Journal.fi
Not a member yet
93357 research outputs found
Sort by
Kansainvälistyminen suomalaisten populaarimusiikin festivaalien näkökulmasta
No full textIn recent years in Finnish cultural policies,the internationalization of creative industries has been seen as a one of the key sources of economic growth. This article discusses the importance of international cooperation, networks and international marketing for Finnish popular music festivals. The article is based on interviews collected from Finnish popular music festivals in the spring of 2022. The views that emerged from the interview material were compared with each other and in relation to cultural policy publications. Based on the data, Finnish popular music festivals are strongly networked and cooperate with other festivals internationally, for example in relation to artist acquisitions and information exchange. Festivals saw economic growth coming mainly from within the Finnish market, and international marketing was treated cautiously, due to the high costs in relation to the benefits. The difference between the views of the festival organizations and state-level cultural policy strategies regarding the role of international tourisms as part of the growth of festivals was considerable. The interest of international investors in Finnish organizations can be seen as a new development trend in the Finnish event industry. It was seen that an international owner enables access to the festivals even more closely as part of an international networks and brings security that enables a more holistic development of the festival and an improvement of the customer experience.Suomalaisissa kulttuuripoliittisissa strategisen tason linjauksissa luovien alojen kansainvälistyminen on viime vuosina nähty yhtenä keskeisenä taloudellisen kasvun lähteenä. Tämä artikkeli käsittelee kansainvälisen yhteistyön, verkostojen ja kansainvälisen markkinoinnin merkitystä suomalaisille populaarimusiikin festivaaleille. Artikkeli pohjautuu keväällä 2022 neljältä suomalaiselta populaarimusiikin festivaalilta kerättyyn aineistoon, jonka avulla selvitettiin festivaalien kansainvälistymiskehitystä 2010-luvulta aina vuoteen 2022 saakka. Haastatteluaineistosta esiin nousseita näkemyksiä vertailtiin keskenään sekä suhteessa tapahtuma-alan kansainvälistymistä käsitteleviin kulttuuripoliittisiin julkaisuihin. Aineiston perusteella suomalaiset populaarimusiikin festivaalit ovat vahvasti verkostoituneita ja tekevät yhteistyötä toisten festivaalien kanssa kansainvälisesti, esimerkiksi artistihankintoihin sekä tiedonvaihtoon liittyen. Festivaalit näkivät taloudellisen kasvun tulevan pääasiassa Suomen sisämarkkinoilta ja kansainväliseen markkinointiin suhtauduttiin varovaisesti, johtuen muun muassa suurista kustannuksista suhteessa saavutettaviin hyötyihin. Festivaalitoimijoiden ja valtiotason kulttuuripoliittisissa strategialinjauksissa esitettyjen näkemysten välinen ero kansainvälisten kulttuurimatkailijoiden roolista osana festivaalien kasvua oli huomattava. Viimeisen kymmenen vuoden aikana suomalaisella festivaalikentällä on lisäksi nähtävissä kansainvälisten pääomasijoittajien kiinnostuksen kasvu suomalaisia festivaaleja kohtaan. Tutkimuksen perusteella kansainvälisen omistajan nähtiin mahdollistavan festivaaleille tiiviimmän pääsyn osaksi laajaa kansainvälistä verkostoa sekä tuovan turvaa, joka mahdollistaa festivaalien kokonaisvaltaisemman kehittämisen ja asiakaskokemuksen parantamisen
”Maailmanrauhasta ei tule totta, jos kukaan ei siihen usko”: Realismipuheen kritiikki suomalaisen rauhantyön historiassa
No full textOpiskelijahuollon psykologia -opintojakso vahvistaa osaamista ja tekee yhteisöllisestä työstä näkyvää
No full textKokemusasiantuntijoiden osallisuuteen liittyviä sosiaalieettisiä teemoja kartoittava kirjallisuuskatsaus
No full textThe purpose of the research is to study the research literature on ethical issues related to expertise-by-experience. The aim is to provide information on ethical issues related to expertise-by-experience and in particular to the involvement of the experts-by-experience individuals, and to identify ethical issues that require further research. The study sees expertise-by-experience as an activity that contributes to the social inclusion of the expert-by-experience. Theoretical framework is based on the concepts of ethics, expert-by-experience, and inclusion. Research is conducted according to the scoping review described by Arksey and O'Malley. Data consist of 26 articles, that were selected through a review process. Six themes were formulated in thematic analysis: organizations as constraints, the conflict between stated goals and practice, professional power, experiential knowledge in the hierarchy of knowledge, the ambiguity of the concept of expert-by-experience (expert), and normative proposals and recommendations concerning participation of expert-by-experience. Results suggest that ethical research on expertise-by-experience is scarce and ethical issues should be further studied. Main question raised by the study is whether ethical issues have not needed to be considered before, or whether the issues discussed have not been perceived as ethical - challenging or controversial nature of the issues has been brought up.Tutkimuksen tarkoitus oli kartoittaa tutkimuskirjallisuutta, jossa esiintyy sosiaalieettisesti kiinnostavia kysymyksiä kokemusasiantuntijuudesta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa kokemusasiantuntijoiden osallisuuteen liittyvistä sosiaalieettisesti kiinnostavista teemoista. Lisäksi tavoitteena oli paikantaa muita eettisesti kiinnostavia teemoja, jotka vaatisivat lisätutkimusta. Tässä tutkimuksessa kokemusasiantuntijuus nähdään kokemusasiantuntijan yhteiskunnallista osallisuutta lisäävänä toimintana. Teoreettisen viitekehyksen muodostavat käsitteet kokemusasiantuntijuus ja osallisuus. Tutkimus on toteutettu Arkseyn ja O’Malleyn kuvaaman kartoittavan katsauksen mukaan. Aineistona oli 26 artikkelia, jotka valikoituivat kirjallisuuskatsauksen prosessissa. Teoriaohjaavassa teema-analyysissä muotoiltiin kuusi teemaa: organisaatiot kokemusasiantuntijuuden rajoittajina, ristiriita asetettujen tavoitteiden ja käytännön välillä, kokemustieto tiedon hierarkiassa, professionaalinen valta suhteessa kokemustietoon, (kokemus)asiantuntija-käsitteen monitulkintaisuus ja kokemusasiantuntijuutta tukevat normatiiviset ehdotukset ja suositukset. Tuloksia jäsennettiin sosiaalipedagogisen osallisuusymmärryksen viitekehyksestä. Tulosten perusteella voidaan todeta, että kokemusasiantuntijuuteen liittyvä eettinen tutkimus on vähäistä. Kokemusasiantuntijuutta kuvaavissa tutkimuksissa tunnistetut sosiaalieettiset kysymykset esitetään usein irrallisina ja niiden yhteys osallisuuteen tunnistetaan huonosti. Katsauksen herättämä keskeinen kysymys on, eikö eettisiä kysymyksiä ole ollut tarpeen aiemmin pohtia vai eikö käsiteltyjä asioita ole mielletty eettisiksi, vaikka artikkeleissa kuitenkin tuodaan esille asioiden haasteellisuutta tai ristiriitaisuutta
Declining population trajectories: Russia and Her Uralic Minorities
No full textIn the early 1990s, Russia’s population entered a period of negative growth. Since then the number of deaths has almost uninterruptedly exceeded the number of births and net migration has mostly not been large enough to compensate for the natural decrease (excess of deaths over births). Taken together, the Uralic peoples form a nearly two-million-strong and internally heterogeneous fraction of the country’s population. Beginning from the first post-World War II census conducted in 1959, this paper examines the population dynamics of the Uralic minorities in the context of the development of the whole country, ethnic Russians, and Tatars. Compared with these reference groups, the post-Soviet intercensal periods show multiple decline rates for most Uralic groups. In contrast to the overall picture, a number of groups included in the category of the indigenous peoples of the North have demonstrated rapid growth. Population changes are discussed in the light of fragments of information available on fertility, mortality, and assimilation. Particular emphasis is devoted to the factor of assimilation and estimates of its magnitude are presented
Menestyksen prosessi ja lopputulos – onko positiiviselle johtajuudelle sijaa?
No full textTyöelämäpuhe keskittyy nykyään tehokkuuteen, tuottavuuteen ja kannattavuuteen samaan aikaan, kun kokemus työnteosta on murroksessa etätyön ja tekoälyn myötä. Työssämenestyminen näyttäytyy kuitenkin hyvin erilaisena työntekijä-, tiimi- ja organisaatiotasolla, eivätkä organisaatioiden kehittämistoimet aina selkeästi määritä, minkälaista menestystä tavoitellaan ja miten. Johtajan velvollisuus on johtaa organisaatiotaan siten, että sen olemassaolon edellytykset täyttyvät, mielellään ylittyvät. Menestystä tavoitellaan ja siitä pitää voida puhua, mutta puheesta puuttuu inhimillisen menestyksen näkökulma. Yhdeksi ratkaisuksi tasapainoisen työn kehittämiseksi ja työntekijöiden motivoimiseksi niin, että nämä ponnistelevat tulostavoitteiden suuntaisesti, on viimeaikaisessa johtamistutkimuksessa nimetty positiivinen johtaminen, johon tähdänneillä interventioilla näyttäisi olevan ainakin työntekijää myönteisesti työhönsä sitouttavia vaikutuksia. Mitä on menestyksen johtaminen ja minkälaisia välineitä positiivinen johtaminen voi siihen antaa? Tarkastelen puheenvuorossani menestyksen johtamisen tematiikkaa ja määrittelen, miten positiivinen johtaminen kytkeytyy siihen. Tavoitteena on avata myönteistä keskustelupohjaa moninäkökulmaiselle menestyspuheelle osana työelämän tutkimusta
Fraser _contra_ Ikäheimo: tunnustusasenteet, teot ja jakooikeudenmukaisuus
No full textKontribuutio kirjasymposioon
Nykytutkimusta magiasta: Hukantaival, Sonja, Karolina Kouvola, Tiina Mahlamäki ja Aleksi Moine, toim. 2024. Magiaa ennen ja nyt
No full textRehtoreiden näkemyksiä lukiokoulutuksen uudistamisesta, sen johtamisesta ja tulevaisuudesta: Lectio praecursoria
No full textLectio praecursoria kasvatustieteen väitöskirjaan Rehtoreiden näkemyksiä lukiokoulutuksen uudistamisesta, sen johtamisesta ja tulevaisuudesta, Jyväskylän yliopistossa, Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa 17.2.2023