Journal.fi
Not a member yet
93357 research outputs found
Sort by
Partition function for the 2d Coulomb gas on a Jordan curve
No full textWe prove an asymptotic formula for the partition function of a 2d Coulomb gas at inverse temperature \beta>0, confined to lie on a Jordan curve. The partition function can include a linear statistic. The asymptotic formula involves a Fredholm determinant related to the Loewner energy of the curve, and also an expression involving the sampling function, the exterior conformal map for the curve and the Grunsky operator. The asymptotic formula also gives a central limit theorem for linear statistics of the particles in the gas
Sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävän kehityksen edistäminen ja toiminnan arviointi hyvinvointialueilla
No full textArtikkeli tarkastelee lainopillisesti hyvinvointialueiden oikeutta ja velvollisuutta huomioida sosiaalinen ja ympäristöllinen kestävyys strategiassaan sekä tarkastuslautakunnan kompetenssia arvioida toimintaa kestävyyttä koskien. Tätä tarkastelua peilataan kuntia koskevaan oikeudelliseen ympäristöön, mistä toiminnot on hyvinvointialueille siirretty. Kunnille on kuntalaissa säädetty tehtäväksi järjestää palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Hyvinvointialueille ei ole hyvinvointialuelaissa asetettu vastaavaa tehtävää, vaan niiden tavoitteena on edistää toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä sekä luoda hyvinvointialueelle edellytykset tukea asukkaidensa hyvinvointia. Sekä kunnissa että hyvinvointialueissa on tarkastuslautakunta, jonka kompetenssiin lainsäädännön sanamuoto ja merkitykset vaikuttavat. Artikkeli tunnistaa tulkintavaihtoehtoja siitä, mitkä ovat hyvinvointialueiden toimivalta ja velvollisuudet kestävän kehityksen edistämisessä. Tarkastelun pääpainopiste on sosiaalisessa ja ympäristöllisessä kestävässä kehityksessä, joiden osalta kuntalain ja lain hyvinvointialueesta välillä on selkeä ero. Tämän jälkeen artikkeli selventää tarkastuslautakunnan kompetenssia arvioida hyvinvointialueen toimintaa sosiaalisen ja ympäristöllisen kestävän kehityksen näkökulmasta sekä hyvinvointialueen asettamien kestävää kehitystä tukevien tavoitteiden toteutumista. Lopuksi artikkeli antaa normisuosituksen lisätä hyvinvointialueen tehtävään myös sosiaalisen ja ympäristöllisen kestävyyden edistämisen
E- ja ay-jäsenyys: yhtäläisyyksiä ja eroavuuksia
Get PDF"Jäsenten suhde sen paremmin E- kuin ay-liikkeeseenkään eivät ole irrallaan toisistaan, eivätkä muista yhteiskunnallisista suhteista Suomessa. Sen tähden jäsensuhteen rakoileminen E-liikkeessä ei myöskään voi olla yksittäinen, vain E-liikettä koskeva ilmiö. Sillä on oletettavasti yhtymäkohtia myös ay-liikkeen ja poliittisen työväenliikkeen piirissä ilmenevään jäsensuhteen kehitykseen.Tällä ei tarkoiteta sitä, että E-liikkeen piirissä havaittava jäsensuhteen rämettyminen olisi sellaisenaan mekaanisesti siirtynyt ay- tai poliittiseen työväenliikkeeseen. Sen sijaan voisi ajatella, että jäsensuhteet kaikkiin työväenliikkeen haaroihin ovat ilmausta astetta yleisemmistä suomalaisen yhteiskunnan jaoista. Sikäli kuin niissä tapahtuu muutoksia, kokevat myös jäsensuhteet työväenliikkeen eri haaroihin muutoksia. Koska kulutus on toimintaa, joka tapahtuu pikemminkin yksilöllisesti kuin kollektiivisesti, E-liikkeen kyky sitoa jäseniä itseensä on heikompi kuin muun työväenliikkeen. Sen tähden on otaksuttavaa, että jäsensuhde E-liikkeessä kohtaa yhteiskunnalliset muutokset herkemmin kuin jäsensuhde muihin työväenliikkeen haaroihin.
Helsinki 1917
Get PDF"Helsinki oli 1917 sikäli poikkeavassa asemassa kaikkiin muihin Suomen kaupunkeihin nähden, että se oli maan keskus. Pääkaupungissa olivat valtiollisen elämän keskeiset laitokset, senaatti, eduskunta ja esim. kenraalikuvernöörin virasto. Siellä olivat myös puolueiden ja ammattiyhdistysliikkeen toimistot ja talouselämän keskukset.
Jossain määrin onkin vaikeaa eritellä, mikä tapahtumissa vallankumousvuonna oli nimenomaisesti "helsinkiläistä", mikä taas yleistä, "valtakunnallista". Oman värinsä pääkaupungin elämään antoivat monet kamppailut keskeisissä valtiollisissa laitoksissa.
Sosialidemokraattisen työväenliikkeen itsenäisyyspoliittinen linja
Get PDF"Suhtautumisessa kansalliseen riippumattomuuteen Suomen työväenliikkeessä oli kuten monien muiden maiden ja kansallisuuksien työväenliikkeessä sisäänrakennettuna jännite. Liikkeen ideologia nimittäin korosti yhteenkuuluvuutta yli rajojen niin työväenluokan kuin liikkeenkin välillä ja samalla myös vastaavaa etujen yhteisyyttä porvarillisten kesken. Mutta työväenliike toimi kansallisessa kulttuurissa ja erityisesti Suomessa osaksi sortovuosien vaikutuksesta kansallismielinen asennoituminen oli vahvempaa kuin muualla. Työväenliike — sitä on tutkimuksessa viime aikoina korostettu — rakensi omalta osaltaan kansallisvaltiota, kasvatti jäseniään kansalaisyhteiskuntaan ja sen piirissä viljeltiin kansallista kulttuuria. Suomessa kansallisvaltion rakentaminen tapahtui samaan aikaan, kun työväenliike laajensi vaikutustaan. Monissa maissa, jossa kansallisvaltio oli syntynyt paljon ennen, työväenliike kääntyi alusta pitäen tätä valtiota vastaan. Suomessa se oli sitä selvemmin rakentamassa. Tietysti työväenliike korosti työväenluokan etua ja esitti vaatimuksia, jotka liittyivät työväenluokan kansainvälisiin yhteisiin vaatimuksiin. Samalla kuitenkin näiden vaatimusten toteuttaminen merkitsi myös kansallisen yhteenkuuluvuuden edellytysten vahvistumista.
Lokakuun vallankumous ja Suomi
Get PDF"Tamperelainen Kansan Lehti julkaisi 6.11.1917 näyttävästi artikkelin "Pula on valmis Venäjällä". Kirjoittaja oli N. Lenin. Julkaisemisajankohta osui naulan kantaan. Kun kirjoittaja totesi "vallankumouksen aaton koittaneen", niin siitä oli kysymys tuolloin sanojen konkreettisimmassa mielessä. Seuraavana päivänä 7.11.1917 oli bolshevikkien vallankumous käynnissä Pietarissa. Leninin teoksissa "Kriisi on kypsynyt" -otsikolla julkaistussa edellä mainitussa artikkelissa hän kiinnitti sen kolmannessa luvussa huomiota siihen, että kansallisuuskysymyksellä oli erikoisen suuri merkitys Venäjän yleisvaltiollisessa elämässä.Lenin kirjoitti artikkelin piileskellessään Suomessa ja hän pani siinä merkille sen, että Kerenskin hallitus siirsi Suomesta pois vallankumouksellisia sotilasjoukkoja lujittaakseen Suomen taantumuksellista porvaristoa. Lenin näki myös Suomessa olevien sotajoukkojen ja Itämeren laivaston luopuvan väliaikaisesta hallituksesta. Maanalaisuudessa piileskelevän Leninin takaa-ajajien olisi muuten pitänyt analysoida hänen lehtikirjoituksiaan arvatakseen missä päin hän oleskeli.
Kun vankilan portit avautuivat
Get PDF"Vaikka otsikko herättääkin maalauksellisen näyn suuresta ihmisvirrasta, joka yht'äkkiä tulvii avautuneista porteista, pimeydestä ja ahdistuksesta vapauteen — ja jos ei sentään iloon, niin kuitenkin takaisin elämään, niin historioitsija voi myöntää tällaisen näyn vain synteettisenä kokonaiskuvana, jossa aika on tietoisesti eliminoitu. Luultavasti vangit palailivat leireiltä yksittäisten ihmisten tai pienten ryhmäkuntien virtana, jossa vain silloin tällöin oli jonkinlaisia kollektiivisia ryhmiä. Silti kyseessä kuitenkin oli suuri joukkotapahtuma, se on myönnettävä.
Vaikka tarkoituksena on varsinaisesti pohtia vankien tilannetta ja tuntoja paluunsa jälkeen, on aihetta aluksi omistaa huomiota myös paluun tekniselle puolelle.
Tarkasti ottaen vankeja tietenkin alun alkaen virtasi sekä sisään että ulos, mutta tässä ei voi tähän aiheeseen syventyä. Vankien käsittelyn kokonaiskuvahan oli kuitenkin se, että jokainen tuli tutkia ja tuomita, ja se taas edellytti valtavaa tutkimusorganisaatiota, joka kaikkineen lähti hitaasti liikkeelle. Koko vankilakatastrofi, tuo järkyttävä joukkokuolleisuushan oli tärkeältä osaltaan kiinni juuri siitä, että vankeja ei voitukaan vapauttaa tutkimusten takia, kun äkkiä selveni, että katastrofi oli uhkaamassa. — Toivottavasti tätä ei käsitetä niin, ettei mitään muita tekijöitä ollut vaikuttamassa. Päinvastoin tiedämme erittäin hyvin, että tappion kärsineitä kohtaan tunnettiin vihaa ja pelkoa ja ettei punavangin "hyvinvointi" moniakaan huolestuttanut. Päinvastoin tunnettiin laajasti eräänlaista helpotusta siitä, että tiedettiin näiden nyt olevan piikkilankojen takana. — Kuitenkin on totta, että hallitus kesäkuun lopulla huolestui tilanteesta. Se teki 26.6. päätöksen, että mahdollisimman paljon lievemmin syyllisiä oli heti päästettävä vapauteen. Tavoitteena oli 25 07o silloisesta vankimäärästä eli n. 18-19 000 vankia. Mutta vaikka näitä ns. vankipassilaisia todella alettiin lähettää pois leiristä, asia ei toiminut niin nopeasti, että katastrofi olisi sillä tullut estetyksi: vankien ruokinta oli monesta asiasta kiinni, ja nimenomaan tutkimus- ja tuomitsemistoiminnan vaatimukset viime kädessä olivat hidastamassa kaikkea. Todettakoon kuitenkin että raporttikaudella 4.-7.7. näitä vankipassilaisia oli n. 5 600 ja kuukautta myöhemmin heitä oli 15 600. Melkoinen määrä sinänsä. Heille siis portit avautuivat ennen kuin olivat saaneet tuomion valtiorikostuomioistuimessa. Tämä tapahtuma oli heitä vielä odottamassa samoin kuin se teoreettinen mahdollisuus, että he joutuisivat tuomion saatuaan vielä takaisin leiriin. Mutta kun he joka tapauksessa pelastuivat hyvin uhkaavasta nälkäkuoleman mahdollisuudesta, tuo vapautus oli turva heidän hengelleen.
Malmi-Tapanilan työläisyhteisö 1920-luvun alussa
Get PDF""Kun eräänä heinäkuun päivänä 1918 tulin tänne hiljaiseen ja murheiden painamaan kylään, oli ensi vaikutelmani niin myymälästä kuin paikkakunnastakin melko kielteinen."Näin synkäksi muisteli Malmin Osuuskaupan hoitaja Emil Ilola ensimmäistä päiväänsä uudessa toimessaan. Murhe, hiljainen kaipuu ja usein toivoton odotus asustivat useimmassa Malmin-Tapanilan alueen mökissä ja talossa. Lähes 300 miestä ja muutamia naisia oli huhti-toukokuussa viety vankileirille, jotkut ammuttu heti. Monista ei ollut sen jälkeen kuulunut mitään.Tilanne oli samanlainen kuin monella muullakin työläispaikkakunnalla. Valkoinen terrori riehui aikansa ja jätti vuosikymmenten muistot, haavat, jotka paranivat vain hitaasti. Työläisyhteisöt jakaantuivat punaisiin ja valkoisiin, vallanpitäjiin ja valvottuihin, herroihin ja rahvaaseen, parempiin ihmisiin ja roskaväkeen. Katkeruutta, nälkää, työttömyyttä, orpoja, monenlaista ongelmaa yhteiskunnan vähäosaisille jätti vuosi 1918 jälkeensä. Jäi myös taistelutahtoa, halua rakentaa arkista tulevaisuutta vaikeissakin oloissa. Työväenliike ei lannistunut, vaikka jakaantuikin kahtia. Paikallisesti tätä kaikkea on tutkittu vähänlaisesti muun kuin järjestöjen uudelleen syntymisen kannalta. Työväestön arki asuinalueilla ja työpaikoilla on jäänyt vähemmälle huomiolle.
Pedagoginen mielikuvitus kuvataidekasvatuksessa
Get PDFArtikkelissa luonnostellaan ääriviivoja pedagogiselle mielikuvitukselle etsien vastauksia kysymyksiin: mitä pedagoginen mielikuvitus on, mihin sitä tarvitaan ja kuinka sitä voi kehittää. Aihetta tarkastellaan tässä tekstissä kuvailevan kirjallisuuskatsauksen keinoin ja rikastetaan aineistolähtöistä tarkastelua kuvataideopettajakoulutuksen ja siihen kiinnittyvän opetustyön käytännöllä. Seitsemän kirjallisuuskatsaukseen valittua julkaistua artikkelia aikaväliltä 2014–2023 tuovat esille kolme keskeistä pedagogisen mielikuvituksen elementtiä: 1) kyky tehdä aikasimulaatioita 2) empatia ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus muita ihmisiä ja toislajisia kohtaan pedagogista työtä ohjaavana lähtökohtana sekä 3) teorian ja käytännön välisen kuilun kaventaminen. Pedagogista mielikuvitusta voi ruokkia esimerkiksi tekemällä ja tarkastelemalla taidetta. Se mahdollistaa sellaisten maailmojen ja näkökulmien tarkastelun, jotka eivät ole juuri nyt tässä
