Journal.fi
Not a member yet
93357 research outputs found
Sort by
-
Get PDFUm Aussagen zu linguistischen Fragen der digitalen Unternehmenskommunikation und den daraus resultierenden multimodalen Texten treffen zu können, bedarf es Methoden zur Analyse für eine systematische Betrachtung. Einschlägige Werkzeuge zur Textanalyse auf der Makro- und Microebene sind zwar schon lange vorhanden, sie wurden aber in den letzten Jahren stark modifiziert. So zeigt sich besonders bei der Korpusanalyse der vermehrte Einsatz dezidierter Software zum Erstellen von Korpora und zum Evaluieren der entstandenen Ergebnisse. Softwarespezifisch kann zwischen diversen Einstellungen gewählt werden. Neben der Korpusanalyse haben aber auch andere Methoden eine Erweiterung der Datenbasis erfahren. So ermöglicht zum Beispiel die Untersuchung von Kommentarspalten in den Sozialen Medien von Firmenkanälen ein individuelleres Einordnen bzw. eine spezifischere qualitative oder diskursanalytische Interpretation. Die Untersuchung stellt daher anhand von Beispielen aus dem Französischen, Englischen und Deutschen derzeitige Trends zu Methoden vor und verdeutlicht ihre Aktualität sowie eine durchaus mögliche Applikation für die Lehre. Verschiedene Forschungsbeispiele bereits etablierter Fachsprachenkorpora oder qualitativer Videoanalysen von Studierendenprojekten unterstreichen die große Bedeutung der Thematik.
Um Aussagen zu linguistischen Fragen u. a. in der digitalen Unternehmenskommunikation und den daraus resultierenden multimodalen Texten treffen zu können, bedarf es Methoden zur Analyse für eine systematische Betrachtung. Einschlägige Werkzeuge zur Textanalyse auf der Makro- und Mikroebene sind zwar schon lange vorhanden, sie wurden aber in den letzten Jahren stark modifiziert. So zeigt sich besonders bei der Korpusanalyse der vermehrte Einsatz von entsprechender Software bzw. Anwendungen zum Erstellen von Korpora und zum Evaluieren der entstandenen Ergebnisse. Software- und anwendungsspezifisch kann zwischen diversen Einstellungen auf technischer Ebene gewählt werden. So ermöglicht zum Beispiel die computergestützte Untersuchung von Kommentarspalten in den Sozialen Medien von Firmenkanälen ein individuelleres Einordnen bzw. eine spezifischere qualitative oder diskursanalytische Interpretation. Neben der linguistischen Korpusanalyse haben aber auch weitere Methoden im Rahmen der Computerlinguistik und des Data Mining zu einer Erweiterung der Datenbasis geführt. Die Untersuchung stellt daher anhand von Beispielen aus dem Französischen, Englischen und Deutschen derzeitige Trends zu Methoden vor und verdeutlicht ihre Aktualität sowie eine mögliche Applikation für die Lehre. Verschiedene Forschungsbeispiele bereits etablierter Fachsprachenkorpora unterstreichen die große Bedeutung der Thematik.--
Millaiset tekijät vaikuttavat ammattilaisten toimintaan Kelan työikäisten kuntoutukseen ohjaamisessa? Käyttäytymistieteellinen näkökulma palveluihin ohjaamiseen
No full textSuomalaisen kuntoutusjärjestelmän haaste on asiakkaiden yhdenvertainen ja oikea-aikainen ohjautuminen kuntoutukseen. Aiheen tarkasteluun tarvitaan uusia näkökulmia. Kuntoutukseen ohjaamiseen vaikuttavia tekijöitä on tarkasteltu aiemmin vähän ammattilaisten toiminnan näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, millaiset tekijät vaikuttavat ammattilaisten toimintaan, kun he ohjaavat asiakkaita Kelan kuntoutuspsykoterapiaan ja työllistymistä edistävään ammatilliseen kuntoutukseen (TEAK). Ohjaamista rajoittavia ja edistäviä tekijöitä tarkasteltiin käyttäytymisen edellytyksiä kuvaavan COM-B-mallin avulla.
Tutkimuksen aineistona oli Kelan Kuntoutuksen alue-erot -tutkimushankkeessa kerätyt kuusi ryhmä- ja kolme yksilöhaastattelua. Haastateltavina oli perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa, sosiaali- ja työllisyyspalveluissa, Kelassa sekä Kelan kuntoutuksen palveluntuottajilla työskenteleviä ammattilaisia (n = 23). Aineiston analyysissä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä, minkä jälkeen havaitut rajoittavat ja edistävät tekijät luokiteltiin COM-B-mallin mukaisiin käyttäytymisen edellytyksiin. Analyysissä eriteltiin yksittäisten ammattilaisten käyttäytymisen edellytyksiä ja palvelujärjestelmän piirteitä, jotka ovat rajoittaneet tai edistäneet ammattilaisten toimintaa.
Aineistossa kuvattiin psyykkisiin kyvykkyyksiin, tiedostettuun motivaatioon sekä fyysisiin ja sosiaalisiin tilaisuuksiin liittyviä rajoittavia ja edistäviä tekijöitä kuntoutukseen ohjaamisessa. Ohjaamista olivat rajoittaneet puutteelliset tiedot kuntoutuspalveluista ja riittämätön aika kuntoutustietoon perehtymiseen. Palvelujärjestelmän piirteistä ohjaamista olivat rajoittaneet ammattilaisten rajallinen kuntoutuskoulutus ja heikko saatavuus sekä yhteisen asiakaskäsityksen puute. Ohjaamista olivat edistäneet ammattilaisten tieto palveluista, myönteiset käsitykset kuntoutuksen hyödyistä ja ohjaamista tukeva toimintakulttuuri. Palvelujärjestelmän piirteistä ohjaamista olivat edistäneet ohjaamisen toimintamallit ja toimijoiden yhteistyön kulttuuri.
Tutkimuksen perusteella kuntoutukseen ohjaamista tukevat interventiot tulisi kohdistaa kuntoutuskoulutukseen sekä kuntoutustiedon sujuvan käyttöönoton sekä ohjaamisen toimintamallien ja toimijoiden välisen yhteistyön kehittämiseen.
Abstract
What type of factors affect the professionals’ behaviour when referring working-age clients to rehabilitation provided by Kela? A behavioural science perspective on referral to services.
The challenge with the Finnish rehabilitation system is equal and timely referral to rehabilitation. New approaches are needed to examine the topic. There is limited research on referral to rehabilitation from the perspective of professionals in Finland. In this study, we examined the factors affecting the professionals’ behaviour when referring clients to rehabilitative psychotherapy and vocational rehabilitation supporting integration to work, both of which are provided by the Social Insurance Institution of Finland (Kela). The factors limiting and enabling referral were studied using the COM-B model as the theoretical framework.
Our data comprised six group interviews and three individual interviews with professionals working in healthcare, social and employment services, at Kela, and as rehabilitation service providers (n = 23). The data were analysed using content analysis, after which the identified factors limiting and enabling referrals were classified according to the COM-B model. In the analysis, we identified the limiting and enabling factors both at the level of individual professionals and the service system.
Based on the interviews, factors affecting referral to rehabilitation are related to psychological capabilities, reflective motivation, and physical and social opportunities. Limiting factors include insufficient knowledge of rehabilitation services and not having enough time to learn more about them. At the service system level, limited rehabilitation training and availability of professionals as well as lack of a shared understanding of the rehabilitation process have limited referrals. Enabling factors include professionals’ knowledge of services, positive attitude towards the benefits of rehabilitation, and a culture supporting referrals. Furthermore, well-functioning referral models and a culture supporting the co-operation between organisations have enabled the referral process at the service system level.
Based on the study, interventions supporting referral to rehabilitation should focus on training, fluent utilisation of information, and developing the models of referral and co-operation between professionals and participating organisations.
Key words: referral to rehabilitation, professionals, COM-B model, rehabilitative psychotherapy, vocational rehabilitation supporting integration to wor
Institutionaalinen väkivalta ja sosiaalinen kärsimys rikostaustaisten naisten palvelukokemuksissa
No full textRikostaustaisilla naisilla on runsaasti julkisiin palveluihin kohdistuvia tarpeita, joita palvelujärjestelmässä ei välttämättä tunnisteta eikä niihin aina vastata tarkoituksenmukaisesti. Artikkelissa syvennytään tuomiotaan vankilassa suorittavien naisten kielteisiin palvelukokemuksiin. Analyysissa hyödynnetään institutionaalisen väkivallan ja sosiaalisen kärsimyksen käsitteitä. Institutionaalinen väkivalta viittaa palvelurakenteiden mahdollistamaan vahingolliseen toimintaan ja kaltoinkohteluun, jossa instituutioiden lainmukainen ja oikeana pidetty toiminta on tuen tarvitsijan näkökulmasta kuitenkin haitallista. Instituutioiden toiminnasta aiheutuvan väkivallan haittaa ja vahingollisuutta tarkastellaan yksilön kokemana sosiaalisena kärsimyksenä.
Teoreettisena viitekehyksenä toimii positiointiteoria, jonka avulla analysoidaan naisten itsepositiointia heidän kertoessaan kielteisistä palvelukokemuksistaan sekä tilanteisiin kytkeytyvien oikeuksien, velvollisuuksien ja vastuiden määrittymistä. Tutkimuksen aineisto koostuu 22 naisen yksilöhaastattelusta. Tutkimuksessa kysymme, millaista institutionaalista väkivaltaa ja sosiaalista kärsimystä rikostaustaisten naisten kielteisistä kokemuksista palveluinstituutioissa voidaan tunnistaa sekä miten naiset asemoivat itsensä kertoessaan näistä kokemuksista.
Tutkimustuloksina esitellään neljä positiota: haastava oppilas, kaltoinkohdeltu lapsi, riippuvuuksien kuormittama sekä hoitoa saamaton potilas. Positioissa koettu sosiaalinen kärsimys ilmentyi oikeuksien toteutumatta jäämisessä, instituution lakisääteisten palveluvelvoitteiden sivuuttamisessa ja naisille palvelunkäyttäjinä määrittyneessä vastuussa ”todistaa” oma avun tarpeensa ja oikeutensa tukeen. Institutionaalinen väkivalta jäsentyi suoraksi ja aktiiviseksi mutta samaan aikaan piilossa olevaksi sekä ajallisesti pitkäkestoiseksi ja palveluinstituutioiden arkeen normalisoituneeksi ilmiöksi. Tulokset havainnollistavat institutionaalisen väkivallan muotojen samanaikaisuutta ja ajallista jatkumoa naisten elämänkulussa
Perhesurmien taustatekijät mielentilatutkimusten valossa
No full textPerhesurmiin liittyy taustatekijöitä ja niitä tunnistamalla sekä niihin puuttumalla perhesurmia voidaan ennaltaehkäistä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata lasten surmien sekä puolison tai entisen puolison surmien taustatekijöitä. Tavoitteena on tuotetun tiedon avulla auttaa kehittämään perhesurmien ennaltaehkäisyä eri keinoin. Tutkimuksessa analysoitiin 119:n perhesurman tehneiden henkilöiden mielentilatutkimukset vuosilta 2006–2021 induktiivisella sisällönanalyysilla ja taustatekijöitä kuvailtiin määrällisesti. Tutkimuksen mukaan lasten surmien sekä puolison tai entisen puolison surmien taustalla oli lapsuuden ja nuoruuden elämänvaiheeseen, henkilökohtaiseen tilanteeseen, elämäntilanteeseen, parisuhteeseen ja perheeseen liittyviä tekijöit
Muistiinpanoja kriminologian historian kirjoittajalle vuoteen 2054: Veli Verkko -puhe Kriminologian päivillä 1.11.2024
No full textMuseonäyttelyt ja -julkaisut rakennussuojelukeskustelussa: Tapauksena Vapriikin kadonneet kaunottaret
Get PDFArtikkeli käsittelee museon vaikuttamisen keinoja rakennussuojelusta ja rakennusten purkamisesta käytävässä keskustelussa. Pohdimme Museokeskus Vapriikin tuottaman Tampereen kadonneet kaunottaret -näyttelyyn liittyvien aineistojen avulla, miten purettujen rakennusten muistelu vaikuttaa yleisöön ja millaisen roolin museo voi tällaisessa keskustelussa ottaa. Museoilla on rakennettua ympäristöä koskevan tiedon tuottajina ja tallentajina valta vaikuttaa siihen, miten ympäristöjä ja historiaa muistetaan, kuten siihenkin, milloin ja mihin sävyyn rakennusten purkamisesta ja suojelemisesta keskustellaan. Pohdintamme kytkeytyy laajempaan keskusteluun museon yhteiskunnallisesta roolista ja oikeudesta ottaa kantaa
Museo arkkitehtuurin edistäjänä
Get PDFArkkitehtuurimuseo käynnisti alkuvuodesta 2023 Museo arkkitehtuurin edistäjänä -hankkeen, jossa järjestettiin museon sidosryhmille keskusteluja museotoiminnan merkityksestä ja potentiaalista suomalaisen arkkitehtuurin arvostukselle ja tunnettuudelle. Hanke tarkasteli myös arkkitehtuurin vaikuttavuutta museaalisena ilmiönä ja selvitti, miten arkkitehtien ammattikunnan perinnössä elävät käsitykset arkkitehtuurin arvoista näkyvät museon toiminnassa. Tavoitteena oli tuottaa tietoa uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon suunnittelun tueksi. Artikkelissa analysoin Arkkitehtuurimuseon yhteiskunnallista vaikuttavuutta mallintamalla hankkeessa saatuja tuloksia ja museon toimintaympäristöä Cynefin-mallin ja Vaikutuspuu-metodin avulla
Turun yliopiston museologian opetuksen vaiheita ja vaikuttavuutta viidellä vuosikymmenellä
Get PDFArtikkeli tarkastelee museologian kehittymistä yliopistoaineena Turun yliopiston museologian oppiaineen vaiheiden kautta. Tarkastelujakso alkaa 1980-luvulta ja päättyy uusimman opetussuunnitelman laatimiseen vuonna 2024. Aineistona ovat museologialle laaditut opetussuunnitelmat, joiden tukena on käytetty haastatteluita. Aineisto avaa näkymiä museologian vaikuttavuuteen sekä akateemisena oppiaineena tieteenalan kehityksen näkökulmasta että museotyön kentille ulottuvana tutkimuksen ja opetuksen vaikuttavuutena. Museologian oppiaineen kehityksessä heijastuvat humanistisen tutkimuksen ja erityisesti kulttuurien tutkimuksen käänteet. Opetus on huomioinut museotyön muutoksia ja uudet tutkimusteemat ovat kietoutuneet osaksi opetusta. Kestävyyteen ja kasviperintöön liittyvät teemat ovat vahvistuneet erityisesti viimeisen vuosikymmenen aikana. Museologialle tyypillinen teorian ja käytännön lomittuminen välittyy opetussuunnitelmissa läpi vuosikymmenten
