Journal.fi
Not a member yet
93357 research outputs found
Sort by
Kadrilj, menuett, purpuri: Hur har gamla danstraditioner kunnat överleva i det moderna samhället i Finland?
No full text
Dialogi syventää ymmärrystämme maailmasta: Alhanen, Kai (2024). Dialogikirja. Into Kustannus.150 sivua.
Get PDFDialogikirjassa Kai Alhanen selventää dialogin eroa väittelyihin, neuvotteluihin ja yksimielisyyden hakemiseen. Dialogin tarkoitus ei ole ratkaista asioita vaan ymmärtää enemmän ja laajemmin. Vaikka dialogisen keskustelutavan taustafilosofia on yksinkertainen, ajattelevalle lukijalle käy nopeasti selväksi, että dialogi on liian vähän käytetty keskustelumuoto. Dialogin tunnistaa työnohjauksesta ja mielenterveys- ja sosiaalityöstä, mutta se on uinut yhteiskuntaamme vasta vähitellen. Käyttöpaikkoja olisi vielä paljon
Savon säätyläisten avioliitot 1721–1865
Get PDFThis article handles the marriages of the Swedish-speaking gentry in Savonia from 1721 to 1865. It outlines the average ages at which different gentry groups married, the age differences between spouses, the frequency of intra-class marriages, marriages between different gentry groups, and marriages that crossed traditional class boundaries. Additionally, it examines how gentry marriages differed from those of the peasant population. The article also analyzes the marriage regions of the Savonian gentry in the 18th and 19th centuries and the prevalence of cousin marriages within various gentry groups.
The research data primarily consists of church records from Savonian parishes, preserved by the National Archives of Finland and the Finnish Genealogical Society. The data was collected using genealogical methods and subsequently analyzed statistically. The study encompasses totally 1317 gentry marriages found in the digitized church records from 1721 to 1865.
Gentry people married significantly later than the peasant population; gentry men in Savonia married for the first time at an average age of 31, indicating they had achieved financial stability. Gentry brides were nearly seven years younger on average, with only 16% being over 30 at the time of their first marriage. Intra-class marriage was the primary goal, accounting for nearly half of all marriages. However, marriages across class lines also occurred, reflecting the challenges of maintaining class-based lifestyles in the remote areas of the kingdom.
More than half of the marriages were between partners from the same parish, with the next most common scenario being spouses from neighboring parishes, elsewhere in Savonia, or other parts of Eastern Finland. Cousin marriages were most common among the highest gentry class, the nobility.Artikkeli käsittelee Savon ruotsinkielisten säätyläisten avioliittoja vuosilta 1721–1865. Artikkeli kertoo, minkä ikäisinä eri säätyläisryhmissä keskimäärin avioiduttiin, millaisia puolisoiden väliset ikäerot olivat, kuinka paljon solmittiin säädynsisäisiä, säätyläisryhmien välisiä ja perinteiset säätyrajat ylittäviä avioliittoja sekä miten säätyläisten avioliitot erosivat talonpoikaisväestön avioliitoista. Lisäksi artikkeli analysoi sitä, millaisia olivat Savon säätyläisten avioliittoalueet 1700- ja 1800-luvuilla ja kuinka yleisiä lähisukulaisten serkusavioliitot olivat eri säätyläisryhmissä. Tutkimusaineistona ovat ensisijaisesti Kansallisarkiston ja Suomen Sukuhistoriallisen yhdistyksen tallentamat Savon seurakuntien kirkonkirjat. Tutkimusaineisto on kerätty genealogisin menetelmien, jonka jälkeen aineisto on analysoitu tilastoinnin avulla. Tutkimus käsittää kaikki Savon seurakuntien digitoiduista kirkonkirjoista vuosilta 1721–1865 löytyneet 1317 säätyläisavioliittoa. Säätyläiset avioituivat keskimäärin selvästi talonpoikaisväestöä myöhemmin, säätyläismiehet Savossa keskimäärin ensimmäisen kerran vasta 31-vuotiaina, jolloin olivat saavuttaneet taloudellisesti vakaan aseman. Säätyläismorsiamet olivat ensimmäistä kertaa avioituessaan lähes seitsemän vuotta nuorempia ja heistä vain 16 % oli yli 30-vuotiaita. Säädynsisäinen avioliitto oli ensisijainen tavoite ja kaikista avioliitoista lähes puolet oli tällaisia. Myös epäsäätyisiä avioliittoja solmittiin. Ilmiönä tämä kertoo säädynmukaisen elämän ylläpidon vaikeuksista valtakunnan syrjäseuduilla. Yli puolet avioliitoista oli sellaisia, joissa sekä sulhanen että morsian olivat kotoisin samasta seurakunnasta. Seuraavaksi yleisintä oli puolison löytyminen naapuriseurakunnasta, muualta Savosta, ylipäänsä Itä-Suomesta tai lopulta kauempaa. Serkusavioliitot olivat yleisimpiä ylimmässä säätyläisryhmässä aatelistossa.
This article handles the marriages of the Swedish-speaking gentry in Savonia from 1721 to 1865. It outlines the average ages at which different gentry groups married, the age differences between spouses, the frequency of intra-class marriages, marriages between different gentry groups, and marriages that crossed traditional class boundaries. Additionally, it examines how gentry marriages differed from those of the peasant population. The article also analyzes the marriage regions of the Savonian gentry in the 18th and 19th centuries and the prevalence of cousin marriages within various gentry groups. The research data primarily consists of church records from Savonian parishes, preserved by the National Archives of Finland and the Finnish Genealogical Society. The data was collected using genealogical methods and subsequently analyzed statistically. The study encompasses totally 1317 gentry marriages found in the digitized church records from 1721 to 1865. Gentry people married significantly later than the peasant population; gentry men in Savonia married for the first time at an average age of 31, indicating they had achieved financial stability. Gentry brides were nearly seven years younger on average, with only 16% being over 30 at the time of their first marriage. Intra-class marriage was the primary goal, accounting for nearly half of all marriages. However, marriages across class lines also occurred, reflecting the challenges of maintaining class-based lifestyles in the remote areas of the kingdom. More than half of the marriages were between partners from the same parish, with the next most common scenario being spouses from neighboring parishes, elsewhere in Savonia, or other parts of Eastern Finland. Cousin marriages were most common among the highest gentry class, the nobility
Itä-Karjalan sotasaalisarkisto miehityshallinnon välineenä ja Suur-Suomen rakentajana 1941–1944
Get PDFTiede tienristeyksessä: Boris Hessen ja marxilaisen tieteenhistorian lupaus
Get PDFArtikkelissa tutkitaan marxilaisen tieteenhistorian alkuna pidetyn neuvostoliittolaisen fyysikon Boris Hessenin (1893–1936) 1930-luvulla esittämien teesien tieteenhistoriallista painoarvoa suhteessa Hessenin teesin ensimmäisiin arvostelijoihin lukeutuneen englantilaisen George Clarkin (1890–1979) esittämään kritiikkiin ja pohditaan lopuksi Hessenin asemaa tieteenhistorian kentällä. Clarkin mukaan marxilaisen tieteenhistorian ongelmana oli se, että se katsoi tieteen ratkaisevan kaikki teknologian asettamat ongelmat kehittämiensä teoreettisten mallien avulla. Tieteen kehitys edelsi tällöin aina teknologian kehitystä. Tosiasiassa Hessenin teesi painotti päinvastaista lähtökohtaa ja pyrki selittämään tieteen ajallisen kehityksen yhteiskunnallisten, taloudellisten ja tuotannollisten muutosten avulla. Tämä johti myöhemmin internalismin ja eksternalismin välisenä kiistana tunnettuun väittelyyn. Artikkeli puolustaa Hessenin teesin perusteita ja väittää, että teesillä oli Clarkin kritiikistä huolimatta merkittävä asema 1930-luvulla aluillaan olleen tieteensosiologian kehityksessä
