen Raum oder entwickeln neue Ansätze zur strukturellen Beschreibung digitaler Texte. Erforscht werden ebenso Aspekte der Multimodalität, die sprachliche Mikrostruktur und die Pragmatik digitaler Texte, welche sich häufig durch Dialogizität und Spontaneität auszeichnen. Zusätzlich stehen Phänomene der Hybridisierung und der Ausdifferenzierung von Texten als Konsequenzen der Digitalisierung im Zentrum des Interesses. Als Untersuchungsgegenstand dienen dabei digitale Medien und Dienste, die vorwiegend asynchronen Charakter haben, jedoch unterschiedliche Dialogizitätspotenziale aufweisen (X, Facebook und Instagram vs. E-Commerce-Portale und Rezensionsplattformen). In diesem Themenheft werden sprachlich-textuelle Merkmale asynchroner und synchroner virtueller Kommunikation aus romanistischer Perspektive und unter verschiedenen Blickwinkeln behandelt
Kuntoutuksen ydinelementit ryhmämuotoista etäkuntoutusta sisältävissä nuorten aikuisten mielenterveyden kuntoutusohjelmissa – kehkeytyvä synteesi
No full textTausta ja tarkoitus: Mielenterveydenhäiriöllä on moninaisia vaikutuksia nuoren henkilön opiskelu- ja työkykyyn sekä sosiaalisiin suhteisiin. Psykoterapian saatavuuden lisäämiseksi on kehitetty kevyempiä psykoterapeuttisiin viitekehyksiin perustuvia etäkuntoutusohjelmia. Kela järjestää etäkuntoutusta ja kasvokkaista kuntoutusta sisältäviä kuntoutuskursseja 16–29-vuotiaille nuorille henkilöille, joilla on diagnosoitu lievä tai keskivaikea masennus ja/tai ahdistuneisuushäiriö. Tämä artikkeli vastaa kysymyksiin: Millaisia tutkittuun tietoon perustuvia nuorten aikuisten mielenterveyttä tukevia ryhmämuotoisia etäkuntoutusinterventioita on? Millaisia yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia on näiden tutkittuun tietoon perustuvien ohjelmien ja Kelan Nuorten Itu -kurssien ydinelementeissä? Miten kuntoutuksen ydinelementit toteutuivat Nuorten Itu-kursseilla palveluntuottajien ja asiakkaiden kokemana?
Menetelmät: Tutkimus sisälsi kartoittavan kirjallisuuskatsauksen ja kyselytutkimuksen Nuorten Itu -kurssien asiakkaille (n = 18) sekä palveluntuottajille (n = 4). Kirjallisuuskatsauksessa tunnistettiin neljä kohderyhmälle soveltuvaa ryhmämuotoista etäkuntoutusohjelmaa. Analyysi eteni kehkeytyvän synteesin mukaisesti. Kendallin ym. kuvaamien kognitiivisen käyttäytymisterapian ydinelementtien ja Nuorten Itu -kurssin palvelukuvauksesta tunnistettujen kuntoutuksen elementtien synteesinä muodostettiin analyysikehikko ydinelementeistä. Sitä hyödyntäen sekä katsauksessa tunnistetut kuntoutusohjelmat että kyselyiden laadullinen aineisto analysoitiin teorialähtöisellä lähestymistavalla, jota täydennettiin kyselyiden määrällisen aineiston kuvailevalla analyysillä.
Tulokset: Kirjallisuuskatsauksessa tunnistetut kuntoutusohjelmat ja Nuorten Itu -kurssi olivat ydinelementeiltään monilta osin samankaltaisia. Kaikki sisälsivät psykoedukaatiota, kognitiivista uudelleen muotoilua ja vertaistukea, joka mahdollistui ryhmämuotoisen toteutuksen kautta. Ydinelementeistä Nuorten Itu -kurssien toteutuksessa korostuivat terapiasuhde ja yksilöllinen tuki, psykoedukaatio sekä kognitiivinen uudelleen muotoilu. Altistamista oli kuvattu toteutuneen vähemmän niin Nuorten Itu -kursseilla kuin kuntoutusohjelmissakin. Etäkuntoutuksen toteutuminen Itu-kursseilla jakoi mielipiteitä.
Johtopäätökset: Tulosten perusteella Nuorten Itu -kurssi sisältää samoja ydinelementtejä kuin muutkin kohderyhmälle soveltuvat etäkuntoutusohjelmat ja näyttäytyy toimivana kuntoutusmuotona. Yksilöllistä tukea ja terapiasuhdetta on mahdollista toteuttaa onnistuneesti etäkuntoutusohjelmissa. Etäkuntoutuksen toteutumista erityisesti ryhmätilanteissa on syytä edelleen tutkia ja kehittää. Konkreettiseen harjoitteluun arkiympäristössä kannattaa jatkossa kiinnittää tarkemmin huomiota etäkuntoutuksen aikana. Etäkuntoutusohjelmien suunnittelussa kannattaa on suositeltavaa hyödyntää tutkimuksessa esitettyjä ydinelementtejä.
Abstract
Core components of the rehabilitation in group-based rehabilitation programs including telerehabilitation to support young person’s mental health – Emergent synthesis
Mental health disorders affect young people’s everyday life and participation in varying ways. Psychotherapeutic interventions are evidence-based treatment for depression and anxiety. To increase the availability, the low intensity CBT methods including telerehabilitation has been developed. In Finland, Social Insurance Institution of Finland (Kela) organizes rehabilitation, including hybrid courses combining in-person and telerehabilitation. Itu-course was intended for young people aged 16-29 years who had been diagnosed with mild or moderate depression and/or anxiety. The aim of this study was to determine is there consistencies and differences between the core components of evidence-based programs including group telerehabilitation for young people with depression or anxiety and Itu-courses and how the core components are put into practice during Itu-rehabilitation courses from the perspective of rehabilitation clients and professionals.
The study included a scoping review and online surveys for rehabilitation clients and professionals. Qualitative data from surveys were analysed with deductive content analysis using the analytical frame of core components. The qualitative analysis was supplemented by quantitative data.
There were similarities between the components of the rehabilitation programs and Itu-courses. They all included psychoeducation, cognitive re-structuring and peer support. Therapeutic relationship and individual support, psychoeducation and cognitive re-structuring were emphasized in the implementation of Itu-courses. Exposure was described less in Itu-courses and in rehabilitation programs. Multiprofessional collaboration and collaboration with clients’ networks was described only in Itu-courses. The implementation of telerehabilitation in Itu-courses divided the opinions.
Itu-course appeared suitable for target group and included scientifically approved core components. The results showed that it is possible to implement individual support and therapeutic relationship in telerehabilitation. Implementation of group based telerehabilitation should be further studied and developed. Additionally, practical training in clients’ own environments should be strengthen in telerehabilitation. The core components presented in this study should be utilized when planning and developing telerehabilitation for the target group.
Keywords: rehabilitation programme, telerehabilitation, mental health, multidisciplinary, group-based, cognitive behavioral therapy, young adult
Erikoissairaanhoidon sopeutumisvalmennus pitkäaikaisesti sairastuneiden tai vammautuneiden kuntoutujien toimintakyvyn tukena
No full textSairastuminen tai vammautuminen tuo muutoksia yksilön toimintakykyyn ja arjen toimintoihin. Sairastuminen vaikuttaa kuntoutujan lisäksi hänen läheisiinsä. Sopeutumisvalmennus auttaa kuntoutujaa ja hänen läheisiään sopeutumaan sairauden tai vamman tuomiin muutoksiin ja edistää kuntoutumista. Sopeutumisvalmennusta järjestävät Kela, järjestöt ja hyvinvointialueilla erikoissairaanhoito. Tässä katsauksessa kuvataan Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen alueella toteutetun Erikoissairaanhoidon sopeutumisvalmennus toimintakyvyn ja elämänlaadun tukena -tutkimushankkeen osatutkimus, joka koskee pitkäaikaisesti sairastuneiden tai vammautuneiden kuntoutujien toimintakykyä sopeutumisvalmennuksen alussa ja siinä vuoden aikana tapahtuneita muutoksia. Aineisto kerättiin 3/2020–3/2022 välisenä aikana sopeutumisvalmennuskursseille osallistuvilta aikuisilta kuntoutujilta (n = 52) WHODAS 2.0 36 -itsearviointimittarilla kurssin alussa sekä 12 kuukautta kurssin päättymisen jälkeen. Tutkimusaineisto analysoitiin määrällisin menetelmin SPSS-tilasto-ohjelmalla. Kuntoutujien arvioissa toimintakyvystään oli yksilöllistä vaihtelua ja osalla oli myös kohtalaisia tai huomattavia vaikeuksia useammalla aihealueella. Eniten vaikeuksia kuntoutujat arvioivat olevan arjen toiminnoissa sekä yhteisöllisessä osallistumisessa. Kuitenkin kuntoutujilla oli toimintakyvyn vaikeuksia arjessaan vain hieman tai ei lainkaan sekä sopeutumisvalmennuksen alussa että vuosi sen päättymisen jälkeen. Vähiten vaikeuksia kuntoutujat arvioivat vuoden seuranta-aikana itsestä huolehtimisessa sekä ymmärtämisessä ja kommunikoinnissa. Tulokset tukevat moniammatillista näkemystä, jonka mukaan sopeutumisvalmennuksessa on tärkeää integroida monialaista teoreettista tietoa kuntoutujien arkeen sekä lisätä tiedon ja vertaistuen avulla kuntoutujien osallisuutta omassa elinympäristössä ja yhteiskunnassa. Tulokset vahvistavat aiempia tutkimustuloksia, joiden mukaan psykososiaalisella ryhmäkuntoutuksella on myönteisiä vaikutuksia kuntoutujien toimintakykyyn. Jatkossa sopeutumisvalmennukseen osallistuvien kuntoutujien toimintakykyä tulisi tarkastella sairausryhmäkohtaisesti ottaen huomioon myös toimintakykyyn yhteydessä olevat taustatekijät. Lisäksi sopeutumisvalmennuksen vaikuttavuuden tutkiminen satunnaistetulla koe-kontrolliasetelmalla olisi jatkossa tarpeen
Suomen taloudellisen kehityksen modernisaatioteoreettisesta tulkinnasta
Get PDFTässä keskustelupuheenvuorossa kommentoidaan Visa Heinonen ja Mika Pantzar Poliittinen talous -lehden numerossa 12:2 julkaistua modernisaatioteoreettista tulkintaa Suomen taloudellisesta kehityksestä. Kirjoittajat perustavat tulkintansa Walt Rostowin modernisaatioteoriaan. Rostowin teoria muistuttaa Marxin Pääomassa esittämää kapitalismiteoriaa, mutta kääntää sen länsimaista kapitalismia ihannoivaksi esitykseksi. Rostowin käsitys taloudellisen kehityksen kulusta poikkeaa Marxista ennen kaikkea siinä, mikä erottaa traditionaalisen ja modernin. Rostow korostaa teknologiaa, Marx Adam Smithiin nojautuen markkinoita. Suomen taloudellinen kehitys on palautettavissa melko tarkkaan Marxin ”modernisaatioteoriaan”. Heinosen ja Pantzarin tulkinta puolestaan jää kovin epämääräiseksi, koska heiltä jää määrittelemättä modernisaation keskeiset käsitteet, traditionaalinen ja moderni. Edelleen ongelmallinen on heidän tulkintansa, että suomalaisen yhteiskunnan hyvien instituutioiden synnyn taustalla olisivat olleet johtavien eliittien hyvä tahto ja oikeudenmukaisuuden taju. Läntisten yhteiskuntien demokraattiset instituutiot ja taloudellinen tasa-arvo ovat syntyneet poliittisen taistelun kautta, jossa valtaa pitävät eliitit ovat aina vastustaneet niihin tähtääviä uudistuksia, ja ovat vasta joko sisä- tai ulkopoliittisen pakon edessä suostuneet niihin
Neuvotteluja viheliäisistä kulttuuriperintöongelmista: Museoiden yhteiskunnallisen toimijuuden muutos nyky-Suomessa
Get PDFLectio praecursoria Helsingin yliopiston Porthania III -salissa 8.2.2025