LUTPub (LUT University)
Not a member yet
24632 research outputs found
Sort by
Stock market reaction to women directors : an event study on Nasdaq Helsinki
This thesis aims to examine the short-term stock price reactions to the announcements of women directors in the Helsinki stock market. As there are conflicting previous studies of the stock market reactions to women directors, this study seeks to find out what the effects are in Finland. The stock market reactions are investigated across different industries, which are divided to feminine and masculine industries. Furthermore, the role appointed to the woman director is categorized as executive or non-executive.
Event study methodology is used to examine the abnormal returns for the companies around the announcements of women directors. The dataset consists of 181 announcements between January 2016 and March 2025. 67 directors are appointed the executive roles and 114 are appointed the non-executive roles. A parametric t-test is used to test statistical significance of the abnormal returns.
The results indicate that investors tend to have a positive reaction to women directors in industries where women represent the majority of workforce. This indicates that women directors are seen as valuable additions in feminine industries. The results in male-dominated industries are mixed. This suggest that some of the industries may perceive a woman director more as a symbolic gesture than as a strategic addition, while others have a neutral or positive reaction indicating that women directors might face less prejudice. In addition, the results suggest that women executives cause a negative reaction in investors while women non-executives cause a neutral reaction. However, the results of this study have limited statistical significance.Tämä tutkielma tutkii lyhyen aikavälin markkinareaktiota pörssi-ilmoituksiin, joissa yrityksen johtoon nimetään naisjohtaja Suomen osakemarkkinoilla. Aiemmissa tutkielmissa on saatu ristiriitaisia tuloksia, joten tämä tutkielma pyrkii selvittämään nimeämisten vaikutuksia Suomessa. Osakemarkkinareaktioita tutkitaan toimialojen välillä, jotka on jaettu nais- ja miesvaltaisiin toimialoihin. Lisäksi naisjohtajille nimitetyt roolit luokitellaan johtajiin ja johtoryhmänjäseniin.
Tutkielma toteutetaan tapahtumatutkimuksena, jossa tutkitaan yritysten epänormaaleja tuottoja naisjohtajien nimeämisen pörssi-ilmoituksen julkaisuajankohdan ympärillä. Aineisto koostuu yhteensä 181 pörssi-ilmoituksesta, jotka on julkaistu tammikuun 2016 ja maaliskuun 2025 välillä. Aineistosta 67 naista on nimitetty johtajiksi ja 114 on nimitetty johtoryhmänjäseneksi. Epänormaalien tuottojen tilastollista merkitsevyyttä arvioidaan käyttäen parametristä t-testiä.
Empiiriset tulokset osoittavat, että markkinat reagoivat positiivisesti naisjohtajiin naisvaltaisilla toimialoilla. Tulos viittaa siihen, että naisjohtajiin suhtaudutaan arvokkaana lisäyksenä yrityksen johtoon naisaloilla. Tulokset ovat ristiriitaisia miesvaltaisilla toimialoilla. Osasta toimialoista reagoidaan negatiivisesti naisjohtajiin, mikä voi viitata siihen, että heihin suhtaudutaan ennemminkin symboolisena eleenä kuin strategisena lisäyksenä yrityksen johtoon. Osassa miesvaltaisista toimialoista naisjohtajiin reagoidaan neutraalisti tai positiivisesti, mikä voi viitata ennakkoluulottomaan suhtautumiseen naisjohtajiin kyseisillä aloilla. Lisäksi tulokset viittaavat siihen, että naisjohtajat aiheuttavat sijoittajissa negatiivisen reaktion, kun taas johtoryhmänjäseniin suhtaudutaan neutraalisti. Tulokset ovat kuitenkin rajallisesti merkittäviä
Generative AI-assisted software development teams : opportunities, challenges, and best practices
This thesis investigates the integration of generative artificial intelligence (AI) tools into software development teams, with a specific focus on startup environments. It examines how AI-powered tools like GitHub Copilot and ChatGPT affect team productivity, workflows, skill development, and risk management. The study follows a qualitative research approach using semi-structured interviews with eight professionals working in AI-assisted development roles.
The findings indicate that generative AI can enhance productivity, automate routine tasks, assist in debugging and documentation, and support continuous learning. However, challenges include AI hallucinations, tool-context mismatch, data privacy risks, and skill dependency. Thematic analysis reveals both technical and organizational considerations, and the thesis proposes best practice guidelines for startups: starting with low-risk tasks, maintaining human oversight, developing prompt literacy, and defining AI usage boundaries.
This study contributes actionable insights for teams seeking to integrate AI into their development lifecycle while preserving software quality, team autonomy, and long-term innovation capabilities
Utilizing artificial intelligence to enhance the efficiency of the digital B2B sales process
Tässä kandidaatintyössä tarkastellaan, kuinka tekoälyä voidaan hyödyntää digitaalisen B2B-myyntiprosessin eri vaiheissa sekä millaisia vaikutuksia ja haasteita sen käyttöönotto tuo myyntiorganisaatioille. Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, jossa hyödynnettiin tieteellisiä artikkeleita, alan raportteja ja asiantuntijalähteitä. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota ajankohtainen ja kokonaisvaltainen näkemys tekoälyn roolista B2B-myynnissä sekä lisätä ymmärrystä sen strategisesta merkityksestä.
Työn keskeisinä löydöksinä havaittiin, että tekoäly voi merkittävästi tehostaa myyntiprosessin eri vaiheita, uusasiakashankinnasta neuvotteluihin ja asiakassuhteiden ylläpitoon. Erityisesti koneoppimisen, generatiivisen tekoälyn ja luonnollisen kielen käsittelyn sovelluksilla on todettu olevan käytännön vaikutuksia liidien hallinnassa, asiakasviestinnässä ja päätöksenteossa. Lisäksi tekoäly parantaa myyntistrategioiden suunnittelua tuottamalla analytiikkaa asiakkaista, kilpailijoista ja markkinatilanteista.
Tutkimuksessa tuotiin esiin myös tekoälyn käytön haasteita, kuten datan laatuun, yksityisyyteen ja järjestelmien yhteensopivuuteen liittyviä kysymyksiä. Vaikka tekoäly tukee tehokkuutta, se ei korvaa ihmisten luovuutta tai tunneälyä asiakastyössä. Tämän vuoksi paras tulos saavutetaan ihmisen ja tekoälyn yhteistyöllä, jossa tekoäly toimii analyysin ja suunnan näyttäjänä, mutta varsinainen päätöksenteko perustuu ihmisten arvopohjaan ja liiketoimintaymmärrykseen.
Tämä tutkimus täydentää olemassa olevaa kirjallisuutta tarkastelemalla tekoälyn roolia systemaattisesti koko myyntiprosessin kontekstissa. Työn tuloksia voidaan hyödyntää käytännön soveltamisessa sekä jatkotutkimuksen pohjana digitaalisen myynnin kehittämiseksi
Sosiaalisen median vaikuttajien kokemus sidosryhmistään yhteiskunnallisessa keskustelussa
Social media influencers (SMIs) hold a major status in influencer marketing. In addition to the commercial context, SMI’s influencing abilities are utilized to promote societal causes. This research aims to explore SMIs’ perception of their role in political discussions, identify SMIs’ stakeholders, their salience as well as impact in SMIs’ participation in political discussions. This research utilizes stakeholder theory and stakeholder salience factors as theoretical framework.
This data for this qualitative study was collected with semi-structural interviews held for 17 SMIs operating within Finnish influencer marketing industry and data was analysed with thematic analysis. The empirical findings show that the role of SMI in political context is complex, and it varies depending on SMI and how they perceive their stakeholders’ impact. The stakeholder map around SMI in the political context was able to be built while finding out that audience is perceived as the most salient, whereas SMI’s close circle was found as a new stakeholder. SMIs balance between the expectations and the responsibilities they experience when it comes to participating in political discussions and when differing with their stakeholders’ perceptions, it might cause conflicts and lead to SMIs changing how they participate in political discussions.Sosiaalisen median vaikuttajilla on vahva asema vaikuttajamarkkinoinnissa. Kaupallisen toiminnan lisäksi heidän vaikutuskykyään voidaan hyödyntää yhteiskunnallisten aiheiden tukemiseen. Tämä tutkimus pyrkii tarkastelemaan vaikuttajien käsitystä roolistaan yhteiskunnallisissa keskusteluissa sekä tunnistamaan heidän sidosryhmänsä ja niiden koettu merkityksellisyys. Lisäksi tutkitaan sidosryhmien vaikutusta vaikuttajien yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumiseen. Tutkimus käyttää teoreettisena viitekehyksenä sidosryhmäteoriaa ja sidosryhmän merkityksellisyystekijöitä.
Tämän laadullisen tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla 17 vaikuttajalta suomalaisesta vaikuttajamarkkinointikentästä ja analysoitiin hyödyntäen temaattista analyysia. Tulokset osoittivat vaikuttajien kokevan roolinsa monimutkaiseksi yhteiskunnallisessa kontekstissa, johon vaikuttivat vaihtelevat kokemukset omista sidosryhmistään ja heidän vaikutuskyvystään. Tulosten avulla muodostettiin vaikuttajan sidosryhmäkartta, jossa yleisöä pidettiin merkityksellisimpänä ja lähipiiri löydettiin uutena sidosryhmänä. Vaikuttajat tasapainottelevat yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumiseen liittyvien odotusten ja vastuiden välillä, jotka voivat aiheuttaa konflikteja erotessaan sidosryhmien käsityksestä vaikuttajien vastuusta ja heihin kohdistetuista odotuksista. Tämä voi johtaa muutoksiin yhteiskunnallisiin keskusteluihin osallistumisessa
Growing SMEs in the beauty industry : adapting brand strategy at stages of growth
Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena oli tarkastella, kuinka kauneusalan pk-yritykset mukauttavat brändistrategiaansa liiketoiminnan kasvaessa. Tutkimus keskittyi erityisesti digitaalisen asiakaskokemuksen merkitykseen strategisen brändinhallinnan osana. Teoreettinen viitekehys muodostui kolmesta osa-alueesta: Brändi-identiteetin, asiakaslähtöisen brändipääoman ja brändistrategian käsitteistä, digitalisaation vaikutuksesta brändinhallintaan sekä kauneusalan pk-yritysten erityispiirteistä.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, jossa analysoitiin kahden suomalaisen kauneusalan pk-yrityksen brändistrategioita ja niiden kehitystä kasvun myötä. Aineistonkeruu toteutettiin teemahaastatteluilla, ja aineiston tulokset analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tulosten perusteella pk-yritysten brändistrategia rakentuu usein orgaanisesti, mutta muuttuu suunnitelmallisemmaksi kasvun myötä. Yritykset pyrkivät säilyttämään brändin ydinidentiteetin samalla kun ne mukauttavat visuaalista ilmettä ja viestinnällisiä painotuksia. Digitaaliset kanavat ja asiakasdata tukevat päätöksentekoa ja mahdollistavat asiakaslähtöisen brändin kehittämisen.
Tutkimus tuo käytännönläheistä lisätietoa pk-yritysten strategisesta brändinhallinnasta ja osoittaa, että resurssirajoitteista huolimatta yritykset voivat hyödyntää digitaalisia keinoja kasvun tueksi. Tulokset täydentävät aiempaa bränditutkimusta pk-kontekstissa ja tarjoavat suosituksia erityisesti kasvuvaiheessa oleville yrityksille. Vaikka brändistrategian kehittäminen on noussut keskeiseksi myös kauneusalan pk-yrityksissä, aihe kaipaa yhä lisää tutki
musta kasvun kontekstissa.This bachelor’s thesis aims to examine how small and medium-sized enterprises (SMEs) in the beauty industry adapt their brand strategies as their businesses grow. The study focused especially on the role of digital customer experience as part of strategic brand management. The theoretical framework consisted of three main areas: concepts of brand identity, customer-based brand equity and brand strategy, the influence of digitalization on brand management, and the specific characteristics of beauty industry SMEs.
The research was conducted as a qualitative case study analyzing the brand strategies of two Finnish beauty SMEs and how they have evolved during growth. Data was collected through thematic interviews and analyzed using theory-driven content analysis. The findings indicate that brand strategies in SMEs often develop organically at first but become more structured as the business expands. The companies aimed to maintain a consistent brand identity while adjusting their visual elements and communication focus. Digital channels and customer data supported decision-making and enabled customer-oriented brand development.
This study provides practical insight into strategic brand management in SMEs and shows that despite limited resources, companies can effectively utilize digital means to support growth. The findings contribute to existing research in the SME branding context and offer recommendations particularly for companies in the growth phase. Although brand strategy development has become increasingly central for beauty SMEs, further research is still needed to deepen understanding in the context of business growth
Kulttuurin vaikutus alueelliseen innovaatioaktiivisuuteen
This study explores culture’s impact on regional innovation activity through exploring culture’s role in innovation collaboration. The focus of the study is Kouvola, a low innovation activity region and the regions’ key organizations involved in innovation collaborations.
Culture’s role as a restraint and driver of innovation collaboration is identified through a literature review with a force field analysis. Trust, similarities of collaborators and commitment are found as driving forces, whereas lack of trust and differences of collaborators are key restraints to innovation collaboration. Culture’s role in regional innovation collaboration is uncovered in a multi-industry survey conducted in Kouvola. The study identifies cultural norms and values that impact innovation collaboration and further regional innovation activity. It is found that a region with a low innovation activity and a high perceived rate of collaboration has a closed innovation culture where trust-based collaborations with familiar partners are preferred. Dyadic collaborations with external partners are preferred over multiple partner collaborations. Lack of trust, risk and uncertainty are found as key restraints of innovation collaboration. The region shows signs of fragmentation and lock-in where closed networks, and lack of interaction cause low innovation activity.
The study recognizes regions’ role in enabling interaction between regional actors and as a facilitator for trust building through increased and ultimately standardized collaborations. The study provides insights for regional consideration of culture and its impact and role in regional innovation systems. The main limitations of the study include lack of literature on culture’s role in regional innovation and small sample size of the survey.Tämä opinnäytetyö selvittää kulttuurin vaikutusta alueelliseen innovaatioaktiivisuuteen innovaatioyhteistyökulttuurin kautta. Työ keskittyy Kouvolaan, jossa on matala innovaatioaktiivisuus ja alueen organisaatioihin, jotka ovat avainasemassa alueen innovaatiotoiminnassa.
Kulttuurin rooli ajavana ja rajoittavana voimana innovaatioyhteistyölle selvitetään voimakenttäanalyysina kirjallisuuskatsauksen pohjalta. Luottamus, kumppaneiden samankaltaisuus ja sitoutuminen ovat ajavia voimia, ja epäluottamus ja kumppaneiden erikaltaisuus ovat esteitä innovaatioyhteistyölle. Kulttuurin rooli alueellisessa innovaatioyhteistyössä paljastuu monialaisen kyselytutkimuksen avulla. Työssä tunnistetaan kulttuurisia arvoja ja käytäntöjä, jotka vaikuttavat innovaatioyhteistyöhön ja sen kautta alueelliseen innovaatioaktiivisuuteen. Alueella, jossa innovaatioaktiivisuus on alhainen, tehdään pääsääntöisesti organisaation sisäistä tai dyadista yhteistyötä ulkoisten kumppaneiden kanssa. Arvoista luottamus, sitoutuminen ja yhdenvertaisuus ovat tärkeitä alueen innovaatioyhteistyötä tekeville organisaatioille. Yhteistyötä tehdään eniten ennestään tuttujen kumppanien kanssa. Epäluottamus, riskit ja epävarmuus ovat rajoittavia tekijöitä alueen innovaatioyhteistyössä. Alueen innovaatioyhteistyökulttuuri osoittaa merkkejä fragmentaatiosta ja lock-in tilanteesta, jossa vuorovaikutus on rajoittunutta ja tapahtuu suljetuissa verkostoissa aiheuttaen alhaista innovaatioaktiivisuutta alueella.
Alueen rooli vuorovaikutuksen kasvattajana sekä luottamuksen rakentamisen alustana alueellisten innovaatiotoimijoiden välillä, ja yhteistyömallien rakentumisen mahdollistajana tunnistetaan. Työ luo tietoa alueelliseen harkintaan innovaatiosysteemien kehittämisessä. Rajoitteena työssä ovat datan rajoitettu määrä kirjallisuudessa sekä kyselyn pieni otanta
Micro modular nuclear in combination with a power plant and solid oxide electrolysis
Neljännen sukupolven ydinvoimalat ovat kehittymässä kaupalliseen käyttöön länsimaissa seuraavan vuosikymmenen aikana. Ne tulevat olemaan keskeisessä roolissa siirryttäessä vähäpäästöiseen energiantuotantoon. Näillä voimaloilla voidaan tuottaa myös korkealämpöistä energiaa, mikä mahdollistaa uusia sovelluksia – esimerkiksi erittäin korkean lämpötilan kaasujäähdytteisten reaktoreiden tuottama lämpö soveltuu hyvin yhdistettäväksi kiinteäoksidielektrolyysiin. Korkeissa lämpötiloissa veden hajottaminen vedyksi on energiatehokkaampaa.
Tässä diplomityössä tutkittiin simulointien avulla erittäin korkean lämpötilan kaasujäähdytteisen ydinvoimalan yhdistämistä lämmön-, sähkön- ja vedyntuotantoon kiinteäoksidielektrolyysin avulla. Simulointeja tehtiin kahdella eri skenaariolla, joissa molemmissa käytettiin ydinenergiaa sekä sähkön että lämmön tuottamiseen. Ensimmäisessä skenaariossa järjestelmä oli kytketty sähköverkkoon, ja vedyntuotantoteho rajoitettiin 10 megawattiin. Toisessa skenaariossa sähköverkko oli kytketty irti, ja kaikki voimalaitoksessa tuotettu sähkö käytettiin vedyntuotantoon. Ylijäämälämpö myytiin molemmissa skenaarioissa kauko- tai teollisuuslämpönä.
Simulointien perusteella laadittiin energiataseet, joiden pohjalta arvioitiin järjestelmän taloudellista kannattavuutta eri kustannustasoilla. Mikäli investoinnin suuruus pysyy kohtuullisena ja tuotetun lämmön, sähkön ja vedyn myyntihinnat ovat riittävän korkeita, järjestelmä voi olla kannattava. Tulokset kuitenkin osoittavat, että arvioiduilla kustannus- ja hintatasoilla investointi ei välttämättä vielä ole taloudellisesti perusteltu. Siitä huolimatta teknologialla on merkittävää potentiaalia tulevaisuudessa myös taloudellisesta näkökulmasta.Next-generation nuclear power plants are expected to reach commercial deployment in Western countries during the next decade. These reactors play a key role in the transition to low-emission energy and can also produce high-temperature heat. This makes them well-suited for integration with solid oxide electrolysis, which benefits from higher efficiencies at elevated temperatures.
This thesis investigates, through simulations, the integration of a very high-temperature gas-cooled nuclear power plant with heat, electricity, and hydrogen production using solid oxide electrolysis. Two different scenarios were simulated, both utilizing nuclear energy to generate electricity and heat. In the first scenario, the system was connected to the power grid, and the hydrogen production power was limited to 10 megawatts. In the second scenario, the system was disconnected from the grid, and all electricity produced by the plant was used for hydrogen production. In both scenarios, the surplus heat was sold as district or industrial heat.
Based on the simulations, energy balances were drawn up to evaluate the economic feasibility of the system under different cost scenarios. If the investment cost remains reasonable and the selling prices of the produced heat, electricity, and hydrogen are sufficiently high, the system can be economically viable. However, the results indicate that under current cost and price conditions, the investment may not yet be economically justified. Nevertheless, the technology shows significant potential for future economic viability
Energiavirrat biohiilen tuotannossa : tapaus: Carbofex Nokia
This thesis focuses on biochar production through pyrolysis, utilizing data from Carbofex's demo production plant with spruce wood chips as feedstock. The pyrolysis process, energy balance, and the products generated, biochar, bio-oil and pyrolysis gases are discussed in general. The main objectives are to determine the energy flows in a pyrolysis process and evaluate them. For the calculations, real life data, some assumptions and literature values are utilized.
Despite facing challenges due to the complexity of process and difficulties of data collection and measurement, the main values were able to be determined. Pyrolysis at 750℃, product yields are 56% biochar, 5% bio-oil, 33% gas and about 5% loss. Based on literature, this would rather match a lower temperature pyrolysis. Heating and drying required a lot of energy, significantly more than just the pyrolysis reactions. Heat for heating and drying mainly comes from flue gas heat exchanger. Even though gas’ product share is lower than biochar, it can still be utilized for heat production on top of usage for pyrolysis.
The evaluation of the pyrolysis process has provided valuable insights into its operational dynamics, product outputs and areas for improvement. Better and more process data is needed for better analysis for the heating and drying process, including wood chip dryer and fuel gas heat exchanger. Future research should focus on wood chip dryer and exploring new applications for bio-oil.Tämä maisterintyö keskittyy biohiilen tuotantoon pyrolyysilla. Työssä hyödynnetään dataa Carbofexin demonstraatio tuotantolaitokselta, jossa käytetään männyn lastuja raaka-aineena. Pyrolyysi prosessi, energia tasapaino ja tuotteet, biohiili, bioöljy ja pyrolyysi kaasut, esitellään perustasolla. Työn päätavoitteet ovat määrittää energiavirrat pyrolyysi prosessissa ja arvioida niitä. Näihin laskuihin käytetään todellista prosessi data, kirjallisia arvoja sekä oletuksia.
Huolimatta prosessin monimutkaisuudesta, ja tietojen keräämisen ja mittaamisen vaikeuksien aiheuttamista haasteista, pääarvot pystyttiin määrittämään. 750℃ pyrolyysin saanto on 56 % biohiili, 5 % bio-öljy, 33 % kaasu ja noin 5 % häviö. Kirjallisuuden perusteella tämä jakautuminen kuitenkin paremmin sopisi matalamman lämpötilan prosessiin. Lämmittäminen ja kuivaaminen vaativat paljon lämpöenergiaa, merkittävästi enemmän kuin pyrolyysin kemialliset reaktiot. Suurin osa lämmöstä lämmittämiseen ja kuivaamiseen tulee savukaasujen lämmönvaihtimesta. Vaikka kaasun tuotto-osuus on pienempi kuin biohiilen, sen avulla pystytään kuitenkin tuottamaan lämpöenergiaa enemmän kuin pyrolyysi prosessi tarvitsee.
Pyrolyysi prosessin arviointi on tarjonnut arvokasta tietoa sen toiminnasta, tuotteista ja kehittämiskohteista. Enemmän ja parempaa prosessi data tarvitaan parempaan analyysiin lämmitys ja kuivausprosessista, johon kuuluu puuhakkeen kuivuri ja savukaasun lämmönvaihdin. Tulevaisuuden tutkimustyö voisi keskittyä näihin asioihin ja lisäksi bio-öljyn parempiin käyttökohteisiin
Utilizing AI in game localization : challenges and benefits
This thesis examines the challenges and benefits of AI-assisted translation tools on game localization processes. The research was conducted with a qualitative method. Three different sources were used to collect data: expert interviews, comparative translation samples, and observations and field notes. The data obtained from these sources were evaluated with thematic analysis method. This analysis was made with MAXQDA software, and the theme outputs were taken from this software. According to the findings, the most important advantages of AI-assisted translation tools include (1) saving time in technical, short and repetitive content, (2) ensuring terminological consistency in short texts, (3) increasing productivity and (4) effective hybrid models integrated into translation processes. However, some limitations of these tools are also noteworthy. Participants stated that AI is still inadequate, especially in creative content such as narrative, context-based and cultural texts. The main disadvantages include (1) lack of context and cultural adaptation, (2) inability to reflect emotional tone in creative texts, (3) inconsistency throughout the dense texts, and (4) decrease in human-oriented work. This study draws attention to the importance of hybrid models where artificial intelligence and human translators work together. It also shows that human-centered decisions will continue to be as decisive as technological developments in localization processes in the future
Factors influencing the utilization of artificial intelligence in networked innovation activities
Innovaatioiden kehittäminen on tärkeää talouskasvun ja kilpailukyvyn kannalta. Tietyt talousalueet kärsivät kuitenkin innovaatiotoiminnan tehottomuudesta. Ratkaisuksi on ehdotettu tekoälyä, jolla on useiden tutkimusten mukaan potentiaalia kehittää innovaatiotehokkuutta. Tekoälyn käyttöönotto asettaa kuitenkin yrityksille uudenlaisia haasteita, kuten tarpeellisen teknologian, osaajaresurssien ja tekoälyn käyttämän datan hankkimisen. Tekoälyn käyttö myös muuttaa perinteisiä tapoja työskennellä ja asettaa myös johtamiselle sekä organisaatiorakenteille uudenlaisia haasteita. Varsinkin pienemmillä yrityksillä saattaa ongelmaksi muodostua tarvittavien resurssien puute, johon ratkaisuksi voidaan ehdottaa innovaatioverkostoa, joiden on todettu edesauttavan uusien teknologioiden omaksumisessa.
Vaikka tekoälyn hyödyt innovaatiotoiminnassa ja verkostomaisen toiminnan merkitys tekoälyn hyödyntämisessä on tunnistettu, on tutkimus tekoälyn hyödyntämisestä verkostomaisessa innovaatiotoiminnassa vielä varsin vähäistä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kehittää ymmärrystä tekijöistä, jotka vaikuttavat tekoälykyvykkyyden muodostumiseen. Tutkimus on toteutettu tapaustutkimuksen metodeja noudattaen. Lähestymistapana toimii systemaattisen yhdistämisen metodi, jossa teoreettiset ja empiiriset havainnot ohjaavat tutkimuksen muodostumista. Tutkimuksen aineisto on kerätty kirjallisuuskatsauksen, strukturoidun ja avoimen haastattelututkimuksen avulla. Tutkimuksen tulokset muodostuvat viitekehyksestä tekoälyn käyttötapojen tarkastelemiseksi verkostomaisessa innovaatiotoiminnassa, teemoista, jotka esittävät tekoälykyvykkyyden muodostumisen eri osa-alueita ja yritysten kyvykkyyteen hyödyntää tekoälyä verkostomaisessa innovaatiotoiminnassa vaikuttavista tekijöistä.Developing innovation is important for economic growth and competitiveness. However, the problem is that some regional areas have not been able to maintain effective innovation activities. Artificial intelligence (AI) has been proposed as a solution due to according to various studies it has potential to improve innovation efficiency. However, the introduction of artificial intelligence poses new challenges for companies, such as acquiring necessary technology, skilled resources and data used by artificial intelligence. The use of artificial intelligence also changes traditional ways of working and sets new challenges for management and organizational structures. Smaller companies may face problems due to a lack of necessary resources. This could be solved by utilizing innovation networks, which have been found a way to facilitate the adoption of new technologies.
Although the benefits of AI in innovation activities and the importance of networked activities in the utilization of AI have been recognized, there is still very little research on the utilization of AI in networked innovation activities. This study aims to develop an understanding of the factors that influence the formation of AI capabilities. The study was conducted using case study methods. The approach is based on a systematic integration method, in which theoretical and empirical observations guide the formation of the research. The research data was collected through literature review and structured interviews. As the results, the research presents a framework that can be used to examine the ways of usage of AI in networked innovation activities. The research also presents themes that represent different areas of AI capability development and factors influencing companies' ability to utilize AI in networked innovation activities