Journal.fi
Not a member yet
93357 research outputs found
Sort by
Painovapaudesta ja sen rikosoikeudellisesta säätelystä Venäjän vallan loppuajan Suomessa
Allan Wallenius, Suomen ruotsinkieliset ja Neuvostoliiton lumo
Artikkelissa keskitytään ruotsinkieliseen kommunistiin Allan Walleniukseen. Elämänkerrallisella lähestymistavalla seurataanWalleniuksen matkaa Neuvostoliittoon ja hänen kohtaloaan siellä. Vaikka katse on kohdistettu Allan Walleniuksen elämään, artikkelin tavoite on myös raottaa verhoa ruotsinkielisten suoma-laisten tuntemattomaan historiaan kommunistisessa liikkeessä ja Neuvostoliitossa
HOT-pohjaiset verkko- ja mobiili-interventiot nuorten koulutyön tukena
Koululaisten mielenterveyden ja oppimisen edistämiseksi, häiriöiden ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi tarvitaan tänä päivänä laaja-alaisesti erilaisiin oireisiin tehoavia ja vaikuttavia menetelmiä. Menetelmien tulisi edistää psykologista hyvinvointia ja muutosten toteutumista käytännön elämässä. Menetelmien tulisi olla joustavia, helposti saatavilla ja niitä tulisi voida toteuttaa erilaisissa toimintaympäristöissä sekä kasvatusalan että hyvinvoinnin ammattilaisten työssä. Tällaisiin haasteisiin hyväksymis- ja omistautumisterapia (HOT) ja siihen pohjautuvat lyhytinterventiot vastaavat hyvin (Dindo, Van Liew, & Arch, 2017). Menetelmää on tutkittu tähän mennessä lähinnä aikuisilla. Tämän katsauksen tarkoituksena on tarkastella vielä harvinaisten, verkkomuotoisten HOT-interventioiden käytettävyyttä nuorilla: 1) esittämällä teoriaan perustuvat ydinnäkemykset HOT-menetelmien vaikutusmekanismeista, 2) selvittämällä kirjallisuuskatsauksen avulla onko menetelmiä käytetty onnistuneesti nuorilla kouluympäristössä, 3) selkeyttämällä nuorten interventioiden erityispiirteitä aikaisemman tutkimuskirjallisuuden valossa ja 4) tuomalla esiin tutkimuksiin perustuen onnistuneiden verkkointerventioiden ominaisuuksia. Artikkelin lopussa kuvataan uusi, suomalainen verkko- ja mobiiliteknologiaa hyödyntävä HOTiin perustuva interventio-ohjelma XXXXX XXXXXXX. Ohjelmaan liittyvän tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena on selvittää voidaanko intervention avulla edistää 9.-luokkalaisten nuorten hyvinvointia ja oppimista. Toisena tavoitteena on selvittää miten interventio soveltuu toteutettavaksi koulumaailmassa
Selittääkö yrittäminen oppilaiden osaamisessa havaittuja ryhmäeroja? Itsearvioitu yrittäminen, investoitu työaika ja osaamiserot lokitietoanalyysin valossa
Koulukontekstissa toteutetut tutkimukset sisältävät usein kognitiivisia tehtäviä, joissa menestymisellä ei ole oppilaalle seurauksia. Kaikki oppilaat eivät yritä tehtävissä parastaan, jolloin arvio oppilaan suoritustasosta jää todellista matalammaksi. Tässä tutkimuksessa testattiin hypoteesia, jonka mukaan yhdeksäsluokkalaisten osaamistuloksissa havaitut sukupuolierot kertoisivatkin tehtävään investoidun yrittämisen eroista. Tietokonepohjaisen testauksen lokitietoanalyysilla mitatun yrittämisen oletettiin selittävän myös tukea saavien oppilaiden odotettua heikompaa suoriutumista, kun seitsemännellä luokalla mitatut suoritustasoerot oli jo otettu huomioon. Hypoteesit testattiin sovittamalla rakenneyhtälömalleja noin 7000 oppilaan MetrOP-seuranta-aineistoon. Tulokset osoittivat, että matemaattisen ajattelun tehtävissä tytöt suoriutuivat tehtävissä hieman paremmin kuin pojat lähtötilanteessa, ja erot kasvoivat hiukan yläluokkien aikana. Tämä kuitenkin selittyi sillä, että tytöt yrittivät enemmän sekä itsearvion että lokitietoihin tallentuneen vastausajan mukaan. Tuensaajien suoriutuminen oli selvästi heikompaa kuin muilla ja erot kasvoivat voimakkaammin. Tämä liittyi osin vähäisempään yrittämiseen sekä itsearvioin että ajankäytöllä mitattuna, mutta suora yhteys ei poistunut kokonaan. Ajankäyttö oli selvästi voimakkaammassa yhteydessä osaamiseen kuin itsearvioitu yrittäminen. Tulosten perusteella pääteltiin, että lokitiedot mahdollistavat aiempaa tarkemman yrittämisen ja tehtäväkäyttäytymisen mittaamisen, ja tämä voi osin selittää sekä havaittuja ryhmäeroja että osaamistulosten yksilöllistä vaihtelua
Neuvottelu vastuusta ja toimijuudesta yhteistyön kehittämiseen liittyvässä konsultaatiossa
Organisaatiot toivovat työterveyshuollolta usein tukea työyhteisön toimivuuden edistämiseen. Tässä artikkelissa tarkastelemme työyhteisön yhteistyön parantamiseksi järjestettyä konsultaatiota vuorovaikutuksen näkökulmasta. Konsultaatio toteutettiin suomalaisessa sosiaali- ja terveysalan yksikössä. Tutkimuksen aineiston muodosti yhdestä konsultaatiotapaamisesta tehty äänitallenne. Analyysissä olemme hyödyntäneet diskurssianalyysin ja keskustelunanalyysin metodologiaa ja käsitteitä. Tutkimme tapaamisessa käytyä neuvottelua yhteistyön sujumiseen liittyvästä vastuusta, konsultin vuorovaikutuksellisia keinoja sekä neuvottelun muuttumista istunnon kuluessa. Tutkimuksemme osoittaa, että vastuullisuus voi tulla keskeiseksi neuvottelun kohteeksi yhteistyön sujumisesta keskusteltaessa. Osallistujat voivat pyrkiä välttämään vastuusta keskustelua ja sen ottamista erilaisin vuorovaikutuksellisin keinon. Kuvaamme, kuinka konsultti loi kysymyksillään tilaa yhteistyön monitahoiselle tarkastelulle. Tästä seurasi keskustelua, jossa vastuun välttäminen tuli osallistujille vaikeaksi. Neuvottelu muuttui konsultaatioistunnon aikana vastuuta ilmentävämpään suuntaan. Tutkimuksemme osoittaa, että lyhytkin konsultaatio voi edistää muutosta työyhteisön tavoissa keskustella yhteistyöstä ja siihen liittyvästä vastuusta. Tässä keskeisenä tekijänä on prosessikonsultaation omainen työtapa, joka luo tilaa keskustelulle ja haastaa uudenlaisiin tulkintoihin tilanteesta