Journal.fi
Not a member yet
93357 research outputs found
Sort by
Kohti motivoivaa ohjausta: sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten itsearviointia ohjausosaamisestaan
Get PDFSosiaali- ja terveydenhuollossa on tunnistettu tarve asiakaslähtöiselle ohjausosaamiselle. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten osaamista motivoiva haastattelun ja ratkaisukeskeisen ohjauksen viitekehyksessä. Tutkimusjoukon muodostivat 75 sosiaali- ja terveysalan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijaa, jotka arvioivat ohjausosaamistaan kyselyllä ja kirjallisessa tehtävässä (n = 30). Osallistujien ohjaustaidot muodostuivat muutokseen tukemisen, yhteyden rakentamisen ja sanoman selventämisen taidoista, joista yhteyden rakentamisen taidot arvioitiin muita heikommaksi. He arvioivat sen sijaan asiakkaan vahvistamiseen liittyvät taidot erittäin hyviksi. Keskeinen osaaminen taitojen ohella oli strateginen ajattelu, joka sisälsi arvoperustan, teoriatietoa ja metakognitiivisia taitoja. Näistä asiakaslähtöiset arvot olivat laajimmin hallussa. Osaamistarpeet liittyivät erityisesti motivoivan haastattelun ja ratkaisukeskeisen ohjauksen edistyneiden taitojen oppimiseen. Johtopäätöksenä esitetään, että ammattikorkeakoulutaustaisilla sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla on hyvät asenteelliset valmiudet asiakaslähtöiseen ohjaukseen, mutta heidän perustaitonsa ovat osittain puutteellisia ja osaaminen perustuu pitkälti hiljaiseen tietoon. Sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa tulisi opettaa ohjausosaamista perusteellisesti integroiden teoreettisia näkökulmia käytännön harjoituksiin.
Avainsanat: motivoiva haastattelu, ratkaisukeskeinen terapia, ohjaus, osaaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, ylempi ammattikorkeakoulututkint
Harjoitusvaikutus toistotestauksessa kognitiivisilla testeillä
Get PDFTutkittavan suoritus kognitiivisessa testauksessa yleensä paranee, kun sama testi toistetaan. Harjoitusvaikutuksen puuttuminen voi olla merkki muistisairaudesta. Harjoitusvaikutuksen suuruus riippuu testattavan iästä, yleisestä kykytasosta, testausten välisen viiveen pituudesta ja testityypistä. Näiden tekijöiden lisäksi tutkittavien välillä on yksilöllisiä eroja. Testaajan on hyvä selvittää, kuinka hyvin uusintatestaukseen tuleva tutkittava muistaa aiemman testauskerran tehtävät. Joskus voi olla perusteltua käyttää vaihtoehtoisia testimenetelmiä. Turhaa testaamista on syytä välttää
Kriittisiä diskursiivisia tutkimuksia arvoista, ideologiasta ja suomalaisesta tasa-arvosta
Get PDFRusten Menardin sosiaalipsykologian väitöskirja ”Critical discourse studies on social values, ideology and Finnish equality” tarkastettiin Helsingin yliopistossa 16.12.2017. Vastaväittäjänä toimi Gordon Sammut (University of Malta) ja kustoksena Anna-Maija Pirttilä-Backman (Helsingin yliopisto)
Henkisyysarvo, perimmäisten kysymysten pohdinta ja henkinen hyvinvointi keski-iässä
Get PDFLapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimuksen 50-vuotiailla tutkittavilla (n = 206–224) tarkasteltiin henkisyysarvon ja perimmäisten kysymysten pohtimisen (PKP) yhteyksiä Schwartzin (2012) mallin 14 arvoon. Lisäksi selvitettiin henkisyysarvon, PKP:n ja henkisen hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Keskistettyihin arvoihin perustuvien tulosten mukaan henkisyysarvo korreloi negatiivisesti virikkeellisyyden, vallan, suoriutumisen ja hedonismin kanssa. Toisaalta henkisyysarvo kytkeytyi positiivisesti huolenpitoon, luotettavuuteen ja yhteiskunnalliseen huolenpitoon. Henkisyys oli ainoa arvo, joka oli yhteydessä kolmeen PKP:n osatekijään (oman elämän pohdiskelu, uskonnolliset kysymykset ja viisaus) ja yhteydet säilyivät, kun muiden arvojen vaikutus kontrolloitiin. Sitä vastoin henkisyysarvo ei ollut yhteydessä mihinkään henkisen hyvinvoinnin kolmesta osa-alueesta (psykologinen, sosiaalinen ja emotionaalinen hyvinvointi). Kuoleman ajatteleminen oli negatiivisesti ja viisaus positiivisesti yhteydessä yleiseen henkiseen hyvinvointiin, ja kaikki PKP:n osatekijät olivat yhteydessä joihinkin henkisen hyvinvoinnin osa-alueisiin
A deterministic proof of Loewner energy reversibility via local reversals
No full textWe give a new proof of the orientation reversibility of chordal Loewner energy by reversing the orientation of a chord in partial increments. This fact was first proved by Wang (2019) using the reversibility of chordal Schramm–Loewner evolution (SLE) along with the interpretation of Loewner energy as the large deviation rate function of chordal SLE as . Our method is similar in spirit to Zhan's proof (2008) of chordal SLE reversibility for , though it is purely deterministic. As a key step in our proof, we establish that a minimal energy chord among those passing through a fixed finite set of points is a piecewise hyperbolic geodesic
Putinin Venäjällä historiankirjoitusta taivutetaan ideologian tarpeisiin
No full textKysymys siitä, onko nyky-Venäjällä valtiollista ideologiaa ja pitäisikö sitä olla, on kietoutunut saumatta yhteen ”suurta kansallista tarinaa” painottavan historiapolitiikan kanssa. Myös historiantutkimukselle on haettu linjauksia, jotka poikkeavat ”liberaaleiksi ja länsimaisiksi” katsotuista historiakäsityksistä
Suomalaisen osuustoiminnan ihme
No full textMoni ei ehkä tiedä, että Suomi on ollut maailman ykkönen osuustoiminnassa. Suomessa osuuskunnilla on poikkeuksellisen merkittävä rooli markkinoilla, ja etenkin S-ryhmän lähes 50 prosentin markkinaosuus on maailmanlaajuisesti ennenkuulumaton
The backlog of cadastral records of older cases conducted by the land consolidation courts in Norway
No full textThis article aims to elucidate the reasons for the lack of cadastral registration of older cases conducted by the land consolidation court in Norway. The cadastre’s increasing role in society requires the cadastre to be updated, among other things, after a land consolidation process. To assess the reason(s) for the backlog, a questionnaire survey was conducted and statistically analyzed. The current study revealed that many Norwegian municipalities don’t have an overview of how many older cases conducted by the land consolidation court there are within the municipality. Furthermore, the reason for the lack of cadastral registration of older cases conducted by the land consolidation court seems to be that the cases were never handed over to the municipalities for their cadastral records. In addition, it is a time- consuming, as well as highly complex, process to register these cases in the cadastre. The article’s contribution to the field is twofold. Firstly, the study provides insight into Norwegian conditions regarding land consolidation and cadastral records, which might differ from other Nordic countries. Studies were found that linked geodata to the UN Sustainable Development Goals and the INSPIRE directive from Sweden, Denmark, and Finland. Fewer similar studies were found from Norway. Thus, a gap in the literature was revealed. To contribute to filling the gap the foundings of this article were discussed considering the UN 2030 Sustainable Development Goals and the INSPIRE Directive, as “land should be protected and sustainably managed for social cooperation, security and order”. Secondly, the article contributes to an ongoing debate in Norway about improving the quality of the cadastre. The study has limitations, as the survey sample was not a result of randomized sampling. Nevertheless, the data obtained give a picture of the current backlog in the registration of older cases carried out by the land consolidation court and how it effects the society and the public in general
