Journal.fi
Not a member yet
93357 research outputs found
Sort by
Infodemiasta hallittuun kriisiviestintään? Katsaus hallituksen koronaviestinnästä
No full textKatsauksessa tarkastellaan Suomen hallituksen viestintätoimia covid-19 pandemian aikana. Erityisesti huomio kiinnittyy hallituksen käyttöönottamaan pandemiastrategiaan, jossa korostuivat kohdennetut rajoitukset ja suositukset sekä niitä tukeva kansalaisviestintä. Viestinnän tehostamiseksi ja yhdenmukaistamiseksi hallitus muun muassa otti käyttöön valmiuslain mahdollistamia toimivaltuuksia viestinnän keskittämiseksi sekä käynnisti erilaisia viestintähankkeita ja kampanjoita viranomaisviestinnän tueksi. Viranomaisviestinnän yhdenmukaistaminen ja pandemiastrategian käyttöönottaminen voidaan nähdä poliittisen ohjauksen vahvistamisena, joka kiihdytti julkishallinnossa viime vuosina käynnissä olleita viestinnän keskittymisen ja politiikan teknoratisoitumisen tendenssejä. Toisaalta muutos ei ole ollut näin yksioikoinen, vaan hallituksen toimet johtivat myös virallisen linjan rakoilemiseen ja kärjistivät hallinnon sisäisiä konflikteja
Kun woke-sota Suomeen tuli: Politiikan remedioituminen hybridin median aikakaudella?
No full textArtikkelissa tutkitaan, kuinka woke-termi tuli suomalaiseen poliittiseen keskusteluun, ketkä siitä ovat julkisuudessa puhuneet ja minkälaisia merkityksiä sille on annettu. Aineisto on kerätty Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomienverkkoarkistoista. Lehdissä ilmestyi yhteensä 260 woken maininnutta artikkelia vuosina 2018–2024. Termin käyttö yleistyi vuoden 2021 aikana ja se tuli toimittajille ja lukijoille tutuksi viimeistään vuonna 2023. Helsingin Sanomissawokea käsiteltiin useammin ja lyhyesti yhdysvaltalaisen politiikan yhteydessä, kun taas Ilta-Sanomissa se oli yleisemmin keskeinen aihe ja liittyi suomalaiseen viihteeseen. Suuri osa uutismedian woke-keskusteluista kumpusi sosiaalisesta mediasta ja sitä hallitsi äärioikeiston aggressiivinen woken vastainen kampanjointi. Journalismi kehysti woken useimmiten osaksi konservatiivien liberaaleihin kohdistamaa kulttuurisotaa. Woke-analyysi osoittaa, että perinteinen ajatus politiikan medioitumisesta uutismedian logiikan tunkeutumisena politiikkaan ei toimi hybridin mediaympäristön huomiotaloudessa, jossa agendavalta on sosiaalisen median algoritmeilla ja provokatiivisilla toimijoilla. Sosiaalisen median sisältöjen ja muotojen kierrättäminen woke-uutisissa kertoo pikemminkin politiikan julkisuuden remedioitumisesta, jossa keskiössä ovat julkista huomiota herättävät aiheet ja viestinnän syklit
Avoimen tieteen globaalia ekosysteemiä vahvistamassa: case JYX 3.0
No full textJyväskylän yliopiston julkaisuarkisto JYXin kolmas kehitysaalto toi mukanaan täysin uudistetun ulkoasun ja käyttöliittymän sekä paransi aineistojen löydettävyyttä ja näkyvyyttä. Julkaisuarkistojen rooli on edelleen keskeinen tieteen avoimuuden edistämisessä, ja ne ovat erinomaisia esimerkkejä tiedeyhteisön itsensä hallinnoimasta infrastruktuurista
Suomen oikeinkirjoituksen kehitys oppimispolun alussa: Transparentin ortografian haasteet
No full textThe aim of our study was to gain information on word spelling development in the initial stages of learningin terms of accuracy and the speed of development, as well as on the issues that turned out to bechallenging for the learners. The data consists of the productions of 76 Finnish speaking primary schoolentrants in word forming tasks within the Lukukupla-learning game. The investigation focused on theCVCV word forms which are canonical in the Finnish language. The pupils who played the game everyday at school did not yet know the basics of spelling when the data collection began at the beginningof Grade 1. The results showed that identifying the beginning and ending sound of 2-3 letter words andcompleting the word with the corresponding letter was easy for everyone. However, completing twoletters, especially at the end of the word, caused difficulties for some. The most significant dividingfactor in the data was the transition from the completion tasks to tasks requiring the formation of entireCVCV words using letters. Adding two letters and writing the whole word based on auditory perceptionboth require good speech sound segmentation and categorization skills as well as coding phonemesinto letters in the correct order. Some of the learners overcame the challenge easily, whereas forothers progress slowed down significantly. Those who learn spelling slowly could benefit from practicingrecognising the sounds and their order within words more than is currently the case. A better insightinto the challenges, however, requires further qualitative research of the word spelling data.Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaislasten sanatason oikeinkirjoituskehitystä aivan taidon alkuvaiheessa oikeellisuuden ja kehitysnopeuden näkökulmista sekä pyrkiä tunnistamaan oppijoille haasteellisiksi osoittautuvat asiat. Tutkimusaineistona käytettiin 76 suomalaisen koulutulokkaan tuotoksia digitaalisen Lukukupla-oppimispelin sananrakennustehtävissä. Erityishuomio kohdistui rakenteeltaan suomen kielessä kanoniseen KVKV-sanatyyppiin. Koulussa päivittäin peliä pelanneet oppilaat eivät vielä osanneet oikeinkirjoituksen alkeita aineistonkeruun alkaessa lukuvuoden alussa. Taidon kehittyessä 2–3-kirjaimisten sanojen alku- ja loppuäänteen tunnistaminen ja sanan täydentäminen vastaavalla kirjaimella onnistui helposti kaikilta. Sen sijaan kahden kirjaimen täydentäminen etenkin sanan loppuun tuotti osalle hankaluuksia. Suurimmaksi erottelijaksi aineistossa nousi siirtyminen täydennystehtävistä kokonaisen KVKV-sanan rakentamiseen kirjaimista. Sekä kahden kirjaimen lisäys että koko sanan kirjoittaminen kuulohavainnon perusteella edellyttävät hyvää äänteiden segmentointi- ja kategoriointitaitoa sekä foneemien koodaamista kirjaimiksi oikeaan järjestykseen. Osa oppijoista selätti nämä haasteet helposti, kun taas osalle edistyminen hidastui merkittävästi. Oikeinkirjoitusta hitaasti oppivat voisivat hyötyä siitä, että sanansisäisten äänteiden ja niiden järjestyksen tunnistamista harjoiteltaisiin nykyistä enemmän. Haasteiden syvempi selvittäminen edellyttää kuitenkin kirjoitustuotosten laadullista jatkotutkimusta. 
Litteraturvetenskap i praktiken
No full textJonathan Kramnick 2023: Criticism and Truth. On Method in Literary Studies. Chicago: The University of Chicago Press, 136 s
Samtal och vädjanden i 1700-talstidningar: Kaisa Kyläkoski, Kanssakirjoittaminen Posttidningarissa ja Inrikes Tidningarissa 1729–1791
No full textTransforming Excellence? : From ‘Matter of Fact’ to ‘Matter of Concern’ in Research Funding Organizations
No full text‘Excellence’ is omnipresent in the research ecosystem but the focus on excellence is increasingly controversial. This paper contributes to the excellence debate through an empirical study of how notions of excellence are used in eight research funding organizations. Because research funding organizations are shaped by the excellence regime, and constrained by both governmental policy and scientific elites, funders cannot simply resort to a debunking critique and do away with excellence altogether. To navigate the ambiguous relationship to excellence, the approach to excellence is shifting from it being taken as a ‘matter of fact’ to a ‘matter of concern’ that needs to be unpacked and reconfigured. In mitigation strategies funders attempt to reconfigure excellence by patching, pluralizing and transforming their activities around excellence. We argue that a transformation of the research ecosystem is unlikely to happen when underlying assumptions about competition and meritocratic ideals are not also problematized
Seriously Playful or Playfully Serious? Critical Reflections on the Interdisciplinary Use of the Cultural Probes Method
No full textCreative and visual methods have shown great potential to engender new ideas and (self) understandings in participants in research focused on topics that are hard to address via conventional qualitative methods such as interviews. Through their playful approach, such methods can open a whole new window for researchers to understand participants or research phenomena. However, engaging participants through these methods can be challenging, and the outcome can be more uncertain and unpredictable compared to conventional qualitative methods. Our article introduces three case studies that applied a method drawn from design research, namely cultural probes. By analyzing these cases together, we are able to highlight the strengths, shortcomings, and issues that need careful consideration when probes are applied to an ethnographic research process. We critically reflect on the ideas of playfulness behind the visual and creative approaches and contribute to methodological discussions on playful methods particularly with adult participants. Our findings emphasize the importance of profound understanding of the epistemological background of the method, why playfulness is employed in research, to whom probes are targeted, and how motivation is engendered in participants. Employed without these considerations, playfulness of probes can appear strange and as something that alienates the study participants rather than engages them in sharing their views and ideas
Digital Humanities in the Age of AI: Reflections on Opportunities and Challenges: Digital Research Data and Human Sciences (DRD Hum) Conference – Joensuu, Finland, 10–12 December 2024
No full textDigital Research Data and Human Sciences (DRD Hum) Conference – Joensuu, Finland, 10–12 December 2024