Journal.fi
Not a member yet
93357 research outputs found
Sort by
Reimagining Public Anthropology: AntroBlogi as a Case Study for Popular Knowledge-Sharing
Get PDFPublic anthropology refers to the dissemination of anthropological knowledge beyond the academy, although no clear-cut definition of the term exists. In this article, we scrutinise the history, meanings, and practices of public anthropology, using the Finnish online science publication AntroBlogi as a case study. We present AntroBlogi’s portfolio through seven modes of knowledge-sharing: popular research, applied knowledge, social commentary, light entertainment, public education, collaborative meaning-making, and awareness creation. These modes are then analysed using anthropologist Didier Fassin’s conceptual division of public ethnography into two strands: popularisation and politicisation. We argue that, firstly, it is possible to engage in both strands without compromising academic rigour or the reputation of anthropology and, secondly, that public outreach efforts employing popular online publications play a significant role in facilitating the public afterlife of ethnographic research. Both strands of public anthropology are needed to boost the social relevance and impact of anthropological knowledge production.
Keywords: public anthropology, applied anthropology, engaged anthropology, popular anthropology, public engagement, science communication, medi
A British Anthropologist in Finland
Get PDFI am a social anthropologist born, raised and educated in the United Kingdom. I have however carried out fieldwork in Finnish Lapland, first in 1971-2, for my doctorate, among Skolt Sámi people, and subsequently, in 1979-80, in the district of Salla, among farmers, forestry workers and reindeer herders of primarily Finnish heritage. I have also taught at the University of Helsinki, in 1973-4 and 1986. In this essay, I offer some personal reflections on my experience as a British anthropologist in Finland, as a fieldworker, teacher and colleague, placing it in the wider context of developments in both Finnish and British anthropology over a period of more than fifty years.I am a social anthropologist born, raised and educated in the United Kingdom. I have however carried out fieldwork in Finnish Lapland, first in 1971-2, for my doctorate, among Skolt Sámi people, and subsequently, in 1979-80, in the district of Salla, among farmers, forestry workers and reindeer herders of primarily Finnish heritage. I have also taught at the University of Helsinki, in 1973-4 and 1986. In this essay, I offer some personal reflections on my experience as a British anthropologist in Finland, as a fieldworker, teacher and colleague, placing it in the wider context of developments in both Finnish and British anthropology over a period of more than fifty years
Tapaturmien ehkäisy sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten perustutkintokoulutuksessa ‒ tuloksia pilottikyselystä
Get PDF
Muutoksen rajat : Vuosien 2015-2021 välisen ilmastonmuutosuutisoinnin muodostamat kategoriarajat
No full textArtikkeli tutkii suomalaisen median ilmastonmuutosuutisointien diskursseissa ilmenevää kategoriajaottelua ja pyrkii analysoimaan sitä uskontotieteen pyhäteorioiden valossa. Ilmastonmuutoksesta uutisoidessaan media luo ja vahvistaa ilmastonmuutokseen liitettyä jaottelua hyvän ja pahan välillä, jota voidaan tulkita pyhän ja profaanin välisenä rajanvetona. Artikkelin aineiston muodostaa tietyin hakusanoin rajattu kooste Ylen ja Ilta-Sanomien, kahden laajimmin suomalaisia tavoittavan uutismedian, ilmastonmuutosuutisista vuosien 2015—2021 välillä. Ilmastonmuutosuutisoinnin diskursseissa rakentuu suojeltava ja loukkaamaton pyhä, joka paikantuu maapallon luontoon ja jota ilmastonmuutos vaikutuksillaan uhkaa. Artikkeli tarjoaa uuden näkökulman ilmastonmuutoskeskusteluun osoittamalla, miten ilmastonmuutos vahvistaa ja muokkaa pyhän – tässä artikkelissa luonnon ja ilmaston – ja sitä uhkaavan profaanin välistä rajanvetoa. Samalla artikkeli tuo esiin median roolin tämän rajanvedon rakentamisessa. Tarkastelemalla medioiden rakentamia represaantioita ilmastonmuutoksesta ja niihin liitettyjä merkityksenantoja uskontotieteen pyhäteorioiden ja diskurssianalyysin avulla, artikkeli osoittaa ilmastonmuutoksen olevan osa sosiaalisesti jaettua ja kontrolloitua rajanvedon verkostoa, jossa korostuu loukkaamattomana pidetty pyhä. Tämän lähestymistavan ansiosta artikkeli käsittelee ilmastonmuutosta tuoreella tavalla ottaen huomioon ilmastonmuutosuutisoinnin ja ilmastonmuutokseen liittyvien torjuntakeinojen ja poliittisen päätöksenteon taustalla vaikuttavan, pyhän ja profaanin väliselle rajanvedolle rakentuvan, järjestelmän.
Borderlines of a Climate Change – The Categorial Boundaries Formed in Climate Change News Articles Between 2015—2021.
The article explores the categorization in Finnish media's discourse on climate change, analyzing it through the lens of religious studies theories. Media coverage of climate change establishes and reinforces a binary division between good and evil, akin to a sacred and profane distinction. Drawing on climate change news from Yle and Ilta-Sanomat between 2015 and 2021, the study identifies a constructed sacred realm within Earth's nature, endangered by climate change impacts. The article presents a novel perspective by illustrating how climate change reinforces the boundary between the sacred (nature and climate) and the threatening profane. Simultaneously, it underscores the media's role in shaping this boundary. Utilizing religious studies and discourse analysis, the article reveals climate change as part of a socially shared, controlled network of delineation, emphasizing the inviolable sacred. This approach offers a fresh examination of climate change, considering the system built on the boundary between the sacred and profane, influencing climate change reporting, mitigation strategies, and political decision-making. The study contributes to understanding climate discourse in a concise manner, bridging religious studies concepts with media representation and societal delineation of climate change.
 
"Kaverien kanssa ruvettiin harrastamaan ATK:ta": Tietokoneiden tulo 1980-luvun suomalaisiin koteihin
Get PDF1970-luvun lopulla ja 1980-luvulla suomalaisiin koteihin alkoivat saapua niin kutsutut kotimikrot, erityisesti kuluttajille suunnatut tietokoneet. Ammattikäyttöön tarkoitettuihin laitteisiin verrattuna kotimikrot olivat edullisia, ominaisuuksiltaan vaatimattomia ja ulkomuodoltaan muovisen lelumaisia. Kotitietokoneet olivat yhtäältä vallankumouksellisia tulokkaita – ajatus omasta tietokoneesta kotona olisi vielä kymmenen vuotta aiemmin ollut lähinnä tieteisfiktiota – ja toisaalta osa suomalaisten talouksien teknistymistä, jonka myötä videonauhurit, pelilaitteet ja kasettisoittimet tulivat osaksi arkea. Tässä artikkelissa aihetta lähestytään domestikaatioteorian neliportaisen mallin kautta: miksi ja miten laite hankittiin, mihin se sijoitettiin, miten se asettui osaksi arkea ja miten se vaikutti käyttäjiensä elämään kotona sekä kodin ulkopuolella. Tutkimusmateriaalina ovat kesällä 2022 tehtyyn verkkokyselyyn saadut 350 vastausta, joilla saavutettiin hyvä kattavuus niin maantieteellisesti kuin eri laitteidenkin osalta. Jotkin tulokset ovat linjassa jo olemassa olevien tutkimusten kanssa: pelit olivat kotimikrojen tärkein käyttökohde ja keskeisiä käyttäjiä olivat etenkin perheen lapset sekä nuoret. Uutta tietoa kysely tuotti etenkin tietokoneen hankintaprosessista motiiveineen, laitteen fyysisestä sijoittumisesta kotitalouteen sekä ei-käyttäjistä – perheenjäsenistä, joita laite ei syystä tai toisesta kiinnostanut."Me and F1990riends Got into Computing" – The Arrival of Computers at Finnish Homes in the 1980s
In the late 1970s and 1980s so-called home computers started arriving at Finnish homes. When compared to professional hardware, they were cheap, limited and toyish. On the one hand, home computers were revolutionary – ten years earlier owning a computer would almost have been science fiction – and on the other hand, they were part of a larger trend that brought other technology, such as videotape recorders, game consoles and cassette players, into Finnish homes. In this article we observe the topic through the lens of the domestication theory: how and why was the device obtained, how did it become part of the environment, how was it integrated into daily routines, and how did it affect people's lives within and outside home? Our research material is based on an online survey conducted in the summer of 2022. We received 350 answers in total, which provided good coverage geographically and with regard to different devices. Some findings are in line with existing research: gaming was the most common use and the main users were children and youngsters. New discoveries include observations on the process of buying a computer, their physicality and the role of non-users – family members who avoided the computer
Suomen ammattikorkeakoulujen rehtorien strategisen johtamisen orientaatiot: julkinen, yksityinen vai hybridi?
Get PDFStrategic orientations of the rectors of Finnish universities of applied science: public, private or hybrid?
The importance of strategic management of higher education institutions has been emphasized in recent years. At the same time, their role as autonomous organizations has been strengthened. Research on the orientations of strategic management, i.e. what is understood by it, is so far scarce. This study examines rectors’ orientations of strategic management in universities of applied sciences in Finland, i.e. what kind of thinking models are used in strategic management. The research examines the goals, priorities and opportunities of strategic management in higher education context. In summary, it can be stated that universities of applied sciences are managed with the strategic orientation of both public, private and hybrid organizations. Understanding the orientations of strategic management is central to higher education institutions