Journal.fi
Not a member yet
93357 research outputs found
Sort by
Ennakkojulkaiseminen uudistaa tieteentekemisen käytäntöjä
Get PDFTiedelehtien ennakkojulkaiseminen (online first) on viime vuosina lisääntynyt merkittävästi, ja se on muuttamassa tiedonvälityksen käytäntöjä eri tieteenaloilla. Myös Hallinnon Tutkimus -lehti on nyt siirtynyt hyväksyttyjen käsikirjoitusten ennakkojulkaisemiseen. Tämä tarkoittaa, että hyväksytyt artikkelit, katsaukset, puheenvuorot ja lektiot ovat luettavissa hyväksymispäätöksen ja toimittamisen jälkeen lehden Ennakkojulkaisut-osiossa. Lehden siirtyminen ennakkojulkaisemiseen on askel kohti ajankohtaisempaa ja saavutettavampaa tiedeviestintää. Toivomme, että tämä kehitys palvelee lukijoitamme ja edistää hallintotieteellisen tutkimuksen vaikuttavuutta.
Ennakkojulkaisemiselle on hyvät perusteet. Arvostettujen tiedekustantajien julkaisuissa tutkijat ovat voineet joutua odottamaan kohtuuttoman kauan tekstien julkaisemista artikkelin hyväksymispäätöksestä. Pahimmillaan tällainen viive voi jopa johtaa tutkimustiedon vanhenemiseen tai tutkijanuran hidastumiseen. Tiedekustantajat ja lehdet kilpailevatkin nyt sisällöllisen laadun lisäksi enenevässä määrin myös julkaisunopeudella.
Luonnontieteitä, taloutta, tekniikkaa ja tilastotiedettä painottavat julkaisutietokannat, kuten arXiv, ovat pitkään olleet edelläkävijöitä ennakkojulkaisemisessa. Myös yksittäisillä tieteenaloilla, kuten lääketieteellä (medRxiv) ja biologialla (bioRxiv), on ollut vankka asema ennakkojulkaisemisessa. Viime vuosina myös yhteiskunta- ja humanistiset tieteet ovat päässeet paremmin mukaan kehitykseen ja vakiinnuttaneet asemansa osana ennakkojulkaisemista suosivia tietokantoja ja käytänteitä.
Ennakkojulkaisemista on myös kritisoitu ja vastustettu. Brittiläisen tutkijaryhmän (Fyfe ym. 2017) selvitysraportti paljastaa, kuinka nopea julkaiseminen ja siihen linkittyvä teknologia palvelevat akateemisten lähtökohtien lisäksi myös kaupallisia tarpeita, mikä puolestaan voi vaarantaa esimerkiksi julkaisuprosessin laadunvalvontaa.
Ennakkojulkaisemisen luotettavuutta koskevat epäilyt voivat liittyä myös siihen, että yleisessä keskustelussa ovat usein sekoittuneet eri statuksella olevat julkaisun vaiheet. Tiedekustantajat (ks. esim. Elsevier, n.d.) viittaavat usein ensimmäisen tason julkaisuasteella tutkijan itse julkaisemaan käsikirjoituksen ennakkoversioon (preprint), joka ei ole vielä läpäissyt vertaisarviointia. Vasta käsikirjoituksen hyväksymisen jälkeen on kyse ennakkojulkaisemisesta. Tässä lehtien käytännöt vaihtelevat. Joissakin tapauksissa ennakkojulkaisut ovat välittömästi avoimia kaikille lukijoille. Jotkut lehdet taas ovat rajoittaneet niin sanotulla embargo-ajanjaksolla ennakkojulkaisuja tietyille lukijaryhmille ennen kuin käsikirjoitukset siirtyvät kokonaan julkisiksi.
Suomessa ennakkojulkaiseminen liittyy avoimen tieteen ihanteisiin (TSV 2025), joilla tavoitellaan tutkimusjulkaisujen saavutettavuutta verkossa ilmaiseksi ja esteettömästi. Toisaalta ennakkojulkaiseminen – ja avoin julkaiseminen ylipäänsä – kytkeytyvät myös tieteellisten seurojen taloudellisiin haasteisiin, jotka ovat luoneet seuroille painetta siirtyä painetuista numeroista kohti digitaalista julkaisemista. Ennakkojulkaisemisen nopeaa aaltoa ajavat siten ihanteiden lisäksi myös varsin raadolliset realiteetit.
Suomalaisten tieteellisten aikakauslehtien välillä julkaisukäytännöt näyttävät vaihtelevan vielä melko paljon. Suuri osa lehdistä on siirtynyt käytäntöön, jossa lehden digitaaliset numerot ovat avoimesti luettavissa. Joissakin lehdissä vain artikkelien abstraktit ovat avoimesti luettavissa. Jotkut lehdet ovat myös ottaneet käyttöön uuden numeron kohdalla esimerkiksi 12 kuukauden embargo-ajanjakson, jonka jälkeen numero vapautuu avoimesti luettavaksi. Varsinaista ennakkojulkaisemista on kuitenkin otettu varsin niukasti käyttöön. Tästä näkökulmasta Hallinnon Tutkimus -lehti toimii Suomessa suunnannäyttäjänä.
Avoin julkaisupolitiikka yhdistettynä ennakkojulkaisemisen käytäntöihin on tuonut Hallinnon Tutkimus -lehden toimitukseen nopeuden lisäksi joustavuutta, sillä lehden numerot eivät ole enää sidoksissa painettujen sivumäärien kustannuksiin. Vuoden 2025 toiselle numerolle tämä tarkoittaa, että luettavanasi on nyt huikea määrä tasokasta tutkimustekstiä. Lehden numero sisältää 17 käsikirjoitusta, jotka koostuvat artikkelien lisäksi katsauksista, puheenvuoroista ja lektioista.
Tämän numeron punainen lanka on hallinnon ja työelämän murros. Digitalisaation, yhteiskehittämisen ja monialaisuuden risteyskohdassa etsitään uusia rakenteita, mutta myös korjataan vanhoja. Lehden artikkeleissa tarkastellaan muutosta yhtä lailla johtajien, työntekijöiden, lasten ja nuorten kuin hallinnon rakenteidenkin näkökulmista.
Jonna Pauliina Koposen ja Lotta Salinin tutkimus vie meidät IT-palveluyritysten etäjohtamisen arkisiin jännitteisiin. Kuinka löytää tasapaino sopivan ja liiallisen viestinnän, asiakeskeisyyden ja suhdekeskeisyyden sekä työhyvinvoinnin ja -pahoinvoinnin välillä? Kirjoittajat tarjoavat etäjohtajille konkreettisia välineitä näiden ristiriitojen hallintaan.
Anni Kyöstin ja Miia Laasasen artikkelissa yksinäisyys ja ostrakismi avautuvat kuntapalveluiden rajapinnoilla. Nämä ovat ilmiöitä, jotka vaativat yhtä aikaa ammattilaisverkoston tiivistä yhteistyötä sekä lasten ja nuorten oman äänen kuuluviin saamista. Osallisuus nähdään tarkastelussa suojaavana voimana haavoittavia kokemuksia vastaan.
Taloyhtiöiden odotuskuilu tilintarkastuksessa tulee tutuksi Lili-Anne Kihnin ja Julia Issakaisen artikkelissa. Hallitusten puheenjohtajien näkemykset muistuttavat, että myös lakisääteiset prosessit kaipaavat jatkuvaa kehittämistä, jotta odotukset ja koetut hyödyt voisivat vastata toisiaan.
Teknologisoituvan tietotyön taustalla tapahtuvat tukitoiminnot nousevat päärooliin Eija Kärnän tutkimusryhmän artikkelissa. Yhteiskehittäminen kuntaorganisaatiossa paljastaa, kuinka ammatillinen toimijuus voi uudistua kohti aidosti yhteisöllistä otetta tekoälyn ja robotiikan rinnalla.
Tuomo Alasoini syventyy luottamuksen ja kontrollin uudelleenjärjestäytymiseen itseohjautuvassa hybridityössä. Perinteiset sosio-ideologiset kontrollimuodot eivät yksin riitä paikkaamaan yhteisöllisyyden rapautumista, mikä haastaa organisaatiot etsimään uusia keinoja arjen yhteistyön tukemiseen.
Aluedemokratian askeleet ovat Santeri Lajusen tutkimuksen kohteena, kun hän vertailee hyvinvointialueiden lautakuntarakenteita. Tuloksena piirtyy kaksi erilaista toimielinmallia – kummassakin lautakuntien rooli poikkeaa kuntasektorin perinteestä.
Monialaisen yhteistyön käsitteellinen polyfonia on Taru Liljan tutkimusryhmän tarkastelussa. Kasvatuksen, opetuksen sekä sote-alan diskursseissa yhteistyö rakentuu työntekijälähtöisesti, lapsen ja perheen roolin jäädessä taustalle.
Seurantatutkimuksessaan Tomi J. Kallio kollegoineen kuvaa, miten yliopistojen suoriutumisen arviointi on kehittynyt vuosina 2010–2020. Kehittyminen on ollut hidasta, ja henkilöstö suhtautuu arviointiin yhä kriittisesti, vaikka toiminnasta voidaan tunnistaa myös hyviä käytäntöjä ja mahdollisuuksia.
Maija Viitasaaren tutkimusryhmän artikkeli tarkastelee päihderiippuvuuden tunnistamista ja hoitoa työelämässä. Tulokset paljastavat, että organisaatioiden käytännöt vaihtelevat ja tunnistamisessa on osaamisaukkoja. Kirjoittajat ehdottavat monitasoista Common Good -lähestymistapaa henkilöstöjohtamiseen, joka yhdistää yhteistä hyvää korostavat arvot konkreettisiin ja selkeisiin ohjeisiin.
Anne Lindforsin ja Kimmo Lindin tutkimus luotaa potilas- ja kansanterveysjärjestöjen toiminnanjohtajien henkilökohtaisia työtavoitteita. Haastattelut paljastavat kolmannen sektorin johtamisen kaksijakoisuuden, jossa yhdistysidentiteetti ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen kulkevat käsi kädessä managerialismin kanssa. Järjestöjen johtajuutta jäsennetään niin yhteiskunnallisten, organisatoristen kuin yksilöä koskevien tavoitteiden lähtökohdista.
Hannele Väyrysen tutkimusryhmän artikkeli tutkii kotihoidon työvoimapulaa esittelemällä geroteknologian kustannusvaikuttavuuden arviointimallin. Kirjallisuuteen, työpajoihin ja haastatteluihin perustuva malli auttaa mittaamaan ja johtamaan teknologia-avusteisen kotihoidon vaikuttavuutta sekä resurssien säästöjä. Kunnianhimoisena tavoitteena on tuoda päätöksenteon tueksi selkeät indikaattorit.
Näiden korkeatasoisten artikkelien lisäksi lehden numerossa on kolme katsausta, yksi puheenvuoro ja kaksi lektiota etätyöstä, johtamisesta, monialaisesta yhteistyöstä ja tutkimuksen metodiikasta. Toivon, että lehden monipuoliset tekstit tarjoavat sinulle sekä tutkimukseen liittyviä oivalluksia että käytännön virikkeitä organisaatioiden kehittämiseen. Hyviä lukuhetkiä!Ville Pietiläinen, päätoimittaja
LÄHTEET
Elsevier (n.d.). Elsevier policies: article sharing. Luettu 30.5.2025, from https://www.elsevier.com/about/policies-and-standards/sharing.
Fyfe, A., Coate, K., Curry, S., Lawson, S., Moxham, N., & Røstvik, C. M. (2017). Untangling Academic Publishing: A history of the relationship between commercial interests, academic prestige and the circulation of research. https://doi.org/10.5281/zenodo.546100
Tieteellisten seurain valtuuskunta (2025, toukokuu 13). Julkaisujen avoimuus. https://avointiede.fi/fi/asiantuntijaryhmat/julkaisujen-avoimuus
Uppsala mod tyrken: Anti-islamiske forelæsninger i Sverige i slutningen af 1400-tallet
Get PDFIn recent decades there has been a growing interest in the knowledge and attitudes towards Islam in the Nordic Middle Ages and in stereotypes about Muslims. The empirical material has been quite sparse, but a rich and unique source material exists that has been almost completely neglected by previous research. These are extensive notes for a 1484 lecture at Uppsala University by Ericus Olai, who interpreted Revelation as a prophecy about Muhammad and with sure signs of the imminent fall of the Ottoman Empire
Folkeviser fra Kong Hans og Christian 2.s tid
Get PDFDenmark was among the first countries to publish medieval ballads, which were highly valued especially in the 19th century. However, later scholarship has adopted a much more skeptical stand towards these ballads, generally suggesting that they are no older than the time when they were written down (1550–1600). This article critically examines this suggestion and presents a new reading of four ballads that comment on events from the reigns of Danish kings John and Christian II
Tunteita ja ruumiillisuutta: Päiväkodin kasvattajien kertomuksia tunteista kasvattajien ja lasten välisissä suhteissa
Get PDFBased on previous research emotions play significant role in the relations between educators and children. In this article, we explore how emotions in relations between early childhood educators and children are shaped in educators' stories. Our theoretical framework is rooted in the concept of embodiment, which allows us to understand emotions as constructed both individually and relationally through bodily experiences. Methodologically, the study is grounded in narrative inquiry. The research data consists of three narrative group discussions conducted with educators. The data was analysed using holistic reading and heuristic analysis. According to our findings, emotions in relations between educators and children were shaped in three ways 1) as an orientation toward the child, 2) as emotional labor characterized by tensions, and 3) as learnable skills. Our study invites reflection on the discourse surrounding emotions in early childhood education and society at large, highlighting the embodied and tension-filled nature of emotions as integral to educational relations.Aiempi tunteisiin liittyvä tutkimus on osoittanut tunteiden olevan merkityksellinen osa kasvattajien ja lasten välisiä suhteita. Tässä artikkelissa tarkastelemme, millaisiksi tunteet kasvattajien ja lasten välisissä suhteissa muotoutuvat päiväkodin kasvattajien kertomuksissa. Teoreettisena lähtökohtana on ruumiillisuus, jonka kautta ymmärrämme tunteet sekä yksilöllisesti että suhteissa ruumiillisesti rakentuvina. Metodologisesti tutkimus nojaa kerronnallisuuteen. Tutkimusaineistona on kolme kasvattajien kanssa käytyä kerronnallista ryhmäkeskustelua. Analysoimme aineiston holistisen luennan ja heuristisen analyysin avulla. Tutkimustulosten mukaan tunteet kasvattajien ja lasten välisissä suhteissa muotoutuivat 1) suuntautumisena lasta kohti, 2) jännitteisenä tunnetyönä ja 3) opittavina taitoina. Tutkimuksemme herättää pohtimaan tunteista käytävää keskustelua varhaiskasvatuksessa ja yhteiskunnassa laajemminkin nostamalla esiin tunteiden ruumiillisuuden ja jännitteisyyden osana kasvatussuhteita
Inklusiiviset arvot alakoulun erityisopettajien ja rehtoreiden puheessa kolmitasoisen tuen alkuvaiheessa
Get PDFThe article examines what inclusion-related values are included in the speech of special education teachers and principals, and how they talk about the implementation of values in the early stages of the reform of special education (2011). The reform of special education is related to inclusion and the launch of three-tier support for pupils in primary schools. The values studied are equality, inclusion, valuing diversity and communality. Slowly changing values form the basis for the knowledge, understanding and skills needed in the work. The realisation of inclusion requires a commitment to inclusive values and their implementation. The interview material was acquired in 2013-2014. The analysis of the material is based on theoretical content analysis. The results show that the interviewees mainly spoke positively about inclusive values, but the implementation of inclusive values did not materialize accordingly. The implementation of equality was hampered by a lack of resources, according to the interviewees. Participation-related agency was emphasized from the perspective of adults, not students. Despite valuing diversity, not all students were part of the local school, and the community spirit narrowed down to adult collaboration. The results of the study provide tools for examining inclusive values in the development of basic education. In addition, the results can be used to identify factors that slow down the implementation of inclusion.Artikkelissa tarkastellaan sitä, millaisia inkluusioon liitettäviä arvoja erityisopettajien ja rehtoreiden puhe sisältää, ja miten he puhuvat arvojen implementoinnista erityisopetuksen reformin (2011) alkuvaiheessa. Erityisopetuksen reformissa oli kyse inkluusiosta ja oppilaan kolmitasoisen tuen käynnistämisestä perusopetuksessa. Tutkittavat arvot ovat tasa-arvo, osallisuus, moninaisuuden arvostaminen ja yhteisöllisyys. Hitaasti muuttuvat arvot muodostavat pohjan työssä tarvittaville tiedoille, ymmärrykselle ja taidoille. Inkluusion toteutuminen edellyttää sitoutumista inklusiivisiin arvoihin ja niiden toteutukseen. Haastatteluaineisto on hankittu vuosina 2013–2014. Aineiston analyysi perustuu teorialähtöiseen sisällönanalyysiin. Tulokset osoittavat, että haastateltavat puhuivat inklusiivisista arvoista pääosin myönteisesti, mutta inklusiivisten arvojen toimeenpano ei toteutunut vastaavasti. Tasa-arvon toteutusta haittasi haastateltavien mukaan resurssien puute. Osallisuuteen liitetty toimijuus korostui aikuisten – ei oppilaiden näkökulmasta. Moninaisuuden arvostamisesta huolimatta kaikki oppilaat eivät kuuluneet lähikouluun, ja yhteisöllisyys kaventui aikuisten tekemäksi yhteistyöksi. Tutkimuksen tulokset tarjoavat välineitä inklusiivisten arvojen tarkasteluun perusopetuksen kehittämistyössä. Lisäksi tulosten pohjalta voidaan tunnistaa inkluusion toimeenpanoa hidastavia tekijöitä
Pierre Bourdieun kulttuurinen pääoma: Näkökulmia kasvatussosiologisiin ilmiöihin
Get PDFThe legacy of the French sociologist Pierre Bourdieu in the field of the sociology of education remains strong – or does it? Cultural capital is one of Bourdieu's most utilized concepts, which he defines as a resource which is admired, valued, contested, but relatively difficult to obtain. Bourdieu argued that children acquire and inherit cultural capital from their parents as they are socialized to certain cultural consumption habits, values, and norms exhibited and modelled by their parents. Bourdieu used the concept of cultural capital to explain why children of highly educated parents perform better in school compared to children of less educated parents. In Bourdieu's later work, cultural capital gained new meanings as an indicator of social class status and as distinctions in cultural taste. In this paper, I focus on the contribution of cultural capital as a key element of Bourdieu's theoretical-conceptual apparatus and as a tool for understanding various sociological phenomena in education, while also reflecting on Bourdieu's legacy in the sociology of education.Ranskalaisen sosiologin, Pierre Bourdieun perintö kasvatussosiologialle elää vahvana edelleen – vai elääkö? Kulttuurinen pääoma on yksi Bourdieun hyödynnetyimmistä käsitteistä, jonka hän määrittelee kilpailtuna, melko vaikeasti saatavissa olevana ja vanhemmilta lapsille periytyvänä resurssina, kuten kulttuurisina arvostuksina, normeina ja asenteina. Kulttuurisen pääoman avulla Bourdieu pyrki selittämään, miksi korkeammin koulutettujen vanhempien lapset pärjäävät koulussa paremmin matalammin koulutettujen vanhempien lapsiin verrattuna. Bourdieun myöhemmässä tuotannossa kulttuurisen pääoma sai uusia merkityksiä yhteiskuntaluokan statuksellisena osoittimena ja kulttuurisen maun distinktioina. Tässä katsauksessa siirrän katseeni kulttuurisen pääoman antiin eräänä keskeisenä Bourdieun teoreettis-käsitteellisen apparaatin palasena ja erilaisten kasvatussosiologisten ilmiöiden jäsentämisen työkaluna Bourdieun kasvatussosiologista perintöä samalla pohdiskellen
Asuttuun asuntoon kohdistuva törkeä varkaus
Get PDFAggravated theft from an occupied residenceChapter 28, Section 2 of the Criminal Code sets out the criteria for aggravated theft. One of the aggravating criteria for theft is breaking into an inhabited dwelling. However, breaking into an inhabited dwelling does not automatically make the theft aggravated, as the theft must also be aggravated when considered as a whole. The overall seriousness of the offence should thus exceed a single aggravating criterion. The article analyses the fulfilment of the aggravating criteria for aggravated burglary and, above all, the criteria by which the burglary of a dwelling is considered to be aggravated in its entirety. The analysis shows that the most important factors in judicial decisions regarding the seriousness of the offence are the planning of the offence, the offence being part of a series of offences, and the number of offenders. Planning is reflected, for instance, in the choice of the targets and the equipment used. Other factors, such as the value of the stolen property, have also been given weight in the overall seriousness assessment. The factors which increase and decrease the overall seriousness of the offence should be more clearly and openly stated in the conviction
Sopimusvelvoitteiden määrittely monimutkaisessa projektiallianssissa, esimerkkinä rakennusurakka
Get PDFDefining obligations in complex project alliances: the example of constructionIn this paper, I study ways to restrict contractual uncertainties resulting from flexible contract terms and the incomplete nature of project alliance contracts. In the existing contractual environment, contracts need to be flexible and dynamic. A project alliance contract is a highly dynamic contract model in which many of the contractual obligations are defined after the parties have signed the contract document. However, the prevailing concept of a contract is still static and strives for completeness. Consequently, dynamic contracts such as project alliance contracts are incompatible with the prevailing concept, which may lead to challenges when enforcing and interpreting them. Therefore, I examine how project alliance contracts and the prevailing concept of a contract should be developed to diminish the gap between them.Based on 13 expert interviews, I observed how parties define their contractual obligations during the contract period and analysed the material in the framework of relational contract theory, theories of incomplete contracting and the functional contracting approach. It seems that formal contracts have a vital role in creating the structures and rules for the parties’ contractual relationship. These structures enable the parties to build dynamic and open co-operation, which is vital in a successful project alliance. To avoid the contractual insecurities resulting from a highly dynamic contract model, I suggest that parties use tools provided by the functional contracting approach to recognise issues essential to their contractual relationship, and use applicable contractual instruments to agree on those issues. Furthermore, I propose that the concept of a contract should be refined to recognise the evolving nature of long-term contracts. When interpreting contracts that emphasise co-operation, the parties’ commitment to co-operation should be underlined instead of detailed obligations, and solutions should be sought taking into consideration what, in each case, is best for theproject in question
Puumalainen, Mikko. EU:n etusijaperiaatteesta Suomen valtiosäännössä.
Get PDFVirallisen vastaväittäjän, professori Tuomas Ojasen Turun yliopiston oikeustieteelliselle tiedekunnalle antama 1.7.2018 päivätty lausunto